Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Offtopic => Yleiset autojutut => Aiheen aloitti: HiekkaHeikki - 27.02.2024, 18:42:15
-
www.is.fi/autot/art-2000010251827.html
Folksam:n tutkimus on jo vuosia vanha mutta putkahtaa esiin säännöllisesti.
Tuntuu uskomattomalta että nelivedot on jopa 30% onnettomuusherkempiä kuin vastaavat kaksivetoautot, kaipa se sitten niin on. Eikö vakuutusmaksuissa pitäisi olla joku nelivetolisä, en ole vertaillut.
Olen ajanut nelivedolla vuodesta -08 ja niin jatkossakin jo silläkin perusteella kun täällä mökillä pääasiassa asustellaan. En ole tuntenut liukkaalla sen enempää turvallisuudentunnetta kuin vajaavetoisellakaan.
Normaaliajossa nelivedon hyödyt tuntuu vain liikkeellelähdössä liukkaalla ja vaikeissa keliolosuhteissa esim. nyt kun lämpö pehmitti polanteen sivuteillä.
Haitat on lähinnä taloudellisia.
-
No joo, ei aseetkaan ole vaarallisia, ase + huono/väärä käyttäjä on.
Eli fiksulla kuskilla ei varmasti ole mitään ongelmaa nelivedon kanssa ja voi vaan nauttia ylivedon eduista. Mutta en hetkeäkään epäile, etteikö keskimääräisen tumpulan ohjaksissa neliveto ole vielä vaarallisempi kuin vajaaveto. Liittyy varmasti tuohon, että vajaavedolla hölmömpikin tajuaa helpommin, että tie on liukas. Ja toisaalta sen tilannenopeuden saa kasvamaan paljon helpommin myös liukkaalla, niin sen "hups tässä olikin liukasta" huomion jälkeen seuraukset on paljon rumempia.
Itse hommasin vasta jokunen viikko sitten ekan oman nelivetoauton ja vaikka ajokokemusta on jo reilusti ja tiesin kaiken tuon etukäteen, on siinä etenkin alkuinnostuksessa vähän toppuuttelemista, ettei lipsahda ja järki unohdu. Etenkin leikkiessä vauhti kasvaa älyttömän helposti. Ja tokihan ne kiinnijäämisen rajat piti kokeilla jo toisena päivänä mökkitien sivuteitä auratessa. Siinäkin lapiohommat vaatii enemmän kuin vajaavedolla vastaavassa tilanteessa.
-
2007 vuodesta alkaen ollut nelikkoja käyttöautona. Kertaakaan liukkaalla en ole saanut niitä jumiin enkä ole aiheuttanut yhtään kolaria, mutta mielipahaa muille tienkäyttäjille sitäkin enemmän. :2funny:
Asuntovaunun kanssa kesäkelilläkin liikkuessa ihan ehdoton juttu, että vetoautossa vetää kaikki pyörät.
-
Älkää ny potkiko noin pätevää tutkimusta vastaan. :)
Toisaalta sanoisin että nelivetokin voi olla melko vaarallinen vehjes osaamattoman käsissä. Voihan olla että jotkut ei edes tiedä ajavansa nelikolla ja vaikka tietäisivätkin niin eivät osaa ääritilanteissa ajaa sitä kun kukaan ei ole opettanut.
-
Uutista lukematta voin sanoa, että neliveto tuo valheellisen tunteen liukkaudesta, koska liikkeellelähtö on rivakampaa, mutta todellisuus liukkaudesta iskee kun tulee tarve hiljentää.
-
Jep. Kun vetotavasta riippumatta samoilla renkailla pysähdysmatkat on samat. :o
-
Vanha ja vanha, 2017, mutta tulokset oli hyvinkin selkeät. Liukkaan kelin onnettomuuksissa nelivedoilla oli ajettu noin 10% kovempaa kuin vajaavetoisilla.
Onnettomuustiheyden 30% kasvu johtuu käytännössä suoraan tilannenopeuden kasvusta, ajonopeus vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen kutakuinkin eksponentiaalisesti. Siitä on paljon muitakin tutkimuksia, samansuuntainen tulos kaikissa. Kannattaa pitää toi kymmenen prossan nopeusvaikutus mielessä ens kerralla jos tekee mieli ajaa lievää ylinopeutta.
-
Liukkaan kelin onnettomuuksissa nelivedoilla oli ajettu noin 10% kovempaa kuin vajaavetoisilla.
