Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Lastutus, ohjelmointi ja moottorinohjaus => Aiheen aloitti: järviin - 03.05.2011, 10:27:51
-
No onkos se nyt sitten vai ei:
Jäännöshapen määrä pakokaasussa on/ei ole stoikassa sama, jos sylinterissä palaa bensaa tai etanolia.
Edit JuHaU: otsikkoa muokattu järkevämmäksi.
-
Soitin VTT:lle.
TOK, olit oikeassa.
VTT:n ukko sanoi: Jos ei hiuksia ruveta halkomaan, niin polttoaineista riippumatta stoikassa jäännöshapen määrä on vakio.
-
No ni, tuli tämäkin tieteellisesti ratkaistua. Jatketaan -H-
-
Tässä on esiintynyt eri topiceissa useaan kertaan sana "stoikka" tai jotain sinnepäin. Mitähän se mahtaa suomenkielellä tarkottaa niin että maallikkokin sen ymmärtäisi? :juhau:
Kiitos ja anteeksi.
-
Eikös se ole niin että Stoikiometrinen seos on kemiallisesti oikea seos ilmaa ja polttoainetta, jolloin kaikki polttoaine palaa ja happea ei jää yli.
Tämähän on optimi.
En tiä. :))
-
Eikös se ole niin että Stoikiometrinen seos on kemiallisesti oikea seos ilmaa ja polttoainetta, jolloin kaikki polttoaine palaa ja happea ei jää yli.
Tämähän on optimi.
Juuri näin, paitsi että tasan stoikiometrinen ei ole aina paras mahdollinen seos. Pintakaasulla maantieajossa pikkusen laiha seos on taloudellisempi, ja toisaalta maksimiteho saavutetaan vähäsen rikkaalla.
Jos hiuksia halotaan niin aivan atomilleen kaikki happi ei pala stoikiometrisellä seoksella, koska reaktio ei reaalimaailmassa tapahdu aivan täydellisesti varsinkaan niissä millisekunneissa mitä polttoaineella on aikaa palaa. Mutta happea on oikea määrä paikalla.
-
Onkos stökiömetrinen seos sitten suomea, kun itse olen aika kuullut stökiömetrisekstä, enkä stoikiometrisestä?
Mikä on engl. oikea termi tuolle sanalle?
Stoikiometrinen seos bensalla on se? 1kilo bensaa tarvii 14,7kg ilmaa palaakseen, mutta lienee vaikuttaa ilmanpaine ja lämpötila noin sanottaessa?
Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?
-
Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?
Ja juuri tästä syystä nykyään on käytössä ilmamassa-anturit :)
-
Onkos stökiömetrinen seos sitten suomea, kun itse olen aika kuullut stökiömetrisekstä, enkä stoikiometrisestä?
Mikä on engl. oikea termi tuolle sanalle?
Muinoin puhuttiin stökiömetrisestä, nykyisin on vakiintunut muoto stoikiometrinen.
Englanniksi stoichiometric.
Stoikiometrinen seos bensalla on se? 1kilo bensaa tarvii 14,7kg ilmaa palaakseen, mutta lienee vaikuttaa ilmanpaine ja lämpötila noin sanottaessa?
Eipä nuo ilmanpaineet ja lämpötilat juurikaan muuta kilogrammaa muuksi...
Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?
Kemiallisesti tosiaan kyse on happiatomien määrästä, eli hapen ainemäärästä, tai siis sen suhteesta polttoaineen ainemäärään. Tästä tulee tietty massasuhde koska happiatomit painaa tietyn verran per kpl ja sama koskee polttoaineen molekyylejä.
Ilman happipitoisuus (prosenttia) on käytännössä vakio, vaikka ilman tiheys (grammaa per litra) vaihteleekin paineen ja lämpötilan mukaan. Näin ollen käytännössä voidaan puhua ilman ja polttoaineen massasuhteesta. Tietty jos koneen ilmanottoon erityisesti suhauttaa jotain palamatonta niin se muuttaa sylinteriin menevän ilman sisältämän palamisreaktioon saatavilla olevan hapen osuutta koko ilmasta, mutta noin niin kuin vapaasti ilmakehässä happea ruukaa olla sama %-osuus.
-
No saatiinhan tähän(kin) topiciin eloa. :D Ei vaan, tulihan siihen aiemmin esittämääni kysymykseen jo jotain selventävääkin vastausta. O0
-
Onkos stökiömetrinen seos sitten suomea, kun itse olen aika kuullut stökiömetrisekstä, enkä stoikiometrisestä?
Mikä on engl. oikea termi tuolle sanalle?
Stoikiometrinen seos bensalla on se? 1kilo bensaa tarvii 14,7kg ilmaa palaakseen, mutta lienee vaikuttaa ilmanpaine ja lämpötila noin sanottaessa?
Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?
