Volvon ilmastointilaitteen toimintaperiaate

En löytänyt mitään keskustelua Volvo ilmastoinnin toimintaperiaatteesta, siksi aloitin uuden keskustelun...vähän on pitkä selostus, mutten lyhyemminkään osaa tätä selittää.

Ongelmana on se kun Volvooni V70-02 tehtiin ilmastointihuolto ja tämän jälkeen ei mennyt 2 kuukautta kun alkoi suhinat ja kylmää ei enään juuri tule. No takuuhuollossa todettiin että kylmäaineet on lähes lopussa ja kuitenkaan mitään vuotoja ei mistään löytynyt, sitä haettiin kahteen kertaan ja huolella, mahdollisia vuotoja seurattiin myös tuon uudelleen tehdyn ilmastointitäyttöhuollon aikana.

Tuossa aijemmin tehdyssä huollossa kävi niin että toinen asentaja otti ilmastointihuoltokoneen irti pistotulpasta kesken ohjelman (tyhjiöintivaihe), tämä toinen asentaja ei ilmeisesti huomannut että mikä laite oli kytkettynä just siihen pistorasiaan, muutaman minuutin kuluttua jatkettiin ilmastointihuoltokoneen käyttöä/ohjelmaa ja se menikin alun kangertelun jälkeen kaiketi loppuun normaalisti, vai menikö?
Jäikö tuo tyhjiöintivaihe kesken ja järjestelmä ei ollut riittävän "tyhjä" uudelle aineelle ja sitä olisi mennyt sinne liian vähän takasin ja siksi ilmastointi ei tuottanut kylmää kuin vajaat pari kuukautta.

Asentaja (ei siis merkkikorjaamo) väitti kivenkovaan ettei koko ilmastointi toimisi ollenkaan jos ainetta on yhtään liian vähän, itse olen saanut sen tiedon Volvoammattilaisilta että ilmastointi toimii normaalisti vaikka kylmäaine olisikin jo hiukan vähentynyt ja sen toiminta/kylmän tuotto vaan hiipuu pikkuhiljaa aineen vähenemisen tahdissa ja kun sitä on merkittävästi liian vähän, alkaa suhinat ja kylmän tuotto on minimaalista. Itse olen kokenut samoin. Asentaja myös väitti ettei suljetusta järjestelmästä kylmäaine edes vähene ajan saatossa jos se on tiivis, tähänkin olen saanut toisenlaisen vastauksen Volvo asiantuntijalta, et just ajan saatossa kylmäaineet "haihtuu" jonnekin vaikkei mitään vuotoa olisikaan. Miksi ilmastointihuoltoa tarvitsisi koskaan tehdä jos kaikki pysyy ennallaan vuosikausia?

Meneekö se just näin, onko täällä parempaa tietoa asiasta?

Lisäksi muutenkin on outoa kun kylmäaineet on noin nopeasti vähentyneet, mistä se kertoo, vai onko niin että jos järjestelmä jää jo alkuaan vajaaksi, kylmäaine myös haihtuukin tavallista nopeammin sieltä pois? Mitään vuotoa ei siis löydetty, vaikka sitä tutkittiin normi taskulampun lisäksi infrapunavalolla vai mikä lie ja lisäksi järjestelmä koeponnistettiin, mutta mitään vuotoa ei havaittu. Uuden ilmastointitäyttöhuollon jälkeen ilmastointi on taas toiminut yhtä normaalisti kuin tähänkin asti, mitään toiminnallista ongelmaa siinä ei milloinkaan olekaan ollut. Esim. kylmän tuotto on aina ollut tasaista molemmile puolille.

Autossa on siis täysautomaattinen ilmastointi ja omat numeeriset säädöt molemmille puolille, tämä jäi tuolta tekstistä pois.

Ei ole tietoa, mutta.

Ellei Bilia ole ilman laskua laittanut lisää liemiä, ennätys minkä tiedä on vuosimallin 2000 S70 Classic:in ilmastointi. Pelasi hyvin, vuosi-kaksi sitten kävi varmuuden vuoksi ensimmäisessä täytössä. Oliko 1/3 jostain kylmäaineiden öljyistä tallella? muutoinkin täyttö oli vajaa -toiminta ei muuttunut.

