Keskustelua valoista ja niiden käytöstä (xenonit, ledit, päivävalot yms.)

Nämä kaikki eri variaatiot valojen toiminnasta on ihan aunuksesta, vaikka olenkin tasapäistämistä vastaan niin joku standardi olis paikallaan. Ja mielellään jonkun oikeaan elämään perehtyneen, ei hapettomassa toimistossa koko elämänsä viettäneen "asiantuntijan".

Frouvan kanssa oli just puhetta valoista, häntä kun ei autoilu kiinnosta muuten kuin sillä tasolla että auto lähtee käyntiin ja se kulkee asiallisesti.
Oli sit joku valohässäkkä käynyt ja koitin häntä opastaa asiassa. Ongelmana on talouden ajopelit joissa kaikissa eri logiikka joka ei esim. mulle tuotaa ongelmaa kun asiat on kirkkaina mielessä.

Volvon valokatkaisijaan ei periaatteessa tarvitse koskea, "ON"-asennossa kaikki valot palaa ja myös sammuu. Tähän olen koittanut myydä tapaa laittaa valot ennen käynnistystä parkeille ettei auto turhaan sammuta-sytytä valoja startatessa. Frouva ei tykkää koska sitten pitää muistaa kytkeä valot vielä päälle.

Rankussa voi olla valoisalla valokatkaisija 0-asennossa, eikä tämä sytytä ajovaloja ennenkuin kone käy. Mittariston valot ei pala, eikä pese ajovaloja, eikä pitkät jää päälle. Tässäkin kuitenkin suosin sitä että ensin parkeille ja sitten erikseen valot päälle kun kone käy koska aika paljon ihan keskikesää lukuunottamatta mittarivalojen on ihan hyvä palaa ja ajovalojakin voi tarvita pestä. Koneen käydessä valojen vaihto taas väläyttää valoja ja jokainen syttyminen on pois lampun kestoiästä.

Pikkuautolla frouva ei juuri aja mutta siinä on perinteinen ajovalologiikka, kytkimestä valot päälle. Simppeliä.

Jagessa taas valokatkaisija on puolittain turha. Varsinaisissa ajovaloissa ei katkaisijalla tapahdu mitään. Eli periaatteessa siihen ei tarvitse koskea mutta pimeällä katkaisija nollilla pitää mittarivalot hieman himmeämpinä, toisaalta taas jos käännät katkaisijasta valot päälle niin ne myös jäävät päälle kun auton sammuttaa ja tahaton etusumarien palaminenkin tapahtuu huomaamatta kun katkaija on vähän semmoinen hämy - muovikuoret sulaa. Huonona puolena sekin että käydessä valoja ei saa parkeille.

Joskus koitin myydä ajatusta että noiden käyttiksien valot laitetaan manuaalisiksi, tämä on Rankussa toteutettavissa ohjelmallisesti ja Volvossa on se pikku ruuvi valokatkaisijassa. Tämä ei ollut frouvan mieleen kun tulisi liikaa muistettavaa... vaikka tarjosin tätä ikäänkuin tilanteen selkiyttämisenä.

Ekan sukupolven Dacia Loganissa oli, jos nyt en ihan väärin muista, sellainen älyn riemuvoitto että ei valoja ollenkaan = mittarivalot palaa puolitehoilla, parkit = mittaristo pimeänä, valot päällä = mittaristossa täydet valot.

No jopa. Sinällään olisi hemmetin fiksu veto, ettei mittarivalot pala parkeilla. Ei ole pulaa sankareista, jotka ajelee pelkät parkit päällä. Etenkin jakeluautot ja vanhat dieselit, jotka pitää jättää kaupan pihaan tyhmäkäynnille ja ajovalot tietenkin sammutetaan, ettei polttimot kulu. Matkan jatkuessa päällelaitto tietenkin unohtuu.

Vaan noin niinkuin muutoin, eriasteisia avipieruja riittää ja biomassa pitää niitä jopa hyvinä ideioina, koska "näin on aina ennenkin tehty".

Ottakaapa kahvia, seuraa avautuminen:

1. Vanhat japsit silloin joskus ennen. Valokytkimessä 0-parkit-ajovalot. Selkeää. Tosin Suomessa on ajovalopakko ollut iät ajat ja ajovalojen ollessa päällä kojelaudan tikitalikello himmeni yötilaan, jolloin sitä ei kirkkaassa päivänvalossa erottanut. 

