Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Lastutus, ohjelmointi ja moottorinohjaus => Aiheen aloitti: googe 2.0 - 18.05.2011, 07:22:01
-
Tällä hetkellä tarkoitus saada pelittämään kutakuinkin vakiona. Timmimpään koneeseen on kaikki osat jo hommattu, mutta inspis on tällä hetkellä lähellä nollaa, koska vanhassa omakotitalossa on kesällä sen seitsemän sataa muutakin projektia. :)
En tiedä miksi nuo ennakot on noin suuret, mutta ehkä tuo nakutusanturi pitää huolen, että kone ei räjähdä? Megassa ei ole nakuanturia eli joutuu luureilla kuuntelemaan? Minä EN osaa nakutusta kuunnella. Ehkä olen yhden kerran kuullut ehkä en :puavo:.
EDIT JuHaU: tämä keskustelu on jaettu omaksi aiheeksi LH 2.4 virittelytopikista.
-
En tiedä miksi nuo ennakot on noin suuret, mutta ehkä tuo nakutusanturi pitää huolen, että kone ei räjähdä? Megassa ei ole nakuanturia eli joutuu luureilla kuuntelemaan? Minä EN osaa nakutusta kuunnella. Ehkä olen yhden kerran kuullut ehkä en :puavo:.
Tuollaista olen himoinnut, mutta nyt on PA.
http://sporttiauto.shop.wosbee.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=PHORKS4 (http://sporttiauto.shop.wosbee.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=PHORKS4)
-
sori OT :-[ Mutta aika helposti ja halvalla saa megaan nakuvermeet ;)
http://www.msextra.com/doc/ms1extra/MS_Extra_Hardware_Manual.htm#knock
-
sori OT :-[ Mutta aika helposti ja halvalla saa megaan nakuvermeet ;)
http://www.msextra.com/doc/ms1extra/MS_Extra_Hardware_Manual.htm#knock
Joo, tiedän tuon kytkiksen, mutta saakohan sen kalibroitua idioottivarmaksi?(ja miten)
-
Ei helv**** yli neljää sataa johonkin nakukilkkeeseen!
-
sori OT :-[ Mutta aika helposti ja halvalla saa megaan nakuvermeet ;)
http://www.msextra.com/doc/ms1extra/MS_Extra_Hardware_Manual.htm#knock
Miten tuosta kytkennästä saisi tehtyä stand alone nakutus merkkivalon tms? Koko mittaristo pamahtaa punaiseksi ja stereot alkaa soittaa valkyyriaa :)
Jos yhtään ymmärsin tuota kytkistä, niin 555:n ympäriltä noita kilkkeita vaihtelemalla saisi tuon ulostuspulssin pidemmäksi. Tuossa on itsessään jo ledi eli tuota pulssia vain pidemmäksi. Stereot on sitten vähän vaikeampi :).
-
Ei helv**** yli neljää sataa johonkin nakukilkkeeseen!
Jep.(perfektionismi vaatii veronsa) ;)
E: Jos mulla on nyt mennyt tähän ikuisuusprojektiin jotain 5000€, niin en pidä kalliina noinkin tärkeää laitetta.
E2: Ja tohon rahaan ei sisälly esim: ultraäänipesuri+pesunesteet, hiekkapuhallus vehkeet, kompurat, hitsauskoneet, ym, ym, ym. Tämä on HARRASTUS. :buck2:
-
Miten tuosta kytkennästä saisi tehtyä stand alone nakutus merkkivalon tms? Koko mittaristo pamahtaa punaiseksi ja stereot alkaa soittaa valkyyriaa :)
Jos yhtään ymmärsin tuota kytkistä, niin 555:n ympäriltä noita kilkkeita vaihtelemalla saisi tuon ulostuspulssin pidemmäksi. Tuossa on itsessään jo ledi eli tuota pulssia vain pidemmäksi. Stereot on sitten vähän vaikeampi :).
Tuossa luki, että 400ms pulssi tulee kun nakutuspiikki havaitaan. Tarviiko sen olla pidenpi? 0,4s on kuitenkin suht. pitkä aika.(Kaikki on suhteellista)
-
Tuossa luki, että 400ms pulssi tulee kun nakutuspiikki havaitaan. Tarviiko sen olla pidenpi? 0,4s on kuitenkin suht. pitkä aika.(Kaikki on suhteellista)
Itse tekisin pidemmäksi tuon vilkahduksen. Jos joku muu kuski on ajamassa ja joku punainen "vilkahti" ei varmasti ymmärrä mistä on kyse. Jos taas koko mittaristo loistaa punaisena ja "Moottori hajoo ihan justiinsa" -varoitusvalo palaa, kaasua ehkä tulisi höllättyä ennen kuin tarvitsee sitä valkyriaa soitella :).
---
Näpyttelin tuon kytkiksen osat ja sopivan regulaattorin (LM2937ET) elkoineen komponenttikaupan ostoskoriin ja hinnaksi tuli n. 15e. Tuohon päälle vielä nakutusanturi ja vähän kaapelia sun muuta pikkusälää.
-
Ainoa mikä tuossa megan nakuanturisysteemissä mielestäni mättää, on sen taajuusselektiivisyys. Eli se tulkkaa kaikki kovemmat kopahdukset nakutukseksi. Pahimmillaan kovemmat kipinähäiriöt tulkataan nakutukseksi.
Jossa megan sivustoilla ohi ohje tehdä tuo nakutunnistus GM:n anturilla ja sytkäpäätteellä, joka antaa suoraan jännitepulssin havaitessaan nakutusta.
-
Onkos joku kokeillu tuollaista? http://www.autopaja.net/webshop/index.php?act=viewProd&productId=8
Kerran piti tollasta testata mutta ei kerennytkään kun oli vähän kiireinen aikataulu..
-
Ainoa mikä tuossa megan nakuanturisysteemissä mielestäni mättää, on sen taajuusselektiivisyys. Eli se tulkkaa kaikki kovemmat kopahdukset nakutukseksi. Pahimmillaan kovemmat kipinähäiriöt tulkataan nakutukseksi.
Jossa megan sivustoilla ohi ohje tehdä tuo nakutunnistus GM:n anturilla ja sytkäpäätteellä, joka antaa suoraan jännitepulssin havaitessaan nakutusta.
Tässä: http://www.megamanual.com/ms2/knock.htm
Eikö tuon GM:n tuumakierteisen tilalla voisi käyttää Boschin anturia? Tuohon pitäisi vielä tehdä jonkinlainen ledin ohjaus jonka tuon boksin pulssi laukaisee. Esim tuo sama 555 -ajastin.
Onko kellään tietoa nakutusta puolalta haistelevista systeemeistä? Eipä toimi jakajallisessa sytytyksessä. Systeemissa tulpan läpi johdetaan sähköä ja haistellaan ionisaatiota. Pitäisi olla erilliset puolat ja siinä puolassa valmiina tuo hökötys.
http://vvnet.fi/ville/ion/ion.html
-
Tässä: http://www.megamanual.com/ms2/knock.htm
Eikö tuon GM:n tuumakierteisen tilalla voisi käyttää Boschin anturia?
Voi olla että ei toimi oikein. Ei edes GM:n anturilla, koska nakutusanturi valitaan sylinterilohkon perusteella, eli millä taajuudella se "soi" nakuttaessa.
-
Nakuanturihan on käytännössä Piezo mikrofoni.
Elän uskossa että käytettyjä ratkaisuja on lähinnä kahta tyyppiä.
"kapeakaista" jossa mikki kuulee vain kapean pätkän taajuuskaista ja näin ollen se pätkä tietysti pitää valita kohdelohkon ominaistaajuuden mukaan.
Tämmöinen ratkaisu ei vaadi juuri mitään signaaliprosessointia ja on paitsi edullinen niin hintaansa nähden kohtuu luotettavakin.
"Laajakaista" joka kuulee lavean pätkän taajuuskaistaa ja nakutus pitää tunnistaa jollain sopivalla algoritmillä muusta melusta.
Tämä sitten toimii hyvin taikka sitten ei. Olen kuullut väitettävän että joissain moottoreissa (puhe taisi olla C20XEstä) hydraulisten nostajien dumbbaaminen ja koviin siirtyminen olisi voinut saada nakutunnistuksen kuulemaan olematonta nakutusta muuttuneiden mekaanisten äänien takia.
Tosin itse en ole moista ilmiötä todentanut, joten kyse on puhtaasti kuulopuheesta.
