Vanhan mallin Volvo 244, b21at, projekti alkaa.

Tässä lainaus ekasta viestistäsi:

”Niin, tarkoitus on aloittaa takaveto projekti yhden kesken jääneen etuvetoprojektin tieltä.
Volvo on vissiin vuosimallia -78, se on kaverilla se Volvo mutta se lupas mulle sen myydä, mulla on volvoista kokemusta yhden pikkuisen viritetyn b19at koneisen 244:sen verran.”

Älä nyt vedä herneitä henkeen mutta kun lukee sinun kirjoittamia viestejä niin projekti on karannut erittäin voimakkaasti laukalle, ja suunnitelmat on niin epärealistisia että ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja kun tietää että tämäkin jää kesken. Lieneekö edes päässyt alkuun ja olet saaanut auton omistukseesi?

Keskity aluksi saamaan auto ajokuntoon ja leimaan sillä turborömppä koneella, jos tästä on edes katuauto tulossa. Jos näillä haaveilemillasi muutoksilla aiot toteuttaa auton kerralla valmiiksi niin asennoidu useamman vuoden tekemiseen. Se on hienoa että on intoa mutta kokemuksesta tiedän, että jos ottaa liian suuren palan kerralla niin iskee uupumus. Vähemmilläkin muutoksilla tiedossa on valtaisa projekti.

Niinkuin joku aiemmin kysyi niin onko tämä projekti vai fantasiapäiväkirja? Tiedonhaku on tärkeää ja onnistumisen kannalta välttämätöntä, mutta nyt uuvutat muut seuraajat valtaisalla määrällä uusia topicceja ja et itsekkään löydä kohta etsimääsi. Eikä toisaalta kohta kukaan jaksa enää vastata näihin. Välillä miettii että onko tässä kyse trollaamisesta

Juu, erittäin sekavaa luettavaa ja ei kuvan kuvaa missä näkyisi edes aihio.

Ois ihan kiva nähdä ja kuulla jotain konkreettista mikä vie projektia käytännössä eteenpäin.
Esim. Auto ois vaikka omissa nimissä.
Joku osa ois saapunut perille.

Pikkusen haiskahtaa btcf trollillta koko homma.

Pitkiä juttuja vailla ensimmäistäkään talliin saapunutta osaa.

Useita pohdintoja samasta aiheesta.
Tekiöitä ei mainita ja peitellään nokan tekiät ja iso osa on ihan höpö puhetta.
Millon vaihtuu kannen tekiä ja millon mikäkin.

Jos oisin mode nii lukitsisin tämän jo tässä vaiheessa ja aukaisisin sitten kun esimerkiksi olis kyseinen auto projektipäiväkirjan aloittajan tallissa ja edes osa osista samassa tallissa auton kans.

Luulin että täällä ois jotain kiinnostavaa luettavaa mutta toisin kävi, täysin petyin.


Toki toivon että kaikki suunnitelmat toteutuu mitä oot suunnitellu ja onnea matkaan.
Toki ois mulla sulle kaasarit myydä...
neljäsattaa egeä ku annat nii saat uudet tuplat...

Ja ihan dellortot.

Jos oisin mode nii lukitsisin tämän jo tässä vaiheessa ja aukaisisin sitten kun esimerkiksi olis kyseinen auto projektipäiväkirjan aloittajan tallissa ja edes osa osista samassa tallissa auton kans.

Minä olen mode, mutta en nyt vielä lukitse, sen sijaan toivon että aloittaja saa konkreettista esille.

Samalla toivon että kaikki vetävät henkeä ja hieman rauhoittuvat. Tämä nyt vaan on yksi topic.

Pari vuotta mä oon varannu siihen aikaa, että mä saan sen kasaan ja leimalle.
Mulla on tuo bipohäiriö ja vähän välillä manian puolella mennään.
Saahan sitä suunnitella, vai mitä.

Mutta edelleenkin olen sitä mieltä että on helpompi tehdä toimiva ja tehokas turbovolvo kahdella strömpällä, mitä megasquirtilla.
Onhan tuolla autosta kuva, ei se oo vielä mihinkään siitä muuttunut, kun rakennan koneen ensin.
Joulukuuksi mulla on kannentekijälle aika, kai sen voi paljastaa missä se tehdään, elikkäs semmonen paikka kun linnavuoren verstas, ja tämän verstaan omistaja tuntee nokan tekijän, joka on siis  Laaksosen Eero, herrat tuntevat toisensa ja ovat minulle suureksi avuksi tässä projektissa.

