Murresanoja, vai jotain ihan muuta?

Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...

Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.

Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...

Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.

Heittäisin villinä veikkauksena, että suuntautuisi tuonne pääkaupunkiseudulle

Meillä täällä Laitilassa maan/mään päätteen tilalle tulee mähä/maha. Lähtemähä, ajamaha, pakkamaha

Tähtipäitä ne on molemmat (hilipsi ja posi), uraruuvitaltta on talttapää Eikä ne kyllä oo mitään ruuvitalttoja ku mensseliä

Työhän nyt vallan alaleuattomia virkatta, kyllä tähtipää on ihan eri systeemi. Kas tässä --> http://www.virtasenkauppa.fi/img/kuvat_suuret2/17418-252-kl02312-xzn-m16-1_2-vw_audi-vaiht_-oljyn-tulpalle.jpg

Heittäisin villinä veikkauksena, että suuntautuisi tuonne pääkaupunkiseudulle

Meillä täällä Laitilassa maan/mään päätteen tilalle tulee mähä/maha. Lähtemähä, ajamaha, pakkamaha

Varsinais-Suomeen heittäisin ite, ainaki ite puhun noin ja kotosin Loimaalta Turun ja Tampereen välistä. Jää puhekielessä viimenen n- kirjainki poies. Esiim. ajamaan = ajaa, panemaan=panee 

Ja trella ku opiskelen ni kaikkia vituttaa, kun puhun kuulemma turkulaisittain, vaikka en ite ymmärrä vittuakaan turun murteesta 

Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...

Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.

Ite asun Lohjalla ja kuuluu omaan puhetapaan...
Äidin isän äidiltä oon oppinu sellasen paikallismurteen sanan ku "pillata." Eli läikyttää vaikka kahvia pöydälle tai tulee suunpielistä yli. Kaverit aina ihmettelee kun kysyn että "mitä sä pillaat?" Yhdistävät sen heti itkemiseen/pillittämiseen. Faijalta on tarttunut "palttiarallaa" korvaamaan noin sanan. "Koska tuut? -Palttiarallaa viideltä."

Faija kanssa käyttää paljon sanaa pruukaa/ruukaa. Tarkoittaa ainakin tapaa/vaikuttaisi/näyttäisi saattaa olla muitakin. "Rengas vuotaa ilmaa! -niinhän tuo pruukais tekevän"

Jos nyt unohdetaan noi ruuvimeisselit tästä aiheesta. Työkaluille on monta nimeä muutenkin. Ruuvi, voi joillekin olla skruuvi.

Jos joutusin tekeen jotain autohommaa Närpiössä niin varmasti olis ongelmia välillä tajuta mitä toinen tarkoittaa välillä.

Tosin oon kyllä sitä mieltä, että suomenkielen rikkaus on juuri nuo erilaiset murteet. Vaikkei aina kaikkee ymmärräkkään niin aina voi kysyä, et mitä sä oikeen tarkotat.

Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...

Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.

Vaikka täälä e-p:llä noi on perinteisesti lähtemähän, panemahan, ajamahan, pitämähän, pakkaamahan, niin silti myös noita muotoja kuulee paljon... tiijä sitte notta mistä mahtaa olla kotoosin.

Voihan se johtua monestakin asiasta. Jos asuu pohjanmaalla ja joku kaveri on muuttanu karjalasta tai savosta viereen asuun niin väkisinkin tulee uusia sanoja korviin joita ei ole aikasemmin kuullu.

Monikin varmaan tietää mikä on "kakko", eli hiivaleipä satakunnassa.

Täällä Uusimaalla, tai ainakin Itä-Uusimaalla missä itse asun on menneet murteet sekaisin, koska porukkaa on joka puolelta Suomea. Puhekielessä on itselläkin jotain muiden murteiden sanoja mitä topicia lukiessa huomasin joskus käyttäväni.

Varmaan sitten oma puhetapa on "Uusimaalainen", eli vallitsevaa murretta ei ole.
Askolassa asun, ja onhan täälläkin oma murteensa.

Nyt äkkiä kun piti muistaa Askolan murteen sana, niin mieleen tuli konu.

Pappa tapaa sanoa: "On se nyt perin konu."

Konu = omituinen/ihmeellinen.

Toinen murresana, joka muistui mieleen:
Porokaari = lokasuoja 

EDIT. Muistin yhden vielä.
         Temmirauta = viila. Eli rauta millä laitetaan asiat "temmaamaan".
         Stemmata on kuitenkin se itselle tutumpi samaa tarkoittava sana.