Minulle tuo on jäänyt muotoon stökiömetrinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/St%C3%B6kiometria). Mutta me kaikki lienen ymmärrämme mitä tämä tarkoittaa?! :)
Menet hämyyn tuossa kilogramma jutussa, kuten TOK jo totesikin.
Kilo on kilo, aina ja ikuisesti (tai tietty poislukien madonreiät yms. paikat). Sen kilon tilavuus voi olla mikä hyvänsä ja tämä tilavuus/massa suhde on lämpötilan funktiona muuttuva juttu.
Vakiotilavuudessa paine muuttuu lämpötilan funktiona. Tiheys ja sitä kautta vakiotilavuuden massa muuttuu lämpötilanfunktiona. Vrt. kuumailmapallo, jossa käytetään kantavana voimana sitä samaa ainetta, missä se kelluu. Siinä vain kikkaillaan tiheydellä, eli lämpötilalla.
Tästä syystä vollessakin on ilmamassamittari, eikä mikään määrämittari. :hello:
-
Ja lambda-anturi korjaa polttoaine erot ::)
-
Tästä syystä vollessakin on ilmamassamittari, eikä mikään määrämittari. :hello:
Paitsi Motronic koneissa eli ET lopulla olevissa. Virallinen nimi kun on sillä läppämallille ilmamäärämittari. :hello:
Edit. No englanniksi Air Flow Meter eli ilmavirtauksen tai ilman virtauksen mittari. Ei kuitenkaan Air Mass eli ilmamassamitari.
Ja vakioitu nimike suomeksi on siis ilmamäärämittari.
-
Juuri näin, paitsi että tasan stoikiometrinen ei ole aina paras mahdollinen seos. Pintakaasulla maantieajossa pikkusen laiha seos on taloudellisempi, ja toisaalta maksimiteho saavutetaan vähäsen rikkaalla.
Hieman aihetta sivuten.
Mikä mielenkiintoista niin noihin päämäärähakuisiin tavoiteseoksiin polttoaine sitten vaikuttakin ihan jonkun verran.
Laajakaistalambdalla tutkisteltuna dieselillä AFR 15,5:1 isommalla syötöllä savutus on melkoista eikä voimakaan välttämättä parane. (Jota tietysti voi tekohengittää syöttämällä loput polttoaineesta propaanina savutusrajasta aina ~13,2:1 tienoille.) Laihallepäin taas tupaöljyvehkeet voivat mennä surutta ulos useimman laajakaistankin mittausalueesta että heilahtaa.
Oletettavasti Piezosuuttimellinen monella syötöllä per isku annosteleva CR saa hyödynnettyä pytyssä pyörivän ilman paremmin, paikallisen seoksen menemättä hetkellisesti kohtuuttoman paksuksi.
Niin tai näin niin nokileka haluaa melko paljon ilmaa samantehoiseen bensaan verrattuna.
Välttämättä tämä ei ole seurausta itse paloyhtälöstä vaan siitä että, käytännössä sytytyshetkellä (miinus kemiallinen syttymisviive) ruiskutetulla polttoaineella on merkittävästi lyhyempi aika hakea kaverikseen palotilan ilmasta happea kuin bensoissa jossa ilma bensa on pyörteillyt keskenään jo, suhteellisesti ottaen, hyvän aikaa ennen sytytystä.
-
Paitsi Motronic koneissa eli ET lopulla olevissa. Virallinen nimi kun on sillä läppämallille ilmamäärämittari. :hello:
Edit. No englanniksi Air Flow Meter eli ilmavirtauksen tai ilman virtauksen mittari. Ei kuitenkaan Air Mass eli ilmamassamitari.
Ja vakioitu nimike suomeksi on siis ilmamäärämittari.
Eikö Motronic 1.0 / 1.1 / tms. kuitenkin loppupeleissä laske massan imuilman lämmöstä ja läppämittarin indikoimasta tilavuusvirrasta ?
Ei sillä että se läppämittarin nomenklatuuriin mitään vaikuttaisi.
-
Eikö Motronic 1.0 / 1.1 / tms. kuitenkin loppupeleissä laske massan imuilman lämmöstä ja läppämittarin indikoimasta tilavuusvirrasta ?
Ei sillä että se läppämittarin nomenklatuuriin mitään vaikuttaisi.
Ilmamäärämittari tarvii aina kaveriksi imuilman lämpötila-anturin, jotta saadaan selville massa.
-
Ilmamäärämittari tarvii aina kaveriksi imuilman lämpötila-anturin, jotta saadaan selville massa.
Kysymys oli luonteeltaan lähinnä retorinen.
Pointti oli siis se että huolimatta läppämittarin nimestä, ECUa tosiasiallisesti kiinnostaa vain sisäänmenevän ilman (ja sitäkautta hapen) massa.
