Kulkukoira  Proturbo

Kanavan volyymi, maksvirtaus ja kaikki muukin kansitöihin liittyvä jutustelu

  • 374 Vastauksia
  • 163806 Lukukerrat

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Slerbahuuli

  • Vieras
Tuli mieleen tuosta Boostin mainitsemasta pakosarjan 33mm sisähalkaisijasta: Formula 1 autoissa, jotka on myös kuusisylinterisiä ja tuottavat noin 800hp tehoa, niin niissä on pakosarja alussa noin 45mm putkea ja siitä laajenee vähän matkan päästä 52mm putkeksi jonka kokoisena mennään kollektorille asti, josta menee sitten putki turbiinille.

Formula 1 maailmassa optimoidaan ihan kaikki, joten luulisi niiden optimoineen pakosarjankin!

Tässä youtube video jossa tyyppi mittailee f1:sen pakosarjaa ja muitakin osia.

https://www.youtube.com/watch?v=Q9X-Xe3ueL0
Juu, vormuloissa optimoidaan pakosarja ihan varmasti, mutta siellä optimoidaan kyllä ihan kaikki muukin.
Siellä siihen pakosarjaan vaikuttaa ihan jokainen nippeli mitä on moottorin ilmanoton ja pakoputken pään välillä.
Tuolla yksi 850hp/15000rpm V10 F1 koneen kansien ihmettelyä:
https://www.f1technical.net/forum/viewtopic.php?t=15385

Poissa boost

  • Yhteistyökumppani
  • Grand Luxe Touring
  • *
  • Viestejä: 1054
  • Lensu Power Shop
F1 moottoreiden vertaaminen Volvon tina moottoriin on hieman huono.   En tiedä kierrosalueesta millä ajetaan mutta veikkaan että reilusti yli 10t

Ja moottorin heräämisellä ei ole mitään merkitystä kun ajetaan manuaali tyyppisellä askilla, jossa on kaikki mahdolliset lähtö avustimet käytössä.

Mulla toisen turbon (1 turbo) pakosarja koko on suurennettu.... 

Katsotaan viikon päästä miten motti tuottaa, vai hajooko. 
1/4 mile 257km/h(ZF  gs6-53dz)
Nopeampi kuin Timo.
Lensupowershop.fi

Poissa Jopas_Jotakin

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 717
  • www.vrcf.fi
Toivotaan ettei hajoa.

Paikalla Notn4

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 177
Päiväätä,

Tuli tuossa kompuroitua yhteen youtube videoon missä joku britti poraili punalohkon kanteen ylimääräisiä reikiä, ilmeisesti kansipahvissa valmiiksi aukot ja oletan että lohkossa myös. Kyseessä taisi olla group A volvoissa olleet ylimääräiset vesiaukot/kanavat? Eli siis jätkä laittoi uuden kansipahvin kannen päälle ja piirsi tussilla ne kohdat missä pahvissa oli reikä mutta kannessa ei ollut, sitten poraili ne kohdat auki.

Aiheesta löytyi jotain mainintaa turbobricksiltä sekä ruottin foorumeilta, yritin täältä etsiä nii en ainakaan viellä ole törmännyt moiseen.

Eli ihan vain teoreettinen kiinnostus heräsi jutusta, onko kellään kokemuksia/mielipiteitä? Onko jotain mitä esim. kansipahvin vaihdon yhteydessä kannattaa harkita vai onko täysin turhaa vaivaa, kenties jopa haitallista?

Poissa Väpsy

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 88
  • www.vrcf.fi
Päiväätä,

Tuli tuossa kompuroitua yhteen youtube videoon missä joku britti poraili punalohkon kanteen ylimääräisiä reikiä, ilmeisesti kansipahvissa valmiiksi aukot ja oletan että lohkossa myös. Kyseessä taisi olla group A volvoissa olleet ylimääräiset vesiaukot/kanavat? Eli siis jätkä laittoi uuden kansipahvin kannen päälle ja piirsi tussilla ne kohdat missä pahvissa oli reikä mutta kannessa ei ollut, sitten poraili ne kohdat auki.

Aiheesta löytyi jotain mainintaa turbobricksiltä sekä ruottin foorumeilta, yritin täältä etsiä nii en ainakaan viellä ole törmännyt moiseen.

Eli ihan vain teoreettinen kiinnostus heräsi jutusta, onko kellään kokemuksia/mielipiteitä? Onko jotain mitä esim. kansipahvin vaihdon yhteydessä kannattaa harkita vai onko täysin turhaa vaivaa, kenties jopa haitallista?
Sen enempää tietämättä (tai selvää ottamatta) moisen hyödyistä ja/tai haitoista, ensin miettisin onko ongelmaa mitä haluaisi toimenpiteellä korjata tai parantaa. Oman näkemyksen ja kokemuksen mukaan punalohkoissa ei ole isommillakaan virityksillä ongelmia jäähdytyksen tai öljynpaluun kanssa ongelmia kannessa, niin itse ainakaan en lähtisi moista kokeilua tekemään. Tämä toki vain oma mielipide, mutta itse ajatellut että turha lähteä "parantamaan" jotain ellei ongelmaa ole.

Poissa The_OttoB

  • Grand Touring
  • ****
  • Viestejä: 2388
  • www.vrcf.fi
Group A jäähdytysreiät. Volvolla ajettiin jopa 24 h kisoja niin jäähdytysvaatimukset olivat jotain muuta kuin varttimaili tai snagarisudittelu.
1000 LH-miestä puhuu autonsa lastuttamisesta ja niistä 100 saa ostettua lastun. 10 polttaa omansa. Vain yksi on nopein. Kaksitoista.

Poissa jake74

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 437
  • www.vrcf.fi
Group A jäähdytysreiät. Volvolla ajettiin jopa 24 h kisoja niin jäähdytysvaatimukset olivat jotain muuta kuin varttimaili tai snagarisudittelu.

näin on. ralli ja ratakisoissa tulee lämpöä erilailla ku lyhyissä kiihytyksissä. rallikäytössä pitää ottaa sekin huomioon että pitää kestää vetää kaasupohjassa pitkiäkin matkoja

Poissa spesialisti

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 81
  • www.vrcf.fi
näin on. ralli ja ratakisoissa tulee lämpöä erilailla ku lyhyissä kiihytyksissä. rallikäytössä pitää ottaa sekin huomioon että pitää kestää vetää kaasupohjassa pitkiäkin matkoja
paljon parannettavaa ja reikiä joutuu osaksi tukimaan ja muutamia lisä reikiä poramaan. Niin sanottuun chevy style veden kierto..

Paikalla Notn4

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 177
Eli jääkööt suosiolla umpeen nuo reiät, poraan auki jos joskus tulee kasattua kantta jolla siirrytää kaduilta radoille  ;)

Kiitokset vastanneille, oli vain asia mistä en aiemmin kuullut niin heräsi kiinnostus (enimmäkseen teoriassa) että mitä miksi ja milloin.

Poissa vesterinen_99

  • VRCF Ry jäsen 2024
  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 152
  • @The_X_Projects -Axe
Nää A-ryhmän reiät on käsittääkseni tarkotettu auttamaan moottorin takaosan (eli kuumimman) osan lämpöä leviämään tasaisemmin. Käytännöstä en osaa sanoa, mutta kokeilumielessä avasin reiät sieltä omaan kanteen. Talvella ei ole päässyt kokeilemaan vakutusta lämppärin toimintaan. Vois kuvitella että hanan kiinni ollessa vesi kulkis näitä reikiä pitkin?

Poissa The_OttoB

  • Grand Touring
  • ****
  • Viestejä: 2388
  • www.vrcf.fi
Vinokoneessa pumppu työntää lohkoon vettä, sieltä kanteen. Kannesta lämppärinkennolle ja kennolta pumpun imupuolelle.
Termari sitten säätää virtausta jäähdyttimeen ja takas vesipumpulle.

Tässä hieman mietitty vinokoneen jäähdytyksen sähköistämistä sähköpumpulla ja -termarilla
1000 LH-miestä puhuu autonsa lastuttamisesta ja niistä 100 saa ostettua lastun. 10 polttaa omansa. Vain yksi on nopein. Kaksitoista.

Poissa Jopas_Jotakin

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 717
  • www.vrcf.fi
Oisko kellään hajua paljonko tinanelosen kansi virtaa vakiona, kone on siis b4204t, eli se 2.0t matalapaineturbo.

Kun tarkoituksena olisi saada tuosta koneesta se jotain 250hp, kestääkö silloin männät tai kanget?

Turboksi olisi tulossa 19t ja nokiksi b4204S:n nokat, sitten kisakatti ja 3" dp, cat-back putkisto ja sitten pitää käydä ajamassa uus ohjelma koneeseen.

Saisko noilla sen 250hp ja jos haluan enemmän niin mikä on noissa pullonkaulana, tietty kanget mutta miten männät kestää, tai sylinteriputket. Kai ne 250hp kestää.

Kun noilla vaparin nokilla kone tuottaa max tehonsa jossain 6000rpm korvilla kun vakionokilla se on noin 5100rpm kohdilla, niin eikös se rasita kankia vähemmän jos verrataan koneeseen joka antaa saman tehon 5000rpm kohdilla.

Poissa Juho_

  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1070
  • vapari
Vääntö on pahinta myrkkyä noille matalapaineturbon ja 83mm T4 männille sekä kangille.
Tuurilla saattaa kestää toki nipussa, mut helposti voipi romua saada aikaan.