Onnettomuustiheyden 30% kasvu johtuu käytännössä suoraan tilannenopeuden kasvusta, ajonopeus vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen kutakuinkin eksponentiaalisesti. Siitä on paljon muitakin tutkimuksia, samansuuntainen tulos kaikissa. Kannattaa pitää toi kymmenen prossan nopeusvaikutus mielessä ens kerralla jos tekee mieli ajaa lievää ylinopeutta.
Tutkimuksia ja tutkimuksia :). Millähän esimerkiksi Folksam on kaivanut luotettavasti esiin kunkin onnettomuuden nopeusdatan?
Vastaavia, nopeuden tuhoja ennustavia ”tutkimuksia” suolletaan Suomessakin eri tahoilta, yleensä jonkun yhteiskunnan tuella pyöritettävän organisaation suunnalta. Näitähän käytetään mielipiteen muokkaukseen ja oman toiminnan tärkeyden (=rahoituksen) perusteleminen.
Oikeita, vertaisarvioituja tutkimuksia on sangen vähän. Suomessa poliittinen ja taloudellinen painostus estää akateemisen tutkimuksenkin lipsahtamista vallitsevien aatesuuntien hyväksymien ulkopuolelle, mistä seuraa sekä tieteen vinoutuma ja vääristyneet lopputulokset.
Vakavissa, kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa nopeudella ei ole yksinään merkittävää osuutta, puhutaan suuruusluokasta <5%. Suomessa vakavat onnettomuudet ovat yleensä tahallisia törmäyksiä, päihteiden vaikutuksen alaisena tapahtuneita ja sairauskohtauksista johtuvia sekä nk kesäyön kuolemat, useiden riskitekijöiden yhteistulos.
Perheellinen, keski-ikäinen ylempi toimihenkilö tai johtavassa asemassa oleva, jotka ovat olleet liikenteenvalvonnan ”kultamunia”, eivät juurikaan löydy onnettomuustilastoista, eivät ainakaan omasta syystään.
Pelkkä neliveto on myös sangen lavea ilmaisu. Toteutustapoja on lukuisia, eivätkä ominaisuudet suinkaan ole yksiselitteisiä.
Taannoin auraamaton, lumisohjoinen ysitie ei näytellyt mitään roolia onnettomuuden tuomioistuinkäsittelyssä, sen sijaan käytettynä tuonti ja takavetoisuus vaikuttivat tuomioon.
Kääntäen voisi todeta, että tienpito on Suomessa niin ala-arvoisella tasolla, että nelivedolla ajaminen on selkeä turvallisuustekijä.
Pitäisikö oikein julkaista aiheesta tutkimus ja antaa asiantuntijalausunto?
-
Onneksi tää on täällä löpinät puolella, kun Volvolla oo yhtään Neliveto henkilöautoa :2funny:
Sori, oli pakko ELK
-
Ilman mitään dataa, pelkkään omaan kokemukseem perustuen tuo tuntuu ihan uskottavalta lukemalta. Mulla ei ole awd kuin satunnaisessa käytössä, ja mahdollisesti juuri sen takia nimenomaan tuolla xc60:llä tulee helpommin niitä yllättäviä luisuja.. En tarkoita etteikö vajaavetoisellakin olisi "jatkuvasti" luistoja, mutta ne ovat lähes pelkästään harkittuja.
On tietysti mahdollista että vanhakoppainen xc60 on vaan ominaisuuksiltaan herkkä sladeihin, ikinä en ole sellaista liukkailla etuvetona ajanut.
Mitä tulee vakuutusyhtiöiden maksuihin, niin niillä ei taida olla jaoteltu kuin korimalleittain, eli jos samalla korimallilla on 2 ja 4 vetoisia, ne on saman hintaisia.
-
Tutkimuksia ja tutkimuksia :). Millähän esimerkiksi Folksam on kaivanut luotettavasti esiin kunkin onnettomuuden nopeusdatan?
Not sure if trolling. Folksamin tiedot on poliisiraporteista, ts. STRADA:sta (Swedish Traffic Accident Data Aquisition). Suomessa vastaavaa tilastoa kerää Tilastokeskus (sic) ja Traficom, täälläkin tiedot toimittaa poliisi ja vammautumisista terveydenhuolto jne. Lisäksi erilliset tutkijalautakunnat tekee lausunnon kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Mutta jos et luota viranomaisten antamiin raportteihin, niin sitten en voi auttaa.
Suomessa vuonna 2022 kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien pääaiheuttajista 59% ajoi ylinopeutta. Päihteet (alko, huumeet, lääkkeet) oli osatekijänä 42%:ssa, sairaskohtaukset 14%.