Eli melkein veikkaisin että vuodot tai osaamattomat huollot on syypäänä tuohon nopeaan tyhjenemiseen.

Eli melkein veikkaisin että vuodot tai osaamattomat huollot on syypäänä tuohon nopeaan tyhjenemiseen.

Itsekin vähän epäilen ettei pojat oikein osanneet tuota tehdä, ainakin tuo varmana tietona syötetty ikuinen kylmäaineiden häviämättömyys tiiviissä/vuotamattomassa järjestelmässä siihen suuntaan vihjaa.

Ovat kuitenkin tehneet ko. huoltoja ennenkin ja mitään vastaavaa ei ikinä ole kuulemma tullut vastaan, näinhän sitä aina sanotaan, tai sitten kukaan ei ole sitä heille viitsinyt kertoa, vaan ovat kylmän rauhallisesti vaihtanut osaavampaan firmaan ja ko. firma on aina siinä vakaassa uskossa et kaikki menee aina oikein ja ilman virheitä. 

Jääkaapin ja auton jäähdytyslaitteiston keskeinen ero on se, että jääkaapin kylmäaine on hermeettisesti pakattuna, joten se ei vuoda, kun taas autossa kompressori on kiinni heiluvassa moottorissa, jolloin kompressorista on kylmäaine siirrettävä taipuisia letkuja pitkin muualle laitteistoon. Letkut vuotavat. Vuotamatonta taipuisaa letkurakennetta ei ole keksitty. Kompressorin akselitiivistekin vuotaa. Sekään ei ole hermeettinen. O-rengastiivisteiset putkiliitokset vuotavat.

Koska vuotaminen on tosiasia, on kylmäainetta oltava laitteistossa niin paljon, että sitä on varaakin vuotaa useita vuosia tai Volvomaisesti vuosikymmen, ennenkö kylmän tuotto hiipuu, ja tarvitaan kylmäaineen lisäys. Volvoissahan kylmäaineen määrä on luokkaa 750 - 850 g, josta on varaa vuosien saatossa kadota yli puolet, ennenkö kylmän tuotossa havaitaan muutosta. Joissakin pikkuautoissa täyttömäärä on vain 300 g, ja silloin täyttö tulee ajankohtaiseksi jo n. kolmessa vuodessa, kun aineesta on karannut kolmannes.

Kylmän tuotto ei vähene kylmäaineen määrän suhteessa, vaan kylmää tulee aivan "täysi määrä" niin kauan, kuin kylmäainetta on laitteistossa riittävästi siihen, että paisuntasuuttimesta vielä purkaantuu kylmäaine nesteenä höyrystimeen.

Miksi sitten ennenaikojaan lakkasi kylmenemästä?
1. Täyttö jäi vajaaksi
2. Laitteistoon on tullut vuoto joko ennen tai jälkeen täytön tai täyttöventtiili jäi vuotamaan täytön yhteydessä.

Jos kylmäaineen joukkoon on laitettu väriaine, olisi vuotopaikka pitänyt selvitä. Mahdettiinko höyrystintä tutkia kojelaudan uumenista? Jos väriainetta ei ensimmäisen täytön yhteydessä laitettu, olivat lamppututkimukset turhia ja vuoto on missä tahansa.

Jääkaapin ja auton jäähdytyslaitteiston keskeinen ero on se, että jääkaapin kylmäaine on hermeettisesti pakattuna, joten se ei vuoda, kun taas autossa kompressori on kiinni heiluvassa moottorissa, jolloin kompressorista on kylmäaine siirrettävä taipuisia letkuja pitkin muualle laitteistoon. Letkut vuotavat. Vuotamatonta taipuisaa letkurakennetta ei ole keksitty. Kompressorin akselitiivistekin vuotaa. Sekään ei ole hermeettinen. O-rengastiivisteiset putkiliitokset vuotavat.

