Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: Huikkoster - 26.10.2011, 22:25:09
-
Mitä kannattaisi tehdä jos haluaisi parantaa B230F:n ominaisuuksia käyttöautossa väännön ja kulutuksen osalta? Ei huipputeholla niin väliä. Oletus on tietenkin että kaikki huollot on tehty eli kaikki tehtaan lupaamat newtonit ja hevoset olisivat tallella.
Vakio puristukset 9.8. Jos lisäisi 11-12 luokkaan vai meneekö jo yli? 10,5?
Eikö tämä lisää alavääntöä ja tehoa ylhäällä? Samoin myös polttoaineen kulutus teoriassa laskisi lisääntyneen alaväännön myötä? Nakutusherkkyys lisääntyy mutta lieneekö ongelma LH2,4 vakio sytkällä jossa ei ennakko ole mitenkään erityisen aikaisella? Ja onhan nakutusherkkyyden vähentämiseenkin keinonsa.
Vakioarvot olisi 185Nm @ 2600rpm. Jos saisi +200Nm samoilla kierroksilla, voisi olla aika miellyttävä kone käyttöautossa. :)
Nyt meinaa tää B200F:n 155Nm @ 2900 häiritä siihen malliin maantiellä että halu isolohkon vaihtamiseen on iso. ::)
(Huom, en yritäkkään kysyä miten tätä mopo moottoria saisi paremmaksi :D)
Käykö muuten mikä tahansa B230 lohko tuohon tilalle?
Ei niinkään väliä montako sekuntia menee 0-100km/h vaan vaivattomalla maantieajolla ja pienemmällä kulutuksella.
Eli pähkinänkuoressa, tämän virittämisen idea hyötysuhteen parantaminen ja tehon optimointi käyttöalueelle
-
230 lohko, mieluusti A tai E niin saat suorilta sen vähän reilun kympin rutut, joku A tms nokka, lastut bokseihin (täältä (http://www.mpre.se/200.html) tilatut lastut todettu sytkälastun osalta vallan toimiviksi, bensalastun vaikutus oli about nolla koska koneeseen oli jo laitettu isommat suuttimet). Siinäpä tuo, mitä vaparista ns fiksusti saa, kannesta voi toki vähän rösöjä sipasta poies ja kohdistella kanavia, mutta aika lailla tuossa on "järkevä" raja, jonka jälkeen helpompi ja halvempi vaan nostaa turbokone tilalle.
-
Eli turbolla lisää alavääntöä ja vähemmän kulutusta? ::)
Heti meni pieleen. En halua tehoa, vaan optimoida koneen ominaisuuksia matalille kierroksille = enemmän vääntöä vähemmällä kaasun painamisella. Mukavuutta ajamiseen ja vähemmän kulutusta.
-
Eli turbolla lisää alavääntöä ja vähemmän kulutusta? ::)
Heti meni pieleen. En halua tehoa, vaan optimoida koneen ominaisuuksia matalille kierroksille = enemmän vääntöä vähemmällä kaasun painamisella. Mukavuutta ajamiseen ja vähemmän kulutusta.
16v-kansi :pomo:
-
Taitaa olla jo suurin osa menny turbo pojille :D. Vähän karkaa budjettikin, eivät ole halpoja. Mutta kyllä, B234F tekniikka kiinnostaisi :).
155hv @ 5500 / 203Nm @ 4400. Aika korkealla huippuvääntö. B230F melkein 2000 kierrosta alempana ::). Eihän tuo koko totuutta kerro. Pitäisi nähdä paljonko on vääntöä tuolla alle 3000rpm alueella
-
Eli turbolla lisää alavääntöä ja vähemmän kulutusta? ::)
Heti meni pieleen. En halua tehoa, vaan optimoida koneen ominaisuuksia matalille kierroksille = enemmän vääntöä vähemmällä kaasun painamisella. Mukavuutta ajamiseen ja vähemmän kulutusta.
Mikäpä lisäisi vinokoneen alavääntöä enempi kun alikokoinen (=vakio) ahdin, ja vaikka vähän reilut ahtopaineet? Ja jos 945 FT koneella menee sinne 8 maantiellä, ei se nyt täysin susi ole kulutuksenkaan puoleen. Mutta jos korkeapuristeisuus, perusnokka ja (sytkä)lastu oli pielessä, kerro toki mikä ei ole.
Muoks: onhan vaihtoehto nostaa sinne D24 tai D5252 jos täytyy nollabudjetilla ajaa. Turbovinokoneella on sitten nautinto ajaa.
-
Taitaa olla jo suurin osa menny turbo pojille :D. Vähän karkaa budjettikin, eivät ole halpoja. Mutta kyllä, B234F tekniikka kiinnostaisi :).
155hv @ 5500 / 203Nm @ 4400. Aika korkealla huippuvääntö. B230F melkein 2000 kierrosta alempana ::). Eihän tuo koko totuutta kerro. Pitäisi nähdä paljonko on vääntöä tuolla alle 3000rpm alueella
Väittäisin että kyllä siellä alle 3000rpm se melkein sama on mitä B230F:ssäkin. Tosin ahdettuna tuo 16v kyllä tuntuu tykkäävän kierroksista....vaparia en oo ikinä ajanut....
-
B230F menee vakiona matka-ajossa 7,5 litran kulutuksia, jopa kutosella alkavia. Saako FK / FT:llä tälläisiä lukemia? ???
onhan vaihtoehto nostaa sinne D24 tai D5252 jos täytyy nollabudjetilla ajaa. Turbovinokoneella on sitten nautinto ajaa.
Ehdottomasti paras olisi 2,5TDI mutta menee tässä vaiheessa yli rahkeiden.
-
Mie tahtosin nähdä sen kun ison volvon koppa menee vinokoneella kutosella alkaviin jos ajetaan normaalia maantievauhtia eikä pyöritä toisten jaloissa... FT/FK tuskin menee alta kasin, muutaku ehkä sitä nollasta sataan jos vähä ruuvaa. Kaheksan on riehumattoman maantielenkin kulutus FT:lle oikealla laatikolla, mehumaijalla menee aina kymppi tai yli ::).
-
Tervetuloa koeajamaan. 7,4-8.2 on sellainen normaali matkakulutus, riippuen ohitusten määrästä ja kuskin kaasupolkimen asennosta (tietysti myös tien profiili ja tuuli yms vaikuttaa kaikki)
Pienin kulutus on ollut 6,6, mutta silloin tosissaan taitaa vähän jalkoihin jäädä. Sanoinkin tuossa että JOPA, ei normaali ajolla :)
-
Mie tahtosin nähdä sen kun ison volvon koppa menee vinokoneella kutosella alkaviin jos ajetaan normaalia maantievauhtia eikä pyöritä toisten jaloissa...
En epäile hetkeäkään etteikö mene kun tuolla omalla on päästy satasen ja ajoittain jopa 120 alueella mainittuun 7,5 litran pintaan ja se on samaa mallia kuin Huikkosterin tiili. Kahdeksankympin alue, rajoituksen mukaan ajaen (se ei ole jaloissa pyörimistä) ilman ohituksia menee ihan varmasti 6,99 mikä on jo kutosella alkava luku.
Mutta oma ehdotukseni on nokan vaihto, kun vaihdettiin M-nokka VX:ään sen piti teoriassa vähentää alavääntöä, nostaa yläkierrostehoa ja lisätä kulutusta koska alakierroksilla on painettava enemmän kaasua. Tosiasiassa kävi niin että voimaa tuli tuntuvasti lisää koko kierrosalueelle, vetoalue laajeni noin 1500 rpm, auto kulkee kahdeksaakymppiä vitosella pintakaasulla ja maantiekulutus jopa väheni pari desiä ilmeisesti paremman hengityksen ansiosta. Nokkaa lukuunottamatta täysin vakio B230F.
-
Piru kun olisi ollut viime viikolla rahaa niin olisin ostanut foorumilla myyntiin tulleet edulliset VX3:set mut... :P
Kokeilemisen arvoinen asia kyllä sitten. :)
-
auto kulkee kahdeksaakymppiä vitosella pintakaasulla ja maantiekulutus jopa väheni pari desiä ilmeisesti paremman hengityksen ansiosta. Nokkaa lukuunottamatta täysin vakio B230F.
No ei kyllä nokkaa myötenkään täysin vakiolla B230F:lla kestä vitosella kahdeksassakympissä paljoa kaasua painaa, jos meinaa niin hitaasti ajaa :) Tämä siis oma kokemus 745:n kopalla.
Hämmästyin kerran kun vedettiin 500 km maantietä ja sattui useampia "urku auki" ohituksia sille reissulle eli "kaasu pohjaan ja ootetaan että tapahtuuko mitään". Vastaavasti sitten ohituksen jälkeen pitkä pätkä ihan kaasu ylhäällä. Pelkäsin jo tankatessa että paljonko mahtoi mennä, mutta kulutus olikin normaalia alempi. Ilmeisesti siinä on perää kun dieselistä sanotaan että kaasuläpän puute parantaa taloudellisuutta, ei ole imuvastusta. Eli kaasuläppä selällään meni tuo bensakonekin vähemmällä sopalla. Tuostahan voisi tehdä viitsiessään tieteellistä tutkimustakin, että pumppaisi kaasua täysille...kiinni ja vertaisi tasakaasulla ajamiseen. B230F:llä saa maantiellä ihan rauhassa painaa kaasun pohjaan pitkäksi aikaa eikä se paljoa vaikuta etenemisvauhtiin :D
-
Tässä lista mitä voi tehdä alaväännön parantamiseksi pienellä budjetilla:
-nokka-akselin myöhäistys esim. 4-8 astetta kampuralta (imu aukeaa myöhempää)
-imusarja pidentäminen, välipala 10 cm vähintään vaikka kannen ja F-imusarjan väliin
-pakoputken 2-1 osan pidentäminen +10 cm
-imukanavan ja imusarjan pienentäminen, n 30 mm halkaisijalle
-bensan joukkoon 50% diesel tai polttoöljyä (energia sisältö nousee 10% :pomo:)
Kulutuksen pudottamiseksi:
-kevennä auto, esim poista varapyörä ja turhat tavarat, penkit, eristeet yms
-madalla 8 cm maavara pitää olla
-teippaa keula umpeen + spoileri ihan tienpintaan
-koko auton pohjan peittävä sileä pohjalevy
-levymäiset vanteet tai kapselit joissa ei ole ilma-aukkoja (http://tuneko.com/images/Electric_RaceAbout_ERA_racing_hubcaps.jpg)
-pienemmät peilit
-matalan virintävastuksen renkaat + 3-3,5 bar rengaspaineet
-keulalla voi kokeilla tuommoista: http://tuneko.com/suomi/images/TunekoLupo2L.jpg
-keulalla voisi myös kokeilla plexistä lippaa, joka irroittaa virtauksen konepellinpäältä, jolloin etuikkuna ei nosta ilmaa katolle, vaan se tulee suoraa edestä
-
Käyttis sedani seiskassa ja käyttis sedani kaksisatasessa ollut B230F.
Hyväksi havaittuja ja helppoja "virejä" ollut noissa omissa:
-Sähkö lekti
-Suora putki (takapönttö ja katti)
-D nokka
D nokka ei vie alavääntöjä niin paljoa kuin porukka luulee. Very Bra nokka
Jos sit kanttahaluat kaivaa niin kanavien siivous, imusarjan kohdistus, kannen lasku ja monikulma seetit kiiltäviin venttiileihin. Pakosarjaa ei saa kohdistaa kanteen. Suuttimien siirto kanteen ja pukinsarvi imusarja. Pukinsarvi imusarjan virtausvastus 10-15% pienempi kuin LH-jetin. Lankku muistaa?
-
Nyt tulee oikeanlaista tekstiä -H-
Ai K-jetin imusarja ja kansi sähkösuuttimilla? Hmm, mielenkiintoista.. 8)
Ja tuota imukanavan pienentämistäkin olen miettinyt. Volvon imukanavat on hervottoman kokoiset verrattuna muihin vastaavan kokoisiin laitteisiin. Onnistuisikohan imukanavien jakaminen kahteen osaan ja ohjaus jollain läpällä? Nykyäänhän tälläisiä rakennelmia on useissakin laitteissa (ja useissa läpät on mennyt koneen läpi, tiedetään). Eli tavallaan muuttuvapituuksinen imusarja vinokoneeseen? ::)
Ja vielä kun koneistaisi muuttuvan nokka-akselin ajoituksen. Teoriassahan tämän voisi toteuttaa g-voimien avulla. Kun kierrokset kasvaa, tarvitaan aikaisemmalle ajoitusta, vastapainot muuttaa ajoitusta tietyn verran. Kestävä toteutus ja kalibrointi / säätäminen oma juttunsa :P.