-
Tässä: http://www.megamanual.com/ms2/knock.htm
Veikkaisin sen olevan parempi, en vain tunne tuota GM:n purkin sisältöä.
Onko kellään tietoa nakutusta puolalta haistelevista systeemeistä? Eipä toimi jakajallisessa sytytyksessä. Systeemissa tulpan läpi johdetaan sähköä ja haistellaan ionisaatiota. Pitäisi olla erilliset puolat ja siinä puolassa valmiina tuo hökötys.
http://vvnet.fi/ville/ion/ion.html
Toimii tuo jakajallisessakin. Kaikkea tarvitaan vain yhtä monta kappaletta kuin tulppiakin on. Eli kytkentä tulkan ja jakajan väliin.
Muistaakseni BAAS käyttää tuota ihan kaupallisissa sovelluksissaan. ::)
Tulee hitusen haasteelliseksi suurtehopuolien kanssa, nimittäin on pirun vaikea löytää sopivia diodeita joilla saa riittävän estojännitteen keston (+40kV)
Joten näitäkin saa mättää muutaman sarjaan.
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=70-021-84&toc=18932
Ja näitäkin on laitettava parit peräkkäin.
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=70-029-35&toc=18884
Käyttökelpoisia ideoita, mutta menee suurimmalta osalta ohi, koska valmista kikkulaa toteuttamisen avuksi ei ole. Ja joka jamppa ei taida sitä PC:n ohjelmointia.
Joten kannattaa mennä jommalla kummalla megan esimerkillä, jotka noudattavat KISS-periaatetta (http://fi.wikipedia.org/wiki/KISS-periaate).
Tai tietysti jos haluaa askarrella ja harrastaa, niin ehdottomasti ionisaatiota tutkimaan! :D
-
Toimii tuo jakajallisessakin. Kaikkea tarvitaan vain yhtä monta kappaletta kuin tulppiakin on. Eli kytkentä tulkan ja jakajan väliin.
Täytyy tutkailla aihetta lisää. Olisihan se nyt aika helvatan mahtavaa säätää se huippupaine (PPP) sinne 14 astetta JYKK - tuossa kotipihalla :buck2:.
Lisäboonuksena katsastusmiehen ilme luukkua avatessa :).
Saab DI -kasetti, Motonet: 10-1210...
Siis tämä aihe liittyy LH:n muokkaamiseen jo aika löyhästi... No, nakutusta pitää jotenkin tarkkailla, kun karttoja säätelee :).
-
14 astetta JYKK
Tunnustan tyhmyyteni. Onko tuo optimi PPP?
-
Näkyy Vartiovaara lukeneen tämän...
http://carprogrammer.com/Z28/PCM/Spark%20%20Advance%20Model/Spark_advance_99_PhD_580_LE.pdf
Tunnustan tyhmyyteni. Onko tuo optimi PPP?
Kuin myös... Ainakin tuossa yllälinkatussa dokkarissa sanotaan näin:
It demonstrates that the ionization
current interpretation method can be used to optimize the engine performance in
real-time. The peak pressure position principle is veri ed for the SAAB 2.3 l engine
in Vehicular Systems laboratory, and the optimal PPP lies close to 14 - 16 after
top dead center (ATDC). A principle study of variations is also performed, quantifying
the relation between cycle-to-cycle variations in PPP and output torque. It is
demonstrated that an optimal spark advance gives lower cycle-to-cycle variations
in the output torque.
Mene ja tiedä, kuinka hyvin tuo pätee vinokoneen kanssa.
Mutta toisaalta tämä nakutus juttu liittyy kyllä sopivasti tuohon LH:n virittelyyn...
-
Jos joku muu kuski on ajamassa ja joku punainen "vilkahti" ei varmasti ymmärrä mistä on kyse.
Tuosta selviää helpoiten sillä, kukaan muu ei aja autollasi :juhau:
-
Tunnustan tyhmyyteni. Onko tuo optimi PPP?
En tiedä. Tuossa tännekin linkitetyssä väikkärissä (?) mainitaan, että optimi on välillä 12-20 astetta riippuen moottorista.
Tuosta selviää helpoiten sillä, kukaan muu ei aja autollasi :juhau:
Ei sillä taida ajaa kukaan koskaan, kun se seisoo palasina pihalla :).
Ionisaatiota haistellessa tulpan läpi johdetaan 400V jännite ja ne sytytyksen kilovoltit päälle. Valmis paketti (kuten tuo saabin DI -kasetti) kuullostaa paaljon turvallisemmalta ja helpommalta :). Delphi pompsahti googlella esiin ja tekee ilmeisesti puolia, joissa tuo on sisällä.
Tuo lm324 -kytkentä on jonkunlainen ylipäästösuodatin, joka nakutuksessa saa aikaan tuon 555 piirin laukaisun. LM324, 555 ja 2n2222 kaikki pärjäävät <16V jännitteellä. Ei ole mitään syytä laskea regulaattorilla jännitettä 12V (14.4V) -> 5V, jos tuota ei kytketä megaan. Tuota 2N2222 -transistoria ja sen vastuksiakaan ei siis tarvita. Jännitteen regulointi 10V ja sopiva etuvastus ledille.
-
Ionisaatiota haistellessa tulpan läpi johdetaan 400V jännite ja ne sytytyksen kilovoltit päälle. Valmis paketti (kuten tuo saabin DI -kasetti) kuullostaa paaljon turvallisemmalta ja helpommalta :). Delphi pompsahti googlella esiin ja tekee ilmeisesti puolia, joissa tuo on sisällä.
Jos löytyy valmista tavaraa, niin selviää monelta harmilta protoilemisessa. Varsinkin kun kyseessä on suurjännitteet.
Toisaalta 100kV sähkökampaus näyttää hauskalle. :2funny:
Tuo lm324 -kytkentä on jonkunlainen ylipäästösuodatin, joka nakutuksessa saa aikaan tuon 555 piirin laukaisun. LM324, 555 ja 2n2222 kaikki pärjäävät <16V jännitteellä. Ei ole mitään syytä laskea regulaattorilla jännitettä 12V (14.4V) -> 5V, jos tuota ei kytketä megaan. Tuota 2N2222 -transistoria ja sen vastuksiakaan ei siis tarvita. Jännitteen regulointi 10V ja sopiva etuvastus ledille.
No, tuon suodon ominaisuudet eivät ole hääppöiset ja siinä voi olla sekin syynä, että tuo antura on ohmisesti maissa. Joten en sitä nyt suotimeksi oikein sanoisi... ;)
Ja tuo 324 taasen on kytketty komparaattoriksi, eli antaa singaalin kunhan anturilta tuleva signaalitaso on riittävän korkea.
Ja siksi sen säätäminen voi olla tuskaa, epätoivoa ja ahdistusta. :-[
Regulaattori on kyllä käytännössä välttämätön tuon 324 piirin (komparaattori) oikealle toiminnalle.
Jos reguna käyttää jotain perus 7812 regua, niin voipi käydä niin, että lähtöjännite notkahtaa, sillä tuon perus 78 jännitehäviö on hitusen korkea. Kun ne tahtoisivat sen 14,5V sisään, että pystyisivät tekemään tuon nimellisen 12V.
Joten suosiolla vaan joku 7810 tai 7809 sinne, niin ei tule ongelmia.
-
Monella sivulla annetaan nakutuksen taajuudelle kaava:
900 / (pii x pytyn säde metreinä)
Oma 96.91mm värähtelisi 5930,6 Hz:n taajuudella.
B200, 88.91mm -> 6444 Hz
B230, 96.01mm -> 5967 Hz
B230 toinen ylikoko -> 5931 Hz ;)
Jonkun corveten männän halkaisija on 101.61mm -> 5639 Hz
Jospa osaisi yhtään elektroniikkaa niin: mikrofonivahvistin -> band pass suodatin -> nakutuksen haistava kikkare, joka osaa soittaa piezo summeria ja polttaa lediä 0-10 sekuntia.
-
Itse olen vahvasti uskonut lohkon resonanssi taajuuteen->syl. halk. ei vaikuta.
Tietääkö kukaan?(vähän kiinnostaisi)
-
Jospa osaisi yhtään elektroniikkaa niin: mikrofonivahvistin -> band pass suodatin -> nakutuksen haistava kikkare, joka osaa soittaa piezo summeria ja polttaa lediä 0-10 sekuntia.
Tässä ensimmäinen kötöstysversio (ei toteuttamiskelpoinen).
