TAK: Volvo 960 T6 Twincharger

Kaikissa Motronic 4.4:llä varustetuissa eli vm.-96 alkaen on vain termarikotelon anturi. Mutta eihän se ole kovin lähellä flektiä. Sitä anturia oon ite käyttänyt aina.

 T6 koneen lämpöanturi on alle 5cm päässä flektistä.

Hyvä et toimii niin voi itsekkin muokata tuon homman....

Joo, flekti pelittää nyt vallan mainiosti. Mutta on tässä edelleen ongelmia ratkottavaksi.

Ehdin jo luulla että mekaanisen ahtimen telineen uudelleenlinjaus olisi poistanut tuon remmin pomppimisongelman, mutta näin ei selkeästikään vielä ole. Lyhyellä koeajolla pomppasi jälleen yhden hampaan sivuun, vaikka kiristin oli tiukalla. Luulen että ahtimen ja kampuran hihnapyörän linjaus on nyt aika hyvin hollilla, mutta kiristinmekanismi vaatii vielä hiontaa.



Nykyisellään kiristin on ruuvitoiminen ja kiristimen rulla on ohjaustehostimen pumpun ja mekaanisen ahtimen hihnapyörän välissä. En tietenkään ollut ottanut tuosta sellaista kuvaa jossa se näkyisi, mutta ehkä sen tuohon osaa kuvitella. Kiristin kiristää hihnaa painamalla sitä alaspäin ennen kuin hihna pyörittää mekaanista ahdinta. Hihnan paluupuolella ei ole kiristintä, ja alan pikkuhiljaa epäilemään joko sillekin puolelle tulisi laittaa kiristin. Kun ahdin on kytkettynä päälle, olettaisin hihnan olevan vetopuolelta (alapuoli) kireänä ja tällöin tuskin pomppaa ainakaan siltä puolelta. Mutta kun kiihdyttäessä ahdin kytkeytyy pois päältä, vetävä puoli löystyy yhtäkkiä ja mahtaisiko tuo silloin pompata alapuolelta..? Jos alapuolelle laittaisi esimerkiksi apulaitehihnan jousitoimisen kiristimen, se voisi pitää hihnan paremmin päällä myös tuossa tilanteessa. Hihnapyöriä voi joutua hieman soveltamaan, mutta sellaisia nyt sorvaa vaikka seitsemän pullon simassa.

Ja vaikkei autolla ole vielä ajettu kuin yksittäisiä lyhyitä koeajoja, ja koko remontoidulla moottorilla noin 2000 km, ovat öljynpaineet alkaneet jostakin syystä laskea. Ainakin jos luottaa Auto Gaugen mittariin. Auton oma öljynpainevalo ei ole palanut lainkaan, ja toimii normaalisti käynnistäessä jne. Auto Gaugen mittariin vaihdoin kellonkin eikä muuttanut tilannetta. Kylmänä paineet nousevat tyhjäkäynnillä noin 3-4 bariin näissä noin 8 asteen lämpötiloissa, mutta moottorin yhtään lämmettyä tippuvat selkeästi alle bariin ja lämpimällä moottorilla Auto Gaugen mittari näyttää öljynpaineeksi pyöreää nollaa. Mutta auton oma öljynpainevalo ei syty. Öljyinä on ollut Comman 5W-50 ja nyt vaihdoin tilalle 5W-40.

Mitähän tästäkin nyt taas ajattelisi?    Vaihdoin moottoriöljyt myös ja niissä selkeästi oli etanolia jonkin verran seassa, mutta ainakaan suurempia kultahippusia en löytänyt. Voikohan tuo ahtimen hihnasta kampiakselin päähän kohdistuva vääntävä voima kuluttaa runkolaakereita näin nopeasti? Jenkki-V8:ssa on ihan katkennut kampiakseleita ahdimen hihnasta tulevan kuormituksen takia, ja niihin rakennellaankin jo kampiakselia päädystä tukevia erinäköisiä tukirautoja.

Onko käytössä tinakoneen oma öljynpaineanturi? Sehän on vain 0,5bar eli alas pitää mennä ennen kuin valo syttyy. Jos valo palaa startatessa hetken, niin luulisi sen toimivan oikein.
Englantilaseenhan laitoin varmuuden varalle Autometerin 1,24bar anturin mittarille, joka ainakin painemittariin verrattuna on hyvin lähellä samaa.

On. Ja oletan tuon kyllä toimivan oikein, kun öljynvaihdon yhteydessä paloi ehkä noin sekunnin-kaksi myös käynnistyksen jälkeen.

Niin, oma juttunsa on vielä tuokin että miksi Auto Gaugen mittari näyttää nollaa kun auton oma öp-valo ei kuitenkaan pala. Jompikumpihan sillon valehtelee. Kierroksilla paine kyllä nousee, mutta hieman alkaa kylmää hikeä pukkaamaan kun mittarin neula makaa tyhjäkäynnillä nollakohdan stopparia vasten kun öljyt ovat lämpimät.