-
Hm... Sinällään mielenkiintoinen juttu tämä vaahteramäen eemelikeskustelu. :)
LH:n kuumalankamittari vaatii aina tiedon lämpötilasta, jotta se pystyy tuottamaan tuloksen massavirtauksesta. Koska lankaa jäähdyttävä kaasumassan absoluuttinen lämpötila vaikuttaa mittaustapahtumaan, koska kylmenpi kaasuvirtaus jäähdyttää lankaa enemmän kuin kuuma kaasu, vaikka tilavuusvirtaus olisi sama (l/s). Sitä kautta pystytään muodostamaan tieto massavirtauksesta (kg/s), kun lämpötilasta saadaan tieto tiheydestä. Kuumalankamittarissa tuo lämpötilan mittaus täytyy olla samassa paikassa kuin itse kuumalankakin, jotta se toimii oikein.
Ja läppämittarissa se voi olla hitusen toisessakin paikassa, koska se läppä mittaa tilavuusvirtausta.
Saman mittausprosessin voi tehdä vielä mittaamalla paineen ja lämpötilan...
-
Hm... Sinällään mielenkiintoinen juttu tämä vaahteramäen eemelikeskustelu. :)
Mitä tarkoitat vaahteramäellä?
E: No prkle!!!! Enpä olekaan ajatellut sen syvällisemmin MAF:ia, mutta täytyyhän sielläkin olla erillinen lämpöanturi.
-
mikan tarkottaa tuolla vaahteramäen eemelillä yleensäkin immua. Hirvee sisäpiirijuttu. En itekään sitä ehkä täysin tajua kun ei ole joutunut miettimään.(ehkä se, että Eemeli oli aina viaton kaikkeen..?) :D
-
Sopii paremmin tänne, kuin tuonne tulppajuttuun.
Putsasin tänään sen edellisen IMMun (vaahteramäen eemeli). Jopas oli sontainen, mustaa nokea tai siis katupölyä. Joka lienee päässyt sinne kun edellisessä putsarin vaihdon jälkeen yksi putsarikotelon klipsu oli katkennut. Eikä se kerinnyt olla rikki kuin muutaman päivän mutta pahimpaan katupölyaikaan. Sepä riittää heittämään sopat härän pyllyä kun langassa on sontaa.
Sen verran herkkä tuo kuumalangan mittausprosessi on, että pienikin määrä eristävää ainetta riittää aiheuttamaan mittausvirheitä ja tulos on se, että sopat ovat metsässä.
Eli likainen anturi toimii sinällään oikein, mutta mittaa väärin.
No, Eemeli oli syyllinen osaan ja osaan ei... ;)
Ja MAF:n lämpötila-anturin on syytä olla mahdollisimman lähellä kuumalankaa, koska muutoin mittausprosessi menee metsään. Muissa (ei kuumalanka tai filmi) antureissa se lämpötilatiedon ei tarvitse koskea kuin koneeseen menevää ilmaa.
-
Menet hämyyn tuossa kilogramma jutussa, kuten TOK jo totesikin.
Kilo on kilo, aina ja ikuisesti (tai tietty poislukien madonreiät yms. paikat). Sen kilon tilavuus voi olla mikä hyvänsä ja tämä tilavuus/massa suhde on lämpötilan funktiona muuttuva juttu.
Vakiotilavuudessa paine muuttuu lämpötilan funktiona. Tiheys ja sitä kautta vakiotilavuuden massa muuttuu lämpötilanfunktiona. Vrt. kuumailmapallo, jossa käytetään kantavana voimana sitä samaa ainetta, missä se kelluu. Siinä vain kikkaillaan tiheydellä, eli lämpötilalla.
Tästä syystä vollessakin on ilmamassamittari, eikä mikään määrämittari. :hello:
No niinpäs tosiaan menin... vaikka kilo höyheniä painaakin vähemmän, kuin kilo terästä, sehän on selvä juttu, höyhenet kun on kevyitä :)
-
No niinpäs tosiaan menin... vaikka kilo höyheniä painaakin vähemmän, kuin kilo terästä, sehän on selvä juttu, höyhenet kun on kevyitä :)
Kilo höyheniä PAINAA vähemmän, kuin kilo terästä.
Sen voi kokeilla pudottamalla varpaille ensin kilon höyheniä, ja sitten kilon terästä. :2funny:
-
Ja MAF:n lämpötila-anturin on syytä olla mahdollisimman lähellä kuumalankaa, koska muutoin mittausprosessi menee metsään. Muissa (ei kuumalanka tai filmi) antureissa se lämpötilatiedon ei tarvitse koskea kuin koneeseen menevää ilmaa.
Tarkoitatko, että lämpöanturi mittaa langan lämmittämän ilman? Vai mitäkö?