B4204T5 eli 83mm porauksella oleva T4, niin niistä on mennyt ohjelmoituna ilmeisesti aika herkästi kankia mutkalle ja ilmeisesti mäntiäkin saatu rikki.. olisko 350nm luokkaa ollu vääntö niissä. Riippuu toki dynosta lukemat, mut kuitenkin.

Helpoin ja turvallisin vaihtoehto on siis edelleen B4194T lohko + männät + kanget (tai sit suoraan h-profiilit).
83mm porauksella nimittäin tulee melko äkkiä vastaan sylintereiden kestokin - toki sitä en tiiä onko kukaan kokeillut rakotulkkien kanssa miten kestää.. mut männät ei kestä ainakaa matalapaineturbossa kuin pyhällä hengellä kun tehoja alkaa hakee yhtää enempää.

Ja nokissa huomioitava sit se, että niitä on kahta eri mallia.
Ilman VVT ja VVT kanssa. Eli jos nyt on VVT pyörän kanssa, pitää olla sit ne toiset kepit sellasesta koneesta jossa on kans VVT, muute ei käy.

Mutjoo, kyllä jo tuolla ahtimella saa 250hp helposti.
Lainaus
Omasta V40 2.0T koneesta otettiin aikanaan tuollainen 320-330 todellista heppaa 19T:llä #7 vinolla pesällä ja 1,4 bar ahdolla. Karalan jarru näytti 351 hv, mutta mitattujen aikojen perusteella nuo edelliset lukemat olivat lähempänä. Automaattiaskilla varustettuna Lappeenrannan lentokentällä kennojen väliin 243 km/h 1700 metrin matkalla. Muuten vakiokone, mutta nokat olivat vaihdettu.
https://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=26753.0
Instagram | YouTube
Volvo 960 -91 | B6304S+ZF 260Z
Volvo V40 -00 | B4204T5+M56 - 1.7bar TD04HL-18T

Poissa kupari s40

  • VRCF Ry jäsen 2024
  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1331
  • Hi Tech, Low Life
Jos sulla edelleen se ph1 v40 niin on siis ilman vvt ja nokat samanlaisesta.

Paras ja kestävin valmis kansi on T4 1.9 81mm porauksella vm -00 joka on myös ilman vvt. Jos koko -00 T4 ehjän koneen löytää niin paras aihio, ovat vaan niin haluttuja että jo kiven alla nuo koneet ja osatkin.

250hv ei virtaukset vaikuta mitään, vakioilla revitty reilusti enemmänkin.
Volvo S40 2.0T (0,65bar)  -00
Saab 9-5 Aero sedan man -03 biopoweroitu stg2
Emännällä Volvo S60 T5 aut  -01
Imatralla apuja saa icarsoft vol2 Volvo/Saab obd-lukijalla

Poissa Kojontti

  • VRCF Ry jäsen 2024
  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1393
  • www.vrcf.fi
Vääntö on pahinta myrkkyä noille matalapaineturbon ja 83mm T4 männille sekä kangille.
Tuurilla saattaa kestää toki nipussa, mut helposti voipi romua saada aikaan.

B4204T5 eli 83mm porauksella oleva T4, niin niistä on mennyt ohjelmoituna ilmeisesti aika herkästi kankia mutkalle ja ilmeisesti mäntiäkin saatu rikki.. olisko 350nm luokkaa ollu vääntö niissä. Riippuu toki dynosta lukemat, mut kuitenkin.

Helpoin ja turvallisin vaihtoehto on siis edelleen B4194T lohko + männät + kanget (tai sit suoraan h-profiilit).
83mm porauksella nimittäin tulee melko äkkiä vastaan sylintereiden kestokin - toki sitä en tiiä onko kukaan kokeillut rakotulkkien kanssa miten kestää.. mut männät ei kestä ainakaa matalapaineturbossa kuin pyhällä hengellä kun tehoja alkaa hakee yhtää enempää.

Ja nokissa huomioitava sit se, että niitä on kahta eri mallia.
Ilman VVT ja VVT kanssa. Eli jos nyt on VVT pyörän kanssa, pitää olla sit ne toiset kepit sellasesta koneesta jossa on kans VVT, muute ei käy.

Mutjoo, kyllä jo tuolla ahtimella saa 250hp helposti.https://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=26753.0

Mitkäs mukit kannattaa laittaa tuollaiseen isolla porauksella olevaan matalapainekoneeseen mikäli on ajatus enempi tulevaisuudessa kiusata? Ajatuksella että lohko tarvittaessa putkitetaan uusiksi...
V70 D5A AWD -08, S60 2.5Ta -03
142 -71 (wannabe something...)
Purkurivissä 940-91 ,855 Tdi -96, 855 2,5 20v
ex:V70 Classic 2,4D -07, V70-98, 142-69

 

RallyBaron  Samppasport