2. Tekniikka kehittyi, tuli hieno "ajovaloautomatiikaksi" kehuttu toiminto. Oikeasti se on purkkaviritys, missä ajovalot syttyvät myös valokytkimen 0-asennossa, kun sytytysvirta on päällä. O = valot päällä. Logiikka ohoi? Ja kyseessä on nimenomaan purkkavirtitys - auto itse ei tiennyt, että ajovalot ovat päällä, joten takasumuvaloa tai pitkiä ei saanut päälle. Niiden käyttämiseksi piti vääntää valokytkimestä valot "oikeasti" päälle. Tietenkään valosummeriakaan näissä ei ole, koska on "valoautomatiikka", joten tämän tempun avulla onnistui myös liian virran purkaminen akusta. Ja tätä hienoa automaatiota jaksoi moni ylistää...

Tästä on kyllä erilaisia variaatioita. Kuulemma fiksuimmat ohjaavat ajovaloja öljynpaineella ts. valot syttyvät vasta moottorin käydessä. Samoin vaihtelee, mitä tapahtuu käynnistettäessä. Osassa valot päällä starttaamisen ajan, osa sammuttaa lähivalot. Ja sitten piisaa kuskeja, jotka vääntelevät valokytkintä, koska esson baarissa näin ohjeistettiin. Minäkin olen tätä testannut, kun käsissä oli auto, johon polttomoiden vaihto oli veemästä. Eli valokytkin ensin nollille, sitten startti ja valot päälle vasta koneen käydessä, jolloin poltin sanoikin välittömästi poks. Rupesi melkolailla välittömästi tuntumaan touhu turhalta - ei tällä tyylillä saanut yhtään käyttötunteja lisää.

No, volkkarilla on aina ollut oma huumorintajunsa näissä jutuissa. Taannoin oli tapana, että valokytkin normi 0-parkit-ajovalot (0-P-1), mutta jos moottorin sammutti valokytkimen ollessa "valot päällä" -asennossa, sammuivat myös ajovalot ja pelkät parkit jäivät päälle. Valosummerin puuttuessa hieno automaatio edesauttoi parkkien unohtumista päälle.

Tuoreempi aivopieru samalta lafkalta, vajaan 10 v ikäinen Caddy: Valokytkin samaa 0-P-1 -mallia, mutta lähivalot + takavalot palavat myös 0-asennossa, kun moottori käy. Mittarivalot ei. Mittarivalot saa päälle vain vääntämällä valokytkimestä "pakkovalot" päälle. Ei ole minulle auennut mikä idea tässä on takana. Jos autossa olisi päiväajovalot, niin sitten hommassa olisi mieltä, mutta kun ei ole. Tosin ei tässä niitä ajovalojakaan ole, vaan pelkät saunalyhdyt.

Japsimallin ajovaloautomatiikka on pyllystä senkin takia, että se tekee päiväajovalojen jälkiasennuksen mahdottomaksi. Päiväajovalot eivät saa palaa samanaikaisesti etu- ("etuparkit" essonbaarin kielellä) lähi- tai etusumuvalojen kanssa. Helpoimmin vaatimus toteutetaan kytkemällä päiväajovalot palamaan, kun moottori käy, mutta auton omat/alkup. valot ovat kokonaan pois päältä. Myynnissähän on päiväajovaloja, joissa on tarvittava automatiikka tämän toteuttamiseen.

Jälkiasennus olisi oikein kiva juurikin niihin halogeenivaloisiin autoihin, joissa on lyhytikäsiet H7 tjsp polttimot ja vaihto hoituu käytevästi purkamalla puoli keulaa... Ja kuten sanottu, "takavalot eivät pala" vaihtoehdon salliminen on aikalailla välttämätöntä, jotta jälkiasennukset saa tehtyä ilman hillitöntä kikkailua.

Eli nyt on siis todettu, että vanhemmassa kalustossa olisi kiva, jos valot saa kokonaan pois, vaikka kone käy. Vaan miten hanskataan se, ettei valoja muista laittaa päälle? No, tämä voikin ratkaista silläviisiin, että valokytkimellä valitaankin vain 0-A eli onko ajovalot päällä vai ei silloin, kun kone käy. Moottori seis -> kaikki valot sammuvat. Tällaiseen on helppo ne päiväajovalotkin lisätä.