Varmistaisin paineen. Tuo Autometerin anturi vaatii tietysti adapterin kierteen takia, mutta saa myös tiukemmissa mutkissa herkemmin esiin hörppiikö kone tyhjää.

Sehän olisi toki. Ajaa vaikka öljyt lämpimäksi ja laittaa sitten erillisen painemittarin kiinni Auto Gaugen mittarikellon tilalle. Auto tulille ja kurkkii letkun päästä mittarista että mitä näyttää.

Itse en enää pistä Auto Gaugen p*skoja mihinkään, muutama vuosi sitten tuli niiden kanssa leikittyä ja yks öljynpainemittari teki just samaa että kuumana meni käytännössä nollaan tyhjäkäynnillä, kierroksillakaan ei näyttänyt kuin ehkä puolet todellisesta paineesta.

Tohon hihnan pomppimiseen, ainakin noissa LS-piireissä oli vasta keskustelua vastaavasta ongelmasta ja siellä oli leveämpään remmiin siirtyminen ratkaissut ongelmat.

No juu. Voihan se olla että mittarissakin on jotakin sudokussa. Sähköisen anturin vaihdoin ja se ei tuonut asiaan muutosta, mutta kai tuossa mittaripäässäkin voi olla jotakin pielessä. Mutta erillisellä painemittarilla tutkimaan aluksi.

Hihnan leventäminen ei tässä ole mikään ihan triviaali temppu, varsinkaan kun ahtimessa on magneettikytkimellinen vetopää. Hihnapyöriä koneistelee kyllä mutta tuota magneettikytkimen mekanismiakin pitäisi muunnella jos haluaisi ahtimelle leveämmän hihnan.

Luulen että laitan seuraavaksi hieman pidempää hihnaa ja toisen kiristimen. Ja nykyisen kiristimen hihnapyörä on sivusuunnassa ohjaamaton sileä pyörä, ja parempi vaihtoehto olisi ehkä sivusuunnassa ohjaava pyörä.

Olen yhden kompuramoottorin (Trumpan kuutonen) kasannut tehdastekoisella sarjalla. Siinä oli yksi jousitettu kiristyspyörä paluupuolella.

Eipä ole vielä Keinäselle päätynyt tämäkään. Työt yms. vaan haitanneet tässä viime aikoina hiukan tätä harrastelua.

Hihnankiristinmekanismissa on nyt jonkun peruskipon hiukan muokattu apulaitehihnan jousitoiminen kiristin johon on vaihdettu leveämpi rulla. Tukirunko tulee alapuolella ilmastoinnin kompuran pultteihin kiinni ja yläpuolella apulaiterungon nostokorvakkeeseen johon sorvattiin sopiva holkki M10 pultille, ja lisäksi tuohon mekaanisen ahtimen kiinnikkeeseen. Ilmastoinnin kompuran heitin tästä verkonpainoksi ja laitoin ASS:n AC-delete -kitin paikoilleen. Eli apulaitehihna kulkee samaa reittiä kuin aiemminkin mutta kompura on merenpohjassa.

Totesin että painolla ei ole tässä laitoksessa enää mitään merkitystä ja tein rungon neljämillisestä kulmaraudasta ja latasta. Nyt tuohon saa helpommin vielä toisenkin rullan alapuolelle jos niikseen haluaa ja tarve näyttää. Hihna vaihtui samalla pidempään ja nyt hihnan saa paikoilleen irroittamatta mekaanista ahdistinta 





Öljynpaineongelmaa ei nyt vielä ole tutkittu sen kummemmin. Mutta eiköhän sitäkin tutkita, tai sitten vika ajaa itsensä ulos kun tällä lähdetään pikkuhiljaa taas säätöajoille.

Pientä edistystä: lyhyiden koeajojen perusteella kiristinmekanismin toimintavarmuus on nyt noussut aivan uudelle tasolle. Ei vaikuta enää pompauttavan hihnaa sivuun hihnapyöriltä sen koommin pois- kuin päällekytkeytyessään. Koputetaan vielä puuta kerran ennen pidempiä ajeluita, mutta hyvältä vaikuttaa sen suhteen.

Eilen tiputtelin takakelkan alas ABS:n kehän ihmettelyä ja muuta pikku fiksiä varten. Kasa pultteja ja jokunen pusla nyt ainakin menee uusiksi. Suunnitelmana on nyt asentaa tuo OEM ABS-kehä jommankumman vetoakselin sisäpään päälle pienellä sovitusrinkulalla ja vastaavasti hitsata takakelkkaan teline Volvon OEM-anturia varten. Ainakin suoraan ajettaessa tuo pitäisi silloin toimia, kaikki renkaat kun pyörivät samalla nopeudella, mutta mitähän mutkissa mahtaa tapahtua    Pitäisi hieman tuntea tuon ABS-signaalin käsittelylogiikkaa että osaisi ennustaa voiko tällaisella setupilla sitten polttaa ABS-valoa mutkissa. Jonkinmoinen ja varmaan aika isokin toleranssikynnyshän tuossa on luonnollisesti pakko olla renkaiden pyörimiseroille. Nopeusmittarin heitto maantien mutkissa on luultavasti niin pientä että sillä ei ole mitään merkitystä, ja hitaammissa nopeuksissa tiukemmissa mutkissa mittarin luotettavuudella ei ole niin suurta merkitystä.

Samaan syssyyn takakelkan tiputuksen kanssa ryhdyin pohtimaan takacoileja ja säädettäviä takaylätukivarsia. Takacoilit saanee joko Classicswedeltä tai Rally Racesta ja kannattanee asentaa lehtijousen kera, mutta nuo säädettävät takaylätukivarret ovatkin sitten oma juttunsa. Ruotsin puolen foorumeilta näin jonkun tehneen tällaiset Multilink 2:een käyttäen uniballeja ja vasen/oikeakätisiä jengoja ja säätötankoa keskellä, mutta tältä puolen Pohjanlahtea en löytänyt yhtään toteutusta. Tässä kohtaa saa ilmiantaa itsensä tai kaverinsa    Varsinkin coilien kaverina nämä olisivat kätevät, tuo Multilink 2 kun laittaa turhan lailla negatiivista camberia kun takapäätä madaltaa.

Kysyppäs Markolta Rally Corsa Shopista, www.uniball.fi

Takakelkka on tiputeltu ja aika lailla purettukin ja muutamia marmorin pultteja ja puslia odottelen huomis-ylihuomis -akselilla saapuvaksi. Loput pultit kävin hakemassa Uudenmaan Pultista Järvenpäästä, ja lisääkin täytyy vielä hieman hakea. Vanhat ovat ruostuneet hyvin tehokkaasti, mikä nyt sinänsä ei ole sen kummempi ihmetyskään. 25 vuotta tiesuolakylpyä jne.




Vetaritkin irroittelin ja pääsin mallaamaan tuota 48-hampaista kehää vetarin ja perän tumpin päälle, ja ilmeisesti selvitään pienellä tumpin sorvauksella. Tumpista sen verran pois että kehän saa naputeltua päälle ja muutamalla varmistustäpällä kiinni. Vetarin sisäpääkin on kuin suunniteltu tähän, sillä sisäpään sisäreuna on sen verran sisäpään ulkoreunaa kapeampi että vetaria itsessään ei tarvitse muokata lainkaan. Sisäpään sisäreunan päälle kehä menee vallan nätisti ja väliin jää jokunen milli, mutta sisäpään ulkoreunan päälle taas ei mene    Tumpin sisäpään päälle kun tämän laittaa niin anturikin asettuu vallan mukavaan paikkaan. Hyvin tilaa hitsata anturin kiinnike paikoilleen. Paljonkohan tuon anturin ilmaväli pitäisi olla? Käytännössähän kannattanee teline tehdä niin että tekee kiinnikkeen hieman liian syvälle ja sitten shimmaa prikoilla tms ulospäin kunnes on sopiva.

Kysyppäs Markolta Rally Corsa Shopista, www.uniball.fi

Kiitokset vinkistä! Markon kanssa puhuin pitkän tovin, häneltä tuli hyvin tietoa asiaan liittyen ja tukivarsien teko onnistuisi myös heidän kauttaan. Ihmetteli kylläkin että on perin erikoisen näköinen tukivarsi mutta eihän näissä kinkereissä kauneuspisteitä jaellakaan. Eivät ilmeisesti aiemmin ole tähän Multilink 2 -tuentaan tai ainakaan tähän tukivarteen törmänneet siellä kun ei ollut entuudestaan tuttu.

Viikonloppuna eteni hieman.



Anturiteline tuli nyt noppaa heittämällä vasemmalle puolelle. Alumiinilattaa, vähän muotoiluvasaraa ja -rälläkkää, porakonetta ja kierretappia - ei siinä kummempaa. Sitten vaan hiukan tarkempaa säätämistä että sai ilmaraon asetettua kohdalleen ja lopuksi Kempillä ja M8-pultilla kiinni. Alapuoleltakin olisi toki voinut hitsata ja ehkä vielä hitsaankin, mutta meneehän tuo pultillakin vallan hyvin. Juuri kyseiselle anturille en löytänyt ilmarako-speksiä mutta protopartsin sivuilta löytyi yleinen ohje VR-anturille, ja sen mukaan laittelin rakoa 0,7 milliä. Tuota saa toki isommaksi jos niin tarvitsee, mutta sen näyttää vasta koeajot. Hieman jäi mietityttämään myös tuon kehän säänkestävyys. Ohuesti maalaamalla voisi saada ruosteen pidettyä paremmin kurissa ja kehän ehkä pidempään lukukelpoisena.



Tumpista sorvattiin noin milli pois, kehä naputeltiin päälle ja kahdella pienen pienellä TIG-täpällä kiinni. Laitoin TIG-täpät tuonne mahdollisimman reunoille etteivät vaikuttaisi kehän magneettisuuteen kovin paljoa. Yhden tapauksen muistan foorumilta missä tällainen kehä hitsattiin keskeltä kiinni ja nopeusmittari ei toiminut tuon magneettisuuden muutoksen takia.

Ensi viikolla kelkka kasaan ja auton alle.