(aiempi tekstisi hyvää pohdintaa)
Toki noin kuten viimeisenä kirjoitat. Aivan kuten muutaman kympin VW Tiguan on parempi Saharaan kuin usean sadan tuhannen Lamborghini...
Eli pääsemmekö tästä lopputulokseen, että autoissa on ihan ok maksaa paljon kun siinä saa kerran ihan teknisiä ominaisuuksia paremmaksi, mutta kalliimman kellon ostaja vain pidentää sukupuolielintään?
Ei, tarkastelin asiaa puhtaasti rationaalis-teknisestä näkökulmasta vailla inhimillisiä tunnekysymyksiä. Kalliin kellon ostaja, yhtä hyvin kuin kalliin auton ostaja, toki voi tehdä hankintansa jonkinasteisen egotripin saavuttaakseen. Yhtä lailla hankinnan voi tehdä aivan muista syistä. Mekaanisen arvokellon ostaja saattaa arvostaa kelloon ja sen valmistajaan liittyviä perinteitä, vanhan ajan kellosepäntyötä. Se voi olla keräilykappale, harrastus, jälkeläiselle aikanaan perintöesine. Minä käytän mekaanista kelloa, ei todellakaan mitään superkallista, mutta klassikkoa. En edes kuvittele, että siinä ostoksessa olisi ollut mitään järkeä. Mutta luultavasti omistan sen kellon loppuikäni ja sen jälkeenkin se on vielä esine, jolla yhä on arvoa. Se on minun vastalauseeni nykyajan kertakäyttökulttuurille ja ylettömälle teknologian ihannoinnille.
Jollekin auto voi edustaa samanlaisia aineettomia arvoja. Esimerkiksi museoauton ylläpidossa, urheiluautossa tai harrasteautossa ei ole mitään järkeä puhtaan rationaalisesta näkökulmasta ajatellen kuin aniharvoissa tapauksissa, jos auton mieltää käyttöesineeksi. Sellaisessa voi olla sen sijaan muita arvoja, joilla on omistajalle itselleen merkitystä, olivatpa merkitykset millaisia tahansa.
Entä jos vertaa sukupuolielinkateutta linkittämääni evoluutiotutkimukseen, onko heikomman "hännän" omistavan sukupuolielinkateus vain defensiivinen reaktio toisen parempaan "häntään"?
Evoluutiotutkimusta en ehtinyt lukea, mutten usko että pystyisin itselleni näinkin vieraan alan tieteellisistä kysymyksistä argumentoimaan mitään järkevää.
Ja jos otetaan Volvo mukaan, onko Volvo brändinä hieno häntä vai huono häntä? Vai onko Volvo uusi VW, eli hajuton ja mauton, jolla ei ole vaikutusta suuntaan eikä toiseen?
Tämähän on aivan yksilöllinen kysymys ja riippuu siitä, kuka arviota esittää. Jollekin se on tylsä säkerhetsbil, turvallinen perheauto. Autojen cru bourgeois, ehkä parempaa hinta-laatusuhdetta kuin moni muu, mutta ei sitä loistokkainta huippua. Joku voi mieltää sen sitten hienoksi "hännäksi". Tämä varmaankin pätee useimpiin vastaavalla tavalla keskihintaisiin autoihin. Mielikuvat ovat yksilöllisiä. Joissakin lehdistön mielikuvatutkimuksissa on - vailla erityisen tieteellistä lähestymistapaa - näitä selvitelty. Semmoinen käsitys on, että Volvo on ollut, ei ehkä niinkään varsinaisesti hienoksi hännäksi mielletty auto, mutta joka luokiteltaneen kuitenkin perusperheautoa "hienommaksi". En tiedä.
Hajuttomuus ja mauttomuus voi olla myös vahvuus. Volvon ostamalla saa tosiasiassa varsin hyvän ja tutkitusti turvallisen auton, joka ei herätä ulkopuolisessa maailmassa vahvoja tunteita mihinkään suuntaan, ainakaan negatiiviseen mielikuvien tasolla, vaan enemmänkin asiallista hyväksyntää. Yksilökeskeisessä maailmassa se ei ehkä ole aina vahvuus. Toki maailman mittakaavassa ajateltuna noin pienen valmistajan autohan on todellakin yksilöllinen valinta moneen muuhun merkkiin verrattuna.
Mielikuvilla on hirmuinen vaikutus ja ne voivat juontaa juurensa kauemmaksikin historiaan. Jos kelloja ajatellaan, Rolex edelleen, ainakin Suomessa, symboloinee monen mielessä korostetusti hienoa, kallista kelloa, joka laitetaan ranteeseen kun halutaan päteä. Näin, vaikka Rolex ei edusta mekaanisten kellojen kategoriassa mediaanihinnaltaan erityisen kallista merkkiä ja jonka mallisto ei enää nykyisin teknisillä oivalluksillaan loista. Se on niin vahva brändi, että kaikki tietävät sen, ja kaikki tietävät että onhan se kallis kello jos kelloja ylipäätään ajatellaan. Tähän 80-luvun juppivuosien muistoja niin nykyinen käsitys on valmis.
Mersu saattaa yhä olla monelle vähän pappamainen auto. Ja Audi taas on yhä jotain aggressiivisen sporttista, vaikka valtaosassa merkin autoyksilöistä tekniikasta enin osa on samaa tavallista TDI:tä, TSI:tä ja DSG:tä kuin Passattissa, Golfissa, Octaviassa ym. autoissa, joilla ei massasta erotuta. Markkinamiehet, kohderyhmäajattelu vaikuttavat ja historiakin määrittävät ajattelutapoja.
Ja yksilölliset kysymykset. Olen omasta mielestäni todella kaukana pappaiästä, mutta saksalaisen premiumin puolella silti minua enemmän viehättää pappa-Mersu E-sarjasta kuin vaikka dynaamisemman imagon BMW 5 tai Audi 6. Ihmisiä on niin moneksi.