Eli puhdas idean esiskema. :(
(http://i3.aijaa.com/t/00662/8080028.t.png) (http://aijaa.com/v.php?i=006628080028.png)
Kaistanpäästö 4-10kHz , puskurilla ja mitättömän olemattomalla gainilla (nolla).
Ihan perus LM324 piirillä toteutettuna.
Jahka idea jalostuu, voin tekaista siitä ihan piirilevykuvatuksen ja yritän saada siitä sellaisen, että jokainen pystyy sen tekemään.
-
Kaistanpäästö 4-10kHz , puskurilla ja mitättömän olemattomalla gainilla (nolla).
Ihan perus LM324 piirillä toteutettuna.
Jahka idea jalostuu, voin tekaista siitä ihan piirilevykuvatuksen ja yritän saada siitä sellaisen, että jokainen pystyy sen tekemään.
Hienoa.
Tuon outputilla voinee suoraan laukoa sitä 555 -piiriä? Noissa opareissa on suodatuksen vaatima takaisinkytkentä, mutta ei siis vahvistusta? Regulaattorin ympärillä olevat konkat voi varmaankin olla vaikka miten isoja ja reguun pitää varmasti laittaa siili. Siili on käytännössä myös maa ellei tuota eristä. Pitääkö nakuanturin johtojen ja muutenkin tuon piirin olla hyvin eristetty häiriöiltä? Miten se pitää tehdä?
Piezo -summeri vaatii AC:tä päristäkseen. Partcossa on joku tilulilu -piiri, mutta 555 -piiri varmaan voisi hoitaa tuonkin? Ellei se läpi tuleva signaali sellaisenaan sovi piezon ohjaamiseen?
Miten säädetään taajuusaluetta ja herkkyyttä?
Liityntä ulkomaailmaan ruuvattavalla riviliittimellä tai jos haluaa, niin reikiin johdot ja joku iso autokäyttöön tarkoitettu liitin koteloon tai vedonpoistolla ulkopuolelle.
Teetkö/teetätkö itse piirilevyjä? Tuossahan on hyvä kimpan paikka.
----
Bosch 0 261 231 006 nakutusanturin speksit:
Taajuus(vaste?) 1 KHz - 20 KHz
Impedanssi >1 MOhm
kapasitanssi 800 -1600 pF
http://www.rhinopower.org/knock/docs/bosch_ks_ds.pdf
Boschin sivuilta löytyy kataloogi: http://www.bosch.se/content/language1/downloads/Sensorkatalog_som_pdf.pdf
Tuolla on valmis piiri 0 272 230 424, joka sisältää juuri nuo osakokoneisuudet mitä nyt ihmetellään: vahvistin, band pass -suodatin, tasasuuntaaja (miksi?), "integrator" ja logiikka.
-
Hienoa.
Enpä nyt sanoisi hienoksi. Kötöstys kylläkin... ::)
Yksi vaihtoehto on käyttää linearin filsu piiriä 324:n sijaan.
http://cds.linear.com/docs/Datasheet/15622fa.pdf
On vaan "hitusen" kalliimpi kuin perus 324 ja varmatoimisempi (ei parasiittista oskilointia yms. "kivaa").
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=73-109-56&toc=19762
Tuon outputilla voinee suoraan laukoa sitä 555 -piiriä? Noissa opareissa on suodatuksen vaatima takaisinkytkentä, mutta ei siis vahvistusta? Regulaattorin ympärillä olevat konkat voi varmaankin olla vaikka miten isoja ja reguun pitää varmasti laittaa siili. Siili on käytännössä myös maa ellei tuota eristä. Pitääkö nakuanturin johtojen ja muutenkin tuon piirin olla hyvin eristetty häiriöiltä? Miten se pitää tehdä?
Kyllä ja ei... Piirtelen sen loppuun, jahka idea jalostuu loppuun asti, se 555- piiri tulee tuon jälkeen ja tarvitaan lähinnä visuaalista havainnointia varten. Mega tms. ruutta ehtinee itsekkin mukaan.
Ja juu, ei vahvistusta vaikka kaistanpäästö onkin (tai siis yli- ja alipäästösuodattimen kaskadi).
Regun konkkina ei pidä mennä suurentamaan liian isoiksi, sillä niiden impedanssi on korkeammilla taajuuksilla liian iso. Lisäksi piiri on niin vähä kulutuksinen, ettei se tarvitse mitään isoja tehoreservejä jos sähkö on edes siedettävää laadultaan.
Jos regu on TO-220 kotelossa (kuten ajattelin), ei se tarvitse ripaa, koska häviötehot ovat lähinnä olemattomat (muutama sata mW maksimissaan).
Ainahan suojatut johtimet ovat hyviä signaalien siirtämiseen, mutta sekin riippuu vähän siitä, millä tasolla signaalit piuhoissa on. Käsitykseni (mutu) on se, että tuo nakuanturi antaa volttiluokassa signaalia, sitten kun kilisee. Tämän päättelin siitä, ettei autonvalmistaja ole viitsinyt ryhtyä suojaamaan nakuanturin piuhoja siinä EMC-helvetissä, jota moottoritilaksi kutsutaan.
Piezo -summeri vaatii AC:tä päristäkseen. Partcossa on joku tilulilu -piiri, mutta 555 -piiri varmaan voisi hoitaa tuonkin? Ellei se läpi tuleva signaali sellaisenaan sovi piezon ohjaamiseen?
Ei pietzo-elementti mitään jännitettä vaadi toimiakseen, vaan se tuottaa sen mekaanisesta liikkeestä. Kaiutin vaatii sähköä tuottaakseen liikettä (ääntä) pietzo-mikki vaatii liikettä tuottaakseen sähköä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietsos%C3%A4hk%C3%B6inen_ilmi%C3%B6
Miten säädetään taajuusaluetta ja herkkyyttä?
Vaihtamalla vastusten ja konkkien arvoja. Eli ei ole kentällä säädettävä. Taajuusalue on siksi laaja, että se täyttää kyllä vinokoneen nakutusvapinat oikein loistavasti, mutta ei pitäisi herätä vielä normaalitoiminnan tuottamiin tutinoihin.
Liityntä ulkomaailmaan ruuvattavalla riviliittimellä tai jos haluaa, niin reikiin johdot ja joku iso autokäyttöön tarkoitettu liitin koteloon tai vedonpoistolla ulkopuolelle.
Liityntärajapintoja en ole miettinyt vielä lainkaan. Joten todetaan tähän, että auto-ympäristöön soveltuvat. ;)
Teetkö/teetätkö itse piirilevyjä? Tuossahan on hyvä kimpan paikka.
Kyllä ja en... Teen joskus harrastuksen vuoksi yksittäisiä piirilevyjä itse. ;)
Isommat määrät tekee piirilevyvalmistajat.
----
Bosch 0 261 231 006 nakutusanturin speksit:
Taajuus(vaste?) 1 KHz - 20 KHz
Impedanssi >1 MOhm
kapasitanssi 800 -1600 pF
http://www.rhinopower.org/knock/docs/bosch_ks_ds.pdf
Nuo boschin dokkarin (alempi linkki, sivu 22) anturit 0 261 231 1xx sarjassa olivat ne, joihin perustuen tuon kötöstykseni tein.
Boschin sivuilta löytyy kataloogi: http://www.bosch.se/content/language1/downloads/Sensorkatalog_som_pdf.pdf
Tuolla on valmis piiri 0 272 230 424, joka sisältää juuri nuo osakokoneisuudet mitä nyt ihmetellään: vahvistin, band pass -suodatin, tasasuuntaaja (miksi?), "integrator" ja logiikka.
Tuo 424 piiri on taasen ihan mekaanista värinää useammalla akselilla mittaamaan tehty. Ollen lähinnä kaikenlaisten vapinoiden ja tutunoiden (eli kiihtyvyys) mittauksiin sopiva.
Emme kai ole mittaamassa vinokoneen vapinoita kolmella akselilla? :P
Mittauksesta tulisi sellainen määrä dataa, ettei sitä käsittelisi kukaan... :2funny:
Tasasuuntaaja pitää olla siksi, että vahvistinpiirien antama tulos on vaihtosähköä, jota taasen logiikka ei pysty käsittelemään.
Tuo integrointi pitää tehdä, ettei jokaisesta pikkuisesta nanosekunnin räpsyä ilmaista.
-
Tuollainen pietzo -summeri voi olla "itsestään toimiva" eli voi ohjata käyttöjännitteellä. Tuo 555 varmaankin kestää yhden summerin ja ledin ongelmitta.