Koska vuotaminen on tosiasia, on kylmäainetta oltava laitteistossa niin paljon, että sitä on varaakin vuotaa useita vuosia tai Volvomaisesti vuosikymmen, ennenkö kylmän tuotto hiipuu, ja tarvitaan kylmäaineen lisäys. Volvoissahan kylmäaineen määrä on luokkaa 750 - 850 g, josta on varaa vuosien saatossa kadota yli puolet, ennenkö kylmän tuotossa havaitaan muutosta. Joissakin pikkuautoissa täyttömäärä on vain 300 g, ja silloin täyttö tulee ajankohtaiseksi jo n. kolmessa vuodessa, kun aineesta on karannut kolmannes.

Kylmän tuotto ei vähene kylmäaineen määrän suhteessa, vaan kylmää tulee aivan "täysi määrä" niin kauan, kuin kylmäainetta on laitteistossa riittävästi siihen, että paisuntasuuttimesta vielä purkaantuu kylmäaine nesteenä höyrystimeen.

Miksi sitten ennenaikojaan lakkasi kylmenemästä?
1. Täyttö jäi vajaaksi
2. Laitteistoon on tullut vuoto joko ennen tai jälkeen täytön tai täyttöventtiili jäi vuotamaan täytön yhteydessä.

Jos kylmäaineen joukkoon on laitettu väriaine, olisi vuotopaikka pitänyt selvitä. Mahdettiinko höyrystintä tutkia kojelaudan uumenista? Jos väriainetta ei ensimmäisen täytön yhteydessä laitettu, olivat lamppututkimukset turhia ja vuoto on missä tahansa.

Kiitos tästä vastauksesta, näin minäkin tuon toiminnan olen ymmärtänyt.

Sitä en tiedä jäikö täyttöventtiili tai joku muu vuotamaan, mutta väriaine oli myös siinä ensimmäisessä täytössä ja siksi mahdollinen vuoto olisi pitänyt havaita sillä lampulla.

Itse epäilen että täyttö on jäänyt vajaaksi.

Kojelaudan uumenista ei käsittääkseni tutkittu mitään, voiko tuo höyrystin vuotaa niin ettei sitä huomaa mistään, edes siis käytössä, sieltä ei tule mitään vuotoa esim. sisämatolle tai johonkin muualle tai edes hajua?

Tässä Volvo mallissa kylmäaineen määrä on 1000g.

Onkos järjestelmässä jokin haistelija että kylmäainetta on tarpeeksi ennen kompuran käynnistämistä? Viime talven jälkeen mun volle 940 -95 ei suostunut pyörittämään kompuraa, mutta kesä meni jo.

Höyrystinkenno eli jäähdytyskenno on ilmakanavassa puhaltimen ja lämmityskennon välissä ja se voi olla puhki etenkin, jos autoa on käytetty ilman raitisilmasuodatinta, jolloin lika kertyy juuri höyrystinkennoon ja mädättää sen. Kylmäaine ei haise miltään, joten hajusta ei voi asiaa päätellä. Vuotava väriaine valuu kondenssivesien mukana auton alle tai jää sinne höyrystimen kaukaloon.

Kylmäaineen määrää ei haistele mikään, mutta kun aineen määrä vähenee tiettyä määrää pienemmäksi (jolloin kylmäaine ei enää nesteydy), alkaa kylmäaineen paine pienentyä, jolloin matalapainekatkaisin eli pressostaatti ei enää kytke kompressoria päälle. Jos -95-mallin autoon ei koskaan ole kylmäainetta lisätty, nyt on tullut uusi täyttö ajankohtaiseksi. Siitä saattaa tosin olla kylmäainepönttö (varaaja/kylmäaineen R134A kuivain) ruostunut puhki, joten senkin vaihto lienee tarpeen.

Nyt kun löytyi asiaa kunnolla tunteva. Onko ton kylmäaineen seassa jotakin öljyä?