Tietty jos koneistaisi nokka-akseliin öljykanavan johon voisi ohjata öljyä ohjaussolenoidin kautta. Ei mahdotonta tämäkään ::)
Hokaako nyt että minkälaista viritystä/ keskustelua haen? :D
-
Mitenkä muuten leimalla vähäpäästöisyyden kanssa? Onko tälläiset imusarja/ nokka-akseli muutokset sallittuja vai pitääkö tehdä kaikki viritelmät niin siististi ettei niitä edes huomaa?
-
Pakokanavaa voi kanssa täyttää noin yhden kolmas_osan. Kanava aukeaa vakiona aivan liian rajusti.
Ootko katellu keraamisia pinnotteita mäntiin, helmoihin, ja venttiileihin. Menee vähän pellepeloton linjalle mutta kaikkeahan voi kokeilla. Hinta-hyöty-suhde voi olla aika heikko
Ram-air systeemillä lisää essonbaari heposia suremmille nopeuksille
YV tuosta vähäpäästöisyydestä
-
Tässä lista mitä voi tehdä alaväännön parantamiseksi pienellä budjetilla:
-nokka-akselin myöhäistys esim. 4-8 astetta kampuralta (imu aukeaa myöhempää)
-imusarja pidentäminen, välipala 10 cm vähintään vaikka kannen ja F-imusarjan väliin
-pakoputken 2-1 osan pidentäminen +10 cm
-imukanavan ja imusarjan pienentäminen, n 30 mm halkaisijalle
-bensan joukkoon 50% diesel tai polttoöljyä (energia sisältö nousee 10% :pomo:)
tuo alkokin just kiinnostamaan.. oli töissä menny 150 litraa bensaa rekan tankkiin. 300L tankki :pomo:
-
Mahtaa savuttaa diesel-bensa sekoituksella ;D
-
Taidetaan kaikki olla sitä mieltä että vinokoneen kannen kanavat ovat aivan liian suuret? Hyvät turbo/ralli käytössä mutta ei normaaliajossa tarvetta. Vinokoneen polttoainesyöppö luonne saattaisi johtua juuri tästä ::).
Sitten hyviä ideoita miten pienennetään kanavia? Onko muita vaihtoehtoja kuin hitsaus? Koneistajana tekisin mieluummin holkkeja kanaviin joka pienentää halkaisijaa. Imu-/pakosarjojen kanavien halkaisijaa pitää kai pienentää samassa suhteessa?
-
Vinokoneen polttoainesyöppö luonne saattaisi johtua juuri tästä ::).
Veikkaan enemmän että vinokoneen polttoainesyöppö maine johtuu huonosti säädetyistä kaasariversioista ja/tai nelivaihteisista laatikoista. Jos auto painaa puolitoista tonnia, on rakennettu yli 20 vuotta sitten ja silti kuluttaa 2,3 litran koneella seitsemän litraa maantiellä ja kympin pintaan kaupungissa niin eihän tuo nyt mikään surkea luku ole. Vertailun vuoksi vaikkapa V50 2.0 koneella haukkaa Volvon omien ilmoitusten (totuus voi olla jotain ihan muuta) mukaan kaupungissa 10,8 litraa ja maantiellä 5,7 litraa vaikka on sen 20 vuotta uudempi ja järkyttävästi aerodynaamisempi, siihen nähden litra sataselle on aika vähän.
-
Taidetaan kaikki olla sitä mieltä että vinokoneen kannen kanavat ovat aivan liian suuret? Hyvät turbo/ralli käytössä mutta ei normaaliajossa tarvetta. Vinokoneen polttoainesyöppö luonne saattaisi johtua juuri tästä ::).
Sitten hyviä ideoita miten pienennetään kanavia? Onko muita vaihtoehtoja kuin hitsaus? Koneistajana tekisin mieluummin holkkeja kanaviin joka pienentää halkaisijaa. Imu-/pakosarjojen kanavien halkaisijaa pitää kai pienentää samassa suhteessa?
toveri nimeltään andre norback vois olla just se oikee seppä kertomaan juttua täytöstä..
kaiveles landian arkistoa niin löytyy kanavan täytöstä juttua.
-
Mahtaa savuttaa diesel-bensa sekoituksella ;D
Ei savuta, nakuttaa kylläkin jos väännättää... useammat nafta-bensa boolit on tullut syötetyksi B6304:sta läpi. 20-40% naftaa menee ilman käynnistys yms ongelmia, kunhan muistaa välttää tuota nakutusta.
Imupuolta voi pienentää epoxy-kiteillä, hitsaamalla onnistuu myös pakopuolen täyttäminen, jotkut käyttää täytepaloja pakokanavan lattiassa (kiinnitys pakokaasunkierrätyskanavasta pultilla) jne. JM-puolella on näkynyt myös semmoisia kansia, joihin on työnnetty al tai teräsputki sika-flexin kera kanavaan ja epoxykitillä tai kemiallisella metallilla on siistitty se venttiilinmaljan alue. Ei taida vaan olla katsastusmiehen suosikki...
Alaväännön kannalta F imusarja on parempi kuin K-jetin, imusarjan putkikoko ja pituus vaikuttavat karkeasti seuraavasti:
(http://crazyracing.pp.fi/Kuvat/RAMimusarja.JPG)
Muuttuvapituuksinen imusarja ja säätyvä imunokan (8v ei onnistu) ajoitus olisivat toki eduksi ;)
Edit: typoja
-
-keulalla voisi myös kokeilla plexistä lippaa, joka irroittaa virtauksen konepellinpäältä, jolloin etuikkuna ei nosta ilmaa katolle, vaan se tulee suoraa edestä
Tuota en suosittelisi koska se lisää ilmanvastusta huomattavasti. Sen sijaan mitä voisi tehdä, voisi ''kompastuttaa'' rajakerroksen vaikka hiekkapaperilla tai vastaavalla objektilla konepellissä. Tällöin muuttaisi laminaarin virtauksen turbulenttiseksi ja täten viivästyttäisi rajakerroksen irtoamista pinnasta. Tämä keino tieten lisää ilmanvastusta hieman mutta jos rajakerros irtoaa jossain vaiheessa kuitenkin on tämä keino se vähempi paha :)
Tieten toine keino sitten pyrkiä säilyttämään laminaarinen rajakerros jolloin ilmanvastusvoimat ovat pienimmillään, mutta se tahtoo näissä tiiliskivissä olla vähän hankalaa ;)
-
Aika mielenkiintoisia kulutuslukemia.. Oma B230FB ei mene läheskään noin pienellä 945 korissa. Maantiellä satasta ajamalla pääsee ehkä pienimmillään johonkin 9 litran pintaan. Kaupungissa sitten jotain ihan muuta, 12-13l vähintään. Lieneekö syynä sitten tuo yksi ylimääräinen kirjain vai jotain ihan muuta? Normaalisti ajelen melko rauhallisesti niin kulutus tuntuu aika kovalta jos täällä kerran mennään 2-3l pienemmillä luvuilla.
-
Eihän se F:n ja FB:n ero ole kuin että toisessa on 530 kansi ja M-nokka, toisessa 531 kansi ja VX(3)-nokka. Minulla on nyt tuossa omassa 530 ja VX eli se on jostain niiden välimaastosta, todennäköisesti lähempänä FB:tä koska kannen vaikutus on näissä tehoissa aika olematon ja se on kuluttanut molemmilla nokilla sen saman 7-7,5 litraa maantiellä. Voisin väittää että ero ei tule moottorista tai ainakaan sen tekniikasta.
Eri juttu on sitten onko auto täysin kunnossa (ei herneitä) ja varmaan suuri tekijä on perävälitys, minulla on 3.54 perä ja veikkaisin että Huikkosterilla sama juttu kun noin pienellä menee. Jos sinulla on 3.91 perä jota on melko runsaalla kädellä vapaastihengittäviin 700- ja 900-sarjalaisin laitettu niin se kiertää jo sen verran reilummin että varmasti näkyy kulutuksessa. Ilmanvastuksessa tuskin suurta eroa on, 940 on varmaan aerodynaamisempi kuin 240 tai näin ainakin olettaisin ja paino ei maantiellä juurikaan vaikuta.
-
No eihän tässä nyt herneitä kiskota! ;D Paremminkin etsitään syytä siihen miksi auto kuluttaa reippaanlaisesti niin aina plussaa jos joku koittaa jelppiä.. Perävälityksestä en mene vannomaan mutta satasessa on vitosella kierroksia 2600-2700. (M47) Tuskin tuota tiheämpääkään missään on?
Voisiko tyhjäkäyntiventtiilin jumittaminen vaikuttaa kulutukseen? Tai ainakin olettaisin että se jumittaa, kun kovemmin polkaisee niin tyhjäkäynti jää leijumaan johonkin 1200rpm ja laskee vasta kun käyttää virtoja pois. Auto tosin tuntuu liikkuvankin paremmin kun tuo tyhjäkäynti jää ylös. (Voiko tuommoinen olla edes mahdollista?)
-
Minulla kiertää todellisessa satasessa tasan 2500 myöskin M47:lla eli sinulla on joko 3.73 perä, samoilla renkailla noin 2650 rpm, tai tuo mainittu 3.91 jolla noin 2750 rpm. Muistaakseni 940 rengaskoko on 195/65R15 kun itsellä on alla 185/65R15 eli se voi olla noista ihan kumpi vaan, tiheämpi kuin minulla joka tapauksessa. Suurempi rengaskoko ottaa molemmista luvuista noin 50 rpm pois.
Tyhjäkäynnistä en mene sanomaan muuta kuin että oma on tehnyt samaa ja ei se tosiasiassa yhtään sen paremmin liiku, saat vaan hyvän lume-efektin kun menee pienemmällä kaasun painamisella. Kai se nyt menee pienemmällä kaasulla kun sen vähentyneen painamisen verran ilmaa tulee tyhjäkäyntiventtiilistä läpi ja lopputulos on ihan plus miinus nolla jos vähentynyttä polkimen kumin kulutusta ei lasketa...
Mutta kyllä tuntuu että jossain on jotain vikaa, ei sen noin paljon pitäisi kuluttaa. Omaa rääkkäsin alkukesästä ihan kunnolla kun oli juuri saatu tuo nokka vaihdettua ja piti päästä testaamaan, käytiin kaverin kanssa Kouvolasta Kotkassa ja vedin kaikki risteyksistä lähdöt niin ettei paljon kolmosta tarvittu kun pystyi heittämään suoraan kakkoselta neloselle tai jopa vitoselle jos rajoitus sen salli, moottoritiellä oli vauhtia jotain vähän alta 130 ja ajo oli muutenkin reipasta, ja reissun jälkeinen tankkaus näytti vähän alle 7,6 litraa sataselle eli ei sitä tarvitse edes ajaa kovin sukkasillaan ja silti saa asialliset luvut.
-
Tuota en suosittelisi koska se lisää ilmanvastusta huomattavasti. Sen sijaan mitä voisi tehdä, voisi ''kompastuttaa'' rajakerroksen vaikka hiekkapaperilla tai vastaavalla objektilla konepellissä. Tällöin muuttaisi laminaarin virtauksen turbulenttiseksi ja täten viivästyttäisi rajakerroksen irtoamista pinnasta. Tämä keino tieten lisää ilmanvastusta hieman mutta jos rajakerros irtoaa jossain vaiheessa kuitenkin on tämä keino se vähempi paha :)
Tieten toine keino sitten pyrkiä säilyttämään laminaarinen rajakerros jolloin ilmanvastusvoimat ovat pienimmillään, mutta se tahtoo näissä tiiliskivissä olla vähän hankalaa ;)
Jotenkin avistelin kirjoittaessani tuota ettei tämä aukene ilman kuvaa:
(http://crazyracing.pp.fi/Kuvat/Front_spoiler_245.jpg)
Siniset viivat koittavat kuvata ilman virtausta, alemmassa kuvassa on punaisella piirretty ks ilman ohjain.
Tuulilasi kääntää konepelli päälle tulevan virtauksen suurimmaksi osaksi katolle, virtaus ei pysty kääntymään noin jyrkän kulman yli vaan jatkaa hetken vielä ylemmäksi aiheuttaen sen että virtaus muuttuu turbulenttiseksi ja kerroksen paksuus kasvaa taaksepäin mennessä.
Sopivalla "lipalla" (kuvassa punaisella) konepellin päälle synnytetään pyörre, jolloin tuulilasi ei käännä enää virtausta katolle. Synnytetty pyörre toimii virtuaalisena muotokappaleena, jolloin vähän ylempää konenpellin päältä tuleva ilma pääsee virtaamaan katolle ilman että se törmäisi tuulilasista katon etuosaan syntyvään pyörteeseen. Näin auton taakse syntyvän pyörteilevän ilman määrä pienentyy korkeussuunnassa => pienempi vastus. Lipan kulma ja korkeus riippuu ajonopeudesta, jos autolla ajetaan optiminopeutta kovempaa pyörre jää liian matalaksi -> vastus kasvaa.