Folksamin tutkimuksessa oli eritelty eri nelivetotyyppejä, kaikkien onnettomuustodennäköisyys suhteessa etuvetoisiin kasvoi käytännössä saman verran. Takavetoiset oli sit siltä väliltä.
Tilastovitsi: miehet aiheutti Suomessa 78% kuolonkolareista, mut vakuutusyhtiöt ei saa enää syrjiä ketään sukupuolen perusteella.
-
.
Tilastovitsi: miehet aiheutti Suomessa 78% kuolonkolareista, mut vakuutusyhtiöt ei saa enää syrjiä ketään sukupuolen perusteella.
Tuo kuolonkolarien määrä on oikeastaan epäolennainen vakuutusyhtiön kannalta. Olennaisempaa on se montako euroa on jouduttu korvaamaan, joka tosin todennäköisesti on myös miehillä suurempi.
Se että joku kuolee onnettomuudessa on vakuutusyhtiölle ihan ok, ei siitä merkittäviä kuluja tule.
-
Kytkettävä neliveto, joka vanhassa Hiluxissani on, antaa loistavan mahdollisuuden vertailla kaksi- ja nelivetoisen eroja eri olosuhteissa. Ja voin vakuuttaa, että kelien huonontuessa nelivedon ylivertaisuus korostuu.
Voin myös vakuuttaa, että käytännön liikennetilanteissa tällainen keski-jäykkä neliveto hidastuu kaksivetoa tehokkaammin. Tämä tuli erityisesti esiin 80-luvun Nissan King-Capissa, jossa ei ollut ABS-jarruja.
Tästä päästään mielenkiintoiseen kysymykseen: Miksi tilastoissa ei tuoda juurikaan esiin esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmien etuja ja haittoja? Monikohan mittaa ulos näitä turvallisuuden kustannuksella? Eräs taustatekijä on tietenkin verottajan pelko, että turvallisuusvarusteista joku keksisi vaatia verohelpotuksia!! Eihän sellainen voi olla mahdollista -silkkaa eliitin tukemista :).
Tässä yhteydessä on pakko muistuttaa, että 2022 vain 18% kuolonkolareista sattui lumisella tai jäisellä kelillä.
@JJJ:tä viedään lööpeillä, kuten niin monia. Suomessa Liikennevakuutuskeskus julkaisee näitä raportteja ja käyttää viranomaisasemastaan huolimatta lööppiotsikoita "Ylinopeutta ajaneiden osuus poikkeuksellisen korkea".
Tarkemmin tutkittuna tullaan aiemmin mainitsemiini ongelmiin:
-Nuorten <25 v osuus ylinopeutta ajaneista onnettomuuden aiheuttajista kasvoi.
-Yksittäisonnettomuuden aiheuttajista 75% ajoi ylinopeutta, näistä valtaosa em nuoria tai päihdekuljettajia.
-Yleisimmät onnettomuustyypit olivat kohtaamisonnettomuudet ja tieltä suistumiset. Itsemurhat kirjataan kohtaamisonnettomuuksiin ja suistumiset ovat pääosin yllä mainittuja yksittäisonnettomuuksia.
-Kuolonkolarien taustalta paljastuu usein elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
-Turvalaitteiden laiminlyönti(!) oli yleistä kuolonkolareissa.
Edelleenkin väitän, että se varttunut DI tai ekonomi, joka työmatkalla hetkeksi kiihdyttää Volvonsa huomattavaan ylinopeuteen kiusaa tekevää nysväriä ohittaessaan, ei ole merkittävä riski liikenteessä. Häneen kuitenkin kohdistuu valvonta. Toisaalta ymmärrettävää, onhan tällainen miellyttävämpää seuraa kuin harrastaa poikapainia huumehörhöjen kanssa ja valtion budjettikin kiittää.
Poliisin kalustosta yli 75% on tunnuksettomia ajoneuvoja ja osa tunnuksellisistakin on sangen huomaamattomia. Hiljattain hankittiin yli 20 "nopeaa, erittäin salaista" valvontayksikköä, jotka eivät edes pysäytä kohdetta salaisuuden varjelemiseksi ;). Samaan aikaan kansa rukoilee Liikkuvaa poliisia takaisin, koska ei näe poliisia tien päällä ;D.
Kesäyön ongelmanuorille on yksi ja sama, jos kortti lähtee. Ajetaan sitten ilman tai hypätään kaverin kyytiin. Viis sakoista, ei tuloja, ei ulosmitattavaa.
-
Scraab'ilta hyvin kokonaisuutta ruotiva yhteenveto O0
-
Onneks näitä keskijäykkiä king cabbeja ei enää juuri oo liikenteessä tekemässä ylivoimaisia jarrutuksia ettei ajeta perään.
Enkä aja nelivedolla kun otsikossa niin kysyttiin.
Mitä taas tulee näihin kuolonkolareihin niin eläkeläisten syytä ne on. Ajavat miten sattuu ja mistä sattuu. :2funny: ;)
-
@JJJ:tä viedään lööpeillä, kuten niin monia. Suomessa Liikennevakuutuskeskus julkaisee näitä raportteja ja käyttää viranomaisasemastaan huolimatta lööppiotsikoita "Ylinopeutta ajaneiden osuus poikkeuksellisen korkea".
Tarkemmin tutkittuna tullaan aiemmin mainitsemiini ongelmiin:
-Yksittäisonnettomuuden aiheuttajista 75% ajoi ylinopeutta
Mä en nyt ihan pysynyt kärryillä oletko samaa vai eri mieltä, ja kenen kanssa, mut OK. :D
Miksi tilastoissa ei tuoda juurikaan esiin esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmien etuja ja haittoja?
Edut: estää onnettomuuksia tapahtumasta ja/tai pienentää vahinkoja jos jotain sattuu.
Haitat: estää ajamasta latia.
Yleensä koko ominaisuus ohitetaan sivulauseessa malliin: "-- ajonvakautuksella varustettujen autojen osuus onnettomuuksiin oli selvästi pienempi kuin verrokkiryhmässä." Eikä siitä mun mielestä tarvi enempää mainitakkaan, ollu jo 10 vuotta pakollinen varuste uusissa autoissa.
Nuorten <25 v osuus ylinopeutta ajaneista onnettomuuden aiheuttajista kasvoi.
Kokonaisuudessaan nuorten suhteellinen osuus liikenneonnettomuuksissa on aavistuksen vähentynyt ja seniorien kasvanut viime vuosina, mut se johtuu valitettavasti väestön ikärakenteen muutoksista ja ajokortillisten osuudesta ikäryhmässä, eikä siitä että asiat olis paremmin kuin ennen.
Siitä olen kyl aivan samaa mieltä että pahoinvoinnin määrä on lisääntynyt, ja meno näyttäis koventuvan entisestään seuraavien vuosien aikana.
edit: ontopic:
Suomessa vetotapaa ei jostain syystä kirjata avoimiin onnettomuustietokantoihin. Pitäis kaivaa tiedot trafilta ja yhdistellä, ihan liikaa vaivaa näin perjantaille.
-
Kytkettävä neliveto, joka vanhassa Hiluxissani on, antaa loistavan mahdollisuuden vertailla kaksi- ja nelivetoisen eroja eri olosuhteissa. Ja voin vakuuttaa, että kelien huonontuessa nelivedon ylivertaisuus korostuu.
Voin myös vakuuttaa, että käytännön liikennetilanteissa tällainen keski-jäykkä neliveto hidastuu kaksivetoa tehokkaammin. Tämä tuli erityisesti esiin 80-luvun Nissan King-Capissa, jossa ei ollut ABS-jarruja.
Kyllä varmasti historian hämäristä löytyy muitakin autoja joiden ajo-ominaisuudet ovat niin luokattomat että nelivedolla iso vakauttava vaikutus.
Noissa pickupeissa se yhtäpuuta kytketty neliveto parantaa hidastumista liukkailla, koska niissä ei tyhjänä takapyörät jarruta. Ja jos alb menee sen verran pois säädöistä että alkaa jarruttamaan, niin sen kyllä äkkiä korjaa.
-
Onneksi tää on täällä löpinät puolella, kun Volvolla oo yhtään Neliveto henkilöautoa :2funny:
Sori, oli pakko ELK
Ei kyllä enää, mutta ennenmuinoin oli Laplanderi ja Sugga. Näkyy C303 myös olevan rekisteröity henkilöpiiliksi.
-
Nii, olihan ennen. S40, S60, S80 ja sitten näitä varkkuja oli nelikkona. ELK
-
Miten kutsua vetotapaa jossa takapyörät alkavat myös vetää kun etupyörät menettävät pidon?
Avustava- tai mukautuva neliveto, kuulostaa kömpelöltä.
Lopputulos on kuitenkin sama kuin oikeassa nelivedossa, kaikki neljä pyörää vetävät.
Entä henkilöauto jossa on hieman korkeampi maavara ja mukaneliveto?
Kaupunki- tai citymaasturi kuvaa hyvin autotyyppiä. Ei niitä maastoon ole tarkoitettu mutta jos alla on mäkinen ja liukas mökkitie niin "cittari hoitaa". :)
-
Miten kutsua vetotapaa jossa takapyörät alkavat myös vetää kun etupyörät menettävät pidon?
