Randsin 244 ikuisuusprojekti

Pikkuhiljaa etenee. Pakosarja tuli väännettyä kasaan, vaatii vielä lopullisen hitsauksen. Ensimmäinen pakosarja jonka teen kokonaan itse, aikaisemmin yhden vain hitsannut kasaan, niin siihen nähden tuli ihan kohtuullinen. Putkien mitat keskenään luokkaa semmoiset mitkä helpoiten sai tehtyä ja kollektori vähän normaalista poikkeava, mutta eiköhän se kaasun energia ahtimelle tuosta välity  .







Kojelaudan ja hattuhyllyn sapluunat tehty, sekä pellistä leikattu, mutta pitäisi päästä vielä kanttaamaan lopulliseen muotoonsa. Ajatus säilyttää alkuperäisen kojelaudan runko alla ja niittimuttereilla näpätä siihen kiinni.

Pikkusen eteen_päin. Pakosarjan sain hitsailtua kasaan, kannen laippa pysyi hyvin suorassa, mutta ahtimen laippa oli näköjään hieman vetänyt joinkkeliin (ei ehkä ollut paras idea käyttää vastakappaleena alumiinia  ). Pakosarja menee oikaisuun samalla kertaa, kun kansi ja mahdollisesti muitakin moottorin osia lähtee koneistamolle.



Penkille tein adapterit vakio kiskoille, joilla penkin sai mahdollisimman alas. Pukeilla ajoasento mätsäsi hyvin. Olisi ehkä voinut tehdä pari pykälää enemmän kallistuksen säätöön mutta saa nähdä kun auton laskee renkailleen. Kepiksi hommasin tuon swagierin keskittävän kepulan, jolle suoritin kulmahiomakoneella takuun poiston heti ensitöiksi. Nippa nappa sai istumaan vakio tunneliin, mutta tuli jämäkkä kun alle löi 2mm tavarasta asennuslevyn.





Hattuhylly meni uusiksi kun joku teki sen ennen turhakaaria jolloin ei siihen pellin veistäminen enää oikein onnistunut. Sitä tuli siirrettyä taaksepäin, mutta harmaita hiuksia tuotti myös jo maalattu pohja jolloin pystyi hitsaamaan vain koteloiden kohdille. Samalla tankit tuli istutettua konttiin. 164 vakio puskuri ei oikein sattunut omaan silmään ja gen 2 camaron pikkupuskurit olleet omasta mielestäni aina hienot, joten tuli veistettyä kuvan mukaiset rst pikku puskurit. Tarvitsee viellä veistää muovista adapteri palikat pultien väliin että saa passattua suoraan ja kiillottaa nuo.



Kojelaudan istutus olisi seuraavana listalla ja sitten vielä akkukotelon paikka, sekä etu vilkut niin voi purkaa auton ja alkaa tekemään keulan pohjia ja paikkailla muuta koria kun tullut vähän tölmittyä  .

Mä tykkään tästä meiningistä, vaikka onkin 200-sarjaa 

Mä tykkään tästä meiningistä, vaikka onkin 164 keula 

Hieno tulee! 

Kiitos kiitos, ei nyt sovi arvostella keskeneräistä  . Alkanut jo omasta mielestä pikkuhiljaa pysymään työkalut paremmin käsissä niin pystyy paremmin toteuttamaan itseään, toki sekin tulkinnan varaista  .

Noi pikkupuskurit keulassa on ihan kymppijuttu! Tulee mieleen Historic racen laitteet, sopivasti agressiivisuutta  Tästä tulee makia.

Äkkiseltään tuntus sille että kaikki tarvittava on sovitettu ja voisi harkita maalausta, toki pohjien viimeistely ja muu nyppiminen, sekä poralastujen siivous korista ennen sitä. Parista jutusta tarvitsee kysästä muutoskatsastus mieheltä ihan mielenrauhan takia  .

Kojelauta alustavasti ok, siihen vielä varmaan jokunen reikä tulee lisää ja lämmönsäätöpanelin sovittamista tarvitsee miettiä sitten myöhemmin. Vähän sikkikoneen käyttöä harjoittelin ja kyllähän se muuten luonnistuu, mutta kampi tuossa meikäläisen vehkeessä on aikas huono.





Takapään "tulipellille" sama homma



Puskurit sain myös paikalleen muovista tulostetuilla adaptereilla, jotka lamellilla muotoilin sopiviksi. Keulapeltiin lisäilin neljä kiinnityspistettä tuohon putkihäkkyrään ja samaan syssyyn säätö mahdollisuus, jolla saa lokarien listan linjan istumaan paremmin ovien kanssa, kun keulan roikkuminen meinasi aiheuttaa ennenaikaista hiusten lähtöä.





Vilkuillekkin löysin paikan joka on suoraan kopioitu toisesta projektista ja äkkiseltää vilkutkin taitavat olla samat. Tulostelin ekan version, joka oli muuten ihan hyvä, mutta tulostusjälki oli aika hurja ja vilkkutkaan eivät mahtuneet reiästä sisään  .



Moottorin osat ja hieman muita osia lähtivät koneistamolle tarkastukseen ja kunnostettavaksi/oikaistavaksi.