Ebay:ssä sattui silmään tähänastisista halvin nakutusanturi. Hintaa oli 3.99e kotiin kannettuna. Luottaisitko? ;)
-
Tuollainen pietzo -summeri voi olla "itsestään toimiva" eli voi ohjata käyttöjännitteellä. Tuo 555 varmaankin kestää yhden summerin ja ledin ongelmitta.
Juu, tuollainen pietzo-elementti tuottaa jännitettä liikkeestä, kuten tuo Bosch:n 0 261 231 1XX sarjan anturit. Jotka muuten taitavat jo löytyä vinokoneen kupeesta.
Nopsasti laskien se tuottaa 2 080mV maksimijännitteen (80g) kilinöillä, jollaisia en ikuna halua vinokoneen kokevan.
Tuo ei riitä 2/3 arvoon 5V käyttöjännitteellä. Eli 555-ajastinpiiri ei trikkaudu kuin alemmalle 1/3 Vc:n arvosta. Mutta tuolloin kytkentä ei toimi.
Siksi tuo yllä oleva kötöstyskytkärini onkin täysin hajatelma (hajanainen ajatus) lopullisesta versiosta.
Ebay:ssä sattui silmään tähänastisista halvin nakutusanturi. Hintaa oli 3.99e kotiin kannettuna. Luottaisitko? ;)
Tuskin se Boschikaan maltaita maksaa, ellei katteet ole "kohdallaan" (sikamaiset) myyjällä...
Mutta tuolla hinnalla ei kummoista vahinkoa käy. Datalehdet olisi hyvä nähdä moiselle anturille.
Boschin datat löytyvät sivulta 22
http://www.bosch.se/content/language1/downloads/Sensorkatalog_som_pdf.pdf
-
Tuosta EKZ pin4 purkistahan tulee nakutieto ulos. Ja menee LH-purkkiin.
LHpin28: PRE-IGNition, DI/APC input 0-Preign, 6.5-stable, 12-knock
Noi numerot tarkottaa Woltteja.
-
Tuosta EKZ pin4 purkistahan tulee nakutieto ulos. Ja menee LH-purkkiin.
LHpin28: PRE-IGNition, DI/APC input 0-Preign, 6.5-stable, 12-knock
Noi numerot tarkottaa Woltteja.
Jep, tuolla EZK:ssa on jo kaikki romut valmiina. :)
Ja jos purkin jättäisi kiinni, niin siitä saisi tiedon vaikkapa megalle.
-
Tuosta EKZ pin4 purkistahan tulee nakutieto ulos. Ja menee LH-purkkiin.
LHpin28: PRE-IGNition, DI/APC input 0-Preign, 6.5-stable, 12-knock
Noi numerot tarkottaa Woltteja.
Yritin etsiä ezk:n piirilevyltä minkä läpi tuo signaali kulkee ja matkalla oli ensimmäiseksi Siemensin B57415 -piiri. Kun en löytänyt datasheettiä, jätin homman siihen.
Alun perin ajattelin, että olisi hyvä olla päällekkäinen systeemi tuon 1000 vuotta vanhaan johtosarjaan, anturiin ja ties mihin ladan biniin nojaavan tueksi, mutta ei tuosta signaalista lediä sytyttelevä pikkupurkkikaan haitaksi olisi. Lutikoitahan tuokin vaatisi. Komparaattoreita ja karmea kasa passiivi komponentteja ympärille. Volttimittari ei riitä, kun vaatisi kolmen sivun ohjeet tulkintaan :).
---
Lähes valmis kytkentä:
http://www.sm0vpo.com:800/blocks/opamp_meter_01.htm
Mitenköhän tuo ECU/EZK:n ulostama 0v - 6.5V - 12V riippuu auton sähköjärjestelmässä vallitsevasta jännitteestä?
-
Juu, tuollainen pietzo-elementti tuottaa jännitettä liikkeestä, kuten tuo Bosch:n 0 261 231 1XX sarjan anturit. Jotka muuten taitavat jo löytyä vinokoneen kupeesta.
Tarkoitin pietzo -summeria. Äänimerkki ledin lisäksi, että kuski höllää sitä kaasua.
Tuskin se Boschikaan maltaita maksaa, ellei katteet ole "kohdallaan" (sikamaiset) myyjällä...
Mutta tuolla hinnalla ei kummoista vahinkoa käy. Datalehdet olisi hyvä nähdä moiselle anturille.
Ei löydy datalehtiä eikä oikein muutakaan tietoa. Kai siellä sisällä jotain kuitenkin on :).
Ebaystä löytyy hakusanoilla "knock sensor". Omalla vastuulla ja omilla rahoilla ostelemaan sahajauhoa sademetsästä :).
-
Yritin etsiä ezk:n piirilevyltä minkä läpi tuo signaali kulkee ja matkalla oli ensimmäiseksi Siemensin B57415 -piiri. Kun en löytänyt datasheettiä, jätin homman siihen.
Ehtaa Boschia... Tulee mieleen matsuhita konserni aikoinaan... >:(
Eipä antaneen minunkaan haut mitään vastauksia.
Tälläinen toimittaja kyllä löytyi, jolta voisi datalehtiä kysellä.
http://www.ic2ic.com/search.jsp?sSearchWord=B57415&prefix=B
Alun perin ajattelin, että olisi hyvä olla päällekkäinen systeemi tuon 1000 vuotta vanhaan johtosarjaan, anturiin ja ties mihin ladan biniin nojaavan tueksi, mutta ei tuosta signaalista lediä sytyttelevä pikkupurkkikaan haitaksi olisi.
Ledin tueksi ei tarvita muuta kuin tämä.
http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=48-2220
Valmis pietzo-summeri, joka soi kun saa sähköä. Tämä on ehta KISS-vaihtoehto. :)
Ja vastaavan korvaavasta koko valikoima (ei hinnat päätä huimaa).
http://www.bebek.fi/kauppa/tuotteet.php?tuoteryhma_id=46
Lutikoitahan tuokin vaatisi. Komparaattoreita ja karmea kasa passiivi komponentteja ympärille. Volttimittari ei riitä, kun vaatisi kolmen sivun ohjeet tulkintaan :).
---
Lähes valmis kytkentä:
http://www.sm0vpo.com:800/blocks/opamp_meter_01.htm
LM3914 hoitaa homman ilman ulkoisia opariviritelmiä sisältäen ne itsessään ja samassa piin palasessa.
http://www.datasheetarchive.com/pdf-datasheets/Datasheets-22/DSA-423921.html
Kaikkea kun ei kannata tehdä ihan alusta asti itse... ;)
Mitenköhän tuo ECU/EZK:n ulostama 0v - 6.5V - 12V riippuu auton sähköjärjestelmässä vallitsevasta jännitteestä?
Paha sanoa. Mahdollista on ja mahdollista ettei...
Sinällään sillä ei ole väliä, koska ilmaisu-jännitteen laskiessa alle 11V on jotain jo vialla. Joka tapauksessa ero ovat niin suuria, että niiden ilmaisu ei ole mitenkään vaikeata. Koska tehtävänä on tunnistaa (alle 4V, Yli 4V ja alle 9V ja Yli 9V) jännitetasot.
Puhtaasti piiritekniikalla tarvitaan kaksi komparaattoria ja logiikka piirejä ja tuloksena pomminvarma toiminta.
Koko nakutusanturi-elektroniikan tehtävä on suodattaa nakutuksen kilinät koneen muista mekaanisista tutinoista ja meteleistä taajuusselektiivisyydellä ja amplitudilla, sillä se pajavasaran napautus mäntään ja sylinterin seinämiin olisi syytä kuulla hyvissä ajoin.
Ettei tulisi se ikävä ötökkä (mäntäpistiäinen) käymään koneessa. Metka ötökkä, sillä sen jäljet on nähnyt moni, mutta itse ötökkää ei tiettävästi ole tavoitettu, sen verran liukkasti se häipyy huohotusjärjestelmän kautta pihalle.
DSP-pohjaiset systeemit sitten osaavat tehdä sen vieläkin heikommista rapinoista.
-
LM3914 hoitaa homman ilman ulkoisia opariviritelmiä sisältäen ne itsessään ja samassa piin palasessa.
http://www.datasheetarchive.com/pdf-datasheets/Datasheets-22/DSA-423921.html
Kaikkea kun ei kannata tehdä ihan alusta asti itse... ;)
Itse asiassa tuo lutikka taitaa löytyä kaikista ledinäyttöisistä kapeakaistalambdojen "ohjainyksiköstä".