Haasteet? No, ne parkit. Jos valokytkin on mallia 0-P-A, niin sehän sitten mahdollistaa ajelun pelkät parkit päällä. Näitähän riittää pimeilläkin keileillä. Turha kuvitella, että valon puute keulan edessä saisi lamppua syttymään vintillä... Nyt alkaa epäloogisuudet, esim. Fiat Stilossa kytkin 0-A ja parkeille erillinen painonappi. Bravo vielä pykälää epäloogisempi - parkit sai päälle ainoastaan naksuttelemalla valokytkintä edestakaisin välittömästl koneen sammuttamisen jälkeen. Jää satunnaiskäyttäjältä satavarmasti löytämättä tällaiset piilotoiminnot.

V60 on aika hyvä - selkeä kytkin mallia 0-P-A-1 eli löytyy erikseen automatiikka (joka polttelee lähivaloja hämäräkytkimen ohjaamana) sekä 1 = lähivalot pakotettuna päälle. Kokonaan ilman valoja tai pelkillä parkeilla ei saa ajeltua, vaan auto vaihtaa päiväajovaloille, kun kone käy... tosin tämä taitaa olla kaikissa tehdasasenteisilla päiväajovaloilla varustetuissa (kuuluu päiväajovalojen vaatimuksiin).

Vaan ei ole V60 täydellinen. Mitä näitä päiväajovaloja koskevia vaatimuksia taannoin koitin tavailla, niin mittaristosta pitäisi nähdä 1) onko takavalot päällä 2) onko lähivalot päällä.

Takavalojen palamisen indikointiin kelpaa merkkivalon sijaan myös mittarivalojen palaminen, jos mittarivalot palavat vain silloin, kun takavalotkin. Vanhemmassa kalustossahan näin yleensä onkin. Taitaa vaan moni auto säädöstä rikkoa, ml. V60, koska digimittariston taustavalo on aina päällä eikä mitään merkkivaloja ole. Takavalot saa tässäkin halutessaan pois (kytkin 0 tai P -asennossa), vaikka keulalla palaa aina jotain (päiväajovalot tai lähivalot) koneen käydessä. Volvosta puuttuu myös lähivalojen indikointi. Ei näin 

Tuoteemmista idän ihmeistä ei ole havaintoja, mutta näissäkin taitaa mittarivalot palaa pelkillä päiväajovaloilla ja ani harvassa on mitään hämäräkytkinautomatiikkaa (päätellen siitä, ettei lähi+takavalot syty tunneleissa). Merkkivaloilla ei loppujen lopuksi ole merkitystä, kun nomi järkiautoilija ei moisista piittaa. Tosin järkiautoilijaa nyt ei mittarivalaistuksenkaan puute haittaa, koska järkiautoilija ajaa aina oikeaa tilannenopeutta (noin 70 km/h täysin riippumatta siitä, onko rajoitus 40 vai 100 km/h). Nopeusmittari on tarpeeton kapistus näissä.

Mietin kanssa parempia perus halogeenipolttimoita noihin lisävalloihin, mitenhän sitten kestää tuommoset lisävalot vaikka 80 tai 100w polttimoita, että ei heijastinpinnat ja muut kärsis Toisaalta lämpiäähän ne kaikki polttimot.

Eikös nimimerkki mikan joskus mitannut nuo "suuritehoiset" polttimot (oliko 65w, 80w ja 100w) virtalähteen kanssa? Paras valoteho taisi olla laadukkaalla 65W H4:lla.

Onko joku fiksannu takavalot palamaan silloin kun valokatkaisimesta on valittu 0-asento? Eli kaikki valot on silloin normaalisti sammuneena. Kyseessä Volvo V70 XC vm-01 eli Mk2-malli. Itsellä on jälkikäteen asennetut päivävalot, jossa tuossa 0-asennossa syttyvät vain releohjatusti päivävalot eteen. Mutta kaipailisin myös takavalojen palamista. Bilian tiskillä oli kyllä avulias henkilö, mutta ei osannu auttaa että saako sellasta softaa mikä pitäisi etuvalot poissa päältä ja takavalot syttyisivät. On kuulemma maakohtaisia ohjelmistopaketteja ja Suomipaketissa palaa kaikissa asennoissa ajovalot ja takavalot kun 0 tai I, ja parkkiasennossa tietenkin parkit. Eikä noista softapaketeista oikein selviä miten muun maan paketit toimivat. Ja ei viittisi arvailemalla kokeilemaan kun lataus on 65e + softapaketti.

