Nyt äkkiä se Punto paaliin!
Aina on hyvä sää paalata Punto.
Minulla oli joskus viisiovinen 60 hevosvoiman mahtimoottorilla varustettu vm 2000 punto. Ostin sen vuonna 2011 velalla, kun ajattelin "huollettu ja pienikuluinen käyttöauto on järkevä".
Noh, vuoden omistin, ajopäiviä tuli jotain 180. Tuona aikana porsi:
- Kansi
- Laatikko
- Putkisto
- Jarrut (etu/taka)
- Lattia
- Pyyhkimet
- Lämppärin moottori ja kenno
- mittaristo
- Ohjaustehostin
- Valojen ohjaus yksikkö
Lopulta eräänä mökkiviikonloppuna tuli hätäkeskuksen ohjeen mukainen kiire sairaalaan pojan 43 asteen kuumeen vuoksi. Ajoin kaiken mitä se kattila kulki, 140-150km/h semmoseen hunttaan. Kuului "POKS" jonka jälkeen tasainen kolahtelu/kalahtelu taka-akselilta.
Kuukautta-paria myöhemmin vein kaverille hitsattavaksi. Päällepäin auto oli kuin uusi, mutta talvella pehmeään penkkaan kiinni jäädessä oli helmaan tullut repeämä.
Kaveri soitti illalla "tuo sun 2.5 neliötä ei riitä...".
Siinä huntassa oli korirakenne pettänyt. Lattia oli B-pilarin takaa venähtänyt, jonka vuoksi pakoputki alkoi kolahtelemaan taka-akselipalkkiin. Ainoa hitsattava kohta oli ulkohelma. Sisävahvike, sisähelma ja lattiapelti oli ruskeaa massansekaista paperia.
Mitä tästä opimme? Rahat oli loppu, auto oli korjauskelvoton ja velkaraha niskassa. Meni ihan täysin hermot Fiatin ihmeisiin, paska myyntiin ja yksi hallillinen harrastetavaraa (vanhoja moottoreita, kaasuttimia yms) jätelavalle.
Vaihdoin merkkiä, Huikkosterin kanssa haettiin kuukautta myöhemmin Volvo, enkä ole katunut.
Eli ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin
Sen aikaa kun Punto oli työmaalla tuon vuoden aikana, liikkui perhe lainatulla Autobianchi (Lancia) Y10 mallisella autolla, josta lopulta irtosi taka-akseli korista ruostevaurioiden takia.