-
Juu, tuollainen pietzo-elementti tuottaa jännitettä liikkeestä, kuten tuo Bosch:n 0 261 231 1XX sarjan anturit. Jotka muuten taitavat jo löytyä vinokoneen kupeesta.
B230FS -88:ssa on 0 261 231 006.
Mutta onko kukaan nähnyt netissä mitään syvällisempää tietoa nakutuksesta.
En usko, että männänhalkaisija olisi ainoa nakutaajuuteen vaikuttava tekijä.
-
B230FS -88:ssa on 0 261 231 006.
Tuota anturia on kait kahta mallia. Vanhemmissa littanampi ja "uudemmissa" juuri tuo, jossa on kartiomaiset sivut. Oma B230F -89 on samalla 006 -anturilla.
Mutta onko kukaan nähnyt netissä mitään syvällisempää tietoa nakutuksesta.
En usko, että männänhalkaisija olisi ainoa nakutaajuuteen vaikuttava tekijä.
Kaikenlaista olen lukenut, mutta oikeastaan mitään niistä en muista :).
-
B230FS -88:ssa on 0 261 231 006.
Mutta onko kukaan nähnyt netissä mitään syvällisempää tietoa nakutuksesta.
En usko, että männänhalkaisija olisi ainoa nakutaajuuteen vaikuttava tekijä.
Syvällisemmästä tiedosta en tiedä, mutta joskus muinoin luin setäni opintomateriaalia ihan huvikseni aiheesta.
Sieltä jäi mieleeni tälläinen hatara muistikuva, että bensiinin/ilma-seoksen palorintaman normaali etenemisnopeus olisi 22 m/s ja detonaatiossa (nakutus) palorintama etenisi nopeudella ~400 m/s.
Tuohon reilusti suurempaan nopeuteen viittaisi mm. Googen viittaama kaava, jossa on vakio (900).
Monella sivulla annetaan nakutuksen taajuudelle kaava:
900 / (pii x pytyn säde metreinä)
Jostain muistan lukeneeni jotain, että nakutuksen aiheuttamat taajuudet olisivat jossain yleisesti 4-8kHz taajuusalueella.
Nämä ovat puhtaita muistikuvatuksia, joten saatan väistää täydellisen muurin. :o
En tiedä mitä tarkoitat syvällisellä tiedolla nakutuksesta?
Wikistä löytyy alkuun jotakin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Engine_knocking
-
En tiedä mitä tarkoitat syvällisellä tiedolla nakutuksesta?
Sitä että löytyisi perustelu/kumoaminen tuolle kaavalle, joka perustuu pelkästään männänhalkaisijaan.
-
Sitä että löytyisi perustelu/kumoaminen tuolle kaavalle, joka perustuu pelkästään männänhalkaisijaan.
Vaatii lukemista/opiskelua, mitään oikotietä ei onneen ole... ;)
Perusteluna kaavalle lienee se, että sylinterissä syntynee resonanssi täysin samalla tavalla kuin se, että laitat papatin tms. pienen räjähteen putkeen ja räjäytät sen. Se tuottaa putken mekaanisista mitoista riippuvaisen audioresonanssin. Tai lyö vasaralla putkea, putken halkaisija/pituus (ja jossainmäärin kai myös paksuus) määräävät kuultavan resonanssin taajuuden. Tai nokkahuilu, urkupilli, äänirauta ja monet muut vastaavat.
Tietysti kaasun äänennopeuteen vaikuttaa lämpötila (ilmalla noin 0,58m/s per Kelvin) ja sitä kautta resonanssin taajuuteen, mutta se lienee riittävän samoissa luokissa kaikissa moottoreissa (siis lämpötila). Palokaasuista en tiedä, voiko niitä pitää ideaalikaasuna.
Jotain aiheesta löytyy noista NACA:n dokkareista (nykyisin NASA).
Sinällään mielenkiintoista, koska 1940-luvulla ne sen aikaiset HIGHtech-dokkarit olivat aikoinaan salaisia. ;D
Ja äänennopeus ei ole 343m/s ilmassa, vaikka monet lähteet niin väittävätkin... ;)
http://www.sengpielaudio.com/calculator-speedsound.htm
-
Vaatii lukemista/opiskelua, mitään oikotietä ei onneen ole... ;)
Löysin joskus netistä manuskan jossa käsiteltiin nakutussignaalin käsittelyä, olisikohan ollut National Semicondutorin (?) tekemä.
-
Löysin joskus netistä manuskan jossa käsiteltiin nakutussignaalin käsittelyä, olisikohan ollut National Semicondutorin (?) tekemä.
Yritin tuollaista etsiä, mutten vielä löytänyt. Se mitä löytyi oli tuhat ja yksi nakutuksen tunnistuspiiriä. Nuo kaikki olivat tosin sellaisia, että kaiketi vaativat ecu:n niiden ohjailuun. Kaikenlaista muistia, kidettä, mikrokontrolleria tai prosessoria yms. roinaa :).
EZK -poksissa on nakutustunnistukselle "herkkyys" -kartta. Eli tuossakin poksissa tuo signaalinkäsittely sisältää kaikenlaista tavaraa. Olisiko tuo siemens b57415 näiden uusien piirien muinainen esiaste?
Muut piirit EZK:ssa on:
siemens B57828 prosessori vaiko mikrokontrolleri?
2x cd40106 "CMOS HEX SCHMITT TRIGGERS"
lm2903 joku komparaattori
uln2003 "darlington array"
hct4066 "High-Speed CMOS Logic Quad Bilateral Switch"
4x cx58k transistoreja?
joku 7 -pinninen lutikka jäähdytysrivassa?
Ilmeisesti "bini" on prosessorissa sisällä? Mitään muistipiiriä ei tuossa omassa ole.
---
Lisäys:
Nyt, kun tuo oma romu taas kulkee, täytyy mittailla mitä sieltä pinnistä nro 28 tulee ulos. EZK:n pinnistä 4 kulkee karva ECU:n pinniin 28? Mitenkäs nyt kun vaparissa ei seosta rikasteta nakutellessa. Kulkeeko tuota karvaa pitkin silti jotain?
-
Tai lyö vasaralla putkea, putken halkaisija/pituus (ja jossainmäärin kai myös paksuus) määräävät kuultavan resonanssin taajuuden. Tai nokkahuilu, urkupilli, äänirauta ja monet muut vastaavat.
Putkianalogian viitaten:
Jos kuvittelet että sylinteriputki on äänirauta tai putkikello jota nakutuksen paineaalto lyö vasaralla niin kuultava ääni tai nuotti on kyllä itse metalliosan oskilloinnin tuottama.
Urkupillissä taas ääneen tuottaa sen sisällä värähtelevä ilma.
Tässä on merkittävä ero - jos lyöt putkikelloa ja nappaa siitä kädellä kiinni sen ääni vaimenee kun taas urkupilli taikka puhaltimet v*tut vippaavat siitä puristeleeko niitä päältä vai ei, aktuaalisen työn kun tekee putken sisällä värähtelevä kaasujousi.
Asian näin ollen väittäisin että pelkkään sylinterin halkaisijaan perustuva kaava nakutuksen taajuudelle ei voi antaa kuin suht karkean hattuvakion missäpäin tajuus mahdollisesti voisi olla - lohkojen mitat pyttyjen ulkopuolella kun vaihtelevat huomattavasti aina materiaaliin asti, mikä ei voi olla vaikuttamatta ko. metallipalikan ominaistaajuuteen.
Mulla on hajanainen muistikuva että joku Otaniemen jampoista aikanaan tutki Saabin alkupään APC boksin toimintaa ja lopputulema oli että se ei ollut mitenkään mahdottoman luotettava siinä muodossaan. En kuolemaksenikaan löytänyt ko. dokumenttia vaikka se mulla (muistaikseni) jollain koneella olikin .pdf muodossa.
Mikä olisi hyvin mielenkiintoista on tulpan kärkivälin ionisaatiojännitteen tunnistuksen käyttäminen piikkipaineen kammenkulman kohdistamisen lisäksi myös nakutuksen tunnistukseen. Kysymys kuuluukin tietääkö kukaan onko Saab trioniceissa ja Possuissa, joissa on Ion sensing käytössä, myöskin edelleen perus piezo nakuantureita enää lainkaan ?