Kusinen.
-
Kusinen.
Oletko monta talvea ajanut esim. Haldex-nelivedolla?
-
Oletko monta talvea ajanut esim. Haldex-nelivedolla?
En ole, mutta kokemuksen mukaan sellainen neliveto, jossa takapää herää vetämään vasta sen jälkeen, kun etupää jo sutii, on melko köppänen ajettava verrattuna tapaukseen, jossa takapäässä on vetoa valmiiksi edes jonkinlaisella suhteella. Enämpi sellainen liikkeellelähtöavustin.
Ero on vähän kuin G80:llä ja oikealla lukkoperällä. ;)
-
En ole, mutta kokemuksen mukaan sellainen neliveto, jossa takapää herää vetämään vasta sen jälkeen, kun etupää jo sutii, on melko köppänen ajettava verrattuna tapaukseen, jossa takapäässä on vetoa valmiiksi edes jonkinlaisella suhteella. Enämpi sellainen liikkeellelähtöavustin.
Ero on vähän kuin G80:llä ja oikealla lukkoperällä. ;)
Haldexin reagoinnissa on eroja eri ikäisten versioiden ja kunnon mukaan. Ex V70 sutaisi etupyörillä nopeassa liikkeellelähdössä mutta ajossa sitä ei huomannut. Nykyinen V60 sutaisee etusilla vain, jos etupyörät on liukkaalla. Muutoin ei kuljettaja kerkiä huomaamaan kun takapyörät on jo mukana. :)
Oma kokemus ehjästä G80 lukosta on, että liikkelle lähdössä vetää molemmat pyörät ja ne vetää niin kauan kun veto ei katkea (käytännössä kolmonen tupaan riittävän alhaisella nopeudella).
-
Miten kutsua vetotapaa jossa takapyörät alkavat myös vetää kun etupyörät menettävät pidon?
Wannabeneliveto
Siitä huolimatta valitsen ennemmin wannabenelikon vs. vain kaksi vetävää pyörää
-
Eikö tuo että "takaveto kytkeytyy vasta kun etupyörät sutii" ollut sen viskonelivedon ongelma, ei tuo haldex mielestäni ainakaan niin paljoa anna etupyörien luistaa että sitä kuskin paikalta huomaisi.
Turvallisuuden kannaltahan se vanha kova neliveto joka esim meillä oli hj60:ssä on lähinnä heikentävä, vaikka neliveto kytkettynä veto oli kyllä aivan varmasti kummallakin akselilla.
-
Noita vetosuhteen jakoja ja muutosprosentteja lienee useampia tönkkölukkonelikon ja osa-aikaisen takavedon välillä.
Jotain bemarityyppistä ratkaisua olisi mielenkiintoista joskus tyypätä. Vanhemmat quattrotkin oli ihan OK ajettavia.
-
Noita vetosuhteen jakoja ja muutosprosentteja lienee useampia tönkkölukkonelikon ja osa-aikaisen takavedon välillä.
Jotain bemarityyppistä ratkaisua olisi mielenkiintoista joskus tyypätä. Vanhemmat quattrotkin oli ihan OK ajettavia.
Kokeileppa 4x4 cossu sierra liukkaalla siinä on ajonautinto kaukana oikeeta rallimeininkiä, ajajan auto
-
Aloittajalle vastaten, en koskaan aja vaarallisella autolla, tiedän taitoni ja rajoitteeni, en ulosmittaa niitä
-
Vanhemmat quattrotkin oli ihan OK ajettavia.
Jos torseniin viittaat niin se on paras. Mutta ei nämä nykypäivän ultra quattrotkaan sen huonompia ole ajaa, pirusti vaan monimutkaisempia rakenteeltaan.
-
Eikö tuo että "takaveto kytkeytyy vasta kun etupyörät sutii" ollut sen viskonelivedon ongelma, ei tuo haldex mielestäni ainakaan niin paljoa anna etupyörien luistaa että sitä kuskin paikalta huomaisi.
Gen5 haldex ei ota kiinni silloin, kun jokin pyörä sutii tai ottaa, mutta ei liikkeelle lähtiessä. Gen5:een käyttäytymistä muutettiin niin, että neliveto on aina aktiivinen kun lähdetään liikkeelle ja se pysyy aktiivisena 0-40km/h asti, tai jos tilanne sitä vaatii (esim. WOT).
Muissa tilanteissa Gen5 käyttäytyy niinkuin haldexit yleensä. Syy käytöksen muokkaamiseen oli booriholkkien/kulmavaihteiden rikkoutumiset