Lippa on vain keino korjata tuota kantikasta muotoa, jenkeissä näkyi aikanaan noissa 4x4 laitteissa ja rekoissa näitä lippoja. Parempi nykyaikainen ratkaisu näkyy uusissa autoissa, etuikkuna on voimakkaasti kallistettu, muodot pyöreitä ja joissakin jopa katto laskee taaskepäin mennessä. Tällöinhän katon päälle syntyvä pyörteinen ilmakerros ei lisää "todellista" otsapinta-alaa -> pienempi vastus.
Toivottavasti tuosta nyt selviää riittävän hyvin idea...
-
Minkälaisessa nopeudessa saavutetaan jo todellinen hyöty tuollaisesta pyörteittimestä?
-
Mites jos jättäisi tuon lipan pois ja tekisi sopivan muotoisen suksiboxin katolle. Otsa pinta-ala kasvaa mutta pyörteily auton taka osastolla pienenee?
Chopattu 245 olisi kanssa kiva nähdä suomen liikenteessä
-
Anteeksi mutta nyt naurattaa ;D. Tuossa on varmaan tieteellisemmät aerodynamiikka kuvat kuin volvon insinööreillä itsellään kun lankkua suunnittelivat :2funny:.
Kuvasta muuten puuttuu pari oleellista aerodynaamista kohtaa. Keulan aukot ja niiden takana tapahtuva sekä pohjan ilmajarrut ::)
Ja välityksistä.
Isän vähän kuluttavassa 740 B230F:ssä on kierroksia satasen vauhissa noin 2500
Minun lankussa joka kuluttaa enemmän pienemmällä koneella on samassa vauhdissa noin 2700
-
Onkos B2x0F vakio kansi 530?
Miten se eroaa esim 160:stä muuten kuin että ei oo ruiskun lämpöanturin reikää ja kiertää vesi imusarjassa? ???
-
Onkos B2x0F vakio kansi 530?
Miten se eroaa esim 160:stä muuten kuin että ei oo ruiskun lämpöanturin reikää ja kiertää vesi imusarjassa? ???
Ei ole paikkaa päätyjakajalle ja lämpöanturin kierre saattaa olla erilainen, todennäköisesti kylläkin sama.
-
Taitaa kanavat ja venttiilit olla identtiset? ::)
-
Taitaa kanavat ja venttiilit olla identtiset? ::)
Käsittääkseni kyllä. Tiedot perustuvat tähän..
http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=7398.0
Niin ja vakiokansi on 530.
-
Mites jos jättäisi tuon lipan pois ja tekisi sopivan muotoisen suksiboxin katolle. Otsa pinta-ala kasvaa mutta pyörteily auton taka osastolla pienenee?
Jos suksiboxi lisää otsapinta-alaa niin samalla vastuskin kasvaa, siitä olisi etua jos auton takaosan pyörteily jää sillä matalammaksi. Hyvä muistaa myös se että jos ilma ei pääse katolle niin se voi väistyä myös sivuille lisäten "otsapinta-alaa" sivusuunnassa...
Minkälaisessa nopeudessa saavutetaan jo todellinen hyöty tuollaisesta pyörteittimestä?
Uskoisin että nopeutta pitää olla >70 km/h ennenkuin oikeastaa mikään ilman vastukseen liittyvä alkaa merkittävästi vaikuttamaan. Bensakoneessa imusarjan alipaineesta näkisi varsin hyvin miten vaikuttaa kulutukseen.
Uusissa autoissa muotoilu on vähän parempaa... toinen pätkä eri kilpalaitteiden mittailuista:
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=TtLh2P56LvY
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=LOH570HyAVw
-
Turha paino on tosiaan hyvä konsti, kaikki turha muovi roska konehuoneesta pois.
Renkaisiin kunnon ilmat.
Jarruosat kuntoon ettei varmasti laahaa.
Auraus ja camberit kuntoon.
Kardaanin nivelet rasvata.
Löysät öljyt laatikkoon ja perään.
Auto tonttiin, keula perää alemmas.
Ohjaustehostin pois tehostamaton tilalle.
Päiväajovalot ledeillä ja kaikki turha sähkö pois.
Visko ehdottomasti pois ja sähkönen mahdollisesti tilalle (tosin taloudellisessa ajossa ei flektiä paljon tarvia..)
Tämmöstä tuli mieleen
-
Auto tonttiin, keula perää alemmas.
Ei ainakaan toisin päin, mutta mahtaako tämä olla avain säästöön?
Mä sanoisin että auto vaateriin, jotta auton alle tulee "tasainen" paine joka kohtaan.
Tällöin perästä ei myöskään tulee tahattomasti "spoileria".
-
Ei ainakaan toisin päin, mutta mahtaako tämä olla avain säästöön?
Mä sanoisin että auto vaateriin, jotta auton alle tulee "tasainen" paine joka kohtaan.
Tällöin perästä ei myöskään tulee tahattomasti "spoileria".
Voipa muuten olla näinkin. Kai ajoin takaa että mieluumin keula alemmas kuin perä.
-
Eli kumpi kansi on paikallaan ja
onko teho hyötyä paljo jos vaihtaa
paremmman vai avartas vaan nykyistä? :)
-
530 on vakiona.
Mitä tarkoittaa avartaminen? Jos ei tietotaitoa ole kannen viilaamisesta niin silloin vaihtaisin 531 vaan, joku ammattilainen taikoo 530 kannestakin vaikka mitä ;)
-
Jos haluaa niin Prk*een taloudellisen ja aerodynaamisen auton, miksi ostaa kanttivolvo?? Itse ainakin olen ihan tietoinen Volvoja ostaessa että ei pyhällä hengellä mene. Joten mitäs niitä kulutuksia sitten laskemaan.. Pääasia on että kaiken vie minkä tankkiin laittaa =toimii!
P.S. Osta B230FT. Menee todistetusti pienemmällä aineella kun B230F. Ja lastu + 1,0bar = 15min aikaa / 80e / n.210hp/400nm.. Ja ainetta menee yhdistetyssä 10L /100km eikä tarvii ees sen eteen tientukkeena ajella ;)
P.S2.Vääntöä 230nm / 2300rpm vakiona.. (B230FK)
-
miksi ostaa kanttivolvo??
Halpa ja hyvä. Ihmettelen kyllä, mikä typeryys on ettei F kone tahdo mennä kuin tasaisesti samalla kulutuksella 8-9l vaikka kuinka nipistää, kaasari koneet pääsee alemmas? Eikös tuon äffäläisen pitäisi olla nimenomaan taloudellinen ja vähäpäästöinen..
-
Yksinkertaista. Pieni vääntö. Joutuu vinguttamaan että laite kiihtyy.. Tolla omalla arkkupakastimella menee ohitukset nätisti vitosella pienellä kaasulla.. Ja ei puudu mäkiin.. Menee isotkin mäet tasasella vauhdilla lisäämättä kaasua..
Ja kiihdytyksissähän sitä bensaa menee. Kokemuksesta voin sanoa että äffäläistä saa vinguttaa tosi pitkään esim. 0-80km/h. Vastaavasti tuo oma arkku menee tuon kiihdytyksen maltillisellakin kaasulla sekuntteja nopeammin..
-
, kaasari koneet pääsee alemmas? Eikös tuon äffäläisen pitäisi olla nimenomaan taloudellinen ja vähäpäästöinen..
Vähäpäästöisyys lisää kulutusta. KAtalysaattori kun toimii vain kun lambda-arvo on yksi. Taloudellisesti on parasta kun seos on laihalla n. 10%. Taloudellisimmat ja tylsisimmät ajokokemukset olen saanut B200K moottorilla ja epätaloudellisimmat ja toiseksi tylsimmät B19ET:llä.
-
Vähäpäästöisyys lisää kulutusta. KAtalysaattori kun toimii vain kun lambda-arvo on yksi. Taloudellisesti on parasta kun seos on laihalla n. 10%. Taloudellisimmat ja tylsisimmät ajokokemukset olen saanut B200K moottorilla ja epätaloudellisimmat ja toiseksi tylsimmät B19ET:llä.
Nonneh ja tuossa on asia mihin pitää tarttua moottorinohjauksen kohdalla. Ilmamassamittarin kauttako sitä ecua ruvetaan huijaamaan? Vai korjaako ecu lambdan kautta seoksen taas "persseelleen"? Eli pitäisi huijata lambda arvoa?
-
Jos haluaa niin Prk*een taloudellisen ja aerodynaamisen auton, miksi ostaa kanttivolvo?? Itse ainakin olen ihan tietoinen Volvoja ostaessa että ei pyhällä hengellä mene. Joten mitäs niitä kulutuksia sitten laskemaan.. Pääasia on että kaiken vie minkä tankkiin laittaa =toimii!
P.S. Osta B230FT. Menee todistetusti pienemmällä aineella kun B230F. Ja lastu + 1,0bar = 15min aikaa / 80e / n.210hp/400nm.. Ja ainetta menee yhdistetyssä 10L /100km eikä tarvii ees sen eteen tientukkeena ajella ;)
P.S2.Vääntöä 230nm / 2300rpm vakiona.. (B230FK)
No ei helevetti ;D Edellinen seiska b200e:llä ja m47:lla ei syönyt yli kymmentä millään, vaikka ajotapa oli kaikkea muuta kuin taloudellinen johtuen tuosta b200e koneen luonteesta. B230ft + aw71 yhdistelmällä en ole alle kympin päässyt kertaakaan. Pienin ollut aika tarkalleen 11l/100km ja suurin jotain 16l/100km sillon kun ostin auton :P Mutta se on totta, että tuollaista turboa voi ajella pintakaasulla :3/4 jättää sen:
-
Eli pitäisi huijata lambda arvoa?
Ei se taida olla ihan niin helppoa, LH ei hyväksyne signaalin huijausta. Lh:lla on tiettyjä odotuksia siitä miten happiarvon tulee muuttua ruiskutuksen funktiona. Lambdaa säädetään jotenkin sillä perusteella miten se sahaa siinä säätöarvon ympärillä.
Googella on paljon juttuja LH:sta.
-
Kulutuksesta: Mulla b230ft. 1.0bar, lastu yms.. Kaverilla b200f vie HUOMATTAVASTI vähemmän bensaa mitä mulla!
-
Kulutuksesta: Mulla b230ft. 1.0bar latu yms.. Kaverilla b200f vie HUOMATTAVASTI
B200F nyt ei ookkaan verrannollinen, se vie enemmän ku ehtii tankata ;D
-
Ei se taida olla ihan niin helppoa, LH ei hyväksyne signaalin huijausta. Lh:lla on tiettyjä odotuksia siitä miten happiarvon tulee muuttua ruiskutuksen funktiona. Lambdaa säädetään jotenkin sillä perusteella miten se sahaa siinä säätöarvon ympärillä.
Googella on paljon juttuja LH:sta.
Yllätys ettei se olekaan ihan suit sait :-\
Entä jos huijaisi kuormitustietoa (IMM) ja samanaikaisesti samalla "asteella" lambdaa? Harmillisesti taitaa tuo lambdasignaalinkin muuttaminen mennä väärinpäin että jännitettä tarvitsee nostaa että ECU luulee koneen käyvän rikkaalla?
-
No ei helevetti ;D Edellinen seiska b200e:llä ja m47:lla ei syönyt yli kymmentä millään, vaikka ajotapa oli kaikkea muuta kuin taloudellinen johtuen tuosta b200e koneen luonteesta. B230ft + aw71 yhdistelmällä en ole alle kympin päässyt kertaakaan. Pienin ollut aika tarkalleen 11l/100km ja suurin jotain 16l/100km sillon kun ostin auton :P Mutta se on totta, että tuollaista turboa voi ajella pintakaasulla :3/4 jättää sen:
Toi mun arkku on M90 lodjulla. Ja se menee kympin pintaan sekalaisessa ja siihen mahtuu muutamat täyskiihdytyksetkin.. Botniaringille ratapäiville mentäessa on oikeestaan ainoo kerta ku oon matkakulutusta vähän seuraillu, ja oli jotain 8L pintaan, ja matkavauhti oli.. Noh välillä aika reipastakin.. Tonin tekemä lastu ja 1barin ahdot. Kai nää on yksilöitä..
Hyvää vastapainoa toi mun talviauto, B23A koneella ja bensaa menee reilusti enemmän ku arkkupakastimella, vaikka tehoa ja vääntöä on aikasta tuplasti vähemmän :D
EDIT: Ja jotta mennään vähän lähemmäksi takas aiheeseen niin tuohon omaan ex-240:seen mikä oli B230F koneella vaihdoin A-nokan. Kyllä se kyyti vähän parani ja toi tasanen puutuminen vähän pirtsakoitu mutta ei mitään ihmeellistä vaikutusta persdynolla huipputehoon eikä kulutukseen..
-
Vähäpäästöisyys lisää kulutusta. KAtalysaattori kun toimii vain kun lambda-arvo on yksi. Taloudellisesti on parasta kun seos on laihalla n. 10%. Taloudellisimmat ja tylsisimmät ajokokemukset olen saanut B200K moottorilla ja epätaloudellisimmat ja toiseksi tylsimmät B19ET:llä.
Vahvasti silti veikkaisin, että suurin ero 230-koneiden kulutuksessa on kattikoneen matalammat rutut yhdistettynä yleensä aavistus tiuhempaan perään kun esim kelju-koo-kojootilla olevissa versioissa.
-
B200F nyt ei ookkaan verrannollinen, se vie enemmän ku ehtii tankata ;D
Komppaan, oma B200F oireilee just tollaa :D Siksi tuleeki B230F nostetuilla rutuilla. (;
-
Kulutuksesta: Mulla b230ft. 1.0bar, lastu yms.. Kaverilla b200f vie HUOMATTAVASTI vähemmän bensaa mitä mulla!
En tiiä onks siinä nykyään vikaa, vai viekö se sun kaverin b200f _todella_ vähän. Itse kun ton sun nykysen arkun omistin niin mulla sai menemään siihen kympin pintaan seka-ajolla. Tietysti jos kokoajan polki niin kyllähän sitä sitten menee hieman enemmän..
-
En tiiä onks siinä nykyään vikaa, vai viekö se sun kaverin b200f _todella_ vähän. Itse kun ton sun nykysen arkun omistin niin mulla sai menemään siihen kympin pintaan seka-ajolla. Tietysti jos kokoajan polki niin kyllähän sitä sitten menee hieman enemmän..
Kyllä tuo kenkää saa :) Mutta taitaa mulla lambda lopettanut kokonaan toimintansa. Aikaisemmin toimi välillä, välillä ei. Mutta ei vaikuttanut bensan kulutukseen milläänlailla..
-
Mun yksi B230ft+aw vei vähimmillään 10,2litraa kesäisessä matka-ajossa.
Lambda valo paloi ja seos oli korvakuulota laihalla. Ei voinut paljoa polkea kun jo nakutti. Ilmastoinnin käyttö vaan pahenti asiaa
Nyky B230F+aw menee alta kympin talvisessa seka-ajossa. Aina roikan päästä käyntiin
-
Nyky B230F+aw menee alta kympin talvisessa seka-ajossa. Aina roikan päästä käyntiin
Meniskin sa*tana! :D
-
Mihis asti B230F tai B230FB vakioruisku/sytkä ymmärtää ahtoja? Lähinnä sytkää, ei lienet vaparin EZK osaa myöhästää?
Ajattelin maltillisia paineita, 0.3bar tai jotain.
-
Tähän samaan kyssäri et paljos puristukset muuttuu jos vakio B230F 530 kannesta 1mm tai 2mm ottaa pois ???
-
Sattuis olemaan tollanen A-nokka nurkissa lojumassa, kannattaako vaihtaa M-nokan tilalle ja minkälaista vaikutusta tehoihin, vääntöön ja kulutukseen on odotettavissa ? Jakajan urahan siihen pitäisi koneistaa, paljokohan maksaa ja onko kellään niitä píirrustuksia siihen ? Ja mitenköhän päästöt tuon nokan kanssa, kun on kuitenkin jo vähäpäästöinen, ruiskuna taitaa olla 2.4.
-
Sattuis olemaan tollanen A-nokka nurkissa lojumassa, kannattaako vaihtaa M-nokan tilalle ja minkälaista vaikutusta tehoihin, vääntöön ja kulutukseen on odotettavissa ? Jakajan urahan siihen pitäisi koneistaa, paljokohan maksaa ja onko kellään niitä píirrustuksia siihen ? Ja mitenköhän päästöt tuon nokan kanssa, kun on kuitenkin jo vähäpäästöinen, ruiskuna taitaa olla 2.4.
Kannattaa kyllä vaihtaa, ainakin minun mielestäni. Vääntö saattaa alkaa vähä alempaa, ei kokemusta A nokasta mutta lukemien perusteella kannattaa.
Kannattaa varmaan vaan soitella koneistamoille ja kysyä hintoja. Arvelisin noin 100 euroa, +-20 euroa.
M-nokka on hyvä verkonpainoksi.
Itsellä hieman vielä jyrkempi kui A, D-nokka, eikä silläkään päästöjen kanssa ollut katsastuksessa mitään ongelmia.
-
Tähän samaan kyssäri et paljos puristukset muuttuu jos vakio B230F 530 kannesta 1mm tai 2mm ottaa pois ???
Karkeasti 1mm madallus nostaa puristusta 9,8 -> 10,8.
2mm madallus vie rutut jonnekkin 11,5-12
-
Sattuis olemaan tollanen A-nokka nurkissa lojumassa, kannattaako vaihtaa M-nokan tilalle ja minkälaista vaikutusta tehoihin, vääntöön ja kulutukseen on odotettavissa ? Jakajan urahan siihen pitäisi koneistaa, paljokohan maksaa ja onko kellään niitä píirrustuksia siihen ? Ja mitenköhän päästöt tuon nokan kanssa, kun on kuitenkin jo vähäpäästöinen, ruiskuna taitaa olla 2.4.
Mulla on tossa 240 A-nokka vaihdettu M-nokan tilalle 8) Vetää paljon paremmin 8)
Karkeasti 1mm madallus nostaa puristusta 9,8 -> 10,8.
2mm madallus vie rutut jonnekkin 11,5-12
Kiitän -H-
-
Sattuis olemaan tollanen A-nokka nurkissa lojumassa, kannattaako vaihtaa M-nokan tilalle ja minkälaista vaikutusta tehoihin, vääntöön ja kulutukseen on odotettavissa ? Jakajan urahan siihen pitäisi koneistaa, paljokohan maksaa ja onko kellään niitä píirrustuksia siihen ? Ja mitenköhän päästöt tuon nokan kanssa, kun on kuitenkin jo vähäpäästöinen, ruiskuna taitaa olla 2.4.
Kyllä se luonteen muuttaa vähän pirteämmäksi, myös yläpäässä.
Mutta mielummin hommaisin valmiin, urallisen nokan kuin uhraisin 100e A-nokan laittoon. Jos hinta siis varmistuu tuohon.
Tuolla rahalla saa jo V;n tai VX;n joka sopinee vielä paremmin.
-
Kyllä se luonteen muuttaa vähän pirteämmäksi, myös yläpäässä.
Mutta mielummin hommaisin valmiin, urallisen nokan kuin uhraisin 100e A-nokan laittoon. Jos hinta siis varmistuu tuohon.
Tuolla rahalla saa jo V;n tai VX;n joka sopinee vielä paremmin.
Totta. Ja varmastikkin koneistuksen hinnalla saa jo paremman nokan.
Itsellä on D-nokka johon ed. omistaja on teetättänyt tuon uran. Ja yksi V odottaa tuota käsittelyä... Saisi hyvän nokan siitä.
Mutta kuitenkin A nokassa verrattuna M nokkaan nostoa imupuolella +1 mm. Asteet sitten jotain aivan muuta.
-
Kannattaa katsoa paljonko höylää 530 kannesta pois, ettei mee siinäkin kannas liian kapeaksi vesikanavan ja sylinterin välistä...
Milli nyt varmasti on varaa, enempää en lupaa. :)
-
Kannattaa katsoa paljonko höylää 530 kannesta pois, ettei mee siinäkin kannas liian kapeaksi vesikanavan ja sylinterin välistä...
Milli nyt varmasti on varaa, enempää en lupaa. :)
Eikös tämäkin nyt riipu ihan sitten siitä onko isoilla vai pienillä vesikanavilla tuo 530? Niitäkun on molemmilla liikenteessä.
Itseltä otin ko. kannesta 1,5 mm pois, ja kannasta on kyllä Paljon vesikanavista palotilaan.
Tuolta miun projektin puolelta löytyy kuva 1,5 mm höylätystä 530 palotilan puolelta.
-
Joo, riippuu hyvinkin vesikanavista. Jos siihen kannen päälle lätkäsee kansipahvin niin sillähän sen varan näkee.
Isoilla kanavilla ei periaatteessa ole lainkaan varaa höylätä, vain oikaisuvara. Ehkä puoli milliä?
-
Tyhmä kysymys nyt mut kysytään pois nii ei vaivaa enää päätä... Onko missään vertailu kuvaa pienistä ja isoista vesi kanavista ???
-
Tuolla rahalla saa jo V;n tai VX;n joka sopinee vielä paremmin.
Tämä lienee tulkittavissa niin että V ja VX ovat molemmat parempia kuin A - onko tosiaan näin ja kumpi niistä on sinänsä vielä käyttöautoon sopivampi?
-
Tyhmä kysymys nyt mut kysytään pois nii ei vaivaa enää päätä... Onko missään vertailu kuvaa pienistä ja isoista vesi kanavista ???
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=7295.msg153322#msg153322
ja tuosta sitten toinen linkki http://www.metsys.fi/ana/VolvonKansi.html
-
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=7295.msg153322#msg153322
ja tuosta sitten toinen linkki http://www.metsys.fi/ana/VolvonKansi.html
-H-
Ilmeisesti mulla on irrallisena juurikin pieni kanavainen kansi... :)
-
Joo, riippuu hyvinkin vesikanavista. Jos siihen kannen päälle lätkäsee kansipahvin niin sillähän sen varan näkee.
Isoilla kanavilla ei periaatteessa ole lainkaan varaa höylätä, vain oikaisuvara. Ehkä puoli milliä?
Ainakin usealla tutulla jotka ovat höylänneet 1 mm tai enemmän, on sitten se kannas pettänyt ja sittenhän sen korjaaminen onkin isompi projekti.
Puoli milliäkin varmaan heikentää jo kantta, itse ainakin pyrkinyt aina käyttämään pieni kanavaisia kansia.
-
Tämä lienee tulkittavissa niin että V ja VX ovat molemmat parempia kuin A - onko tosiaan näin ja kumpi niistä on sinänsä vielä käyttöautoon sopivampi?
No kaikkihan on makukysymyksiä, toinen tykkää väännöstä, toinen yläkierroksista.
Itse vaihtaisin kyllä A;n tilalle ihan kumman vain. Molemmilla saa eloa vähän yläpäähänkin.
Tuosta niitä speksejä:
http://www.turbobricks.com/resources.php?content=camspec
-
Eikös 530 ole aina pienillä vesikanavilla? ::)
-
Eikös 530 ole aina pienillä vesikanavilla? ::)
Vesikanavan koko on katsojan silmässä
-
Eikös 530 ole aina pienillä vesikanavilla? ::)
Kyllä väittäisin omallekkin kohdalle sattuneen iso vesikanavainen 530.
-
No kaikkihan on makukysymyksiä, toinen tykkää väännöstä, toinen yläkierroksista.
Itse vaihtaisin kyllä A;n tilalle ihan kumman vain. Molemmilla saa eloa vähän yläpäähänkin.
Mjoo, ihan sillä kyselin kun autoon vaihdettiin keväällä VX ja ero läpi kierrosalueen oli kyllä huomattava vakioon verraten mutta nyt nurkassa seisoo ylimääräinen A joka saa siis jatkaa siellä olemistaan kaikessa rauhassa koska ei sillä ilmeisesti ainakaan parannusta saa.
-
Mjoo, ihan sillä kyselin kun autoon vaihdettiin keväällä VX ja ero läpi kierrosalueen oli kyllä huomattava vakioon verraten mutta nyt nurkassa seisoo ylimääräinen A joka saa siis jatkaa siellä olemistaan kaikessa rauhassa koska ei sillä ilmeisesti ainakaan parannusta saa.
Joo ei sitä Aakkosta kannata VX;n tilalle laittaa.
-
lainataan tätä ketjua eli näkyi olevan timos motorin 16v peltisatsi myynnissä joten kannattaako katuautoon laittaa ollenkaan? tällä hetkellä tuo lastutettu b234f kone simonsin puoliputkistolla ja tämä satsi olisi tulossa siihen jatkoksi eli kannattaako ostaa tuo peltisatsi vai ostaako vaikka pari koppaa kojetta tuolla rahalla? antaako muuta kuin pienet lisämurinat äänien suhteen?
-
lainataan tätä ketjua eli näkyi olevan timos motorin 16v peltisatsi myynnissä joten kannattaako katuautoon laittaa ollenkaan? tällä hetkellä tuo lastutettu b234f kone simonsin puoliputkistolla ja tämä satsi olisi tulossa siihen jatkoksi eli kannattaako ostaa tuo peltisatsi vai ostaako vaikka pari koppaa kojetta tuolla rahalla? antaako muuta kuin pienet lisämurinat äänien suhteen?
Itse sanoisin että osta jos on rahaa, mutta älä odota mitään mahottomia tehonkasvuja. Tähän varmaan tulee kohta vastauksia että vakiopakosarja virtaa sinne ja sinne asti ja eikä ole järkeä vaihtaa, mutta pienikin parannus on aina parannus. Tosin jotta siitä kaiken hyödyn saa irti niin koneelle täytyy tehdä muutakin.
-
Aina jos murinat paranee niin se on suuri etu 8)
-
Eli olisi tarkoituksena hieman virittää 2.3:sta vinkkeliä. Ajatuksissa vapaavirtaussuodatin (vakiokotelossa ja alareiät avattuna/ ram air) ja putkisto (mahd. Simons), takapönttö ruostunut ja revittiin pois ja tällä hetkellä tarkotus jatkaa putkella taakse asti. Ajatuksissa myös alustasarja.
Myös muita toimenpiteitä saa ehdottaa, jotka eivät vaadi koneen/sisustan purkamista, koska käyttöauto, mutta mahdollinen vapari/turbo projekti Volvo ostetaan myöhemmin, josta laitetaan kaikki... :)
-
Jos konetta tai sisustaa ei pureta niin eiköhän tuossa ollut jo kaikki "viritykset" mihin kannattaa euroja uhrata. Noillakin tosin saa vain niitä mielikuvitushevosia.. ::)
edit: Ja haulla saa lisää tietoa mitä voi tehdä jos vähän pintaa syvemmälle menee, tosin vaparin virittäminen näissä kokoluokissa on aina vähän niin ja näin.
-
jos tämä on mallia b230F auttaa jonkun verran nokan vaihto vx 3 tai edes A
ei tarttee montaa tuntia varata vaihtoon ;)
-
täällä oli jossain vapariviritys topic
Mutta jos tämä on mallia b230F auttaa jonkun verran nokan vaihto vx 3 tai edes A
Myös muita toimenpiteitä saa ehdottaa, jotka eivät vaadi koneen/sisustan purkamista
:juhau:
-
Katti pois ja nokan vaihto, siinäpä nuo "tärkeimmät" tosiaan
-
nokan ny vaihtaa samalla ku jakoremmin ::)
-
Pikkujutut on suhteellisia. ;D
-
Itsellä oli vähän samankaltaista viriä mielessä. Oma auto vm. -92 745 2.3i automatic, jonka kone oli muistaakseni tyyppiä juuri tuo 230F, eli ruiskutus ja sytkä elektroninen Bosch, kuiteski olis idea laittaa se putkisto ja parantaa koneen ilman saantia eli vaikka virittää ram-air putkella vakioputsarille, ja sitten ehkä säköflekti jostain 960:stä tai S80:stä jne...
Katin poistohan on tosiaan se yksi juttu jolla saa koko potentiaalin käyttöön, mutta kun ei en kanssa jaksa leimalle pulata, koska -92 on kuiteskin se"pakko-katti"-mallinen, niin varmaan projektiksi sitten joku 85-88, jossa ei kattia tarvitse leimalle :D...
-
Tässä nyt kun moni on puhunut tuosta 230F:n kulutuksesta, nii 745 itsellä samalla koneella vie yhdistettynä sen 9-14 litraa/100 km (95E10), joka ei mielestäni ole paha, koska "oikea" Volvohan on kulmikas tiiliskivi ja painava, joten kulutus ja pitkäiskuinen vinkkeli, joka antaa hyvän alaväännön, on varsin mairitteleva luku 1976-1993 valmistetulle moottorille... Itse ajan mieluummin "panssari"-Volvolla ;D, kuin uudella muovisemmalla Volvolla
(En tietenkään tarkoita loukata ketään).
-
Joo eipä toi kulutus pahalta kuullosta :).
Konstruktionahan tuon vinokoneen elinkaarihan oli vielä pidempi, joten koeteltu on.
Uudempien Volvojen "muovisuudesta" täytyy sanoa, että on 740 sisätiloiltaan paljon muovisempi kuin esim 850, C/S/V70, S60, S80 jne..
-
Itsellä oli vähän samankaltaista viriä mielessä. Oma auto vm. -92 745 2.3i automatic, jonka kone oli muistaakseni tyyppiä juuri tuo 230F, eli ruiskutus ja sytkä elektroninen Bosch, kuiteski olis idea laittaa se putkisto ja parantaa koneen ilman saantia eli vaikka virittää ram-air putkella vakioputsarille, ja sitten ehkä säköflekti jostain 960:stä tai S80:stä jne...
Katin poistohan on tosiaan se yksi juttu jolla saa koko potentiaalin käyttöön, mutta kun ei en kanssa jaksa leimalle pulata, koska -92 on kuiteskin se"pakko-katti"-mallinen, niin varmaan projektiksi sitten joku 85-88, jossa ei kattia tarvitse leimalle :D...
mistäs sen varmuudella tietää onko -88 b230f vähäpääästöinen vaiko ei? Vois omastakin ruuvata ton katin pois, jos sitä ei tarvi olla...
-
mistäs sen varmuudella tietää onko -88 b230f vähäpääästöinen vaiko ei? Vois omastakin ruuvata ton katin pois, jos sitä ei tarvi olla...
Tuon ikäinen jos on LH 2.2:sella vieläpä, niin ei pitäisi olla vähpääst. Ja rekkarissako ei merkintää? Varmuuden saa kun kysyt konttorilta.
-
mistäs sen varmuudella tietää onko -88 b230f vähäpääästöinen vaiko ei? Vois omastakin ruuvata ton katin pois, jos sitä ei tarvi olla...
Itse olen törmännyt rekisteriotteessa merkintään "VÄHÄPÄÄSTÖINEN".
-
Jos siellä lukee kolmitoimikatalysaattori tai vähäpäästöinen, silloin se on vähäpäästöinen.
-
Jos siellä lukee kolmitoimikatalysaattori tai vähäpäästöinen, silloin se on vähäpäästöinen.
Pitää myös muistaa, vaikkei sitä lukisikaan, voi kori silti olla vähäpäästöinen.
-
Pitää myös muistaa, vaikkei sitä lukisikaan, voi kori silti olla vähäpäästöinen.
tietyn vm jälkeen kaikki bensaautot vähäpäästösiä, raja menee josakin 91-93vm.
-
Kyselläänpä nyt tässä kun uusi aihe ei paljoa tästä poikkeaisi...
Minuakin kiinnostaisi saada tuohon omaan 240:een hieman eloa... ei mitään ratatykkiä vaan perusajoon vähän reserviä polkimeen. Jos vaikka tuon oman S40:n perässä pysyisi... Rahankäytön järjellisyydellä (€/hv) ei nyt ole "merkitystä". Siis varallisuutta ei ole, mutta... pidän tuosta kyseisetä yksilöstä ja aina himoinnut räplätä auton moottoria pintaa syvemmältä.
Vähäpäästöisyys siis rajoittaa tuon helpoimman tien (turbo), jollei sitten laita euroja päästömittauksiin ja menisi niistä vielä läpi. Olisihan sitten harvinainen auto :D Siis, ne muut mahdollisuudet...
Nykyisen B200F viritys:
Mitä hv-lukemia tuollaisesta B200F:stä voi saada? En ole mistään konkreettisia lukemia löytänyt. Eli onko jollain tietoa konkreettisista hv/Nm lukemista, joita tuosta koneesta on saatu ns. laillisin muutoksin (kampiakseli, kiertokanget, männät, poraus, kannen lasku yms muutokset, venttiilit, -jouset, vauhtipyörä, viskoflekti, nokka, -pyörä, pakoputkisto yms... mitä nyt koneesta voikaan muuttaa).
B230F:n hankinta:
Hankkisi tuollaisen räpellettäväksi ja tekisi sille toimenpiteitä --> konkreettiset lukemat hv/Nm?
Reseptiosastolta löytyi B230F, 194 hv @ 6600 rpm, 232 Nm @ 5200 rpm?? Jos totta on, niin aika kovat on lukemat verrattuna puheisiin ko. koneen viritysmahdollisuuksista vaparina? Vai puuttuuko T äffän perästä?
Kannen vaihto:
Eikös tuota lohkoa (200 ja/tai 230) ole olemassa myös 16V:nä? Kannen vaihtohan rinnastetaan koneen vaihtoon. Tämän voisi ilmeisesti tehdä, jos kansi löytyy vähäpäästöisestä, samat normit täyttävästä autosta?
Lakitekstilainaus, 7§ Vähäpäästöisen auton moottorin vaihto ja muuttaminen: "...Muunlaisen moottorin varustettuna kaikkine päästöihin vaikuttavine rakenteineen ja laitteineen saa 5 §:ssä (moottorin vaihtaminen) mainituin ehdoin vaihtaa vain, mikäli moottori on tarkoitettu autoon, joka täyttää muutoksen kohteena olevaa autoa koskevat tai myöhemmät päästövaatimukset....".
Mitäs tuo lihavoitu tarkoittaa? Siis sen koneen, jolla on myöhemmin voimaan tulleet/tiukemmat päästövaatimukset (lähde- tai kohdeauto), vai viimeisimmät kukkahattutäti-vaatimukset mitä on ikinä keksittykään?
Mikäs tällaisen tehohyöty on B200:een?
Entä jos sitäkin hieman laskee, vaihtaa nokkia, nokkapyöriä, venttiileille muutosta yms./tms.?
-
Reseptiosastolta löytyi B230F, 194 hv @ 6600 rpm, 232 Nm @ 5200 rpm?? Jos totta on, niin aika kovat on lukemat verrattuna puheisiin ko. koneen viritysmahdollisuuksista vaparina? Vai puuttuuko T äffän perästä?
On totta ja ei puutu mutta kun katsoo vaikka nokan arvoja niin ei ole mikään katuauton moottori vaan kilpa-auton kone eikä todellakaan vähäpäästöinen.
-
Laita suosiolla se vähäpäästönen turbokone(fk/ft) jos haluat yhtään vakiota enempää kulkupuolta. ;)
Kyllähän tuo b230f on toki huomattavasti vääntävämpi ja mukavampi ajaa ku b200f, varsinki noilla pikkuvireillä (esim. Vx3 nokka, turbon putki, sähköflekti).
-
Laita suosiolla se vähäpäästönen turbokone(fk/ft) jos haluat yhtään vakiota enempää kulkupuolta. ;)
Kyllähän tuo b230f on toki huomattavasti vääntävämpi ja mukavampi ajaa ku b200f, varsinki noilla pikkuvireillä (esim. Vx3 nokka, turbon putki, sähköflekti).
Mutta kun laittaa B230FK:n niin kuka sitä mopoa jaksaa pitää vakiona ;D
-
Laita suosiolla se vähäpäästönen turbokone(fk/ft) jos haluat yhtään vakiota enempää kulkupuolta. ;)
+1E6, varsinkin kun kysyjän auto on 89 eli Lh 2.4 niin 940 turbomoottorin sähkätyöt jäävät puoleentusinaan piuhaan. Ja saa katsastettua ihan helposti.
-
Mikäs tuo +1E6 on?
Onkos nuo FK:t ja FT:t peräjakajallisia? Tarttis jostain silloin lisätilaa?
Ja onkos tuo vähäpäästöisen 240:n turbotus nyt sitten laillisesti mahdollista vai ei? Meni jo viimeyön yöunet kun mietin ja haaveilin... Vaikka viritys/koneen sisäosiinkoskeminen on itselleni hieman vierasta hommaa, olen unissani rakentanut jo niin monta konetta, että varmaan homma jo onnistuisi käytännössäkin ;D
FK:ta ja FT:tä ei käsittääkseni ole ollut tuossa mallisarjassa. Mutta jos ollut vähäpäästöisenä jossain lähdeautossa (940?) ja laittaa tähän kohdeautoon kaikki samat päästöihin vaikuttavat rensselit kuin lähdeautossa (imu- ja pakosarja, ruiskutus yhtenevä, yms) ja muuttaa jarrut ja vakaajantangot yms. 240 mallisarjan järeimmiksi, niin saisi leimaan??? Pitäisikö tehot/iskutilavuus/konemassa kuitenkin pysyä 240 mallisarjan tehokkaimman (B21ET vai B19ETIC) arvojen +prosentit rajoissa?
Edit. AutoWikissä 940 tyyppiviaksi on mainittu: "Vahvan ja luotettavan auton maineessa." ;D
-
Mikäs tuo +1E6 on?
Onkos nuo FK:t ja FT:t peräjakajallisia? Tarttis jostain silloin lisätilaa?
Ja onkos tuo vähäpäästöisen 240:n turbotus nyt sitten laillisesti mahdollista vai ei? Meni jo viimeyön yöunet kun mietin ja haaveilin... Vaikka viritys/koneen sisäosiinkoskeminen on itselleni hieman vierasta hommaa, olen unissani rakentanut jo niin monta konetta, että varmaan homma jo onnistuisi käytännössäkin ;D
FK:ta ja FT:tä ei käsittääkseni ole ollut tuossa mallisarjassa. Mutta jos ollut vähäpäästöisenä jossain lähdeautossa (940?) ja laittaa tähän kohdeautoon kaikki samat päästöihin vaikuttavat rensselit kuin lähdeautossa (imu- ja pakosarja, ruiskutus yhtenevä, yms) ja muuttaa jarrut ja vakaajantangot yms. 240 mallisarjan järeimmiksi, niin saisi leimaan??? Pitäisikö tehot/iskutilavuus/konemassa kuitenkin pysyä 240 mallisarjan tehokkaimman (B21ET vai B19ETIC) arvojen +prosentit rajoissa?
Edit. AutoWikissä 940 tyyppiviaksi on mainittu: "Vahvan ja luotettavan auton maineessa." ;D
Plus Miljoona
On mahdollista
Ei ole
Saa leimaan, omat jarrut riittää, jäykemmät jouset (Turbo) ja kaasuiskarit.
Haulla löytyy, hakusanoilla muutoskatsastus, vähäpäästöinen
-
Mikäs tuo +1E6 on?
Onkos nuo FK:t ja FT:t peräjakajallisia? Tarttis jostain silloin lisätilaa?
Ja onkos tuo vähäpäästöisen 240:n turbotus nyt sitten laillisesti mahdollista vai ei? Meni jo viimeyön yöunet kun mietin ja haaveilin... Vaikka viritys/koneen sisäosiinkoskeminen on itselleni hieman vierasta hommaa, olen unissani rakentanut jo niin monta konetta, että varmaan homma jo onnistuisi käytännössäkin ;D
FK:ta ja FT:tä ei käsittääkseni ole ollut tuossa mallisarjassa. Mutta jos ollut vähäpäästöisenä jossain lähdeautossa (940?) ja laittaa tähän kohdeautoon kaikki samat päästöihin vaikuttavat rensselit kuin lähdeautossa (imu- ja pakosarja, ruiskutus yhtenevä, yms) ja muuttaa jarrut ja vakaajantangot yms. 240 mallisarjan järeimmiksi, niin saisi leimaan??? Pitäisikö tehot/iskutilavuus/konemassa kuitenkin pysyä 240 mallisarjan tehokkaimman (B21ET vai B19ETIC) arvojen +prosentit rajoissa?
Edit. AutoWikissä 940 tyyppiviaksi on mainittu: "Vahvan ja luotettavan auton maineessa." ;D
Jakaja on fk/ft-moottoreissa kannen päässä, mutta voit vaihtaa vanhasta moottorista apuakselin ja lohkojakajan. Kannen päästä otetaan luonnollisesti romut pois ja tilalle tulee tulppa.
Fk/ft-koneen saa laittaa vähäpäästöiseen 240:n, MUTTA esim. b230f konetta et saa turbottaa. Siks pitää olla tarkka termien kanssa. ;)
Helkkarinmoisella tuurilla turbotuskin voi lipsahtaa läpi, mut ainaki täälläpäin katsastussetät oli särmänä ja vastaus oli ei kun kysyin ohimennen.
Pahimmas tapaukses ehdit vaihtaa sinne b230f + t paketin, säkällä katsastat sen ja seuraaas katsastuksessa pomppaa ja joudut tekeen vtt:n mittaukset tai vaihtaa kone.
Lisätään tuohon Oton listaan, että joko ne turbon jouset tai vaikka motonetistä Lesjöforssin madallusjouset (maksaa n.120e koko sarja). Kelpas hyvin nekin.
-
Mitäs eroja on FK:lla, FT:llä ja FT+:lla (muuta kuin suorituskyky)?
FK-koneita näyttäs löytyvän helpostikin 1k€:llä. FT:tä tai FT+:aa sitten?
Alustaksi miettinyt tuota GTS-sarjaa... pitkän tähtäimen suunnitelmiahan tässä kaavaillaan ja pojalle perintökalua, joten kompromisseja/väliaikaisratkaisuja varmasti joutuu tekemään joissain asioissa.
Kai se olisi paras marssia tuohon katsurin puheille, mutta olisi hyvä tietää etukäteen mistä puhuu.
Joo tuo kerran katsastus ei tarkoita aina lopullista hyväksyntää. Eräässä tuontiautossa oli irrotettavat lisäpenkit takana (erikoispaku), rekisteröintikatsastus ja 4 määräaikaiskatsastusta meni hyvin kunnes... joku virkaintoinen kiinnitti tuoleihin huomioita (en muista oliko mainintaa alunperin otteessa). Jollain poikkeusluvalla ne sitten lopulta saatiin otteeseen.
-
Mitäs eroja on FK:lla, FT:llä ja FT+:lla (muuta kuin suorituskyky)?
Kai se olisi paras marssia tuohon katsurin puheille, mutta olisi hyvä tietää etukäteen mistä puhuu.
Ahtopaine, muuten täysin samoja koneita, coolereita on kahta erilaista.
FK moottori on "helpoin" katsastuksen kannalta kun siinä on vaan 135 kaakkia.
Joo, yritä esittää katsastusmiehelle selkeä suunnitelma paperilla.
-
Mites sitten nämä tarinat siitä, että pitäisi olla voimansiirrot (loota, perä yms) yhteneviä lähdeauton kanssa, jotta vähäpäästöisyyden tyypitys on pätevä/yhtenevä (lähde vs. kohdeauto), silloin kun konetta ei löydy kohdeauton mallisarjasta?
Ja oliko jollain käsitystä millaisia tehoja vapari B200F:stä voisi saada vähäpäästöisyyden vielä täyttyessä? Tuon S40:n vauhtiinhan riittäisi tuo +30hv ja +30Nm (riippuu tietysti millä kierroksilla).
-
FK 135hv menee tehojen puolesta vakioalustalla, 116+20% = 139, 135hv < 139hv
-
B230FB koneessa on se 136hv ilman turboa. Erona normi f-koneeseen on ainaki 531-kansi ja Vx3-nokka, en tiiä oliko siinä väljempi putkisto kans vakiona jo. Pakokaasun uudelleenkierrätys siinä oli kans, hyi.
Mutuillaan nyt sitten, mutta veikkaan että esim. b230f + k-nokka ja kohilleen säädetty lastu,turbon putki, sähköflekti ja peräluukun tyhjäys romuista riittää samoihin kiihtyvyyksiin tuon s40 kanssa. Jos on oikeen rikollinen olo, voi vielä tyhjätä katin. Sieltä irtoo jokunen kaakki kans.
Mut edelleen ei siitä mitään nopeaa autoa tuu ja viritysmahollisuudet onkin sit aikalailla loppuunkäytetty. ;)
-
Pakokaasun uudelleenkierrätys siinä oli kans, hyi.
Täh? ???
-
Mutuillaan nyt sitten, mutta veikkaan että esim. b230f + k-nokka ja kohilleen säädetty lastu,turbon putki, sähköflekti ja peräluukun tyhjäys romuista riittää samoihin kiihtyvyyksiin tuon s40 kanssa. Jos on oikeen rikollinen olo, voi vielä tyhjätä katin. Sieltä irtoo jokunen kaakki kans.
Mutu OFF, kokeillaan. B230F kiihtyy paremmin jollakin K-nokkaa miedommalla kepillä johtuen M4X laatikoiden vaihteistovälityksistä.
D-nokasta tykkäsin itse käsivaihteisen B230F koneen kanssa
Pelkkä M tai L nokan korvaaminen D-nokalla muuttaa koneen luonteen meillyttävänjärkevänkäyttökelpoiseksi
-
Täh? ???
Vai mikäs saasteenestolaitteisto siinä nyt oli? Käsitin että EGR:stä ois ollu kyse?
Nuo laatikoiden välitykset on tosiaan johonki muuhun ku kiihyttelyyn tarkotettu. Riippuu ihan haluaako autolta käytännön kiihtyvyyttä vai isompia numeroita paprulla.
Omassa f-koneisessa oon nyt testannu vakio M-nokan lisäks VX3, D ja A-nokat. Noista sanoisin että loppujen lopuks miellyttävin oli kuitenki Vx3. Antaa paksun alaväännön ja tasaisemman käynnin kuin A tai D. Lastun kanssa kireämpi nokka toimii varmasti paremmin.
-
Ei siinä sen kummempia saasteenestoja ole. Olikos se nyt FX kone vai mikä se saastekone?
-
Ei siinä sen kummempia saasteenestoja ole. Olikos se nyt FX kone vai mikä se saastekone?
FD taisi olla jos en väärin muista? Ei omassa FB:ssä ollut ainakaan mitään EGR:ää.
Ja lopulta se on ihan sama mitä sinne pellin alle laittaa, ikinä ei oo tarpeeks ja aina se tuntuu hetken päästä laiskalta.. :D
-
FD se tosiaan oli missä oli EGR, piti tarkistaa ku rupes vaivaan. :facepalm:
Tuommonen turbokone tuo niin kivasti eloa 200-sarjalaiseenki että suosittelen harkitsemaan. Vaparivirittämiseenki vierähtää äkkiä reippaasti rahaa.
-
B230FS
rek.otteesta: "PAKOKAASUJENPUHDITSTAMISJÄRJESTELMÄSSÄ KATALYSAATTORI. KÄYTETTÄVÄ LYIJYTÖN POLTTOAINE."
katsastuskonttorilta kysyttäessä, sanoivat että heidän koneella ei ole merkintää, että olisi vähäpäästöinen moottori.
mitäkös noi jutut nyt tarkottaa? eli katti vissiin pakollinen olla?
-
FD se tosiaan oli missä oli EGR, piti tarkistaa ku rupes vaivaan. :facepalm:
Tuommonen turbokone tuo niin kivasti eloa 200-sarjalaiseenki että suosittelen harkitsemaan. Vaparivirittämiseenki vierähtää äkkiä reippaasti rahaa.
Kaikki on suhteellista.
Vaparin viritys on mielenkiintoisempaa viritystä. Ahtoja nostaa urpokin(ja särkee koneen).
-
Nuo laatikoiden välitykset on tosiaan johonki muuhun ku kiihyttelyyn tarkotettu. Riippuu ihan haluaako autolta käytännön kiihtyvyyttä vai isompia numeroita paprulla.
Tuo vaihteisto kävikin mietityttämään. En tiedä onko tuo 4-lovisen ominaisuus (M45?), mutta tuntuu olevan niin helkutin hidas vaihdettavakin... tai ei oo ihan uuden karhee enää? Periäkin vissiin sisuksiltaan erilaisia.
Mitä noiden B230FK/FT:n jatkeena on käytetty (M47?) ja meneekö lootat suoraan 240:een (kannakkeet, keppi varsineen)? Kätevintähän olisi, kun pitäisi tolla ajaakin, hankkia pakettina kone+loota+apukamppeet, hieroa sitä tallissa illan hämärissä ja vaihtaa sitten laakista kaikki paikoilleen.
-
Tuo vaihteisto kävikin mietityttämään. En tiedä onko tuo 4-lovisen ominaisuus (M45?), mutta tuntuu olevan niin helkutin hidas vaihdettavakin... tai ei oo ihan uuden karhee enää? Periäkin vissiin sisuksiltaan erilaisia.
Mitä noiden B230FK/FT:n jatkeena on käytetty (M47?) ja meneekö lootat suoraan 240:een (kannakkeet, keppi varsineen)? Kätevintähän olisi, kun pitäisi tolla ajaakin, hankkia pakettina kone+loota+apukamppeet, hieroa sitä tallissa illan hämärissä ja vaihtaa sitten laakista kaikki paikoilleen.
Kyllä nuo kunnossa ollessaan on ihan suht nopeita vaihtaa ja helppokäyttösiä. Laatikko käy 940:stä mutta ainaki keppitelineen joudut ottamaan 240 lootan perästä. -95 ja uudemmissa 940:ssä on ollut sitten M90 laatikkoa joka kestää enemmän vääntöä ku m47. Ja on muutenki vähä modernimpi laatikko, hinnat pyörii n.400-500e.
M47 kestää kuitenki turbokoneenkin perässä järkevästi käytettynä.
-
Tuo 4-lovinen vaan antaa niin hyvän kasaritunnelman :) Ei siis uuden karheutta vaan vanhan väljyyttä.
Ja saa se tuon B200F:nkin tuntumaan "tehokkaalta" ku nelosella 80-100km/h vauhdissa tuntuu vetoja löytyvän (lue kierrokset jo taivaissa). Tai sit ne on noi mun isommat suuttimet jotka on tuonne konehuoneeseen joltain eksynyt (Bosch 0 280 150 804, selvisi mulle eilen tuolla korjaamopalstalla). Ilmeisesti normit B230FK/FT:lle, joten koneenvaihto on jo osin tehty ;D
-
Tuo 4-lovinen vaan antaa niin hyvän kasaritunnelman :) Ei siis uuden karheutta vaan vanhan väljyyttä.
Ja saa se tuon B200F:nkin tuntumaan "tehokkaalta" ku nelosella 80-100km/h vauhdissa tuntuu vetoja löytyvän (lue kierrokset jo taivaissa). Tai sit ne on noi mun isommat suuttimet jotka on tuonne konehuoneeseen joltain eksynyt (Bosch 0 280 150 804, selvisi mulle eilen tuolla korjaamopalstalla). Ilmeisesti normit B230FK/FT:lle, joten koneenvaihto on jo osin tehty ;D
Sulla on sitten aika reippaanlaiset suuttimet tuohon mottiin. :o
M4*-laatikoihin saa muuten nätisti tehtyä vaihdevälinlyhentimen hitsaamalla vaihekeppiin pallon alapuolelle jatkoa. N.15mm jatkopalalla tulee muistaakseni aika passeli, paljo parempi vaihtaa kun ei tartte kauhoa pykäliä.
http://i575.photobucket.com/albums/ss191/242tic84/vaihdevlyhennin.jpg
-
Onko muuten nuo turbon ja vaparin LH2.4 ruisku- ja sytkäboxit samanlaisia? Esim. tuolla kauppapaikalla myynnissä "turbon boxi" tms.
Onko IMM:t samanlaisia (-016)?
-
Ulkoapäin ovat samanlaisia, mutta sisältä sitten erilaiset. Riippuen mikä koodi boksissa on niin softassa on eroja. Sytkäbokseissa sama juttu. IMM:ut on kaikissa samat.
-
Mistä saisi tilattua nokka-akseleita b230f volvoon? Kovasta etsinnästä huolimatta en löytänyt.
-
Mistä saisi tilattua nokka-akseleita b230f volvoon? Kovasta etsinnästä huolimatta en löytänyt.
Riippuu ihan millaista etsii....jos etsii jotain hiukan vakiota parempaa, nii kannattaa selailla kierrätyskeskus-osiota. Rajuja nokkia löytää jokkismiehiltä....ja kaipa noita "uusia" virinokkiakin vielä joku myy....ainakin ruotsissa.
-
http://www.catcams.be/800x600/mainframe.htm?english Ja tuoltahan noita taitas löytyä kans.
-
eli jos rekisteriotteessa lukee kolmitoimikatalysaattori niin silloin on vähäpäästöinen jos ymmärsin oikein?
meneekö volvo vielä päästöistä läpi B230f kat, jos ottaa katin pois/tyhjää katin. vm89
-
eli jos rekisteriotteessa lukee kolmitoimikatalysaattori niin silloin on vähäpäästöinen jos ymmärsin oikein?
meneekö volvo vielä päästöistä läpi B230f kat, jos ottaa katin pois/tyhjää katin. vm89
1. Kyllä on vähäpäästöinen, jos otteessa on maininta katalysaattorista.
2. Katalysaattorin tulee olla vähäpäästöisessä autossa paikallaan katsastuksessa.
Tyhjäämiselläkin on se vaikutus, ettei päästöistä ole toivoakaan päästä läpi,
koska vähäpäästöisen auton moottorin päästöt ovat riippuvaisia katalysaattorin suodatuksesta,
sekä vähäpäästöisessä ja ei-vähäpäästöisessä autossa on eri päästörajat.
-
1. Kyllä on vähäpäästöinen, jos otteessa on maininta katalysaattorista.
2. Katalysaattorin tulee olla vähäpäästöisessä autossa paikallaan katsastuksessa.
Tyhjäämiselläkin on se vaikutus, ettei päästöistä ole toivoakaan päästä läpi,
koska vähäpäästöisen auton moottorin päästöt ovat riippuvaisia katalysaattorin suodatuksesta,
sekä vähäpäästöisessä ja ei-vähäpäästöisessä autossa on eri päästörajat.
Paitsi, että on toivoa.
-
Itellä ois menny päästöistä läpi tyhjätyllä katilla just ja just mutta sen verran liikaa happea vuotavasta putkesta että ei.
-
Itellä ois menny päästöistä läpi tyhjätyllä katilla just ja just mutta sen verran liikaa happea vuotavasta putkesta että ei.
Paitsi, että on toivoa.
Joo, onhan se mahdollista että jäisi karvan marginaali päästömittauksessa ilman kattia, sen tiesinkin.
Vaparikoneen virityshän on kuitenkin tuplasti mielenkiintoisempaa kuin ahdetun, koska kikkailua ja hienosäätöä on jonkun verran enemmän, että jokainen hevosvoima saadaan irti. Toki turbo-koneessa on omat puolensa, kuten huipputeho, mutta vapari koneessa parasta on lineaari voimantuotto. B230F tarjoaa, myös kohtuullisen väännön, joka tekee ajosta suhteellisen leppoisaa.
-
Joo, onhan se mahdollista että jäisi karvan marginaali päästömittauksessa ilman kattia, sen tiesinkin.
Vaparikoneen virityshän on kuitenkin tuplasti mielenkiintoisempaa kuin ahdetun, koska kikkailua ja hienosäätöä on jonkun verran enemmän, että jokainen hevosvoima saadaan irti. Toki turbo-koneessa on omat puolensa, kuten huipputeho, mutta vapari koneessa parasta on lineaari voimantuotto. B230F tarjoaa, myös kohtuullisen väännön, joka tekee ajosta suhteellisen leppoisaa.
Meinaatko, että b230ft:stä tätä vääntöä ei löydy?
-
Meinaatko, että b230ft:stä tätä vääntöä ei löydy?
Vai oisko FT koneessa niin paljon vääntöä että ajo ei ole enää leppoisaa
-
Ei nyt ole penkkilappuja saatavilla, ja korit joissa koneet, pikkusen erilaiset missä "todennut" mutta ei tuossa T moottorissa kyllä ole sitä mukavaa vääntöä 1000-1500rpm mikä vapaastihengittävästä löytyy. 1500rpm -> alkaakin sitten kovempi rähinä kuin vaparissa.
-
Ei nyt ole penkkilappuja saatavilla, ja korit joissa koneet, pikkusen erilaiset missä "todennut" mutta ei tuossa T moottorissa kyllä ole sitä mukavaa vääntöä 1000-1500rpm mikä vapaastihengittävästä löytyy. 1500rpm -> alkaakin sitten kovempi rähinä kuin vaparissa.
Eikös se pikkumandariinimitsu nyt höngi ilmaa jo tyhjäkäynnilläkin? :o
Mutuilua.
-
Laittakaa se automaatti suosiolla sinne ni tarvi miettiä alavääntöjä
-
Laittakaa se automaatti suosiolla sinne ni tarvi miettiä alavääntöjä
Juu ei, kunnei sitä ole :2funny:
-
Juu ei, kunnei sitä ole :2funny:
Mä sain just yhen 3-lovisen BW35:sen vaihtokaupas ;D
Tollane tappikoneen perään S* S*
-
Ei nyt ole penkkilappuja saatavilla, ja korit joissa koneet, pikkusen erilaiset missä "todennut" mutta ei tuossa T moottorissa kyllä ole sitä mukavaa vääntöä 1000-1500rpm mikä vapaastihengittävästä löytyy.
Jaa-a, samalla tavalla minulla lähtee 1600 kiloa painava 940 Classic B230FT:llä tyhjäkäynnillä kytkimen nostamalla liikkeelle kuin 1350 kiloa painava 240 B230F:llä ja viimeksi eilen tuli todettua että 940 menee valittamatta nelosella neljääkymppiä noin 1300 rpm taulussa. Eihän siinä mitään järkeä ole mutta kyllä se sen tekee. Voi toki olla eri juttu jos on piristetty turbokone mutta ainakin vakiona T-nokalla se vetää kiltisti todella alhaalta.
-
Meinaatko, että b230ft:stä tätä vääntöä ei löydy?
Tottakai löytyy, puhuinkin vapareista. Tottakai turbo on turbo, ja siinä on turbokoneen vääntö. :)
-
Jaa-a, samalla tavalla minulla lähtee 1600 kiloa painava 940 Classic B230FT:llä tyhjäkäynnillä kytkimen nostamalla liikkeelle kuin 1350 kiloa painava 240 B230F:llä ja viimeksi eilen tuli todettua että 940 menee valittamatta nelosella neljääkymppiä noin 1300 rpm taulussa. Eihän siinä mitään järkeä ole mutta kyllä se sen tekee. Voi toki olla eri juttu jos on piristetty turbokone mutta ainakin vakiona T-nokalla se vetää kiltisti todella alhaalta.
Tarkoitan nyt oikeastaan sitä vääntöä sieltä 1000-1500 tuntumassa missä turbo ei vielä puhalla käytännössä mitään. Onhan tuossa vapaastihengittävässä hieman korkeampi ruttusuhdekin ja siitä kai se tulee :)
Nokkina siis FT = T ja F = VX
-
Paremmin se T nokka tarjoaa alavääntöä kuin VX
Laittakaas nyt jotain dynolappuja niin loppuu se loputon vääntö :idiot2:
-
Niin, jokuhan saattais ruuvata siihen f-koneen kylkeen sen mitsun 13c:n kaveriks niin oispa kiva ajella kun on vääntöä koko ajan. ;D
Kannattaa suhtautua varauksella tuohon bensakoneen katin tyhjäykseen. Mulla ei mennyt b230f tyhjätyllä katilla päästöistä läpi, häkä oli liian korkea. Vaihdoin uunituoreen magnaflown katin, niin putkesta ei tullu ku kukkasia ja heinäsirkkoja ja katsuri oli mielissään.
Ja turha odottaa sillä katin poistolla mitään huomattavaa tehonlisäystä matalavireisessä vaparivehkees.
-
Niin, jokuhan saattais ruuvata siihen f-koneen kylkeen sen mitsun 13c:n kaveriks niin oispa kiva ajella kun on vääntöä koko ajan. ;D
Kannattaa suhtautua varauksella tuohon bensakoneen katin tyhjäykseen. Mulla ei mennyt b230f tyhjätyllä katilla päästöistä läpi, häkä oli liian korkea. Vaihdoin uunituoreen magnaflown katin, niin putkesta ei tullu ku kukkasia ja heinäsirkkoja ja katsuri oli mielissään.
Ja turha odottaa sillä katin poistolla mitään huomattavaa tehonlisäystä matalavireisessä vaparivehkees.
Ei kai sitä kukaan tyhmä leimalle ilman kattia mene kun saa hyvä tuuri olla jotta läpi pääsee..
Tosiaan jos katti on EHJÄ ja ei siis tukkoinen niin eipä juuri huomaa poistoa. Kun taas sopivasti tukkoisen poisto tuo kyllä todella huomattavan eron persdynoon..
Paremmin se T nokka tarjoaa alavääntöä kuin VX
Laittakaas nyt jotain dynolappuja niin loppuu se loputon vääntö :idiot2:
Ens kevään penkkipäivillä ;)
-
vaikuttaako kannen vinguttelu päästöihin? meneekö päästöistä vielä läpi vx3 nokalla??
-
vaikuttaako kannen vinguttelu päästöihin? meneekö päästöistä vielä läpi vx3 nokalla??
miks ei menis päästöistä läpi jos on kaikki ehjää autossa.
itellä vx3 ja kiilloteltu pakokanava. kirkkaasti alle päästöarvojen.
-
D-nokka 38" pakovenat ja laskettu kansi puristukset 11:1 noin, ja kevyesti
tehdyt kanavat+r-seetit meni päästöistä LH:lla läpi.
Kuinkakoha monta kertaa tuonki kirjottanu :buck2:
-
D-nokka 38" pakovenat ja laskettu kansi puristukset 11:1 noin, ja kevyesti
tehdyt kanavat+r-seetit meni päästöistä LH:lla läpi.
Joku Wärtsilän meridiesel? Tarvii olla "iso kansi" jos siihen menee 38 tuuman venttiilit.
-
Pyörikös jollakin semmonen A-nokka nurkissa? Olis tarkotus laittaa tohon -93 940 farkkuun kone b200F M47 meinaan pikku piristystä.
Putki on poikki = Eli haetaan kasa putkia kunnollinen äänenvaimennin ja http://www.race.fi/fi/product/31908-Catco-jalometalli-kisakatalysaattori-2.5%22,-bensa.html
Tarkotus hankkia 531 kansi joka madalletaan, kanavat hiotaan tasasiks ja imusarja kohdistetaan (pykälät pois.) Nokka-akseli vaihtuu A tai siitä kireempään.