-
Kysymys kuuluukin tietääkö kukaan onko Saab trioniceissa ja Possuissa, joissa on Ion sensing käytössä, myöskin edelleen perus piezo nakuantureita enää lainkaan ?
Latasin Trionic 5.pdf -bumaskan ja järjestelmän kaaviosta ei löydy muuta nakuanturia, kuin tuo "DI Knock" eli DI -kasetin ionisaatiohaistelu.
-
Asian näin ollen väittäisin että pelkkään sylinterin halkaisijaan perustuva kaava nakutuksen taajuudelle ei voi antaa kuin suht karkean hattuvakion missäpäin tajuus mahdollisesti voisi olla - lohkojen mitat pyttyjen ulkopuolella kun vaihtelevat huomattavasti aina materiaaliin asti, mikä ei voi olla vaikuttamatta ko. metallipalikan ominaistaajuuteen.
Näin väittäisin minäkin.
-
Kyllä se kaasu siellä "värähtelee". Eihän sitä muuten voisi Ion sensing:illä mitatakaan.
Laskemalla saa jonkinlaisen lähelle arvon, mutta käytännössä taajuus on mitattava.
Siis tallentaa nakutusääntä ja siintä muodostaa spektri. (vaikkapa jollain PC audiosoftalla... esim GoldWave).
Jotain valmista piiriä käyttämällä saa varmasti toimivamman värkin, kuin "suodatinkasalla".
Kuuntelullehan pitäisi olla myös aikaikkuna, että voisi ainakin osan ylimääräisistä mekkaloista saada poistettua.
-
Kyllä se kaasu siellä "värähtelee". Eihän sitä muuten voisi Ion sensing:illä mitatakaan.
Laskemalla saa jonkinlaisen lähelle arvon, mutta käytännössä taajuus on mitattava.
Siis tallentaa nakutusääntä ja siintä muodostaa spektri. (vaikkapa jollain PC audiosoftalla... esim GoldWave).
Jotain valmista piiriä käyttämällä saa varmasti toimivamman värkin, kuin "suodatinkasalla".
Kuuntelullehan pitäisi olla myös aikaikkuna, että voisi ainakin osan ylimääräisistä mekkaloista saada poistettua.
Kaasun painepiikki saa aikaiseksi lohkon resonanssin, jota siis kuunnellaan.
-
Kuinka se lohkon resonanssi saa aikaan kaasun paineenvaihtelun, mitä Ionsenssillä tai vaikkapa paineanturilla mitataan?
Kyllä se värähtely tapahtuu siellä palotilassa.
-
Kuinka se lohkon resonanssi saa aikaan kaasun paineenvaihtelun, mitä Ionsenssillä tai vaikkapa paineanturilla mitataan?
Kyllä se värähtely tapahtuu siellä palotilassa.
No eihän se lohkon resonanssitaajuus sitä kaasun painepiikkiä aiheutakkaan, vaan juttu on juuri toisin päin: Painepiikki saa lohkon soimaan ominaistaajuudellaan.
-
Niin, mutta siellä palotilassa on mitattavissa paineena se värähtely. Ei siihen vaikuta lohkon muoto tai materiaali, mutta jollain lailla syl. halkaisija todennäköisesti.
Vaikkapa tuolla jotain asiaan liittyvää...
http://wenku.baidu.com/view/b4a4266a7e21af45b307a8e0.html
-
Tässä on merkittävä ero - jos lyöt putkikelloa ja nappaa siitä kädellä kiinni sen ääni vaimenee kun taas urkupilli taikka puhaltimet v*tut vippaavat siitä puristeleeko niitä päältä vai ei, aktuaalisen työn kun tekee putken sisällä värähtelevä kaasujousi.
Olet oikeassa, ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitukseni oli viitata resonanssiin. Oli se sitten putken tai itse kaasun.
Moottorissa homma lienee sekoitus hitusen molempia, koska sylinterissä tapahtuva detonaatio saa kaasun värähtelemään, johon vaikuttaneen urkupillin koko...
Asian näin ollen väittäisin että pelkkään sylinterin halkaisijaan perustuva kaava nakutuksen taajuudelle ei voi antaa kuin suht karkean hattuvakion missäpäin tajuus mahdollisesti voisi olla - lohkojen mitat pyttyjen ulkopuolella kun vaihtelevat huomattavasti aina materiaaliin asti, mikä ei voi olla vaikuttamatta ko. metallipalikan ominaistaajuuteen.
Toden totta! Hattuvakio! ;D
Mutta silläkin saadaan aikaiseksi se, mitä tarvitaan... 8)
Mulla on hajanainen muistikuva että joku Otaniemen jampoista aikanaan tutki Saabin alkupään APC boksin toimintaa ja lopputulema oli että se ei ollut mitenkään mahdottoman luotettava siinä muodossaan. En kuolemaksenikaan löytänyt ko. dokumenttia vaikka se mulla (muistaikseni) jollain koneella olikin .pdf muodossa.
Jep, luotettavampana tapana minäkin pidän tuota mekaanista anturia, koska tuossa ionisaatiossa se voi helposti jäädä mittauskohinaan, ollessaan hyvin lievää rapinaa...
Kyllä se kaasu siellä "värähtelee". Eihän sitä muuten voisi Ion sensing:illä mitatakaan.
Laskemalla saa jonkinlaisen lähelle arvon, mutta käytännössä taajuus on mitattava.
Siis tallentaa nakutusääntä ja siintä muodostaa spektri. (vaikkapa jollain PC audiosoftalla... esim GoldWave).
Ei pöllömpi idea ja jokaisen toteuttettavissa.
Jotain valmista piiriä käyttämällä saa varmasti toimivamman värkin, kuin "suodatinkasalla".
Kuuntelullehan pitäisi olla myös aikaikkuna, että voisi ainakin osan ylimääräisistä mekkaloista saada poistettua.
Mitä tarkoitat "valmiilla piirillä"?
Jos tuo nakutuksen spektri tunnetaan, saadaan "suodatin kasalla" tehtyä nakutuksen ilmaisu siten, että se on jokaisen rakenneltavissa, jolla kolvi on. Väittäisin, että nakutus tuottaa oktaaveja korkeampia taajuuksia kuin normaali koneen käyminen tai ainakin niiden voimakkuus on omassa luokassaan normi meluun verrattuna.
Aikaikkuna on sinällään huono, ellet tarkoita poisto/työ-tahteja, jolloin sylinterissä ei voi ei voi nakuttaa. Mutta lohkossa kun on useampi pytty, jää kuuntelemisen ulkopuolelle vähän aikaa, ettei sillä ole merkitystä.
Kuinka se lohkon resonanssi saa aikaan kaasun paineenvaihtelun, mitä Ionsenssillä tai vaikkapa paineanturilla mitataan?
Kyllä se värähtely tapahtuu siellä palotilassa.
Kyllä minäkin olen taipuvainen tuohon urkupilli-efektiin ennemmin kuin lohkon soimiseen. Koska jokainen voi kopauttaa lohkoa vasaralla ja todeta kuinka huonosti se resonoi. Lohko pyrkii luonnostaan nimenomaisesti vaimentamaan kaikkia värähtelyjä.
Ja nyt kun lukaisin hitusen viittaamasi dokkaria, olen entistä lujemmin samaa mieltä.
Tuo resonanssi ilmiö tunnetaan tietyissä paineilmalutkuissa ns. PING:nä. Kuten vaikkapa Evanix Black Leobardissa (http://www.evanix.com/evanix_w/black_leopard.html) tai FX:n (http://www.fxairguns.com/) tietyissä malleissa (isojen poiken leluja ;) ). Lutkuissa se johtuu siitä, että painesäiliössä (200bar) paine alenee muutamassa millisekunnissa erittäin voimakkaasti ja siitä muodostuu ns. paineenmuutosaalto, joka liikkuu työkaasussa lämpötilan määrämällä nopeudella. Painesäiliön ominaisuudet vaikuttavat (muoto, tilavuus) vaikuttavan hitusen kuultavaan taajuuteen mutta se on yllättävän sama moninkertaisilla tilavuuksilla ja sylinterissä vs. pullosäiliö.
-
Tuosta EKZ pin4 purkistahan tulee nakutieto ulos. Ja menee LH-purkkiin.
LHpin28: PRE-IGNition, DI/APC input 0-Preign, 6.5-stable, 12-knock
Noi numerot tarkottaa Woltteja.