No mietin jos vetäisin päivävalojen plus-johdolta piuhan takavaloille +-johtoon, ja laittaisin väliin tavallisen 1N diodin 3 amppeerin kestolla 1) tämän päivävalolta tulevan johdon väliin, ja myös 2) tietokoneelta takavaloille tulevan johdon väliin. Niin että päivävalolta tuleva virta ei pääsisi rikkomaan tietokonetta eikä sotkisi CAN-väylän valo-ohjausta. Mahtaisko toimia?

Tähän kuvan tyyliin:


Kuvassa siis lisätty ns. vallitsevaan ajoneuvon tilaan 2 diodia ja johto päivävaloilta takavaloille.

Niin ja ideana tuossa myös, että kun päivalot sammuu valokytkintä valitessa parkki tai I-asentoon, takavalot palaisivat normaalisti tietokoneen ohjaamina.

Japsimallin ajovaloautomatiikka on pyllystä senkin takia, että se tekee päiväajovalojen jälkiasennuksen mahdottomaksi. Päiväajovalot eivät saa palaa samanaikaisesti etu- ("etuparkit" essonbaarin kielellä) lähi- tai etusumuvalojen kanssa. Helpoimmin vaatimus toteutetaan kytkemällä päiväajovalot palamaan, kun moottori käy, mutta auton omat/alkup. valot ovat kokonaan pois päältä. Myynnissähän on päiväajovaloja, joissa on tarvittava automatiikka tämän toteuttamiseen.

Tuo ei pidä paikkansa. Etuvalot, eli etuparkit saavat kyllä palaa huomiovalojen kanssa. Niiden ei ole enää pakko palaa, kuten ei takavalojenkaan.

Tuon automatiikan omaavat jälkiasennushuomiovalot saa toimimaan mukavasti, kun laittaa sen "sammutusjohdon" parkin sijaan ajovalopolttimoon.. Tosin H4 valoilla huomiovalot syttyvät pitkien kanssa, joka ei ole sallittua, mutta tuskin tuosta linnaaputkaavankilaa saa.

IMO paras ratkaisu on sellainen jossa takavalot palavat aina.

Lakikirjaimessa on erikseen mainittu mahdollisuus kytkeä huomiovalot käsijarruun.. Mielestäni tuokin olisi ihan perusteltu ratkaisu. Mulla on B10M:ssä tuollainen kytkentä.

Tuo ei pidä paikkansa. Etuvalot, eli etuparkit saavat kyllä palaa huomiovalojen kanssa. Niiden ei ole enää pakko palaa, kuten ei takavalojenkaan.

Tuon automatiikan omaavat jälkiasennushuomiovalot saa toimimaan mukavasti, kun laittaa sen "sammutusjohdon" parkin sijaan ajovalopolttimoon..

Joo, saattoipa olla näinkin. Tosin päiväajovalojen sammutus vain lähivalojen syttyessä on laiton, sehän mahdollistaa mm. yhdistelmän päiväajovalot + sumuvalot.

Tietty, jos ihan lain kirjaimen mukaan mennään, niin myös lähivalot + sumuvalot on kielletty yhdistelmä...

Toistaiseksi parhaat suoritukset tässä lajissa:

Joku audi, autossa originaalit päiväajovalot + niiden väliin oli kaulamaskiin lisätty vielä 2 kpl jälkiasenteisia päiväajovaloja. Tällä setillä kelpasikin kurvailla pimeässä. 

Pakettiauto, jossa keulalla tavan mukaan näyttävä lisävalopatteri. Siis etuvalot, lähivalot, jälkiasenteiset päiväajovalot, jälkiasenteiset sumuvalot ja jälkiasenteiset lisäpitkät. Lisäpitkiä lukuun ottamatta kaikki samanaikaisesti päällä. Tosin oli niissä lisäpitkissäkin ne "angel eyes" koristevalot... Takapäähän ei sitten virtaa enää riittänytkään = täysin pimeänä.

Joo, enpä noita sumareita tullut ajatelleeksi.. Mä kytkin omassa autossani huomiovalot noin, mutta ei mulla ole sumareita, joten asiaa ei tarvinnut pohtia..

Tosin eipä tuo kytkentää tee laittomaksi, vaan niiden valojen yhtäaikaisen käyttämisen, samoin kuin H4 autolla on laitonta ajaa kaukovaloilla noin kytkettyjen huomiovalojen kanssa, joskin sen käytännön merkitys on kaukovaloilla pienempi, kuin silloin jos oikeasti on tilanne päällä että olisi tarve ajaa pelkillä sumareilla.