Stemmata, on taas luonnollisesti johdettu ruotsin kielen sanasta stämma, eli sopia (johonkin).
Osien yhteensopivuuden merkityksessä siis  .

Enkä nyt tarkoittanut vääntää mitenkään rautalangasta, vaan tiedostan, että osa ainakin vanhemmasta porukasta ei osaa ruotsia kuin sanan tai kaksi jos sitäkään (kuten oma isäni), ja joku voisi haluta tietää sanan merkityksen.  :hello:

Aihetta sivuten, että ruotsi oli peruskoulussa 5, mutta näköjään jotain jäi mieleen... 

Ite asun Lohjalla ja kuuluu omaan puhetapaan...
Äidin isän äidiltä oon oppinu sellasen paikallismurteen sanan ku "pillata." Eli läikyttää vaikka kahvia pöydälle tai tulee suunpielistä yli. Kaverit aina ihmettelee kun kysyn että "mitä sä pillaat?" Yhdistävät sen heti itkemiseen/pillittämiseen. Faijalta on tarttunut "palttiarallaa" korvaamaan noin sanan. "Koska tuut? -Palttiarallaa viideltä."

Faija kanssa käyttää paljon sanaa pruukaa/ruukaa. Tarkoittaa ainakin tapaa/vaikuttaisi/näyttäisi saattaa olla muitakin. "Rengas vuotaa ilmaa! -niinhän tuo pruukais tekevän"

Itse asun salossa, niin minulle noi sanat on ihan tuttuja, täällä ainakin on isovanhemmat käyttäneet sanaa pillata.

Ite asun Lohjalla ja kuuluu omaan puhetapaan...
Äidin isän äidiltä oon oppinu sellasen paikallismurteen sanan ku "pillata." Eli läikyttää vaikka kahvia pöydälle tai tulee suunpielistä yli. Kaverit aina ihmettelee kun kysyn että "mitä sä pillaat?" Yhdistävät sen heti itkemiseen/pillittämiseen. Faijalta on tarttunut "palttiarallaa" korvaamaan noin sanan. "Koska tuut? -Palttiarallaa viideltä.


Toi pillata tulee ihan suoraan ruotsin spilla:sta

Suuri osa kaikista ihmellisistä" sanoista tulee ruotsista.

Pieni osa venäjästä.

Helsingissä vesi on vodaa.

Uusimmista sanoista tulee varmaan paljon englannista.

Minä ymmärrän ohrieskan että se on semmoinen littana, Lapin tyyliin. Iisalmessa kohtasin ohrarieskaan joka onkin ihan normaalin leivän näköinen. Minusta se on leipä eikä rieska.

Siinolis vähä ihimettelemistä ihimisille.
http://www.elisanet.fi/aantt/sanakirja.html

Ei sitte tottajumalauta väännellä kuinka sattuu..... mulle non jokapäivääsiä.

Eteläpohojalaanen, savolaanen ja raumalaanen rupes toimittelemahan kapakas......se meni kyllä vain kaliootteluksi, kukaa ei toistansa tajunnu.

Panin rasat kätehen ja laitoon karteekit kiinni, jonka jäläkihin kiehautin verenkeittimellä teeveret.
Aina ku mullon käret paskas, niin alakaa nenää kutittamahan.

Äläkää mihinää nimes lopettako murtehien käyttöä, on se vain niin komiaa ku kuuloo nuota murtehia.

Minä ymmärrän ohrieskan että se on semmoinen littana, Lapin tyyliin. Iisalmessa kohtasin ohrarieskaan joka onkin ihan normaalin leivän näköinen. Minusta se on leipä eikä rieska.

Leipä on rukiista, rieska taas ohrasta, muoto tuo sama "normaalin" leivän (limppu) näköinen, ainakin meilläpäin. Tosin monille tuo rieska on se littana.

Äläkää mihinää nimes lopettako murtehien käyttöä, on se vain niin komiaa ku kuuloo nuota murtehia.
[/quote]

No se vain. Raataamma sitä kieltä mistä olemma pois, tai missä asumma. Suliu se on joka puhethan ja tekopitäjhään häpiää.
Suomi on hieno ja rikas kieli, murthet tekkee sen vaan fiinimmäksi.  :hello: