Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: Juho_ - 26.08.2020, 21:11:55
-
Suunnitelmien paisuttua, ja mietiskelyjen myötä heräsi kysymyksiä tinakoneen lohkon kestävyydestä, tarkemmin sanottuna sylintereiden.
Nyt on tosin vapari kyseessä, mutta ihan tuolla vapari B6304 näyttäisi sylinterit leviävän yläpäästä kun alkaa sylinteripaineet olemaan vähän reippaammat mitä tehdaskuntoisessa (kiitos osittain etanolin ja reilujen puristuksien vuoksi).
Eli putkien tukeminen yläpäästä olis ihan hyvä juttu (korsetti).
Mut kestääkö sylinterit muuten sitte jos yläpäästä tuetaan? Esim. 83,20mm porattuna? Näin ainakin ite päättelisin, että pitäisi kestää. ???
Vai onko vaan raa'asti porattava putket pois ja asennettava pykälän isommat rautaputket ja käyttää 83mm porausta?
Syy poraukseen on yksinkertainen, eli kuluneet sylinterit jotka on enemmän tai vähemmän soikeat.
"Uudessa" lohkossa toki pytyt huomattavasti paremmat mitä käytössä olleessa oli, mut ei uusia mäntiä viitti hankkia jos ei pyttyjä porauta/hoonauta suoraksi - hyöty nolla.
Eihän tässä mitään pomminvarmaa konetta ole tekeillä, ja oletuksena on että jotain muuta hajoaa ennen lohkoa ja sekin lyhyessä ajassa.
Sitte vaa tekee motivaatiotauon jälkeen parannuksia ja eikun alusta, kuten nyt.
-
Kiinnostava aihe. Harmillisen vähän näistä on tehty järjestelmällistä tutkimustyötä. Toki aihekin on monimutkainen ja erilaisia parametrejä on aika liuta.
Vaparissa sylinteripaine ei nouse yhtä korkeaksi kuin ahdetussa joten ehkä putkilta itseltään ei vaadita niin hirmuista lujuutta. Lukaisin nopeasti jotakin vastaan tullutta tieteellistä artikkelia jossa oli mittailtu kahden hyvin lähelle toisiaan vastaavan Valmetin dieselin sylinteripaineita kampiakselin kulman funktiona - ahdetussa sylinteripaine oli karkeasti tuplasti korkeampi kuin vaparissa ja sylinteripaine pysyi maksimiarvossaan vaparissa lyhyemmän aikaa kuin turbossa. Tämä toki dieselissä mutta olettaisin että pätee periaatteen tasolla johonkin rajaan asti bensa/e85-laitteisiinkin.
Tuo yläpään leviämisongelma on tainnut koskettaa ihan jo tehdastekoisiakin laitteita joten yläpään korsetointi saattaisi hyvinkin olla ihan järkevä muutos, ihan siis vapareissakin.
-
Tälleen kun lohkon tekee niin kestää ;)
(https://i.ibb.co/PxdYFdQ/dav.jpg) (https://ibb.co/PxdYFdQ)
-
Sylintereiden yläpään tukeminen perinteiseen tyyliin esimerkiksi rakotulkeilla tuntuu tekevän näistä melkoisen sitkeitä tapauksia. Ahdetussa ainakin 100-120hv / pytty tehotasolla sietää melkoisen julmaa väärinkäyttöä ja pitkään. En usko vaparikäytössä tulevan ongelmia, kun sylinteripaine kuitenkin pysyy suhteellisen alhaisena. Toki huonolla säädöllä saanee tuhoa koneessa kuin koneessa aikaiseksi.
-
Sylinterit leviää rakotulkkien kanssa sit leveyssuunnassa vaan.
Vanhassa lohkossa näky selkeitä ohipuhalluksen merkkejä ja oli >83,10mm yläpäästä mitattuna.
Puristuspaineet n. 20bar , korjaamaton puristussuhde 14:1.
Eka lohko ei ollu yhtä paha, eikä yhden b6304f (oli sit muuten kyllä kulunut...460tkm ajettu) tai tuokaan kevyesti piristettynä.
Ilman rakotulkkeja toki lohkon pituussuunnssa leviää pahemmin ja suurempi halkeamisriski olemassa.
Huomaa hyvin kun rako on pienentynyt useita kymppejä.
-
En vaparikäytöstä osaa niin sanoa mutta jos itselle tekisin pomminvarmaa ahdettua moottoria tinakoneen pohjalle niin laittaisin kyllä ehdottomasti sekä pallografiittivalurautaiset putket että alumiinisen korsetin. Ja korsetin nimenomaan noiden Lunkan kuvien tapaan, että tukeutuu koneistettuihin vesitilan ulkolaitoihin joka kohdasta. Samalla saisi porauksen määriteltyä sopivien mäntien mukaan. Näkisin että tuo rakotulkkien naputtelu vesiuriin varmasti auttaa pyttyjen välin leviämiseen/halkeamiseen, mutta ei varmaankaan leveyssuunnan muodonmuutoksiin.
Netistä löytyy kuvia kun tinalohkoon on asennettu dartonit mutta niissä tuo dekkitason design ei mielestäni ole aivan optimi, kun putken ''kaulus'' ei tukeudu vesitilan reunoihin joka puolelta. Mikä merkitys tällä sitten on lujuuden kannalta on taas täysin eri asia.
-
Lunkka ainakin kertonut, että se menee aika veteläks koko lohko dartoneilla ja siinä tulee sit uusia ongelmia.
Näkisin, että paras kohtuu järkevän budjetin ratkaisu olis Lunkalta korsetti asennuksineen ja sit poraus 83,20mm.
Toki jos olis itellä mahdollisuudet (ja osaamista) koneistaa, niin uudet rautaputket ja korsetti.
Sais ehkä porausvaraakin 84-85mm asti.. edellyttäisi kyllä mittailua missä tulee sen rajat.
-
Jos mietitään budjettimallista tinalohkon vahvistamista, niin olen joskus miettinyt olisiko se mahdollista betonilla. Mulla ei ole sen käytöstä kokemusta, joten saattaa olla kuitenkin mahdoton ajatus käytännössä. Pieniporauksinen lohko toki kestää aika paljon ihan vakionakin, mutta toki olisi kiva jos isompiporauksisiakin voisi hyödyntää, niitä kun on liikkeellä huomattavasti enemmän, tai kuten Juho_:n tapauksessa, männät ovat isompaan poraukseen sopivat.
Olisiko betoni siis mahdollista valaa dekkitasoa vasten, moottori ylösalaisin? Käytännössä ainakin niiden vesireikien jättäminen auki on vähän haasteellista. Olisiko niitä välttämätön olla sen enempää kuin kannentiivisteessäkään on? Kansi varmaan pitäisi olla pultattuna paikoilleen, jotta betoni saa tekeytyä sellaiseen muotoon, jossa se käytössä ollessaankin on. Valamisen ajaksi kannen ja lohkon väliin voisi tehdä umpinaisen pellin kannentiivisteen tilalle. Siinä voisi olla hitsattuna vesitilaan törröttäviä tappeja vesireikien kohdalla. Varmaan aika ohuita tappeja, jotta betoni ei heikkene liikaa niiden kohdalta. Kuinka paksu valun tulisi olla?
-
Entä jos käyttäis ihan vakio D5 lohkoa, niin pääsis aina paljon helpommalla. Toki kanget ja männät joutuu hankkimaan erikseen, mutta ne joutuu joka tapauksessa hankkia.
-
Entä jos käyttäis ihan vakio D5 lohkoa, niin pääsis aina paljon helpommalla. Toki kanget ja männät joutuu hankkimaan erikseen, mutta ne joutuu joka tapauksessa hankkia.
Mutta tämä ei ratkaise nelos- tai kutostinan "ongelmia"
-
Jos mietitään budjettimallista tinalohkon vahvistamista, niin olen joskus miettinyt olisiko se mahdollista betonilla. Mulla ei ole sen käytöstä kokemusta, joten saattaa olla kuitenkin mahdoton ajatus käytännössä. Pieniporauksinen lohko toki kestää aika paljon ihan vakionakin, mutta toki olisi kiva jos isompiporauksisiakin voisi hyödyntää, niitä kun on liikkeellä huomattavasti enemmän, tai kuten Juho_:n tapauksessa, männät ovat isompaan poraukseen sopivat.
Olisiko betoni siis mahdollista valaa dekkitasoa vasten, moottori ylösalaisin? Käytännössä ainakin niiden vesireikien jättäminen auki on vähän haasteellista. Olisiko niitä välttämätön olla sen enempää kuin kannentiivisteessäkään on? Kansi varmaan pitäisi olla pultattuna paikoilleen, jotta betoni saa tekeytyä sellaiseen muotoon, jossa se käytössä ollessaankin on. Valamisen ajaksi kannen ja lohkon väliin voisi tehdä umpinaisen pellin kannentiivisteen tilalle. Siinä voisi olla hitsattuna vesitilaan törröttäviä tappeja vesireikien kohdalla. Varmaan aika ohuita tappeja, jotta betoni ei heikkene liikaa niiden kohdalta. Kuinka paksu valun tulisi olla?
Betoni taitaa aika herkästi murtua, ainakin siinä kohtaa.
Sitä oon myös miettinyt, kestäiskö tuo 83mm porauksella oleva lohko ahdettuna jos siihen asentaa korsetin.
B4204T5 kone olis ylimääräisenä, ja vähän meinaa B4194T lohkot olevan välillä kiven alla.. mut sitä ei kyllä pysty käytännös toteuttamaan kun tulee jo yhden koneen kanssa vähän väliä budjetti vastaan.
Mut noin ajatustasolla nyt alkuun.
Ongelma alue itsessään korjaantuisi korsetin myötä.
Kattelin noita Subaru EJ20/EJ25 lohkojakin. Niitä on 3 eri variaatiota muistaakseni, open, semi-closed ja closed deck.
Jälkimmäiset kestää huomattavasti paremmin, erityisesti closed deck lohko.
Ja niissäkin on kuivaputket, ja vahvuus tais olla aika lähellä Volvon tinakonetta.
-
B4204T5 kone olis ylimääräisenä, ja vähän meinaa B4194T lohkot olevan välillä kiven alla..
Jos öljysumut ei ole välttämättömyys niin noita läpimätiä S/V40 saa välillä todella nimellisillä hinnoilla B4164S-moottorilla. Moinen on menossa oman 142:n keulalle ryyditettynä 90mm kampiakselilla. Tulee tuolla konstilla juurikin vastaava mitä orkkis B4194.
-
Joo se on toki vaihtoehto.
-
Entä jos käyttäis ihan vakio D5 lohkoa, niin pääsis aina paljon helpommalla. Toki kanget ja männät joutuu hankkimaan erikseen, mutta ne joutuu joka tapauksessa hankkia.
Eikös D5 lohko ole muuten ''sama'' kuin bensavitonen mutta aavistuksen korkeampi? Muistaakseni mitat olivat luokkaa bensa 220mm ja diesel 240mm eli jos kaksi senttiä pystyy rouhimaan pois lohkon päältä niin vastaisi bensan lohkoa? Korjatkaa jos muistelen väärin. Onkohan tuossa dekkitasossa jotain mikä estäisi tälläisen pahoinpitely-operaation?
-
Jos öljysumut ei ole välttämättömyys niin noita läpimätiä S/V40 saa välillä todella nimellisillä hinnoilla B4164S-moottorilla. Moinen on menossa oman 142:n keulalle ryyditettynä 90mm kampiakselilla. Tulee tuolla konstilla juurikin vastaava mitä orkkis B4194.
Onko tästä 1.6 lohkoswapista 90mm akselilla kokemusta, tai jopa tuollaisen pikkukoneen kurittamisesta ahtamalla? Mutta tämä siis kokeiltu että 90mm akseli sopii tällaiseen lohkoon?
-
Onko tästä 1.6 lohkoswapista 90mm akselilla kokemusta, tai jopa tuollaisen pikkukoneen kurittamisesta ahtamalla? Mutta tämä siis kokeiltu että 90mm akseli sopii tällaiseen lohkoon?
Mulla on B4164 N-moottorin lohkossa tällä hetkellä paikallaan B4204 RN-moottorin 90mm akseli. Sinne sujahti kun laittoi vaan.
Eihän noissa 81mm lohkoissa muita eroja liene turbon ja vaparin välillä kuin öljysumut ja ahtimen öljynkierron valmiit paikat.
-
Eikös D5 lohko ole muuten ''sama'' kuin bensavitonen mutta aavistuksen korkeampi?
Huomattavasti vahvempi kauttaaltaan, kestää ydinsodan *taavih-> ja ei pysty rouhimaan 20mm tasosta :2funny:
Hyvä resepti tuohon D5+20v moottori konversioon on D5 kampura 93.2mm( on takoakseli ), takomännät(T5/T6 mitoilla) ja siihen punalohkon 158mm pitkät veivit jotka vie koneistamoon alapesien muokkaamiseen (maksaa noin 100-150e), eli pesä 1mm suuremmaksi (tinakone 53mm ja vinokone52mm).
Jokainen D5 moottori jonka olen tehnyt on mennyt STD mitoilla eli sylinterit on ainoastaan hoonattu takomännille.
HUOM ! männistä voi joutua ottamaan 0.50mm laesta pois.
Toki tähänkin olisi hyvä (omasta mielestä) laittaa korsetti jos tarkoitus on testailla 3barin ahdoilla :2funny:
Sen jälkeen osat Lensulle puntitukseen ja kone nippuun ELK
-
Huomattavasti vahvempi kauttaaltaan, kestää ydinsodan *taavih-> ja ei pysty rouhimaan 20mm tasosta :2funny:
Hyvä resepti tuohon D5+20v moottori konversioon on D5 kampura 93.2mm( on takoakseli ), takomännät(T5/T6 mitoilla) ja siihen punalohkon 158mm pitkät veivit jotka vie koneistamoon alapesien muokkaamiseen (maksaa noin 100-150e), eli pesä 1mm suuremmaksi (tinakone 53mm ja vinokone52mm).
Jokainen D5 moottori jonka olen tehnyt on mennyt STD mitoilla eli sylinterit on ainoastaan hoonattu takomännille.
HUOM ! männistä voi joutua ottamaan 0.50mm laesta pois.
Toki tähänkin olisi hyvä (omasta mielestä) laittaa korsetti jos tarkoitus on testailla 3barin ahdoilla :2funny:
Sen jälkeen osat Lensulle puntitukseen ja kone nippuun ELK
Juu, vahvempi kyllä siis mutta mitoituksiltaan muuten kuin korkeuden osalta? Joutuuko jakohihnan kanssa soveltamaan kuinka paljon? Kun eikös D5 kansi ole yhdellä hihnanokkapyörällä (imunokka?) ja tämä nokka sitten ajaa hammaspyörällä toista nokkaa, eli D5 jakohihnalla voi bensan kannen kanssa heittää vesilintua. Ja bensankin jakohihnan voisi ainakin kuvitella olevan liian lyhyt kun lohko itsessään on korkeampi.
Muistelin että ACM:n sivuilla olisi heidän myymäänsä vitosen stroker-akselin sivulla neuvottu että dieselin lohkoa voisi käyttää stroker-kammen kanssa juuri tuolla 20mm madalluksella, mutta muistinkin väärin. Oikea mitta oli 2mm :)
-
Huomattavasti vahvempi kauttaaltaan, kestää ydinsodan *taavih-> ja ei pysty rouhimaan 20mm tasosta :2funny:
Hyvä resepti tuohon D5+20v moottori konversioon on D5 kampura 93.2mm( on takoakseli ), takomännät(T5/T6 mitoilla) ja siihen punalohkon 158mm pitkät veivit jotka vie koneistamoon alapesien muokkaamiseen (maksaa noin 100-150e), eli pesä 1mm suuremmaksi (tinakone 53mm ja vinokone52mm).
Jokainen D5 moottori jonka olen tehnyt on mennyt STD mitoilla eli sylinterit on ainoastaan hoonattu takomännille.
HUOM ! männistä voi joutua ottamaan 0.50mm laesta pois.
Toki tähänkin olisi hyvä (omasta mielestä) laittaa korsetti jos tarkoitus on testailla 3barin ahdoilla :2funny:
Sen jälkeen osat Lensulle puntitukseen ja kone nippuun ELK
Tämä D5 alakerta + bensakoneen kansi kiinnostaa. Minkä ikäinen D5 alakerta soveltuu? Mitenkä tuo jakopää toteutetaan? Entäs öljynkierto? D5 koneessa on öljynsuodatin lohkonkyljessä?
-
Lunkka ainakin kertonut, että se menee aika veteläks koko lohko dartoneilla ja siinä tulee sit uusia ongelmia.
Näkisin, että paras kohtuu järkevän budjetin ratkaisu olis Lunkalta korsetti asennuksineen ja sit poraus 83,20mm.
Toki jos olis itellä mahdollisuudet (ja osaamista) koneistaa, niin uudet rautaputket ja korsetti.
Sais ehkä porausvaraakin 84-85mm asti.. edellyttäisi kyllä mittailua missä tulee sen rajat.
Neloskoneessa mulla Darttonit ja en kyllä ole havainnut mitään lohkon veteläksi menoa. Vai miten tuon pitäisi ilmetä? Muista syistä kyllä hajonnut.
-
Neloskoneessa mulla Darttonit ja en kyllä ole havainnut mitään lohkon veteläksi menoa. Vai miten tuon pitäisi ilmetä? Muista syistä kyllä hajonnut.
Mä olen ymmärtänyt että ongelma koskis lähinnä pidempiä tinakoneita, ainakin 6-mukisia ???
-
Mä olen ymmärtänyt että ongelma koskis lähinnä pidempiä tinakoneita, ainakin 6-mukisia ???
Orkkis sylinteriputket ovat irti sivureunoista kokonaan. Putkituksessa putket poistetaan kokonaan, eli lohko "tyhjennetään". Putkille sorvataan pesät ja ne upotetaan tuonne öljysuihkujen tasolle. Darttoneiden "kehto" sitten nojaa lohkon reuhoihin ja toisiin putkiin, mutta ei koko matkalta niin kuin edellä on taidettu todeta. Vaikea sanoa voisiko tämä sitten löysätä tuota - vaikea sanoa. Justiinsa kasaamassa putkitettua konetta, voin napata kuvan.
-
Juu, pidemmät tinakoneet eli 5 ja erityisesti 6syl ongelmallisia.
Kyllä se aika veteläks menee kun lohko ei olekkaan enään "yhtä puuta" (yhtenäistä valua).
Toki tinakoneessa lohkon rakenne on muuten hyvä ja vahva, mut sylinterien tuki vaan huono yläpäästä.
-
Juu, vahvempi kyllä siis mutta mitoituksiltaan muuten kuin korkeuden osalta? Joutuuko jakohihnan kanssa soveltamaan kuinka paljon? Kun eikös D5 kansi ole yhdellä hihnanokkapyörällä (imunokka?) ja tämä nokka sitten ajaa hammaspyörällä toista nokkaa, eli D5 jakohihnalla voi bensan kannen kanssa heittää vesilintua. Ja bensankin jakohihnan voisi ainakin kuvitella olevan liian lyhyt kun lohko itsessään on korkeampi.
Onko D5 lohko + T5 kansi yhdistelmän jakohihnalle kukaan keksinyt käytännön ratkaisua? D5 moottorissa hihnalla pyörii vain toinen nokka ja T5 taas matalampi kansitaso.
Oisko T5 hihnalla ja siirretyllä kiristimellä?
-
Nyt menee ihan hatusta lukemat, mutta muistaakseni hydr.kiristimellä 152 hampainen ja mekaanisella kiristimellä 146 hampainen.
Eli uudemman koneen kiristin + vanha remmi voisi toimia?
5 ja 6syl ainakin saanut sekä että jakopää vaihtoehdoilla.
Vaihtuu RN malliin vaihtuessa hydr.->mekaaninen kiristin muistaakseni.
-
Kiitos vinkistä, pitänee tutustua talven aikana hihnaan. N ja RN moottorit löytyykin jo. Onkohan kansissa hihnan mitoituksen suhteen eroja? Kannet käy ristiin kokonaisina.
Mulla toi RN vitosen kansi 2001 ehkä. Sitä suunnittelin D lohkon päälle.
-
Itselläni nyt tuo T6 lohko ollut käytössä noin 200-250 dynovetoa. Moottori dynossa ja rulladynossa.
Tehomäärät 400-1400hv. Ahtopainetta 2.5-3.5bar + tarvittaessa 140hv ilokaasua.
Vartin päähän kiputtanut 288km/h
Tänä kesänä 30-35 1/8 ja 1/4 mile vetoja.
+270km/h vetoja ainakin vartilla noin 10 kpl
+200km/h 1/8mile vetoja 10-15 kpl
Moottorissa ei mitään vikaa, Ei tuota mitään huohotus käryjä.
Lohko on vakio, johon laitettu 4cm täyttö HARD BLOCK betonia ja shimmit yläpäihin. Lohkon koneistuksissa käytetty stressilevyä.
Poraus 82mm. Ei minkäänlaisia lämpö ongelmia, vaikka käyty ajamassa katutestiä, useita dynovetoja putkeen, seisomista lineupissa kone käydessä 30 asteen helteessä.
Vakio käytetyt alakerran pultit, minun myymät kansistudit ja MLS kansitiiviste.
Rajoitin 8200-8500 hieman paikasta ja tilanteesta riippuen. Kertoo että kone on myös värinätön, koneesta ei ole yksikään pultti irronnut koko kesänä, värinät vaikuttaa moottorissa aivan kaikkeen....
-
Minulla tullut sellainen käsitys että Tina lohkon heikoin lenkki on vesitilan pohja ja sieltä se hajoaa niin että lohkon ulkoseinä repeää.
Olen yhden lohkon rikkonut kantta kiristäessä ja sillon kansitiiviste antoi periksi, eli epäilen että kun tuollaista ahdetaan oikeasti paljon ja jos kone pääsee nakuttamaan.
kansi pyrkii irtoamaan lohkosta ja päästää sylinteripaineen vesitilaan ja rikkoo lohkon tai sitten joustava pahvi tiiviste tekee jotain todella omituista.
Kun käytetään MLS tiivistettä on lohko ja kansi täysin suorassa ja ne tukevat toinen toisiaan ja mikään ei ole jännityksellä samalla tavalla kuin pahvi tiivisteellä.
Sen takia en suosittele käyttämään kovia pultteja Tina koneissa pahvi tiivisteellä, kun momentti on noin 20-25nm kovempi kuin vakio venyvillä pulteilla.
Älkää myöskään käyttäkö Victor Reinz kansipultteja, koska ne eivät ole venyviä pultteja (kokeiltu ja mitattu on)
Minä myyn Elring pultteja ja ne on testattu että on oikealla tavalla venyviä.
-
Olen myös testannut kovia pultteja alakerrassa ja mitannut samalla runkopesien käyttäytymistä.
On todella vaarallista touhua. Volvon lohko kestää vakio pulttien momentin mutta kun siirrytään 10.9 pultista 12.9 pulttiin ja aletaan vetää pultti momenttiin alkaa lohko sortumaan öljypumpun kanavan kohdalta. Samaan aikaan ensimmäinen runkolaakeripesä sivuttain levenee ja ylös alas suunnassa kapenee. Tämä muutos tapahtuu jo 10nm momentin lisäämällä.
Tämän testin teon jälkkeen nuo minun +1000hv koneet olen kasannut niin että minulla on aste + momentti käytössä samaan aikaan, eli käännän pultit asteiden mukaan kiinni niin kuin ohje sanoo ja jos momentti ylittyy minkä olen mitannut maximiksi, lopetan pultin kiristämisen siihen.
Vakio alakerran 10mm pulttien momentti ei juurikaan lisäänny vaikka pultin ylikiristäisi. Olen kokeillut myös kuinka paljon pultti kestää ennen kuin katkeaa, ei tapahdu ihan pikku ylityksistä.
-
Aina jos teen uuden moottorin, dekkitason plaanautan suoraksi. Lohkon alumiini on yleensä painunut sylinteriputkien välistä, plaanaus aina tehtävä betonoinnin ja rakotulkkien asennuksen jälkeen ja betonointi vakio kansi paikoillaan tai stressiilevyn kanssa.
Sen takia esim. minun takomäntien ja kiertokankisarja on suunniteltu niin että tämä plaanaus on otettu huomioon, jotta paljerako olisi kerralla kohdallaan.
Eli kiertokanget on 0.2mm lyhyemmät.
Wisecon ja Wösnerin männistä joutuu aina ottamaan tuon 0.2mm pois kun rako jäisi liian pieneksi. Tietenkin jos konetta kierrätetään vain 7000 niin tuo on ihan ok.
Mutta jos kone suunnitellaan että pyörii 9000 tuo on otettava huomioon.
Itse mittaan aina takomäntien kanssa korkeuden.
Minulla on myös sellainen tyyli osien myynnin kanssa että jos minulta ostaa jotain Volvon tinakoneisiin liittyvää, kerron kyllä kaiken mitä tiedän, enkä pimitä tietoa, jota olen yli 10 vuoden aikana oppinut. Nämä tiedot on asioita, joita olen itse kokenut ja ei tietenkään ole ainut oikea tyyli tai tieto ja itsekkin kehitän omaa kokemusta koko ajan lisää. Koska pelaan näiden kanssa lähes joka päivä. Lisää on tulossa uusien moottoreiden kanssa joita olen kehittänyt....
-
Hyvää tietoa, kiitos!
Onko mikä dampperi ollut käytössä?
Tina 6 ei kyllä joo paljoo värise vrt. Bmw M5X esim.
Auttaa aika paljon akselin massa ja rakenne.. ja voi sit surutta kierrättää melko rajustikkin ilman että alkaa romut lentämään.
Ei oo korsetti perusteltua kuitenkaan tuolla porauksella?
Mls tiivisteen ansiosta ilmeisesti tukee paremmin koko pakettia, kuten sanoit?
Itellä suunnitelmissa tehdä B6304 lohkoon korsetti ja putkitus 84mm poraukselle suoraan että saa mahd. lähelle 3000cc.
Kunhan nyt jossain kohtaa ehdin ottamaan työn alle ja sylinteriputkiaihiot saan käsiini.
-
Dampperina V8 LS ATi, joka sovitettu Volvo ala jakopäänrattaaseen.
Joskus katsottiin vesiastialla moottoridynossa niin ei missään vaiheessa mitään värinää.
Olen myös kuunnellut kilistelytekniikalla kampuroita mitä tulee tasapainotukseen niin kyllä Volvo T6 ja 2Jz on parhaat stock akselit.
MB m104 kuulostaa kuin puukalikkaa kolistelis ja M50 tulee samassa setissä. S50 akseli on jo ok.
aftermarket esim. Fardoni tai joku muu vastaava on myös hyvän kuulosia.
Ääni pitää olla kimeä ja soida pitkänaikaa.
-
2Jz ja Volvon akselit on yleensä suoria. Volvo ehdottomasti paras.
Mersut ja BMW akselit on aina kieroja. Mutta noille annetaan aika rajut toleranssit tehtaan puolesta.
Käytännössä jos mentäisiin 2 satkun toleranssilla saisi hylkää 90% BMW ja MB akseleista.
Volvoista ei löydä edes 5 tuhannesosan heittoa. Eli käytännössä heittokello ei värähdä minkään runkolaakerin kohdalla.
-
Kannattaa tsekata Hondan sylinteriputkia. Mitoiltaan osuu aika lähelle.
-
Juu BMW akseleita saa kyllä suoristella jos uusilla laakereilla meinaa kasata.
Ja runkolinjakin välillä heittäny bemarin lohkoissa.
Volvo lohkot pitäis kattoa..mut laakereiden kunnon perusteella ei voi juurikaan heittää.
Onks miten painava vauhtipyörä ollut käytössä?
6syl akselin värinöissä auttaa sekin paljon, mut ei Volvon kohdalla ongelma ~8krpm.
Pitääkin kattoa noita Hondan sylkkäputkia.
-
Mistä saa(-03 V70) 5-sylinterisen korsetteja 2.3T, 2.4T tai 2.5T koneisiin tai kuka tekee ja mitä maksaa? Käynyt mielessä että jos tuohon 2.4T tekis toisen koneen entisen tilalle kun on niin kesy tuohon Saabiin(300hv/450nm) verrattuna. Kiukutteleeko ohjelma jos koneen koko muuttuu plus miinus 0,1L? Tavoitteena olisi että vääntää alhaalta hyvin ja joku reilu 300-400hv. Kanget ja korsetti kai riittäisi että ei leviäisi heti käsiin noilla tehoilla?
-
Mistä saa(-03 V70) 5-sylinterisen korsetteja 2.3T, 2.4T tai 2.5T koneisiin tai kuka tekee ja mitä maksaa? Käynyt mielessä että jos tuohon 2.4T tekis toisen koneen entisen tilalle kun on niin kesy tuohon Saabiin(300hv/450nm) verrattuna. Kiukutteleeko ohjelma jos koneen koko muuttuu plus miinus 0,1L? Tavoitteena olisi että vääntää alhaalta hyvin ja joku reilu 300-400hv. Kanget ja korsetti kai riittäisi että ei leviäisi heti käsiin noilla tehoilla?
Ei oo korsetille eikä välttämättä kangillekaan tarvetta vielä noilla lukemilla.
-
Jos 400 on haussa niin kyllä kanget pitää vaihtaa ja ainakin lohko shimmata.
Onhan noista T5 mennyt kankia ihan vakiotehoillakin. 250-260 hp
T5 lohko kestänee paremmin kun on pienempi poraus. Se pari milliä oikeessa paikassa tekee nannaa.
Mulla on käytössä vaan tuo T5 ohjelmoituna, vielä ei oo hajonnu mutta siinä onkin se pienempi poraus.
Mitään sääliä ei ole saanu. :D
Tehoista en tiiä mutta kai siellä enempi on kuin vakiossa, ahtopaine 1.1 bar.
2.5 lohkot R malleissa on tunnettuja lohkorikoista vaikka tehoja ei olis kuin se 300.
Iso poraus, ohut sylinteri. :nohnoh
Voi se ohut lohkokin kestää ainakin sen 300 mutta kyllä niin rajoilla ja tuurilla mennään että voi voi.
-
Jossain näin täällä palstalla kuvan neloskoneen korsetista, samanlaisen kun saisi 5-koneeseen niin voisi laittaa jos kerran kone olisi auki käytettävä kankien takia ym tarkastuksen vuoksi. Viisainta olisi ilmeisesti tehdä 2.3T koneesta. Miten näitä T5 koneita mahtaa olla tarjolla? En ole vielä kerennyt tutkimaan mitä tuollaisen 400hv koneen teko tulisi maksamaan, laakerit, tiivisteet, männänrenkaat... isompaa ns vakiotyyppistä turboa, suuttimia, pakoputkisto, cooleri, pitääkö laittaa jo vaparin nokat(mistä käy?) kytkin... riittääkö alkuperäisessä polttoainepumpussa tuotto?
Saako alaväännöt säilymään tuolla tehotavoitteella?
-
4syl turbokone, B4204T5 ainaki kestäny ilman mitää väännön rajotusta ku rakotulkit löin pyttyjen väleihin ja h-profiilit.
83mm poraus siinä.
Td04l-18t @ 1,7..1,8bar ahdoilla
Bensalla toki olis nakuttanu varmaa männät rikki jo.
Eli E85 on oikea vaihtoehto polttoaineeksi.
Jos haluu enemmä voimaa ni B5234t kone fiksuin aihiona koska 81mm poraus.
-
Jos paalua on laittaa niin vieläköhän J. Lunkka täältä foorumilta tinakoneen korsetteja tekee?
Mutta tosiaan jos vitosta meinaa virittää niin kustannustehokkaampaa vaan tehdä 81mm porauksella olevaan kellariin. Niitä kuitenkin saa vielä helpolla ja kohtuu edukkaasti.
-
Mikäli tehotavoitteet tosiaan on 300-400hp, kannattaa korsetti unohtaa (ellei sitten puhuta litra- tai sylinterikohtaisesta tehosta ;D)
-
Mikäli tehotavoitteet tosiaan on 300-400hp, kannattaa korsetti unohtaa (ellei sitten puhuta litra- tai sylinterikohtaisesta tehosta ;D)
Näkemyksiä on laidasta laitaan, koskeeko tämä myös 2.4T konetta vai pelkästään 2.3T? Jos 2.4T kone kestää ilman sisuskalujen muutoksia sen 300 hv niin sellainen olisi kyllä käyttöautoon kustannustehokkaampi homma.
-
83mm porauksella olevan lohkon saa kestää +100nm/sylinteri kun lyö rakotulkit sylinterien rakoihin (noin 0,8mm jos ei oo lähteny sortumaan pytyt).
Kiertokanget vaa kannattaa laittaa h-profiilit ja polttoaineeks E85 ettei nakuta niin herkästi ainakaa.
-
Näkemyksiä on laidasta laitaan, koskeeko tämä myös 2.4T konetta vai pelkästään 2.3T? Jos 2.4T kone kestää ilman sisuskalujen muutoksia sen 300 hv niin sellainen olisi kyllä käyttöautoon kustannustehokkaampi homma.
Kestävyyttä ei voi taata.
Yleensä ohjelmointipajat ottaa tuosta 2,4T mosasta 230-240hp/380Nm.
Jotkut on omien puheiden mukaan ottanut kolmesataa mutta kyllä vakioahdinkin on ihan totaalitukossa noilla tehoilla ja jos sen siitä irti saa niin hetken päästä käyrä alkaa putoamaan kun pakopuoli on tukossa ja lämmöt nousee.
Ahtimen ja suutinten vaihto ja kunnon ohjelma niin kyllähän sen sieltä saa mutta ilo voi olla hyvin lyhytaikainen.
-
Jos paalua on laittaa niin vieläköhän J. Lunkka täältä foorumilta tinakoneen korsetteja tekee?
Mutta tosiaan jos vitosta meinaa virittää niin kustannustehokkaampaa vaan tehdä 81mm porauksella olevaan kellariin. Niitä kuitenkin saa vielä helpolla ja kohtuu edukkaasti.
Ei niin mitään hajua tekeekö vielä, mutta kannattaa kysyä. Eihän kysyvä tieltä eksy.
https://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?action=profile;u=48
-
Mulla olisi yksi hyväkuntoinen T5 2.3 RN tyhjä lohko ylimääräisenä. Tästä saa helpommalla projektin, kun kaikki turha on jo purettu ympäriltä.
-
Kyllä löytyy muutama vesileike hyllystä ja jigi on myös tallessa. Taitaa cnc:n ohjelmakin löytyä joltain tikulta :D
Soittamalla selviää lisää nolnelnol-5559610/ klo 16.00 jälkeen ELK
PS. 83mm porauksella oleviin lohkoihin en aikaa tuhlaa !!!
-
PS. 83mm porauksella oleviin lohkoihin en aikaa tuhlaa !!!
Siinä ehkä epäilijöille jotakin pohdittavaa. :)
Sitä on täällä jankattu pitkään mutta silti monet on että mutta entä jos..
EI!
-
Siinä ehkä epäilijöille jotakin pohdittavaa. :)
Sitä on täällä jankattu pitkään mutta silti monet on että mutta entä jos..
EI!
Ja silti siitä on ihan tehtaan jäljiltä otettu 60hp per sylinteri. Sen jälkeen voi toki olla viisaampaa siirtyä pikkuporaukseen. Vähän tuota rakotulkkihommaa tässä hämmästellyt. Jos ne sylinterien yläpäiden välit olisi hyvä olla ummessa niin miksi ne on tehtaalta auki?
-
Ja silti siitä on ihan tehtaan jäljiltä otettu 60hp per sylinteri. Sen jälkeen voi toki olla viisaampaa siirtyä pikkuporaukseen. Vähän tuota rakotulkkihommaa tässä hämmästellyt. Jos ne sylinterien yläpäiden välit olisi hyvä olla ummessa niin miksi ne on tehtaalta auki?
En tiedä mutta olisko siinä haettu sylinterin pysymistä muodossaan?
Olis niinku luonnollinen se kuluminen sylinterissä. Ihan tarkoituksellahan nuo raot on tehty.
En tässä asiantuntija ole mutta shimmaamalla voidaan saada estettyä halkeilut mutta sylinterit kuluvat ei toivotulla tavalla. Ongelma siirtyy vain eri paikkaan, ei katoa kokonaan. Kyllä ne ruotsin pojat sen on miettineet.
Olis ehkä pitänyt tyytyä pienempään moottorivalikoimaan ja sillä tavoin vältytty isommilta ongelmilta sylinterien vahvuudessa.
Eikös jossain kireemmissä fordeissa joissa volvon kone on käytetty lohkoa joissa nuo raot ovat matalammat?
-
Näkisin että jäähdytyksen takia tehty raot.
Eli jäähd.nestettä pääsee sinne rakoihin ja voi hiukan tasoittaa lämpöjä.
En tiedä kenellä muulla valmistajalla raot olisi tehty.
Psa, subaru, bmw... missä avoin deck taso, ei ole rakoja ja kestää ~vastaavilla vahvuuksilla mitä volvon lohkot 83mm porauksella jopa enemmän ottaa voimaa ulos.
Lensu jossain oli maininnut mls tiivisteestä, että sillä saadaan kansi tukemaan lohkoa kun kannentiiviste ei anna niin paljoo periks mitä massatiiviste.
Joka on kyllä hyvä ja toimiva ajatus, mitä ei paljoo oo tullut ajateltua kun tietyissä konemalleissa ei oo muuta saatavilla kun massatiivistettä -- paitsi teetättämällä toki mls (tai vaikka kupari jos sellasen haluaa).
-
"mls tiivisteestä, että sillä saadaan kansi tukemaan lohkoa kun kannentiiviste ei anna niin paljoo periks mitä massatiiviste"
Ihan oikeasti nyt ! Ei se tiiviste tue yhtään mitään vaan sen aino tehtävä on tiivistää lohkon ja sylinterikannen väli. Kannen pultit hoitavat tiivisteen puristuksen lohkon/kannen tasoa vasten. Sylinteri,- ja palopaineet pyrkivät vastaavasti kumoamaan tuon pulttien puristusvoiman jolloin lohkossa olevat kannenpulttien kierteet ottavat kaiken tuon vastaan.
Tai vittuako mä mistään mitään tiedän, kunhan huutelen täältä luolasta *karkuun->
-
"Kun käytetään MLS tiivistettä on lohko ja kansi täysin suorassa ja ne tukevat toinen toisiaan ja mikään ei ole jännityksellä samalla tavalla kuin pahvi tiivisteellä."
Sivulta 2, tästä topikista.
Lensun kirjoittama, ei miun.
Siun lainauksesta jäi Lensu kokonaan pois, niin tuo nyt vaikuttaa siltä kuin mie olisin tuon alunperin sanonut omana toteamuksena.
Loppuun vaan oma mielipide miltä asia mielestäni kuulostaa.
Eihän se toki itse tiiviste tue mitään eikä kai niin ole väitettykkään?
Tai sitten oon pihalla ku lumiukko ja pitäis luetun ymmärtämistä harjoitella.
-
Eikös jossain kireemmissä fordeissa joissa volvon kone on käytetty lohkoa joissa nuo raot ovat matalammat?
Fordin koneet ovat hyvinkin kuuluisia rakojen tuottamista ongelmista. Ihan puolimoottori-Mustangia myöten ja ilmeisesti tämä tuhoaa jopa 3-pyttyisiä, vauhti-Focuksista puhumattakaan.
Vähän epäilin, josko Volvojenkin sahaus olisi peräisin Fordin insinööreiltä..... ;).
-
Psa, subaru, bmw... missä avoin deck taso, ei ole rakoja ja kestää ~vastaavilla vahvuuksilla mitä volvon lohkot 83mm porauksella jopa enemmän ottaa voimaa ulos.
Mitä sitten?
Ainoa merkitsevä asia on sylinteriseinämän paksuus
-
Vähän epäilin, josko Volvojenkin sahaus olisi peräisin Fordin insinööreiltä..... ;).
Niinnojoo tai sit ei. Näitä lohkoja kun on ollut jo -90 luvun alkupuolellakin.
Jaa jaa, sillon volvotkin oli vielä volvoja. :)
-
Mitä sitten?
Ainoa merkitsevä asia on sylinteriseinämän paksuus
Mainitsin kyllä tuon seinämävahvuuden lainauksessa?
-
Juho_ ... Niin tein että irroitin tuon alkuperäisestä kontekstistä, pahoittelen sitä ja sitä että tää lähti laukalle :-/
-
Juu eipä mitään.
Jäitä hattuun vaan foorumeilla ja yleensäkkin etänä kommunikoidessa, niin ei tuu hätäiltyä - hyvä ohje kaikille.
Kaikesta ei tarvitse eikä pidä olla samaa mieltä. Asiat voi ilmaista monella tapaa. :)
-
Nyt ensimmäinen tinakone tulossa työn alle ja mietin et miten tuo kestää.. eli kohteena 850R 2.0 italia versio..
Alkuoeräinen ahdin on vaihdettu vähän isompaan.. saako siihen kohtuu jumpalla 400hv?
-
Nyt ensimmäinen tinakone tulossa työn alle ja mietin et miten tuo kestää.. eli kohteena 850R 2.0 italia versio..
Alkuoeräinen ahdin on vaihdettu vähän isompaan.. saako siihen kohtuu jumpalla 400hv?
H-profiilit tarvii, ei muuta. Pyttyjen väliset vesiurat on ollut tapana täyttää rakotulkeilla(tai muulla 0,8mm paksulla liuskalla) jotta yläpäät tukee toisiaan vähän paremmin. Jos haluaa kasvattaa tilavuutta, laittaa 90mm iskulla olevan kampiakselin ja vaihtaa 2.3l männät.
-
Mitä tehoja noista 2.0 italian versioista on saatu? Ja mitä ne kestää? Kesä käyttis on siis kyseessä.
-
Ihan samat ne kestää ja niistä tehoa sen mitä muistakin 81mm porauksella olevista vitosista. Eli riittävästi suurimmalle osaa meistä