Mihin sijoittaisit rahasi

, harkinnan arvoinen voisi olla Nokian Renkaat (kun kerran vrcf-palstalla ollaan). Sekin on kärsinyt Venäjä-kriisistä mutta eikös silä ole hyvä markkina-asema ja maine täällä pohjoisessa.

Nokian renkaiden myyntivolyymi Venäjällä on kovaa ja kun ruplan arvo on laskenut ei renkaita osteta jolloin osakkeen arvo tulee tippumaan.

Nokian renkaiden myyntivolyymi Venäjällä on kovaa ja kun ruplan arvo on laskenut ei renkaita osteta jolloin osakkeen arvo tulee tippumaan.

Niin, sen kanssa kannattaa varmaan odotella ensi syksyyn kun ei tiedä milloin tämä Siperian vihuri helpottaa. Meneekö vuosi, kaksi vai kolme, kukapa sitä vielä tietää.

Graafia katsomatta, syöksystä harvemmin kannattavaa ostaa mitään. 
Omassa salkussa kone ja pienenä riskinä electrobit tuottaneet syksyn mittaan aika maukkaasti.

Graafia katsomatta, syöksystä harvemmin kannattavaa ostaa mitään. 
Omassa salkussa kone ja pienenä riskinä electrobit tuottaneet syksyn mittaan aika maukkaasti.

EB tainnu aika lyhyellä aikavälillä moninkertaistua? Mutta nuo on semmoisia osakkeita ettei niihin ihan kaikkia rahoja uskaltaa laittaa

Nokian renkaiden myyntivolyymi Venäjällä on kovaa ja kun ruplan arvo on laskenut ei renkaita osteta jolloin osakkeen arvo tulee tippumaan.

Väliaikaista kaikki on vaan...

Eli totta joo, mutta ainahan notkahduksille joku syy on ja hyvä niin. Muuten ei olis hyviä ostopaikkoja. Sitten vaan arvioimaan, milloin on hyvä hetki ostaa ja mihin hintaan. Eli kyllä NR:ää ja öljyfirmojakin kannattaa nyt seurata.

Tämä ei siis ollut ostosuositus NYT. Mutta kyllä noi itselläkin on tarkkailulistan kärkipäähän nousseet, kun vaan ehtis noilta hemmetin töiltä asiaa tutkimaan.

Helpoin tapa tehdä rahaa tällä hetkellä taitaa olla eonia-talletusten vastaanottaminen. 

http://www.euribor-rates.eu/eonia.asp

Korko on negatiivinen ts. pankit maksaa sulle että otat rahaa vastaan yön yli.

Niin jos jollakulla olisi ylimääräistä rahaa niin mihin sijoittasit ne?

Tärkeä keskustelu. Tämä pitäisi kelata läpi jo koulussa ennen ensimmäistä työpaikkaa, niin suomalaisyritysten omistus pysyisi paremmin suomalaisissa käsissä.

Ennen omaa vastaustani yleisluontoinen perustelu osakesäästämiselle:

Työssäkäyvällä ei oikeastaan ole varaa olla sijoittamatta. Jos tekee mieli olla eri mieltä, ei kannata väittää vastaan minulle, vaan pikemminkin perustella miksi Albert Einstein laski väärin.

Jo tupakkiaskin hinta päivässä rakentaa 40 vuoden työiän kuluessa satojen tuhansien eläkesalkun:

http://www.nordnetblogi.fi/35-vuoden-elakesaastot-kymmenessa-vuodessa-2/12/04/2014/

Myös Suomen pörssihistoria tukee teoriaa, mutta käytännössä sitä ei olisi voinut ihan pikkurahalla toteuttaa vielä 40 vuotta sitten, koska kattavan hajautukseen pienin kuluin tarjoavia instrumentteja ei ollut olemassa. Olisi tarvittu niin paljon rahaa, että suuria osakenippuja ostaen olisi saanut toimitusmaksut häviämään kohinaan. Yhtä osaketta ei kannata ostaa, jos joutuu maksamaan ostotapahtumasta 8 € + 0.2 prosenttia. Suomessa kustannustehokkaat indeksirahastot alkoivat muodostua 90-luvun loppupuolella ja tämän vuosituhannen alusta lähtien niitä on ollut hyvä valikoima.

Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta Yhdysvaltain 1802 vuodesta alkava pörssihistoria on tähän saakka osoittanut, että vuoden indeksisijoitus on 71% todennäköisyydellä voitolla. Viiden vuoden sijoitus 82% tod. näk. voitolla ja 10 vuoden sijoitus 91 % todennököisyydellä. Koko historiasta ei löydy yhtään 20 vuoden jaksoa, joilla pörssi olisi jäänyt tappiolle. Heikoinkin 30 vuoden jakso on tuonut keskimäärin parin prosentin vuosituottoa YLI INFLAATION. (Lähde: Kim ja Tom Lindström: Onnistu Osakemarkkinoilla)

Einsteinin mukaan korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme. Tässä ei ole kyse yrityksestä pelata muiden rahoja itselle. Riittää kun ostaa hyviä yhtiöitä, tyytyy niiden tuottoon ja laittaa aina osingot takaisin pottiin.

Nyt pitää vain löytää instrumentit, millä siihen voi osallistua itselle sopivalla summalla. Niitä on kyllä.

Ja sitten oma vastaus. Ihmisen elämässä on kaksi tilannetta, jolloin hetken ajan rahat riittävät. Ensimmäinen on opiskelijan työllistyminen valmistumisen jälkeen ja toinen on asuntolainan loppuminen. Kunpa joku olisi kertonut minulle maailman kahdeksannesta ihmeestä jo ensimmäisen etapin kohdalla 

Lainan loputtua alettiin sentään siirtää säännöllisiä kuukausieriä kivijalkapankin hallinnoimaan yhdistelmärahastoon. Tämä on helppo, mutta kuluiltaan kallis tapa. Pitkällä ajalla voittoa tulee, mutta suuri osa siitä jaetaan pankin kanssa. 10 vuoden historia Eurokriisin ja pörssiromahduksen yli osoittaa senkin selvästi tyhjää paremmaksi.

6 vuotta sitten aloin harrastaa aktiivista osakesijoittamista omassa salkussa. Alku oli ihan sekoilua taksikuski- ja kampaajaindeksillä muotilappuja ostaen. Tulvavaaraa ja Outokuoppaakin ehdin jossian välissä omistaa. Sitten käytin muutaman kympin ensimmäisiin osakesäästämisen oppikirjoihin ja lottokupongit lähtivät, tonnien tappiolla. Kirjojen kuitit käytin pääomatulon vähennyksenä.

Viimeisten 5 vuoden aikana olen rakentanut salkkuani tietoisesti turvalliselle puolustuskannalle osinkoa maksaviin arvoyhtiöihin ja lisänä OMX25H ETF.

Salkku nyt, isoimmasta positiosta pienimpään:
Fortum
Sampo
Elisa
Nokia
TeliaSonera
OMX25H ETF
Aktia
YIT
Nordea (tärppäsi tänään pilkkiin päivän pohjilta)

Tänä vuonna en ole myynyt mitään, ja jos firmat hoitavat hommansa, en myykään. Joka vuosi vähintään osingot takaisin ja jos jää ylimääräistä, sitten voi varovasti kasvattaa jotain positiota. Muuten loogisen salkun roskana on YIT, jonka ehdin optimistina ostaa jo pari vuotta sitten aivan liian aikaisin, kuvitellessani tämän taantuman joskus loppuvan. Vaikka väärään aikaan ostinkin, en aio toistaa virhettäni myöskin myymällä väärään aikaan, joten olkoot.

Viime vuonna luin Marko Erolan kirjan Paras Sijoitus (kirja jota salkunhoitajasi ei halua sinun lukevan). Jos haluaa hoitaa homman yhden kirjan lukemalla, niin se on mielestäni tämä indeksoijan raamattu. Erolan teesi on, että koska edes ammattilainen ei pysty päihittämään indeksiä jatkuvasti, ei pysty amatöörikään. On epärealistista yrittää amatöörinä putsata pelipöydässä istuvilta ammattilaisilta rahoja pois kasinopelissä, joten kannattaa ostaa hyviä firmoja ja tyytyä niiden tuottoon. Ja se pitää tehdä niin halvalla ja niin pienin riskein kuin mahdollista, eli hyvän hajautuksen tarjoavilla indeksirahastoilla, joiden kulut ovat pienet.

Kirjan luettuani puolitin kivijalkapankin rahastoon maksettavat kuukausisummat ja se toinen puoli menee nyt tänne:
Seligson Amerikka indeksirahasto
Seligson Eurooppa indeksirahasto
Seligson Aasia indeksirahasto
Seligson Global Top 25 Brands

http://www.seligson.fi/suomi/rahastot2/passiiviset.htm

Koko maailman laajuinen hajautus satoihin vahvoihin yhtiöihin ja kirsikkana nuo oman alansa gorillat Top 25 Brands. Näiden tuottoihin pääsee jo 40 € kuukaudessa, koska minimimerkintä on 10 €. Jälkeen päin olen ajatellut, että luin puoli tusinaa oppikirjaani väärässä järjestyksessä. Erolaa lukiessa tuli monesti mieleen, että olen tuhlannut aikaani ja saman lopputuloksen voi saada pienemmälläkin vaivalla ja etenkin pienemmällä riskillä pelkästään neljän viimeksimainitun (tai jonkin muun pankkiiriliikkeen vastaavilla rahastoilla) yhdistelmällä lähes aivot narikassa.

Yritykset keskimäärin tuottavat jotain, ja tuo hajautus ei voi paljon poiketa keskiarvosta, koska se on keskiarvo. Tai oikeastaan keskiarvo ilman huonoimpia firmoja, joita ei ole huolittu mukaan lainkaan. Jos yli tuon tahtoo tienata, pitää oikeasti osatakin jotain.

Ja viimein, miksi, kun viimeisessä palttoossa ei ole taskuja?

No siksi, että työiän aikana säästetäänkin vain se, mitä jää yli normaalista elämisestä. Kaikkien osakkeiden osingot ladotaan aina takaisin pajatsoon. Seligsonin rahastojen kasvuosuudet tekevät sen vielä kustannustehokkaammin, edes maksamatta veroa pääomaan vuosittain liitettävistä osuusyhtiöiden osingoista. Tämä on aivan laillista, ja tietenkin rahastoon kertyvä verovelka lankeaa maksettavaksi aikanaan rahastoa realisoitaessa. Sitä ennen osinkojen lisäksi myös niistä vuosittai maksamatta jätetyt verot keräävät maailman kahdeksantena ihmeenä uusia osinkoja toivottavasti monta vuotta. PS-tili hyödyntää samaa mahdollisuutta suorien osakesijoitusten kanssa. Pikaisesti aiheesta lukiessani siinä oli joitain koukkuja, joiden vuoksi en itse innostunut tästä vaihtoehdosta?

Eläkkeelle jäädessä vaihtuu pelitapa. Sekä osakkeiden että rahastojen osingot tilitetään eläkeläisten rilluttelu- ja hulluttelutilille vuosittain pääomaa syömättä. Paitsi että toisin kuin varsinaisissa eläkevakuutuksissa, myös pääomaa voi halutessaan syödä, jos alkaa tuntua vaikkapa siltä, että ikäkuskin kroppa sopeutuu mieluummin korkeaan neliveto-Volvoon kuin matalaan henkilöautoon.

Muussa tapauksessa luovutusvoittoveron lappujen toivottavasti kasvaneesta arvosta ja rahastossa piilevän vuosikausia maksamattoman verovelan saa maksaa perikunta. Lypsävän lehmän saa tappaa joku muu, minulle riittää sen maitokin, jota on viimeisten parinsadan vuoden ajalla tullut keskimäärin 8 - 10 % vuodessa. Vahinko, kun on ollut itse mukana vain kovin vähän aikaa.

Pointti on siinä, että jos ei ole paljon rahaa, pitää olla paljon aikaa. Eikä kestä erota ja polttaa pottia kesken pelin. Yllä olevasta veroseuraamuksesta johtuen se potti nimittäin hajoaa kolmeen osaan kun verottaja ilmoittautuu peijaisiin 

Omassa salkussa kone ja pienenä riskinä electrobit tuottaneet syksyn mittaan aika maukkaasti.

Konetta ja Fiskarsia olen yrittänyt ostaa jo vuosia sitten, mutta aina näyttää liian kalliilta

t. Junasta jäänyt

Niin, sen kanssa kannattaa varmaan odotella ensi syksyyn kun ei tiedä milloin tämä Siperian vihuri helpottaa. Meneekö vuosi, kaksi vai kolme, kukapa sitä vielä tietää.

NRE hyvä puoli on vanha tuotepaletti ja ainakin minut yllättänyt markkinaosuuden voittaminen Venäjän ulkopuolella. Koko tulokakusta entistä pienempi osa, muistaakseni enää noin neljännes tulee kutistuneilta Venäjän markkinoilta.

Mutta se on poliittinen riski, että reilusti yli puolet tuotantokapasiteetista on Venäjällä. Halpaahan sieltä on tuoda renkaita vaikkapa EU-maihin, kunnes Michelin ja Conti käyvät lobbaamassa tuon venäläisyrityksen sanktiolistalle?

En uskaltanut minäkään koskea tähän, vaikka viime vuoden tunnusluvuilla nykyhinta olisi jo halpa. Mutta kuinka paljon niistä jäädään...?

Ja vielä yksi vertailu kahden pankin välillä.

Aktia ja Nordea tekevät hyvin samantasoista P/E, EPS ja osinkoa. Nordean ROE on isompi, mutta siitä joutuu maksamaan suuremman P/B:n myös. Molemmilla tehostamisohjelmat menossa ja vaikutuksia luvataan jo ensi vuonna.

Numeropeli meni ihan pikkuisen Nordean eduksi, ja sitten tämän päivän lehdessä oli uutinen EU:n pankkien vararahastoista, joka iskee Nordeaan pahiten. Toisaalta, 9 vuodelle jaettuna sen arvioidun ylärajankin yhden vuoden osuuden Nordea maksaa pelkästään viime vuoteen nähden pienentyneillä luottotappioilla, joten yritin ostaa kympillä. Kun 10.01 oli julmettu kasa ostolappuja jo odottamassa, niin laitoin sitten tarjouksen 10.02, joka tärppäsi. Saattaa olla pullat siinä uunissa, jossa ei pala eikä paistu, mutta tasaista osinkoa nyt kuitenkin?

En tiedä uskaltaisiko vielä tällä kokemuksella ryhtyä oraakkeliksi, mutta JOS isojen rahastojen hoitajia ahdistaa näyttää isoja tappioita ja JOS he tappioita peittääkseen lemppaavat pahasti miinuksella olevat laput ulos vuoden lopuksi, NIIN sitten YIT SAATTAA tulla alennusmyyntiin heti joulun jälkeen, kun on pudonnut vuoden alusta 48.67% !!!

Se on sitten eri juttu, kuinka paljon (lisää) uskaltaa ostaa yritystä, jonka saatavista suuri osa on ruplia ja velkaantumisaste toista sataa % ?

Näin unta että olisin eilen saanut iltakenossa kasitasolla kaikki oikein euron panoksella, ja meinaisin sijoittaa puolet, eli 5 tonttuu noin vuoden ajaksi, mikä olisi paras kohde?

Mites osingot? Koko rahalla Elisaa, niin tulisi pelkkiä osinkoja parisataa+arvon nousu? Mitä muita suht vakaita hyviä osingonmaksajia on?

Ongelma on sijoitushorisontin lyhyys. Vuosi ei mahdollista kurssiriskin minimointia monien vuosien tuotoilla.

Jos aikaa olisi enemmän, ja jos Elisa tulkitaan kysymykseksi suomalaisista osakkeista, niin ehdottaisin Nordnetin OMX25H indeksiä, joka sijoittaa osingot takaisin ilman veroa ja jonka merkintäpalkkiot ovat edullisempia kuin tuon alkuperäisen OMX25H ETF:n.

Itsellä on tuota ETF:aa, koska ostin jo ennen kuin Nordnetin rahastoa oli olemassakaan. Mutta minä joudun maksamaan merkintäpalkkiota enemmän ja lisäksi vielä verot joka vuoden osingoista ennen kuin voin ostaa omalla osallani lisää samaa ETF:aa. Jos valinta tehdään nyt, on Nordnet edullisempi.

tuo 25 yrityksen yhdistelmä hajauttaa pienin kustannuksin 25 eniten vaihtuviin pörssiyrityksiin ja pienentää siten riskiä merkittävästi:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=OMXH25

Samoin, jos aikaa olisi enemmän, nuo LaitinenP kommentit öljy-yhtiöistä voisivat olla kiinnostavia. Joskus vielä tulee päivä, jolloin öljy maksaa taas enemmän. Ei kannata arvailla, milloin se mahtaa tapahtua, mutta se päivä tulee vielä.

Harvalla normaalituloisella on repäistä 5 tonnia vuodessa sijoituksiin.

Entäs satanen kuussa ja 10 - 20 vuotta lisää aikaa? Minustakin on realistisempaa säästää vain sen verran, ettei se "ole pois mistään", mutta periaatteella että aina vähän talteen. Vähemmän rahan voi korvata enemmällä ajalla, kuten useimmat joutuvat tekemäänkin.

Parhaan tuoton saa kun tekee ylimääräisen lyhennyksen Volvo tai talolainaan.