Pari desilitraa PAG-öljyä kiertää "vaahtona" kylmäaineen joukossa. Se toimii kompressorin voiteluöljynä ja putkiston tiivisteiden kimmoisanapitäjänä. Kun huoltoliikkeet kaupittelevat useinmiten tarpeetonta ilmastoinnin täyttöhuoltoa muka vähintään kahden vuoden välein välttämättömyytenä, mainoksissa usein sanotaan, että kompressoriöljykin vaihdetaan kylmäaineen lisäksi. Öljyn suhteen on vain sellainen juttu, että kun se öljy on levinneenä kaikkialle letkuissa, putkissa, höyrystimessä, lauhduttimessa, itse kompressorissa ja varaaja-kuivaimessa, ei öljystä tule kylmäaineen vaihtokoneeseen kuin muutama gramma, ehkä viisitoista enimmillään. Juuri saman verran sitten lisätään uutta öljyä kylmäaineen täytössä, jotta voitelu ei kärsisi. Eipä silti, ei sen öljyn vaihtamiseen mitään tarvetta olekaan.

Jees, eli mua ei vedätetty, kun kertoivat lukemia. Mutta jälleen, 1000g ainetta sisältää x% öljyä ja se vähenee samassa suhteessa kuin kylmäaine.

Mikä on oma mielipiteesi, ennakoivaa täyttöä 2-3v välein vai täyttö kun oireilee? Jos jättää kompuran yms. kilkkeiden vikamahdollisuuden huomioimatta.

Öljy ei vähene ehjästä laitteistosta. Öljyn molekyylikoko on paljon suurempi kuin kylmäaineen ja öljyn höyrynpaine on paljon pienempi kuin kylmäaineen, joten se ei tule kumi/muoviletkujen ja tiivisteiden läpi, kuin ehkä promillen siitä, mitä kylmäainetta. Näinpä kun kylmäaineen "vaihdossa" kaikki kylmäaine imetään ulos, ehkäpä 300 g - 1000 g, ei sen mukana tule reilun parinsadan gramman kokonaisöljymäärästä, kuin mainittu kymmenisen grammaa. Useinmiten asiakkaalle myydään oma kylmäaineensa takaisin ja lisätään ohjearvon mukaiseen kokonaismäärään. Ulos tullutta öljyä ei laiteta takaisin, vaan uutta öljyä lisätään juuri se ulos tullut määrä. Näin öljyn määrä ei lisäänny laitteistossa. Liika öljy tuhoaisi kompressorin.
Jos esimerkiksi varaaja-kuivain vaihdetaan, lisätään öljyä korjauskäsikirjan taulukossa ilmoitettu määrä, suuruusluokkaa 90 kuutiosenttiä, jonka oletetaan jääneen vanhaan pönttöön. Vastaavasti tehdään kaikkien muiden komponenttien vaihdon yhteydessä. Öljymäärä voidaan myös arvioida valuttamalla vanhasta osasta öljyt vaa'alle, kuten tehdään kompressorin vaihdon yhteydessä.

Minulle riittää täyttö tarvittaessa, siis silloin, kun kylmää lakkaa tulemasta tai magneettikytkimen toimintajakso menee hervottoman tiheäksi (joka tosin voi johtua psessostaattiviastakin). Tällä periaatteella nykyinen kiesi on ollut käytössä 13 v ja liki 600 tkm. Kerran on täytetty puhki menneen lauhduttimen vaihdon yhteydessä n. 10 v sitten. Yhtään nykyistä paremmin ei laitteisto nyt toimisi, vaikka kylmäainetta olisi imetty ulos ja laitettu takaisin miten monta kertaa tahansa. Sensijaan huonommin voisi toimia minun tuurillani. Huoltotöissä kun on tavallista kaikenmoinen tunarointi: täytetty kylmäaine ei olisikaan ollut puhdasta huolimattoman työtavan tai muutoin tietämättömän toiminnan takia, lisätty kompressoriöljy olisi ollut valmiiksi vettynyttä virheellisten työtapojen tai huonojen vaihtolaitteiden takia, lisätty öljy olisi ollut väärää viskositeetiltaan tai tyypiltään jne.

Kiitos kattavasta selvityksestä!