Tänään olikin sitten jo maalaus maanantai  . Suojaamisessa oli sen verran hommaa että saattaa olla eka ja vika kerta kun kaaret maalaa eri värillä

Maalaus onnistui ihan ok. Parissa ahtaassa paikassa maalia meni koriin asti mutta ne jäävät muutenkin piiloon.



Konehuoneesta hitsaililin loput reiät umpeen ja suihkasin pohjamaaliin.



Moottorin maalit saapuivat niin kokeilin tuohon vaihdelaatikkoon sävyä ja saas nähdä miten istuu kun korin väri tulee olemaan kellertävän valkoinen ja tuo sävy taittaa siniseen  .



Turhakaaria aloin suojaamaan, mutta teippi loppui kesken, joten jäänee loput huomiselle.

Muutoskatsurilta tuli suunnitelmille ja jo tehdyille asioille hyväksyntä, niin pystyi hyvillä mielin alkamaan malaus hommiin.

Sisäpuoli ja konehuone nyt vedetty. Sisältä oli kyllä perin ikävä maalata mutta se onnistui ihan riittävän hyvin. Pariin kohtaan olisi voinut laittaa reilummin maalia tai ohentaa himpun enemmän.

Konehuoneen kanssa kävi perinteiset kaltevan pöydän ja maalinsekotus astian kanssa. Pyöräytin astiaa, että nään laittaa ohenteen määrän paremmin ja sehän tässä tapauksessa taisi olla hieman liikaa, kun pinnankorkeus muuttui ja maalihan valui. Ei onneksi jäänyt näkyville paikoille ja pahimmat voi hioa pois ja olishan se nyt ihme jos kerralla onnistuisi  .



Moottori on nyt jo tovin ollut koneistamolla ja sylinterit joutuu poraamaan 81,5 mm ylikokoon. Kulunut ilmeisesti näille N moottoreille tyypillisellä tavalla kartioksi. Kanteenkin jokusen venttiilin, ohjurin, istukan joutuu vaihtamaan ja paininkupit ovat entiset.

Hyvältä näyttää 

Kioski nyt maalattu. Kokemukseen ja olosuhteisiin nähden tuli tosi hyvä  . Eipä muuta.

Erittäin mielenkiintoinen projekti ja työnjälki kohdallaan 

Erittäin mielenkiintoinen projekti ja työnjälki kohdallaan 

No ei se missään suhteessa viimeisen päälle ole, mutta aikalailla nollista lähti tämä projekti. Positiivista kuitenkin, että työnjälki paranee koko ajan  .

Tovi taas vierähtänyt. Ovet, lokarit, paksin luukku ja naamapelti suihkutettu nyt pohjavärille. Oli niissä aika kauliminen ja piti vielä yhteen oveen tehdä uudet ala nurkat. Vielä hiukan pitäisi jaksaa siistiä lähinnä hiontanaarmuja, niin kelpaa meikäläiselle. Konepellin pohjatyöt ja maalaus saattaa jäädä keväämmälle.



Moottori oli jo tuloillaan koneistamolta, mutta homma tyssäsi 9 satkun runkolaakeri välykseen. Uusilla Glycoilla välys oli tuo hurja 9 satkua, mutta alkuperäisillä, jo hieman leikkaantuneilla noin 5 satkua. Heillä oli jo aikaisemman volvon vitoskoneen jäljiltä volvon värikoodillisia laakereita jäljellä, mutta niissä laakerin "nystyrä" on kuulemma eri kohdassa. Tämä tieto ei ainakaan itselle ole tullut missään vastaan. Heidän kokemuksen mukaansa niissä värikoodillisissa volvon laakereissa värien välinen ero ei ole merkittävä, eli puhutaan ennemminkin tuhannesosista, kuin sadasosista. Eli tuo monen sadasosan heitto ei selity suurella valmistustoleranssilla. Varmuudellla oikeat laakerit olisivat maksaneet volvolta rapiat 500€. Päätin, että tilataan uudet tarvike laakerit eri valmistajalta (KING). KING:in laakereille oli ilmoitettu mitat ja toleranssi jo jälleenmyyjän sivulla, joiden kelpaavuus varmistettiin koneistamolta. Glycoille olisi varmasti löytynyt jostain myös mitat, mutta otin nyt ikään kuin varuiksi kokonaan toiselta valmistajalta. Lisätietona vielä, että kampiakselin runkolaakeri kaulat oli mitattu ja olivat mitoissaan, mutta pesiä eivät olleet vielä ainakaan siinä hetkessä ehtineet mitata.

Kauhean vaikeasti ja epäselkeästi kerrottu, mutta tämä varmaan selviää tässä lähiviikkoina. Käytännössä mahdolliset aiheuttajat ovat, vialliset Glycon laakerit, väärät Glycon laakerit ja/tai "väljät laakeripesät".

Toisen valkuaisen osalta päätettiin ajokausi lokakuussa, kun ilmeisesti nokka-akseli kulahti nelosen pakoventtiilin kohdalta ja jaksaa nostaa juuri ja juuri välyksen pois  .