Pinni 28 on omassa B230F -561 -poksissa blankko. Siitä ei lähde karvaa mihinkään. Syttyboksista lähtee nakutussignaali pinnistä 4 ja tulee ruiskuboksille jotenkin, koska johdon katkaiseminen sytytti vikakoodin.
Kävin ihmettelemässä EZK:ta ja liittimen pinniin 4 tulee karva. Vetäisin kylmästi poikki ja abicolla johdon pätkällä ja purkalla vetäisin yleismittarin kiinni. Jänniten tuon karvan ja tupakansytyttimen maan välillä oli ajon aikana kokoajan 4.8-4.82V ja pelkkä virta päällä vähän alta 1V.
---
Asiavirheiden korjausta
-
Olisi hyvin hyvin mielenkiintoista nähdä tulisiko mekaanisesta nakuanturista ja ion sensingistä samoja spektrejä ulos samasta nakutustapahtumasta.
Ts. kuuleeko toinen lohkon resonanssia ja toinen pytyssä olevan kaasujousen resonanssia.
Jälkimmäiseen vaikuttaa ihan varmasti pytyn halkaisija.
Taikka sitten näiden kahden keskinäisen interferenssin lopputuotetta.
Siitä ei ole mitään epäilystäkään etteikö pytyssä oleva kaasujousi värähtelisi sen hetkisellä ominaistaajuudellaan nakutuksen aiheuttamien painerintamien törmäillessä toisiinsa ja seinämiin.
Suurempi kysymys on mitä komponentteja kumpikin anturointi sitten näkee.
Niin tai näin, kuten Harrastaja totesi, on se ion sensingin(kin) näkemä nakutusen spektri mitattava.
Puhtaasti laskemalla luotettavan arvon saaminen ei varmastikkaan ole kuin mittakaavaluokkaa, jo siksi että pytyssä olevan kaasun tiheys ja lämpö vaikuttaa kaasujousen ominaisuuksiin.
Tosin ion sensing näkee paineen joten kaipa sen avulla voisi tehdä jonkinlaisen olosuhdekompensoinnin.
Erityisen kiintoisa on Harrastajan viittaaman SAE paperin sivun 7 figure 3 käyrät.
Toinen lohkossa oleva anturi (pakopuolella lohkoa) ei näe 6,2KHz piikkiä vaan tuottaa piikin n. 7,5KHz, mutta seuraa tätä ylempiä painemittauksen piikkejä oikein hyvin.
Toinen lohkon anturi (imupuolella lohkoa) taas seuraa kahta alinta painekäyrän piikkiä uskollisesti, mutta ei sitten juurikaan ylempiä.
Tästä voisi päätellä että ion sensing ja perinteiset paineanturit näkevät pytyn kaasujousen akustisen resonanssin ja lohkon anturointi sitten tästä jotenkin vääristyneen version johon vaikuttaa esim. anturin paikka lohkossa.
(Tosin anturit olivat eri tyyppiä joten olisi kiintoisa verrata mitä data näyttäisi jos niiden paikat vaihdettaisiin ristiin.)
-
Siitä kesälukemista
http://www.pdfdownloadlibrary.com/review/3492-application-report-for-engine-knock-detection-with-tms320-dsp.html
-
Niin, mutta siellä palotilassa on mitattavissa paineena se värähtely. Ei siihen vaikuta lohkon muoto tai materiaali, mutta jollain lailla syl. halkaisija todennäköisesti.
Vaikkapa tuolla jotain asiaan liittyvää...
http://wenku.baidu.com/view/b4a4266a7e21af45b307a8e0.html
Kyllä nyt loppui pähkäily minulta.
Persaukinaisuuden kun saan korjattua, niin jokin näistä lähtee tilaukseen:
http://sporttiauto.shop.wosbee.com/PublishedService?pageID=3&action=view&groupID=338&OpenGroups=338 (http://sporttiauto.shop.wosbee.com/PublishedService?pageID=3&action=view&groupID=338&OpenGroups=338)
-
Kyllä minäkin olen taipuvainen tuohon urkupilli-efektiin ennemmin kuin lohkon soimiseen. Koska jokainen voi kopauttaa lohkoa vasaralla ja todeta kuinka huonosti se resonoi. Lohko pyrkii luonnostaan nimenomaisesti vaimentamaan kaikkia värähtelyjä.
Ihan OK se resonoi. Minuutti sitten pamautin vasaralla irtolohkoon->hyvin soi.
-
Kumpi nakutus saa siiten sen "lohkon resonoimaan"? Wild knock vai rumble?
-
Kyllä nyt loppui pähkäily minulta.
Persaukinaisuuden kun saan korjattua, niin jokin näistä lähtee tilaukseen:
http://sporttiauto.shop.wosbee.com/PublishedService?pageID=3&action=view&groupID=338&OpenGroups=338 (http://sporttiauto.shop.wosbee.com/PublishedService?pageID=3&action=view&groupID=338&OpenGroups=338)
Homman voit tehdä halvemmallakin. Eli läppäri autoon ja nakuanturiin kiinni ja työkenkää koneelle.
Silloin saat läpyskän äänikortilla tallennettua kaikki koneen normaalit käyntimelut, joista voi sitten tehdä FFT-muunnoksen koneen meluspektrin selvittämiseksi ja hyvällä tuurilla saatat löytää hitusen rapinaakin sieltä.
Ihan OK se resonoi. Minuutti sitten pamautin vasaralla irtolohkoon->hyvin soi.
Mitenkäs sitten kun kone on kasassa, eli hattu päällä ja sisuskalut paikallaan.
Ja ennenkaikkea soiko pitkään, samalla tavalla kuin vaikkapa tuulikellojen putket?
Vai kilahtiko vain?
-
Mitenkäs sitten kun kone on kasassa, eli hattu päällä ja sisuskalut paikallaan.
Ja ennenkaikkea soiko pitkään, samalla tavalla kuin vaikkapa tuulikellojen putket?
Vai kilahtiko vain?
No voisin tietona sanoa että lohko soi eritavalla kun siinä on osat kiinni. Mutta ominaistaajuudet pysyy. Vähän niinkuin kitaran kieli, se soi tietyllä taajuudella ja KIELEN taajuus ei muutu vaikka kaikukopan tunkee täyteen superlonia. Ääni muuttuu koska kertaluvut vaimenevat.
B30 lohkon ominaistaajuus tyhjänä on 321 Hz, B204T:n 420 ja pelkkä lohko 420 ja 800 Hz. Nakutuksen ääni ei siis kuulu nakutuspulssin herättämästä lohkon ominaistaajuudesta.
Valurautalohko soi jotenkin, mutta alumiininen B204 ei kyllä soi pätkän vertaa.
-
Ja ennenkaikkea soiko pitkään, samalla tavalla kuin vaikkapa tuulikellojen putket?
Vai kilahtiko vain?
No eihän se nyt sekuntitolkulla soi. :buck2:
-
Mielenkiintoinen ja asiallinen keskustelu mutta onkohan tässä nyt jo hieman hysteerisyyden makua ELK...?
Jokainen toki saa rahansa työntää mihin lystää mutta nakutuksen takuulla kuulee jokainen normaalilla kuulolla varustettu ihminen! Itsellä on 50 tkm ajettu 2.5 vino alakerta jossa on kokeiltu jos jonkinlaista settiä eikä minkäänlaista vauriota ole syntynyt. 9 puristeisessa koneessa painetta on parhaimmillaan ollut 2 bar sylinteripaineista puhumattakaan! Yksi pahvi oli kerran hieman yrittänyt karkuun. Männät vakio FT:n Mahle -3mm läpi ohennettuna! Särähdys on niin korvia raastava kun soppa/ennakot ei ole kohdalla että varmasi ei jää epäselväksi mistä on kyse! Tahtoa täytyy olla että perus vinokoneen saa rikki. Laitteet kannattaa säädättää asiantuntevassa putiikissa niin ei tarvitse turhaan haalia hyllyyn kalliita ja joutavia kapistuksia.
-
Laitteet kannattaa säädättää asiantuntevassa putiikissa niin ei tarvitse turhaan haalia hyllyyn kalliita ja joutavia kapistuksia.
Kalliilla ja joutavalla vehkeellä ne siellä asiantuntevan putiikissakin säätää. :P
-
No eihän se nyt sekuntitolkulla soi. :buck2:
Resonanssitaajuudella tapahtuva värähtely vaimenee huomattavan hitaasti kaikkeen muuhun värähtelyyn nähden.