E: Vaiko kuitenkin samasta pisteestä, jotta esim. moottoritilan imuputkistoa lämmittävä ilmiö ei vaikuta?
-
Tarkoitatko, että lämpöanturi mittaa langan lämmittämän ilman? Vai mitäkö?
E: Vaiko kuitenkin samasta pisteestä, jotta esim. moottoritilan imuputkistoa lämmittävä ilmiö ei vaikuta?
Mitä tarkemmin sen mittauslangan ohi virtaaman kaasumassan lämpötila on tiedossa, sitä tarkempi on massanmittaus.
Se langan lämmittämisen energia ei tuossa mittauksessa muutamaa millikelviniä enempää tee, jos kone kiertää hitusenkin enemmän. Tyhjäkäynnillä se voi olla jo kymmeniä millikelvineitä. :juhau:
Mutta jos MAF:n lämpötila-anturi on vaikka metrin päässä tuosta kuumalangasta, niin Urho Matti. ;)
Kilo höyheniä PAINAA vähemmän, kuin kilo terästä.
Sen voi kokeilla pudottamalla varpaille ensin kilon höyheniä, ja sitten kilon terästä. :2funny:
En kokeile! :2funny: :2funny:
Selvennykseksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Massa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paino
-
Ja minkähän järjestelmän mukainen energian yksikkö on millikelvin? :o
-
Ja minkähän järjestelmän mukainen energian yksikkö on millikelvin? :o
"Kelvin on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle"
"Milli (tunnus m) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesosaa (10-3 eli 1/1000 eli 0,001)."
:juhau:
-
LH:n kuumalankamittari vaatii aina tiedon lämpötilasta, jotta se pystyy tuottamaan tuloksen massavirtauksesta.
Eikös kuumalankamittarin idea ole juuri se, että lankaa kuumentava virta on verrannollinen ilman massavirtaukseen. Se lämpötila tulee hoideltua nimenomaan sillä, että kylmempi ilma jäähdyttää lankaa enemmän ja aiheuttaa suuremman lämmitysvirran lankaan.
Eli siinä LH:n immussa ei nimenomaan ole muuta mittaria kuin se kuumalanka.
-
Ja minkähän järjestelmän mukainen energian yksikkö on millikelvin? :o
Pahoitteluni hebrean käytöstä. :-[
Kuten Miksu jo vastasi, kyseessä on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle, Kelvin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kelvin). Millikelvin on Kelvin-asteen tuhannesosa, muutoin sama asteikko kuin Celsiuksella mutta nollakohta on absoluuttisessa nollamisteessä ( -273,15C).
Johtuu varmaan siitä, että arkipäiväisiä juttuja minulle ovat, mikrovoltti (µV), desibelimilliwatti (dBm), desibeli (dB), pikofaradi (pF), nanohenry (nH), megaohmi (Mohm), kilojoule (kJ, eli tuhat wattisekuntia), kelvin (K) siinä sivussa ja monet muut vastaavat. :idiot2:
Joudun jatkamaan hebrean käyttämistä... :P
Eikös kuumalankamittarin idea ole juuri se, että lankaa kuumentava virta on verrannollinen ilman massavirtaukseen. Se lämpötila tulee hoideltua nimenomaan sillä, että kylmempi ilma jäähdyttää lankaa enemmän ja aiheuttaa suuremman lämmitysvirran lankaan.
Eli siinä LH:n immussa ei nimenomaan ole muuta mittaria kuin se kuumalanka.
Vaan kun on muutakin kuin kuumalanka. Tänään viimeksi katsoin... ;)
Kuumalankamittarin idea on lyhyesti siinä, että langan resistanssi pienenee kun lanka jäähtyy ja päinvastoin. Joten jos lankaa lämmitetään vakiojännitteellä, kasvaa langan virta sen jäähtyessä, eli massavirtauksen kasvaessa. Sama temppu voidaan hoitaa vakiovirralla, jolloin langan ylitse vaikuttava jännite on massavirtauksen tulo. Eli langan lämmitysteho on vakio, mutta lämpötila riippuvainen massavirtauksesta sen ohitse.
Tuosta mitatusta langan jäähtymisestä voidaan muodostaa tarkka tieto virtaavasta massasta.
LH:n IMMussa on se lanka ja sen lisäksi sellainen lituska palikka siinä langan jälkeen sen keskituubin sisällä, joka on se lämpötila-anturi. Koska vähäisen ymmärrykseni mukaan LH:n IMMu on ns. vakiolämpötila (CTA) kuumalankamittari, mikä on autokäytössä pitkäikäisin mekaanisesti (ei liian kuuma lanka ja siten heikko).
LH:n eemelin mittauspiiri on muistaakseni Wheatstonen silta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wheatstonen_silta).
Jotain lisää linkeissä:
http://www.autoshop101.com/forms/h34.pdf
www.dept.aoe.vt.edu/~simpson/aoe4154/hotwirelab.pdf
Lisätään vielä linkki jo joskus aikaisemmin linkkaamastani HiTec-kuumalanka mittarista by NASA. :o
http://www.grc.nasa.gov/WWW/RT/RT2002/5000/5510fralick.html
-
"Kelvin on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle"
"Milli (tunnus m) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesosaa (10-3 eli 1/1000 eli 0,001)."
:juhau:
Pointtini olikin nimenomaan siinä että se ei ole energian yksikkö, nuo edellämainitut tiesinkin.
EDIT: taisin itsekin lukea vähän huonosti ton jutun, ei ilmeisesti edes tarkoitettu kelviniä energian yksiköksi.
-
Pakko oli vilkaista LH:n MAF:iin. Näyttäisi olevan IAT-anturi ennen lankaa.
-
Pakko oli vilkaista LH:n MAF:iin. Näyttäisi olevan IAT-anturi ennen lankaa.
What so ever, en muista kummin päin se IMMu oli kädessäni, mutta sieltä se kuitenkin löytyy. ;)
-
Pointtini olikin nimenomaan siinä että se ei ole energian yksikkö, nuo edellämainitut tiesinkin.
EDIT: taisin itsekin lukea vähän huonosti ton jutun, et näköjään edes tarkoittanut kelviniä energian yksiköksi ilmeisesti.
Juu, en. Lämpötilasta puhuin.
Kyllä se lämpötilakin on energiaa, vähän samaan tapaan kuin vesiputouksen korkeuserokin on. :P
-
LH:n IMMussa on se lanka ja sen lisäksi sellainen lituska palikka siinä langan jälkeen sen keskituubin sisällä, joka on se lämpötila-anturi.
Jaa, siitä on kuitenkin pitänyt tehdä noin monimutkainen. Johan tuo pian olisi sama mitata imusarjan absoluuttinen paine ja lämpötila, niin järjestelmässä ei olisi ikävästi ikääntyvää kuumalankaa.
Otsikkoon palatakseni, tuolla aiemmin vedettiin esiin diesel. Sen kanssahan on tosiaan niin että seos on pakko olla laihalla jottei savuta kamalasti, kun se kiisseli on sen verran huonosti palavaa että se ei kaikkea happea ehdi polttaa. Tietty puhtaalla hapella voisi kokeilla, mukavasti ärhäkämmin palaa, ja samalla ei olisi ongelmaa typen oksideista pakokaasussa. Tommonen 1.6 pata antaa jo @ 1000 rpm ihan mukavasti potkua kun sinne lataa 1 bar ahtopaineella puhdasta happea ja stoikiometrisessä suhteessa dieseliä. :3/4 jättää sen:
(Ei vaan kannata olla hirveesti ennakkoa syötössä...)
-
Jaa, siitä on kuitenkin pitänyt tehdä noin monimutkainen. Johan tuo pian olisi sama mitata imusarjan absoluuttinen paine ja lämpötila, niin järjestelmässä ei olisi ikävästi ikääntyvää kuumalankaa.
Megasquirt:issä ilmamassan määritys on tehty juuri näin.
-
Megasquirt:issä ilmamassan määritys on tehty juuri näin.
Yksi vaihtoehto, kyllä.... Itselläkin juuri tuollainen setup kiikarissa.
-
Jaa, siitä on kuitenkin pitänyt tehdä noin monimutkainen. Johan tuo pian olisi sama mitata imusarjan absoluuttinen paine ja lämpötila, niin järjestelmässä ei olisi ikävästi ikääntyvää kuumalankaa.
Eihän tuo LH:n IMMu ole monimutkainen, vaan mittausteknisesti yksinkertaisin mahdollinen ja vieläpä suhteellisen varmatoiminen ja tarkka. Toisaalta, toimiessaan kuumalanka on oikein oiva mittari, joka kertoo suoraan kaikki tarvittavat parametrit. Sinällään tuo kuumalanka ei ikäänny muuten kuin siihen kertyvästä sonnasta. Ja silloin kun se on Volleen laitettu, oli anturivalikoima jotain muuta kuin tänä päivänä.
Minä en moiti kuumalankaa mahdottomasti vaikka se paska-arka onkin, mutta osin makuasia, kuten koira sanoi...
Otsikkoon palatakseni, tuolla aiemmin vedettiin esiin diesel. Sen kanssahan on tosiaan niin että seos on pakko olla laihalla jottei savuta kamalasti, kun se kiisseli on sen verran huonosti palavaa että se ei kaikkea happea ehdi polttaa. Tietty puhtaalla hapella voisi kokeilla, mukavasti ärhäkämmin palaa, ja samalla ei olisi ongelmaa typen oksideista pakokaasussa. Tommonen 1.6 pata antaa jo @ 1000 rpm ihan mukavasti potkua kun sinne lataa 1 bar ahtopaineella puhdasta happea ja stoikiometrisessä suhteessa dieseliä. :3/4 jättää sen:
(Ei vaan kannata olla hirveesti ennakkoa syötössä...)