Tarkoitus on siis tehdä ensin kone valmiiksi, mulla on lohko puhdistettuna ja maalattuna tallissa ja sisuskaluilla on ajettu vasta tuhannen kilometriä, vaihdan silti kiertokangen laakerit ja apuakselin laakerit, joita ei oltu viime rempassa vaihdettu, olivat aivan pronssilla.
En minä pysty edes kampiakselia vaihtamaan ennen kuin lohkoa on käytetty kaverin verstaalla, joka asentaa apuakselin laakerit, sitten saan kampiakselin kiinni ja männätkin paikoilleen.

Onko muuten jotakin semmoista asennusöljyä, joka pysyisi laakereissa sinne ens kevääseen asti, silloin konetta vasta eka kerran pyöritetään, niin että öljynpaineetkin nousee. Eihän tuo voiteluaineen laakereissa pysymisen pitäisi olla ongelma, koska onhan niitä semmoisiakin autoja nähty, mitkä on vuosia seissyt ja sitten on lyöty käyntiin, niin kai niidenkin laakeripinnoilla on voiteluaine pysynyt.

Mutta tänään mittaan paljonko mäntä nousee dekin tasoon nähden, ja siksi kysynkin, jos joku vaikka ottaisi minut tosissaan, että mitä haittaa on isosta sanotaanko 2.2mm paljeraosta???

Ja niin, en rupea mitään tupladellortoja haalimaan, koska niitä ei saa säätöihin pirukaan eikä ne toimi kunnolla ahdettuna, toisin kuin strömberg, joka on oikein säädettynä oikein hyvä kaasutin, niin ahdoilla kuin alipaineellakin.

Se mitä olen keventämisestäkin kirjoittanut on lähinnä ajatusvirtaa, jota mietin samalla kuin kirjoitan, mutta tarkoitus on pystyä ainakin yhtä suureen kevennykseen kuin Toni volvosivuillaan, qoop merkkisestä paikasta tulee etu ja taka luukku, muut komposiittiosat tehdään itse.

Harmi ettei suurlujuusterästä ole saatavana, sillä olisi pystynyt korvaamaan helposti pasksusti massatut ja eristetyt painavat lattiapellit.
Mutta siis, eka tehdään kone valmiiksi!

Minä olen mode, mutta en nyt vielä lukitse, sen sijaan toivon että aloittaja saa konkreettista esille.

Samalla toivon että kaikki vetävät henkeä ja hieman rauhoittuvat. Tämä nyt vaan on yksi topic.

Kyllähän aloittaja saa konkreettista esille, mutta joudun konettakin kasaamaan aina kuukauden välein, kuukaudessa pystyn 300€ aina sijoittamaan, minä kun olen sairaseläkkeellä maanisdepressivyyden takia, niin rahavarat ei ole suuret ja nyt on jo ostettu kansi ja imusarja, ja työkaluja, ens kuulle nokka lähtee hiontaan ja sitä seuraavalle kuulle kansi lähtee koneistettavaksi. Pystyn ens kuun eläkkeestä sen verran säästämään, että saan sitten joulukuussa teetettyä koko kannen 46/38mm venat ja pakopuoli täysin portattu, imupuollikin siloiteltu ja isompi venttiili sovitettu.

Ja sen verran trolleilusta vielä, että saisi olla aika innokas trolli, jos näin paljon kirjoittaisi tekstiä.
Nyt olen miettinyt noita korijuttuja vähän niin kuin etukäteen, koska kone tehdään eka, onpahan sitten valmis moottori, minkä voi pultata paikoilleen.

Pitää ihan oikeasti pyrkiä vaan siihen auton kevennykseen, lähinnä pyöriviä massoja ja jousittamattomia massoja, ne on tärkeimpiä, ja samalla aika hintavia keventää. Mutta esim. etutukivarsia on saatavana kromimolyputkesta tehtynä, ja semmoiset aion joskus ostaakin, samalla eteen tulee mazda rx7:kan etusatulat, jotka painaa ehkä kilon kappaleelta. Samoin renkaiksi riittää 16" peltivanteet, jos semmoisia olisi saatavilla, jos ei oo niin pitää tyytyä aluvanteisiin. Mutta mahdollisimman pienenä koitetaan vanne/rengastus pitää ihan sen massan takia. Taaksekin tulee ylemmät tukivarret itse alumiinistä tehtynä/tai valmiiksi ostettuna, mutta alumiiniset kuitenkin, alempia tukivarsia ei taida pystyä keventämään, ellei teetä uusia vastaavia ammattikoulussa, ei taitaisi kestää, joten vakioilla mennään.

Miten se muuten on, saako puskuri korvata uudemman mallin puskureilla, jos saa niin tekisin niin että tekisin hiilarista vain kiinnityksen ja kiinnittäisin vain sen muovin, sitä voi hiilarilla jäykistää siitä mutkan kohdalta ettei takapäät roiku.

*Huomasitteko* Taas alkoin suunnittelemaan, jolloin kirjoitan melkeimpä ajatusvirtaa suoraan.
Olisi parempi, että auto painaisi 1100kg ja tehoa olisi 300hv, kuin jos auto painaisi 1275kg ja siinnä olisi 400hv.
Kevyempi auto saasttaisi varttimaililla hävitä, mutta mutkaradalla voitto tulisi erittäin helposti.¨¨

Mutta suunnittelen tässä vain, ei kai se kiellettyä ole!

Kahdella strömpällä on turbolla otettu näet 700hv ennenkin, joten luulisi niillä 300hv irtoavan.

Keventely vain maksaa aikapaljon, jos pidemmällä, 3kk aikavälillä tuhlaisi sen 1000€ uusiin alustan osiin ja komposiitteihin. Ylipäätään kevennyksiin.

Vastauksesi oli oikein hyvä, minä vaan moderaattorin ominaisuudessa koetan hieman rauhoitella tilannetta puolin ja toisin, se kuuluu vähän kuin toimenkuvaan Ei jokaisen projektitopicin tarvi olla samasta puusta veistettyjä, emmehän me ihmisetkään kaikki samanlaisia ole.

Saa suunnitella ja pitääkin suunnitella. Ja onhan tämä jo huomattavasti pidemmällä kuin esim. oma Amazon! (siitä ei toisin projektia olekaan esillä kun en kehtaa vielä laittaa...).

......
Onko muuten jotakin semmoista asennusöljyä, joka pysyisi laakereissa sinne ens kevääseen asti, silloin konetta vasta eka kerran pyöritetään, niin että öljynpaineetkin nousee. Eihän tuo voiteluaineen laakereissa pysymisen pitäisi olla ongelma, koska onhan niitä semmoisiakin autoja nähty, mitkä on vuosia seissyt ja sitten on lyöty käyntiin, niin kai niidenkin laakeripinnoilla on voiteluaine pysynyt.

Mutta tänään mittaan paljonko mäntä nousee dekin tasoon nähden, ja siksi kysynkin, jos joku vaikka ottaisi minut tosissaan, että mitä haittaa on isosta sanotaanko 2.2mm paljeraosta???
...........
Se mitä olen keventämisestäkin kirjoittanut on lähinnä ajatusvirtaa, jota mietin samalla kuin kirjoitan, mutta tarkoitus on pystyä ainakin yhtä suureen kevennykseen kuin Toni volvosivuillaan, qoop merkkisestä paikasta tulee etu ja taka luukku, muut komposiittiosat tehdään itse.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/251299/Red-Line-Assembly-Lube-Nokka-akselirasva-114g

Tuota nokkaan ja kiertokangen sekä kampiakselin laakereihin asennusvaiheessa.
Mäntien rengasuriin iha jotain perus moottoriöljyä ja renkaat paikoilleen, ja kevyt öljy männänrenkaisiin ja sit vaan pyttyihin männänrengaspuristimen avustuksella.

Paljealueen välys olisi hyvä pitää niin pienenä kuin mahdollista.
1-1.2mm välys olisi huomattavasti parempi, sillä seos halutaan itse palotilaan.
 Mäntä kun saavuttaa yläkuolokohdan, seos pakotetaan varsinaiseen palotilaan kun paljealueen ja männän välissä on liian pieni tilavuus. Tyypillisesti sillä vähennetään nakutusta, ja seoksen palonopeus on useimmiten myös kasvanut jonkin verran (-> näkyy sytkäennakkokäyrän vaatimissa muutoksissa, eli vähemmän ennakkoa tarvitsee).

Puristussuhdetta voi sitten kompensoida männillä (syvempi upotus) tai palotilaa muokkaamalla.
Molemmat parempi vaihtoehto koneen kannalta kuin että jättää paljealueen välyksen todella suureksi.

Kevennyksestä sen verran, et ei kannata liikaa innostua diy palikoista alustan puolella.
Katsastus ei tule onnistumaan niiden kanssa, ja painoa ei todellisuudessa saa juuri mitään sieltä pois, sekä joutuu näkemään merkittävästi vaivaa.
 Ihan mielellään oon itekkin noita suunnitellut paperilla, ja tarkoituksena on ratakäyttöön toteuttaa ne.
Mutta jos katsastukseen aikoo auton vielä viedä muutoksien jälkeen, niin ite jättäisin alustan rauhaan diy muutoksien osalta.

Pohjassa oleva massakerros ei kauheasti paina, ja pellit näissä on melko ohutta=kevyttä.
Lattiapellitkin ovat osa kantavaa rakennetta. Eli sinne jos hitsaa vaan suorat 0,5mm palat, niin katsurilta tulee sanomista.
Pokkaukset pitäisi virallisesti olla, ja sen huomaa lattiaa painamalla jo miten paljon joustaa ilman vs. pokkauksien kanssa vaikkei sillä pellillä taida olla vahvuutta kuin 1,25mm vai peräti milli? En olo 240 sarjalaista hitsaillut.

Mutta hienoa että jaksat säästää noin hyvin autoa varten, ja toivottavasti saat auton nippuun.
Kone kuulostaa ainakin mielenkiintoiselta.

Pitää suunnitelmat sellaisella tasolla, että ne on ihan oikeasti toteutettavissa realistisella budjetilla, ajankäytöllä ja osaamisella - sekä mietitty niiden tarkoitus/hyöty riittävän pitkälle, niin hyvä tulee.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/251299/Red-Line-Assembly-Lube-Nokka-akselirasva-114g

Tuota nokkaan ja kiertokangen sekä kampiakselin laakereihin asennusvaiheessa.
Mäntien rengasuriin iha jotain perus moottoriöljyä ja renkaat paikoilleen, ja kevyt öljy männänrenkaisiin ja sit vaan pyttyihin männänrengaspuristimen avustuksella.

Paljealueen välys olisi hyvä pitää niin pienenä kuin mahdollista.
1-1.2mm välys olisi huomattavasti parempi, sillä seos halutaan itse palotilaan.
 Mäntä kun saavuttaa yläkuolokohdan, seos pakotetaan varsinaiseen palotilaan kun paljealueen ja männän välissä on liian pieni tilavuus. Tyypillisesti sillä vähennetään nakutusta, ja seoksen palonopeus on useimmiten myös kasvanut jonkin verran (-> näkyy sytkäennakkokäyrän vaatimissa muutoksissa, eli vähemmän ennakkoa tarvitsee).

Puristussuhdetta voi sitten kompensoida männillä (syvempi upotus) tai palotilaa muokkaamalla.
Molemmat parempi vaihtoehto koneen kannalta kuin että jättää paljealueen välyksen todella suureksi.

Kevennyksestä sen verran, et ei kannata liikaa innostua diy palikoista alustan puolella.
Katsastus ei tule onnistumaan niiden kanssa, ja painoa ei todellisuudessa saa juuri mitään sieltä pois, sekä joutuu näkemään merkittävästi vaivaa.
 Ihan mielellään oon itekkin noita suunnitellut paperilla, ja tarkoituksena on ratakäyttöön toteuttaa ne.
Mutta jos katsastukseen aikoo auton vielä viedä muutoksien jälkeen, niin ite jättäisin alustan rauhaan diy muutoksien osalta.

Pohjassa oleva massakerros ei kauheasti paina, ja pellit näissä on melko ohutta=kevyttä.
Lattiapellitkin ovat osa kantavaa rakennetta. Eli sinne jos hitsaa vaan suorat 0,5mm palat, niin katsurilta tulee sanomista.
Pokkaukset pitäisi virallisesti olla, ja sen huomaa lattiaa painamalla jo miten paljon joustaa ilman vs. pokkauksien kanssa vaikkei sillä pellillä taida olla vahvuutta kuin 1,25mm vai peräti milli? En olo 240 sarjalaista hitsaillut.

Mutta hienoa että jaksat säästää noin hyvin autoa varten, ja toivottavasti saat auton nippuun.
Kone kuulostaa ainakin mielenkiintoiselta.

Pitää suunnitelmat sellaisella tasolla, että ne on ihan oikeasti toteutettavissa realistisella budjetilla, ajankäytöllä ja osaamisella - sekä mietitty niiden tarkoitus/hyöty riittävän pitkälle, niin hyvä tulee.

Erittäin hyvä vastaus, kiitoksia siitä.
Kiitokset myös tuosta asennusöljy linkistä.

Joo, voi olla ettei alustaa saa katsastettua eri tukivarsilla.
Mutta ylemmät takatukivarret voi ilmeisesti vaihtaa, kunhan palikat ovat tehdasvalmisteisia.

Samoten jarrut voisi vaihtaa, tehdasvalmisteisella muutossarjalla, noista säästää aika paljon painoa.
Myöskin mietin semmoista, jos ylemmät takatukivarret teettäisi alumiinista, niin takatukivarsitus kevenisi kymmenisen prosenttia, rx-7:n takasatuloilla ehkä 20%

Saa nyt nähdä, ehkä viisain olisi ensin vain maalata auti, ja asentaa ahdin pienillä ahtopaineella ja ottaa laput ylös.
Sitten katsastaa auto.

Sen jälkeen alkaa tekemään lisää muutoksia ja tehdä hiilariosia alakertaan, ynnä yläkertaan, mietin ihan tuning osiakin, konetilaan, ne tukitangot, hiilaria, saa nähdä onnistuuko. Ihan tuninkiakin olisi vaikka venttiilikoppa hiilarista.

Mutta nyt tässä teen palotilat ja kunhan yksi on valmis, niin mittaan kuutiotilavuuden, jotta tiedän minkälainen puristussuhde mahtaa tulla?

Ensimmäinen palotila alkaa olla valmis.
Vakionahan pikkukannessa on muistaakseni 48cc tilavuutta.

Mittasin äsken paljeraon, ja mäntähän jää 2.5mm dekkitasosta, eli aika hemmetin paljon.

pitääkö tästä lähteä mäntäkaupoille, jospa jostain saisi hyväkuntoiset käytety, kuopalla varustetut männät, voi olla tasapäisetkin, saan ne kyllä koneistettua, melkein pitäisi laittaa kuva siitä 25cm jatkopalasta, jolla voi poortata imusarjan, imusarja on jo suomessa, se pitää vielä tukllata, sekin on ihan turha prosessi...

Mittasin äsken paljeraon, ja mäntähän jää 2.5mm dekkitasosta, eli aika hemmetin paljon.

pitääkö tästä lähteä mäntäkaupoille, jospa jostain saisi hyväkuntoiset käytety, kuopalla varustetut männät, voi olla tasapäisetkin, saan ne kyllä koneistettua, melkein pitäisi laittaa kuva siitä 25cm jatkopalasta, jolla voi poortata imusarjan, imusarja on jo suomessa, se pitää vielä tukllata, sekin on ihan turha prosessi...

Mikset vaan aja lohkosta tavaraa pois? jos nykyiset männät hyvät muuten ahtokäyttöön niin aja lohkoa alemmas.

Voiko lohkosta ottaa noinkin paljon tavaraa pois, kuin 2.5mm?

Kokemuksesta sanon että nää projketit kannattaa tehdä pieninä viipaleina, menee muuten motivaatio.

Volvo termein tuo kone olisi muuten b21bt, jos sen tuplarömpillä teet.

Sinänsä mä en nää syytä miksei sitä römpällä voisi saada toimimaan, mulla oli aikanaan b19at, ja kun kaasariin laittoi korjaussarjan, niin kyllä tuo toimi niin hyvin kun 80-luvun alun turbokone nyt ylipäätään toimii. Tietysti se oli toleranssien sisällä täysin vakio volvon r-sport turbo, pl kärjetön sytytys, mutta ei sen kanssa ollut ongelmia kulussa täysillä eikä osakaasulla, kuten ei myöskään bensan kulutuksessa mitään ihmeellistä.

Säädön suhteen tuo voi olla vähän hankala, koska tuplakaasareissahan on aina se ongelma että toinen kaasari voi olla rikkaalla ja toinen laihalla, jolloin pakoputken päästä seos näyttää stoikkaa, vaparissa tuo ei ole ihan yhtä vakava ongelma kuin turbokoneessa, ja kokonaan uusienkin suuttimien tai neulojen muokkaaminen onnistuisi laittamalla joka pytylle oman lambda-anturin, mutta voiko niitä lambdoja laittaa ennen turboa?

Säädön suhteen tuo voi olla vähän hankala, koska tuplakaasareissahan on aina se ongelma että toinen kaasari voi olla rikkaalla ja toinen laihalla, jolloin pakoputken päästä seos näyttää stoikkaa

Siksi kannattaa mitata esim. pakosarjasta lämpöjä.
 Jos 1-2 ja 3-4 pyttyparien lämmöt heittää reilusti, niin voi sen mukaan lähteä testaamaan säätelemällä meneekö parempaan suuntaan (jokatapauksessa se oikea suunta löytyy tässä vaiheessa).
 Toki sokeasti ei niiden lämpöjen mukaan kannata lähteä säätelemään, ja toinen vaihtoehto on tulpista tarkastaa onko merkittävää heittoa vaikka niistä harvemmin kovin hyvin sitä näkee.