No, sitten se ei ole resonanssi. Jos se kilahtaa eikä ns. soi, ei kyseessä ole resonanssi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Resonanssi
Noista resonanssi ilmiöistä on "hitunen" ammatillista ja harrasteellista kokemusta (sähköisistä).
Kannattaa muistaa, että raudassa äännennopeus on 5120 m/s 293 K:ssa (äänennopeus on lämpötilariippuvainen).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rauta
Otto jo ottikin kantaa noihin lohkon resonanssitaajuuksiin ja ne jäävät selvästi alle nakutusilmiöiden taajuuksien, joten resonanssin kanssa niillä ei ole tekemistä lohkon osalta. Koska lohkon resonanssitaajuudet ovat useita oktaaveja alempana kuin kuin nakutus.
Kalliilla ja joutavalla vehkeellä ne siellä asiantuntevan putiikissakin säätää. :P
Näkökulmastani katsoen hiton halpa mittalaitteeksi, melkein epäilyttää sen tarkkuus. :pomo:
Ja toisaalta kun tiedän laitteen funktionaalisuuden, voin sanoa, että toteutukseensa nähden laite on kohtuu kallis. Varsinkin jos se on teollisesti valmistettu. :o
Saat perspektiiviä tästä MFJ-269 (http://www.mfjenterprises.com/Product.php?productid=MFJ-269), joka on tuohon "nakustus-mittariin" nähden oikea mittalaite (mittaa useita parametrejä).
Vaikkakin on amerikkalaisen autotalliteollisuuden tuote. :P
Jos puhutaan mittalaitteista, niin esimerkiksi Rohde & Schwarz FSH4 on sellainen.
http://www2.rohde-schwarz.com/en/products/test_and_measurement/spectrum_analysis/FSH4_8.html
Hintaa tuolla 4.24 versiolla on jenkeissä vaivaiset $15 825,- (dollareina).
http://www.testequipmentdepot.com/rohdeschwarz/spectrum_analyzer/fsh4.htm
Suomessa taitaa olla hitusen kalliimpi...
Montakos merikonttia tuon FSH:n hinnalla saa tänä päivänä? ::)
Harmi vain sinällään, ettei tuo FSH4:n taajuuskaista riitä alle 50kHz (valmistaja lupaa 100kHz minimiksi). Koska sillä, jos millä saisi noita FFT-muunnoksia tehtyä vaikka 1Hz tarkkuudella ja nopeasti. No, sillä voi sitten taasen tutkia, onko Ylen ykkönen oikealla taajuudella herzilleen.... ;D
Up-mixerin tekeminen siten, että sen vaihekohina ja muut asiaan liittyvät parametrit ovat, sellaiset, että pääsisi mittamaan vinokoneen metelöintiä FSH:lla, ovat sen verran haastavia, että jatän tämän osalta harrastamatta suosiolla (satoja tunteja).
Tuo linkkaamasi Phormula-tuote edellyttää kunnollisesti toimiakseen sen, että nakutuksen tuottama taajuus tunnetaan etukäteen. Tuntemattoman moottorin rapinoita sillä voi jäädä helposti huomaamatta. Teknisesti linkattu laite sisältää vain jonkun prosessorin ja kaistanpäästösuotimen (kuten kötöstelin aikaisemmin alustavasti). No, toki siinä on LCD-näyttö. Ja ajatella, sen näyttö on taustavalaistu ledeillä... :2funny:
Dissaamatta ketään autoalan ammattilaisista, voin omasta kokemuksesta ammattini alueella sanoa, että on "ammattilaisia" ja ammattilaisia.
Itse olen vasta "ammattilainen" ja vakaa pyrkimykseni on ammattilaiseksi, joten jatkuva opiskelu kannattaa aina... :P
Mutta posken pieksännästä asiaan... ;)
Saman funktionaalisuuden saat aikaiseksi tuolla nakutusanturilla ja läppärillä. Ohjelmistoiksi tarvitset vain jonkin äänentallennus-softan, johon käy oikein hyvin vaikka scanrec (http://www.davee.com/scanrec/) tai audacity (http://audacity.sourceforge.net/), joilla saat datan talteen.
Spektianalyysiin tai FFT-analyysiin löytyy softia vaikka kuinka, jolloin pääset tekemään analyysiä siitä, mikä on koneen ominaismeteli ja mikä on nakutusta ihan toisella tasolla kuin tuolla pseudoformula tuotteella. Saat myös oikeaa tutkimustietoa tekemällä sen läppärillä itse.
Ja kun saat mitattua tuota nakutusta, niin voin raapustella skeman ja asiaan kuuluvat kuvatukset läpyskällä saamstasi datasta siten, että voit saada pelkällä perus kolvin/yleismittarin-käyttötaidoilla aikaiseksi samankaltaisen härpättimen kuin tuo pseudoformula (http://phormulatuning.com/KS4.htm) on (ilman LCD-näyttöä :D )... Ja lisäksi voit hyödyntää sitä vinokoneessa vaikka megan tms. askarteluruiskun kanssa.
-
Ja toisaalta kun tiedän laitteen funktionaalisuuden, voin sanoa, että toteutukseensa nähden laite on kohtuu kallis. Varsinkin jos se on teollisesti valmistettu. :o
Tiedän, mutta niin se tuppaa olemaan laitteilla joiden myyntivolyymi on pieni.
Tuo linkkaamasi Phormula-tuote edellyttää kunnollisesti toimiakseen sen, että nakutuksen tuottama taajuus tunnetaan etukäteen. Tuntemattoman moottorin rapinoita sillä voi jäädä helposti huomaamatta.
Nakutuksen tuottama taajuus saadaan kun laitetaan kone nakuttamaan.
No, toki siinä on LCD-näyttö. Ja ajatella, sen näyttö on taustavalaistu ledeillä... :2funny:
Vittuile vaan, omat on rahani.
-
Tiedän, mutta niin se tuppaa olemaan laitteilla joiden myyntivolyymi on pieni.
Nakutuksen tuottama taajuus saadaan kun laitetaan kone nakuttamaan.
Vittuile vaan, omat on rahani.
Totta turiset, kun volyymi on pieni, hinnatkin ovat korkeampia. Vrt. vaikka tuo FSH4... :o
Sen volyymit jäävän koko maailman mittakaavassa muutamiin tuhansiin kappaleisiin, korkeintaan kymmeniin tuhansiin koko elin kaaren aikana.
Niin, totta nakutus saadaan aikaiseksi noin. Minä tutkailisin noita sen tuottamia taajuuksia edelleen läppärillä, koska sillä saadaan koko nakutusanturin kuulemaspektri talteen, eikä vain yksi taajuus niistä monista.
Enkä minä vidduillut, vaan tuo oli sellaista brittiläistä insinöörihuumoria itselleni. Laitteen mainoslauseista tuli niin eläväisesti mieleen teini-tuning... Advanced jne... :buck2:
Mutta näiden naku-luurien hinnan ymmärrän kyllä, koska jo nuo luurit maksavat itsessään sen satkun.
http://www.phormula.co.uk/ProTuningSolution.aspx
-
Tuli aikanaan hankittua Saabin APC-boxi antureineen, mutta asennus on jäännyt, kun ei ole löytynyt tietoa tupla-antureiden asentamisesta.
Lhjet 2.2:ssa jo itsessään on nakutus anturi ja lohkossa ei ole kuin yksipaikka. Onko mahdollista asentaa kahta nakutusanturia päällekkäin?
-
Tuli aikanaan hankittua Saabin APC-boxi antureineen, mutta asennus on jäännyt, kun ei ole löytynyt tietoa tupla-antureiden asentamisesta.
Lhjet 2.2:ssa jo itsessään on nakutus anturi ja lohkossa ei ole kuin yksipaikka. Onko mahdollista asentaa kahta nakutusanturia päällekkäin?
Kehtaisin väittää, ettei tulpa antureiden asennus toimivasti onnistu, sillä anturit kiristetään momenttiin. Momentti vaikuttaa taasen antureiden resonanssiin.
Ennemmin selvittäisin, käykö LH:n anturin signaali siille toiselle boxille ja jakaisin anturin tiedot boxien kesken.
Tosin se voi vaatia välivahvistimen erotukseksi. Se ei taasen ole iso homma, koska vahvistusta tarvitsee olla vain 1 kertainen.
Jos tuo saman anturin käyttö ei onnistu, niin etsi sille toiselle anturille uusi sijoituspaikka, niin ongelma ratkeaa sillä.