Ja hapenkulutus olisi suorastaan "juhlavaa" kun sitä ryhtyy miettimään. Voi olla, että se saatava ylimääräinen teho katoaa siihen happipullojen raahaamiseen... ;D
-
Eihän tuo LH:n IMMu ole monimutkainen, vaan mittausteknisesti yksinkertaisin mahdollinen ja vieläpä suhteellisen varmatoiminen ja tarkka.
Ja hemmetin kallis ja arka kolhuille ja aiheuttaa mystisiä käyntihäiriöitä...
Ja hapenkulutus olisi suorastaan "juhlavaa" kun sitä ryhtyy miettimään. Voi olla, että se saatava ylimääräinen teho katoaa siihen happipullojen raahaamiseen... ;D
1.6 nelitahti 1000 rpm 1 bar ahdolla, oletetaan 100% VE eli täytösaste = 1600 litraa minuutissa (normaalipaineista). Mutta räknääpä huvikseen mitä se tekee kilowatteja ja newtonmetrejä :)
Ollapa kompakti konsti tislata typpi pois ilmasta...
-
Minä en moiti kuumalankaa mahdottomasti vaikka se paska-arka onkin, mutta osin makuasia, kuten koira sanoi...
En minä kyllä ymmärrä miten se nyt niin voi paskaantua: Se lankahan hehkutetaan noin 1000 celsius asteiseksi jokaisen sammutuksen jälkeen ja itse ainakin olen käyttänyt ilmansuodatinta.
-
En minä kyllä ymmärrä miten se nyt niin voi paskaantua: Se lankahan hehkutetaan noin 1000 celsius asteiseksi jokaisen sammutuksen jälkeen ja itse ainakin olen käyttänyt ilmansuodatinta.
Osasyy taitaa olla huohotusletku joka tulee imuletkuun vähän immun jälkeen.
Itsellä oli taannoin kans LH:n immu kourassa ja lanka oli ihan musta, ei toki paksussa möhnässä mutta möhnässä kyllä. Sinne kun bräkleeniä suhautteli niin kylläpä tuli mustaa lientä ulos. :P Tässäkin autossa on Volvo original ilmanputsari paikallaan ja ehjä putsariboksin kansi.
-
Voisiko se sitten olla niin, että se hehkutus toiminto on sökähtänyt?
-
Ja hemmetin kallis ja arka kolhuille ja aiheuttaa mystisiä käyntihäiriöitä...
Anturiteknisesti se on halpa ja mekaanista kestoa saa tekemällä sen kuten vaikka toyotassa tai muutamissa muissakin. Ja eipä se omanikaan mikään nuorukainen ole, sillä nyt siellä on 20 vuotta vanha anturi, joka on nähnyt maileja reilusti yli volvonkin sisäänajon.... Joten en näe tarvetta suurempaan mekaaniseen kestoon, ellei tarkoitus ole se, että anturi kestää pieniä kiviäkin.
Mittauselementin tukevampi teko heikentää tarkkuutta ja nopeutta. Ja se hinta, jolla sitä myydään sisältää hyvän katteen.
Mystiset käyntihäiriöt tulevat siitä liasta, kuten omassani oli. Muut sähköiset viat, eivät liity enää itse anturiin tai sen tekniikaan kuumalanka spesifisesti.
Mutta eipä sillä MAP:llakaan mitään ihmeitä tehdä.
1.6 nelitahti 1000 rpm 1 bar ahdolla, oletetaan 100% VE eli täytösaste = 1600 litraa minuutissa (normaalipaineista). Mutta räknääpä huvikseen mitä se tekee kilowatteja ja newtonmetrejä :)
Ollapa kompakti konsti tislata typpi pois ilmasta...
Ihan RAHI(tm)-vetona, tehoja melkein 5 kertaa alkuperäiset... Lämpöä samaten, joten pata sulaa alle tai kärsii ainakin vakavasta lämpöhalvauksesta... :D
Voisiko se sitten olla niin, että se hehkutus toiminto on sökähtänyt?
Ei tarvitse olla, sillä omassanikin kyseessä oli sellainen pöly, ettei se mihinkään sula alle1500 C lämpötilassa ja vielä vähemmän palaa (kivipölyä). Tuo hehkutus toimii orgaanisiin aineisiin kuten öljy, siitepöly yms. materiaalit.
Koska täydellistä ilmanpuhdistinta ei ole, menevät siitä tietyn mitan alittavat hiukkaset putsarin lävitse ja keväisin noita pienhiukkasia riittää yllin kyllin. Ja mitä enemmän ahdettu ja ajettu, sitä enemmän sitä sontaa on menenyt lävitse ja jäänyt lankaan kiinni.