Pakettiauto, jossa keulalla tavan mukaan näyttävä lisävalopatteri. Siis etuvalot, lähivalot, jälkiasenteiset päiväajovalot, jälkiasenteiset sumuvalot ja jälkiasenteiset lisäpitkät. Lisäpitkiä lukuun ottamatta kaikki samanaikaisesti päällä. Tosin oli niissä lisäpitkissäkin ne "angel eyes" koristevalot... Takapäähän ei sitten virtaa enää riittänytkään = täysin pimeänä.

Tuossa lienee takavaloissa jokin vika, koska jos kytkennät on edes seminormaalisti, niin takavalojen pitäisi palaa.

Manailin mäkin toissapäivänä jotain tyyppiä joka lasketteli motarilla takavalot pimeänä aamulla kuuden aikoihin, mutta kun ohitin sen, niin kyllä sillä edessä oli ajovalot päällä.

...

Ja toimivat vain jos saavat riittävästi virtaa eli johtojen oltava hyvät.

Ja toimivat vain jos saavat riittävästi virtaa eli johtojen oltava hyvät.

Tänään käpistelin biltemassa johtoja.

Bilteman 1.5 neliöinen oli yhtä paksua, kuin oikea 2.5 neliöinen.
Eli kuori oli siis helvetin paksu ja PVC:tä.

Bilteman relesarjassa oli ihan rehti 2.5 neliöinen piuha....

....mistä päästään kysymykseen...

...kuinka mitoittaa johdot, oikein?

Eräs sähköön pärähtänyt kaverini sanoi "4mm2 pitäisi olla passeli", kuinka jöötiä se on?

Niitä 2.5mm2 johtoja kattoessa mietin, että melko paksua on jo sekin, missä menee se raja poikkipinta-alassa 13-14V jännitteellä ja ~80W kuormalla, jonka jälkeen merkittävää hyötyä ei enään ole?


Joitain laskureitakin joskus pyörittelin. Lopputuloksena laskuri ilmoitti luokkaa 70cm 8mm2 johtoa YHDELLE 75W lampulle, jotta laitetut jännitteet ja niiden häviöt pitäisi paikkansa. Todellisuudessa minulla oli Bilteman 4mm2 (oikeasti tuo oli varmaan lähempänä sitä 2.5-3mm2, pirun paksu kuori vaan) ja 2m pitkä "looppi" akkukotelon alla, kun ei jaksanut pätkiä. Ja laskuriin hakkaamani jännitehäviöt olivat mitattu lampuilta (kahdelta 75W lampulta siis...).
Että ei ne laskuritkaan autuaaksi tee.

Wattimäärä ei välttämättä aina suoraan kerro valonmäärästä, varsinkin eri halogeenipolttimoiden kesken voi olla eroja, eli toinen poltin antaa 100W kuormalla 2300lm, ja toisen mallisella mutta samalla 100W kuormalla 1700lm.

Itseasiassa edes lumenien määrä ei välttämättä kerro valon määrästä! Hehkulangan fyysisellä koolla ja sijaintitarkkuudellakin on merkitystä.

Aihetta tuli taannoin opiskeltua kantapään kautta Fiat Braon kanssa. K.o. keksinnössä on ns. projektorimallin ajovalot, polttimona H7 ja TM rankkasi valot kiitettäviksi - arvosana peräti 9½, mutta tuon jälkeen asteikkoa on kiristetty, koska xenoneille yms olisi pitänyt muutoin antaa yli kympin arvosanat.

Vaan se käyttökokemus... kaukovalot hyvät (nelivalosysteemi), mutta lähivalot onnettomat, valokuvio käytännössä pelkkä hirvipiikki. Yhden talven tuota kirosin, sitten sain kaiveltua esiin tiedon, että originaalipolttomot mallia long life ja ne kun vaihtoi "yönsärkijöihin", niin rupesi sentään jotain näkemään. Yllättäen valon määrä tien keskellä ei juuri muuttunut, mutta valokuvion muoto muuttui paremmaksi - nyt alkoi valoa riittää myös pientareille, vaikkei kuviota silti voinut leveäksi kehua.

Jälkikäteen tuli sen verra asiaa opiskeltua, että kyse voisi olla hehkulangan fyysisestä koosta. Long life polttimo on tavallaan korkeammalle jännitteelle suunniteltu = alijännitteellä poltettava, mitä varten siihen on laitettu pidempi hehkulanka, joka ei sitten kokonaan mahdu optiikan polttopisteeseen? Tai ao. polttimot vaan oli vähän reilummilla toleransseilla tehdyt? Tehopoltin taas tavallaan palaa "ylijännitteellä" = lyhyt hehkulanka -> pistemäisempi valonlähde, jolloin valaisimen optiikka toimii paremmin -> suurempi parannus valotehossa, kuin pelkistä lumen -arvoista voisi päätellä.

Sleballe taasen... 12 voltilla virrat ovat isoja. 80 W joitain 12-13 A. Vrt. 230 V järjestelmissäkin tykätään näillä virroilla käyttää yli 1,5 mm² narua - toki vedotkin pidempiä.

Tätäkin harjoiteltu kantapään kautta. 20 vuotta sitten väkästelin kämppääni muodikkaita häikäisyhalogeeneja. 3 kpl 35 W 12 V lamppuja, mutta muutajassa vain 2 lähtöliitintä. Fiksuna vedin 2 lamppua ketjuun ja kolmannen, joka vielä kaikkein lähimpänä muuntajaa, erikseen. Sepä sitten paloi paljon kirkkaampana kuin ne 2 muuta. Johdot tässäkin juuri 1,5 mm² eikä pisin vetokaan ollut kuin 2-2,5 m. Näin pienellä jännitteellä kun pelataan, jännitehäviöön ei oikein olisi varaa. Jo 24 V auttaisi kummasti. Virta kun puolittuu, niin suhteellinen jännitteenalenema tippuu neljäsosaan.

Edit: em. siis perinteisten halogeenien tapauksessa. Xenoneita ja ledejä kun ruokitaan jonkinmoisella vakiovirtalähteellä, niin ei taida valotehoon vaikuttaa, kunhan voltit pysyy yli virtalähteen minimivaatimuksen?

Joitain laskureitakin joskus pyörittelin. Lopputuloksena laskuri ilmoitti luokkaa 70cm 8mm2 johtoa YHDELLE 75W lampulle, jotta laitetut jännitteet ja niiden häviöt pitäisi paikkansa. Todellisuudessa minulla oli Bilteman 4mm2 (oikeasti tuo oli varmaan lähempänä sitä 2.5-3mm2, pirun paksu kuori vaan) ja 2m pitkä "looppi" akkukotelon alla, kun ei jaksanut pätkiä. Ja laskuriin hakkaamani jännitehäviöt olivat mitattu lampuilta (kahdelta 75W lampulta siis...).
Että ei ne laskuritkaan autuaaksi tee.

Monofiili vs. monisäikeinen?  Sähköhän kulkee pinnassa jota on säikeisessä enemmän.

Monofiili vs. monisäikeinen?  Sähköhän kulkee pinnassa jota on säikeisessä enemmän.

Monisäie tiätysti, kun autoon asennettavista puhutaan.

Sleballe taasen... 12 voltilla virrat ovat isoja. 80 W joitain 12-13 A. Vrt. 230 V järjestelmissäkin tykätään näillä virroilla käyttää yli 1,5 mm² narua - toki vedotkin pidempiä.

Tätäkin harjoiteltu kantapään kautta. 20 vuotta sitten väkästelin kämppääni muodikkaita häikäisyhalogeeneja. 3 kpl 35 W 12 V lamppuja, mutta muutajassa vain 2 lähtöliitintä. Fiksuna vedin 2 lamppua ketjuun ja kolmannen, joka vielä kaikkein lähimpänä muuntajaa, erikseen. Sepä sitten paloi paljon kirkkaampana kuin ne 2 muuta. Johdot tässäkin juuri 1,5 mm² eikä pisin vetokaan ollut kuin 2-2,5 m. Näin pienellä jännitteellä kun pelataan, jännitehäviöön ei oikein olisi varaa. Jo 24 V auttaisi kummasti. Virta kun puolittuu, niin suhteellinen jännitteenalenema tippuu neljäsosaan.

Totta tuokin, mutta mietinkin mikä on se ns. "raja" noilla toteutuvilla 13-13.5V jännitteillä ja ~80W kuormalla, jonka ylitse ei kannata johdon poikkipintaa kasvattaa?

1.5mm2 lämpenee jo reilusti tuolla kuormalla ja vastustaakin.