-
Megasquirt:issä ilmamassan määritys on tehty juuri näin.
No kuumalangalla mitataan suoraan moottorin imemä ilmamassa ja se ottaa huomioon moottorin elinkaaren aikana tapahtuvan kulumisen ja muuttumisen. Mapilla ei tähän pystytä, koska ilmamäärä lasketaan arvoista jotka ei aina kerro koko totuutta. Imusarjan alipaine pienenee moottorin kulumisen myötä ja imuventtiilien kohonnut ohivuoto näkyy myös nousseena paineena. ECU tulkitsee tämän niin, että moottoria kuormitetaan enemmän ja työntää enemmän polttoainetta. Toki säätöjärjestelmää voidaan opettaa mukautumaan lamdan avulla, mutta ehkä saivat suoralla ilmamassan mittauksella parempia tuloksia.
Ja olihan Volvoissa myös MAPiin perustuva ruiskujärjestelmä vinokoneissa, Renix.
-
No kuumalangalla mitataan suoraan moottorin imemä ilmamassa ja se ottaa huomioon moottorin elinkaaren aikana tapahtuvan kulumisen ja muuttumisen. Mapilla ei tähän pystytä, koska ilmamäärä lasketaan arvoista jotka ei aina kerro koko totuutta. Imusarjan alipaine pienenee moottorin kulumisen myötä ja imuventtiilien kohonnut ohivuoto näkyy myös nousseena paineena. ECU tulkitsee tämän niin, että moottoria kuormitetaan enemmän ja työntää enemmän polttoainetta. Toki säätöjärjestelmää voidaan opettaa mukautumaan lamdan avulla, mutta ehkä saivat suoralla ilmamassan mittauksella parempia tuloksia.
Ja olihan Volvoissa myös MAPiin perustuva ruiskujärjestelmä vinokoneissa, Renix.
Eikö se nyt kuitenkin ole niin, että jos moottorin muodostama imusarjan alipaine muuttuu moottorin kulumisen vuoksi, niin sehän silloin muuttuu ja siihen ei auta edes hallelujaa. Saman setin se kone saa MAF:illa kuin MAP+MAT.
-
Eikö se nyt kuitenkin ole niin, että jos moottorin muodostama imusarjan alipaine muuttuu moottorin kulumisen vuoksi, niin sehän silloin muuttuu ja siihen ei auta edes hallelujaa. Saman setin se kone saa MAF:illa kuin MAP+MAT.
OttoB tiivisti asian oikeastaan erittäin hyvin. :)
Jos imusarjan alipaine muuttuu, niin MAF:n mittaukseen se ei vaikuta mitenkään. MAF mittaa pannuun menevää ilma-massaa. Jos pannu huohottaisi vaikkapa imusarjaan tai omassa kotterossa (B230FK) turbon imulle vaikka 15% koko tilavuusvirtauksesta, niin MAF toimii siinä oikein, koska tuoretta ilmaa systeemiin menee vain 85% kokonaistilavuusvirtauksesta ja loput 15% ovat palamatonta jätettä. MAP ei tuolloin enää toimikkaan oikein.
Mitenkäs MAP-systeemi toimii, jos yksi imuventtiili on palanut puhki tai ERG on kokoajan levällään? Oikein?
Entäs mitäs MAF tekee tuolloin?
-
Eikö se nyt kuitenkin ole niin, että jos moottorin muodostama imusarjan alipaine muuttuu moottorin kulumisen vuoksi, niin sehän silloin muuttuu ja siihen ei auta edes hallelujaa. Saman setin se kone saa MAF:illa kuin MAP+MAT.
Alipaine kun pienenee niin MapEcu antaa lisää soppaa. Väljä moottori ei jaksa imeä yhtä isoa alipainetta kuin uusi. MapEcu korjaa ruiskutusmäärää väärään suuntaan.
-
Alipaine kun pienenee niin MapEcu antaa lisää soppaa. Väljä moottori ei jaksa imeä yhtä isoa alipainetta kuin uusi. MapEcu korjaa ruiskutusmäärää väärään suuntaan.
Käytännössä tuo on kyllä aivan marginaalista.
Edit: Ja sitä paitsi sehän silloin muuttuu vain paremmaksi lambda-arvon kannalta, jos lähtökohta on 1,0.
-
Käytännössä tuo on kyllä aivan marginaalista.
Joo, siis tämmöisissä harrastepeleissä, mutta aika nopeasti Bosch siirtyi Map-pohjaisista D-Jetronic ruiskuista ilmamäärän ja-massan mittaamiseen. Helpompaa instrumentointia kuin lämpötilan tai paineen mittaaminen on insinöörin vaikea kuvitella. Nykyään mitataan jopa MAFia ja MAPia yhtäaikaa.
-
Joo, siis tämmöisissä harrastepeleissä, mutta aika nopeasti Bosch siirtyi Map-pohjaisista D-Jetronic ruiskuista ilmamäärän ja-massan mittaamiseen. Helpompaa instrumentointia kuin lämpötilan tai paineen mittaaminen on insinöörin vaikea kuvitella. Nykyään mitataan jopa MAFia ja MAPia yhtäaikaa.
D-Jetronicista ei voida kyllä puhua samassa lauseessa nykyaikaisen moottorin ohjauksen kanssa.
Edit: D:ssä taisi olla MAP+TPS
Edit2: Vai oliko myös MAT?
Edit3: Näyttäisi olevan.
-
D-Jetronicista ei voida kyllä puhua samassa lauseessa nykyaikaisen moottorin ohjauksen kanssa.
Edit: D:ssä taisi olla MAP+TPS
Edit2: Vai oliko myös MAT?
Edit3: Näyttäisi olevan.
Niin no, paineen ja lämpötilan mittaaminen tapahtuu nykyruiskuissa edelleen ihan perinteisesti analogisilla antureilla. Pointti oli kuitenkin se että, Bosch siirtyi MAP-vehkeistä kummallisen läppäpotikkavirityksen kautta massamittareihin.
-
Mitenkäs MAP-systeemi toimii, jos yksi imuventtiili on palanut puhki tai EGR on kokoajan levällään? Oikein?
Entäs mitäs MAF tekee tuolloin?
Ihan sama, sen kyllä huomaa jo kuski itsekkin. Ei ehkä vinokoneessa mutta nykyaikaisessa autossa kyllä. Huonoa käyntiä, tutinaa ja vapinaa sekä merkkivalo mittaristossa.
-
Nykyään mitataan jopa MAFia ja MAPia yhtäaikaa.
Esim. Bosch EDC MSA 15.6
Savutuskartta ja EGR ohjaus on käsittääkseni MAF perässä, mutta syöttö on paineohjattu.
-
Tää kysymys alkaa valahtaa jo todella pahasti offtopicin puolelle. Mutta tässä topicissa on selvästi teoriasta kiinnostunutta porukkaa, joten pakko kysyä omistaako kukaan viimeisintä painosta Boschin "autoteknillinen taskukirja"? Itellä lainassa vuoden -67 (390s) painos joka sekin äärimäisen pätevä yleistietopaketti käsittäen yleistä fysiikkaa/kemiaa, autotekniikkaa/teoriaa, moottoreita, ajodynamiikkaa jne. jne.. Perusperiaatteethan ei juuri ole muuttunut vajaassa 40 vuodessa, mutta melkein pitäs tuhlata 70e ko. kirjaan, kun sivujakin on tullut 600-700 lisää n.40 vuodessa. :juhau:
Lukemista en harrasta mutta tämmöset topicit ja mainitun tyyliset kirjat kyllä menee. :juhau:
Itse aiheeseen ei juur ole kommentoitavaa kun omien käsitysten mukaan hommat menee kutakuinkin siten kun porukka on tuumaillut. Tää pitää varmaan kohta muuttaa teoriapohdiskelu-ketjuksi. :D
-
Missähän tuota kirjaa myydään?
-
Googlella näkyy löytyvän useistakin nettikirjakaupoista. Eri juttu onko saatavilla. Hinta n. 70-100e näköjään. Käytettynä en löytänyt mistään. :(
-
Tää kysymys alkaa valahtaa jo todella pahasti offtopicin puolelle. Mutta tässä topicissa on selvästi teoriasta kiinnostunutta porukkaa, joten pakko kysyä omistaako kukaan viimeisintä painosta Boschin "autoteknillinen taskukirja"? I
Hep- Hyllystä löytyy 6. versio. En muista onko viimeisin painos, omani hankin 2004 opiskelijoiden kimppatilauksessa. Sininen on sellainen yleishakuteos, sitten on erikseen vielä saksan- ja englanninkielisiä vielä yksityiskohtaisempia käsikirjoja.
http://www.autoalankoulutuskeskus.fi/kirjallisuus.html
-
Hep- Hyllystä löytyy 6. versio. En muista onko viimeisin painos, omani hankin 2004 opiskelijoiden kimppatilauksessa. Sininen on sellainen yleishakuteos, sitten on erikseen vielä saksan- ja englanninkielisiä vielä yksityiskohtaisempia käsikirjoja.
http://www.autoalankoulutuskeskus.fi/kirjallisuus.html
Voi p*ska minkä linkin laitoit, tietää rahan menoa.
Kun ois kouluaikaan tajunnu noita opuksia säästää, mutta kun ei :-[
-
Voi p*ska minkä linkin laitoit,
Samat fiilikset täällä :P