Vapaavirtaussuodatin jolle vedetään putkia etuosasta parantamaan ilman saantia.
Jakohihna vaihdetaan ja samalla säädetään ruiskutus ja sytytys.
Isommat vanteet kesäks 17 tuumaset ja matalan profiilin kummit. (vanne painaa vähemmän kun kumi.)
Kardaania oon miettiny et saisko teetettyä suoran kardaanin alumiinista mikä kestäs. Kardaanista kun sais muutaman kilon painoa niin toi kierrosherkkyys vähän paranis.
Halvin ja paras tehon lisäys mulle varmaan olis työkalujen poisto autosta mutta kun olis tarkoitus niitä kuljettaa työmaalle välillä.
-
Putki on ihan hyvä vaihtaa vähän paremmin virtaavaan mutta tuo katti on hieman ylitse ampuva. Ihan semmosella normaalillakin virtaa ihan hyvin noihin tehoihin mitä noilla muutoksilla saisit irti. Jos kerran on 531 kansi hakusessa ja moiset muutokset niin hommaa sitten kerralla kunnon nokka. Turhaa sinne A -nokkaa on laittaa.
Tuo vapaavirtaussuodatin nyt ei tuo juurikaan mitään hyötyä. Muokkaa vaan sitä alkuperäistä boksia siten että tuo sinne suoraan kylmää ilmaa ulkoa. Mites meinasit tuon säädön tehdä bensalle ja sytkälle?
Jos haluat oikeasti keventää jousittamattomia massoja niin sitten katse tuonne Compomotiven/Braid/jne. malleihin, mutta hintaa on noilla vanteilla jo sitten ihan mukavasti. Samoin kumeja kannattaa katsella sitten sieltä vähän hintavemmista.
Tuo kardaanin merkitys nyt tässä hommassa on ihan mitätön.
Näihin muutoksiin tulet käyttämään suht paljon rahaa ja tehoja mitä tulet vapauttamaan tuosta b200f:stä ei ole kovinkaan paljon. Mutta jos on halua ja ylimääräistä rahaa niin antaa mennä vaan :)
-
Joudun kuitenkin rakentamaan putkiston uudestaan niin laitan uuden katin samalla koska en halua tehdä samaa työtä kahta kertaa. Kun katti hajoaa nyt siis hitsattuna putkeen kiinni.
Kaikki on parempia nokkia kun nykynen http://www.vrcf.fi/foorumi/Smileys/webby/2funny.gif
Vapaavirtaussuodattimeks tulee pestävä joten ei tarvi joka vuosi vaihtaa uuteen = parissa vuodessa on hintansa tienannut takaisin. (+ semmonen on jo valmiina edellisestä kulkuneuvosta.) Säätöjä bensalle/sytkälle en tee itse vaan ne tekee joku joka osaa.
Kytkin menee uusiksi heti ens vuoden alussa samalla olisi mahdollista vaihtaa pottamallin vauhtipyörä kevyempää mutta haluan sen 14 kilosen turhakkeen pitää siellä.
En kardaanin teetättäminen pitäisi maksaa kuin 200-300 euroa (jos rupeaa vaihtamaan vanhaan kardaaniin uusia kumeja/laakereita niin kyllä siihenkin rahaa palaa.)
Osat menee toiminimen piikkiin koska työautoa ``korjattiin`` osien/töiden todellinen hinta jää aika pieneksi.
Putkisto noin 350 euroa
Kansi osineen noin 350 euroa
Muut hommat onkin jo perus huoltotöitä.
Idea on lähinnä kun korjataan/huolletaan niin tarkoitus aina laittaa hiukan alkuperäistä parempia osia takas. Bensan kulutuksen pienentymisellähän ne kokoajan itseään takaisin tienaa.http://www.vrcf.fi/foorumi/Smileys/webby/idiot2.gif
Autohan hankittiin vartavasten hetki sitten kun toi pentu synty eli ei ole tarkoitus rakentaa mitään kiihdytysautoa vaan pikkuhiljaa parantaa.
-
B200 vaparivirittäminen on kuolleen hevosen piiskaamista. Ja viittaan ilmaisussani amerikkalaiseen sanontaan, enkä kehenkään foorumilaiseen.
-
Tarkotus hankkia 531 kansi joka madalletaan, kanavat hiotaan tasasiks ja imusarja kohdistetaan (pykälät pois.)
531 kannne hinnalla saa 2,3 litraisen alakerran josta on moninkertainen hyöty käyttöautossa verrattuna 531 kanteen
-
Tuo kannen hinta osineen on aika optimistinen. Pelkkä kansi tulee verottaan jo sen näppi 300€ ja jos siihen meinaat ihan ammattimiehen kanava ja seetityöt tehdä niin ainakin toiset 300€ menee siihen.
Vauhtipyörääkään et mene vaihtamaan kevyempään ellet vaihda sinne uutta moottorinohjausta tai teetä vauhtipyörää jossa on LH:lle tuo anturin kehä. Toisekseen LH:n säätäminen ei missään firmassa onnistu, se on täysin itse opiskeltava homma ja siihen on hommattava oikeat työkalut.
Tuo kardaanihomma on kyllä ihan turhin kaikesta koska sillä rahalla hommaat jo paremman koneen tuonne keulille ja sillä saavutat huomattavasti enemmän. Ja kardaani on paksuudeltaan sen verta pieni että sieltä se 1 kg pois niin ei paljoa huomaa missään.
Ja valitettavasti tuo polttoaineenkulutuksen pieneneminen ei tule tapahtumaan.
B200 vaparivirittäminen on kuolleen hevosen piiskaamista. Ja viittaan ilmaisussani amerikkalaiseen sanontaan, enkä kehenkään foorumilaiseen.
Tuohon ei tarvitse paljoa lisätä.
-
, lastut bokseihin täältä
Ei vaan täältä -50% halvemmalla..
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=21556.msg469739#msg469739
-
531 kannne hinnalla saa 2,3 litraisen alakerran josta on moninkertainen hyöty käyttöautossa verrattuna 531 kanteen
Eikös se ole 10x hyöty, kun yhdistää nämä kaksi tekiää?
-
Eikös se ole 10x hyöty, kun yhdistää nämä kaksi tekiää?
25hv lisää.
-
531 kannne hinnalla saa 2,3 litraisen alakerran josta on moninkertainen hyöty käyttöautossa verrattuna 531 kanteen
Oleellisin mitä ainakin itse hain takaa on et vanha kansi = kulunut kansi
Elikkäs kulunut kansi laskee niitä alkuperäisiä tehoja ja nostaa kulutusta. Nyt kun hankin uuden kannen (käytetyn) jota samalla vähän parannellaan niin vaikutusta varmasti on.
Välillä täällä tuntuu unohtuvan että siinä 20v vanhassa koneessa tuskin on niitä alkuperäisiä tehoja enää. Ei varsinkaan kun ihmiset ei tee edes perus huoltoja autoonsa. Tarkoitan nyt siis ihmisiä joita itse tunnen jotka eivät tunnu ymmärtävän edes että moottori öljy pitää joskus vaihtaa.
-
Tuskin on kaakit tallella 20 vuoden ajon jälkeen. Kaakkeja katoaa vuotavaan kanteen ja alakertaan. Ihan voittajakombinaatio ei ole laittaa väljän alakerran päälle tiivistä kantta. Jos alakerran remppaa, niin kohteeksi kannattaa valita B230.
-
Tuskin on kaakit tallella 20 vuoden ajon jälkeen. Kaakkeja katoaa vuotavaan kanteen ja alakertaan. Ihan voittajakombinaatio ei ole laittaa väljän alakerran päälle tiivistä kantta. Jos alakerran remppaa, niin kohteeksi kannattaa valita B230.
Saattaahan se alakerta jossain vaiheessa vaihtua mutta myöhemmin. Täytyy etsiä sopiva aihio ja pistää alakerta `ùuden``veroiseksi.
Ideahan mulla on juurikin siinä että mitkään nämä ``viritykset``ei mene hukkaan koska tosiaan voi sitten vaihtaa alakerran joskus ja sitten pomppaakin tehot jo ihan eri luokkaan :P
Autolla on tarkoitus päristellä vuosia. Mittarissa nyt alle 300 tuhatta joten ei pitäs olla ihan lopussa vielä :)
-
Saattaahan se alakerta jossain vaiheessa vaihtua mutta myöhemmin. Täytyy etsiä sopiva aihio ja pistää alakerta `ùuden``veroiseksi.
Ideahan mulla on juurikin siinä että mitkään nämä ``viritykset``ei mene hukkaan koska tosiaan voi sitten vaihtaa alakerran joskus ja sitten pomppaakin tehot jo ihan eri luokkaan :P
Autolla on tarkoitus päristellä vuosia. Mittarissa nyt alle 300 tuhatta joten ei pitäs olla ihan lopussa vielä :)
jos vuosia meinaat huristella, niin ehdottomasti suoraan se b230
-
B200 vaparivirittäminen on kuolleen hevosen piiskaamista. Ja viittaan ilmaisussani amerikkalaiseen sanontaan, enkä kehenkään foorumilaiseen.
Miten niin? Ei tuo ole millään tavalla huonompi viritysaihio, kuin vaikkapa B230. Paitsi tietysti kuutiomäärältään :)
-
Miten niin? Ei tuo ole millään tavalla huonompi viritysaihio, kuin vaikkapa B230. Paitsi tietysti kuutiomäärältään :)
Ni siinähä sä jo itekki kerrot miks se on huonompi
-
Tämä menee vähän etuveto vs takaveto tai automaatti vs manuaali - kinasteluksi
Käykää ajamassa B200 ja B230 koneisia autoja. Näitä on suomi pullollaan
Vakionahan B200F ja B230F on laiskoja molemmat. Isolohko jaksaa vääntää edes vähän
Sit kun ruvetaan laittamaan saastenokan tilalle edes jotain vakionokkaa niin B230 vie pidemmän korren
Siinä ei auta sipsitty kansi, vapaavirtaus suodatin tai pellisarja. Mikään ei korvaa kuutiotuumia
-
Tämä menee vähän etuveto vs takaveto tai automaatti vs manuaali - kinasteluksi
Käykää ajamassa B200 ja B230 koneisia autoja. Näitä on suomi pullollaan
Vakionahan B200F ja B230F on laiskoja molemmat. Isolohko jaksaa vääntää edes vähän
Sit kun ruvetaan laittamaan saastenokan tilalle edes jotain vakionokkaa niin B230 vie pidemmän korren
Siinä ei auta sipsitty kansi, vapaavirtaus suodatin tai pellisarja. Mikään ei korvaa kuutiotuumia
Toisaalta hipo B200 viritys sisältää pentan kammen jolla saadaan tilavuus 2140cc sopivilla männillä,
ollaan jo puolmatkassa islohkoon ;D
-
Miten niin? Ei tuo ole millään tavalla huonompi viritysaihio, kuin vaikkapa B230. Paitsi tietysti kuutiomäärältään :)
Volvon kannen halkaisija on jotain 93 mm. B200 poraukseltaan 89 mm. B230 96 mm. Tuolla on aika iso vaikutus siihen miten kansi reagoi venttiilien suurentamiseen.
-
Volvon kannen halkaisija on jotain 93 mm. B200 poraukseltaan 89 mm. B230 96 mm. Tuolla on aika iso vaikutus siihen miten kansi reagoi venttiilien suurentamiseen.
Kun rakennellaan käyttö-autoa niin tarkoitus on pitää bensan kulutus normaalissa mielellään se sais hiukan laskea joten ei tässä nyt ruveta venttiileitä isompiin vaihtamaan.
Kyllähän melkein kaikki nyt osaa maksimi tehot koneesta repiä mutta kun koitetaan saada lisää vääntöä 1000-3500 kierrosalueella ja mahdollisesti auto liikkumaan 100km/tunnissa hiukan pienemmillä kierroksilla niin täytyy vähän enemmän harkita mitä tekee.
-
Kyllähän melkein kaikki nyt osaa maksimi tehot koneesta repiä mutta kun koitetaan saada lisää vääntöä 1000-3500 kierrosalueella ja mahdollisesti auto liikkumaan 100km/tunnissa hiukan pienemmillä kierroksilla niin täytyy vähän enemmän harkita mitä tekee.
Vaihtaa sen isolohkon sinne.
-
ja mahdollisesti auto liikkumaan 100km/tunnissa hiukan pienemmillä kierroksilla niin täytyy vähän enemmän harkita mitä tekee.
Miten se konetta vaihtamalla pienemmillä kierroksilla menisi?
-
Vääntö saadaan juurikin 230 lohkolla. Kierroksia jos alemmas halutaan, niin meneekin jo perävälityksen vaihtamiseksi.
-
kuutiotuumia tulee kuitenkin reilu 15% lisää
-
Vääntö saadaan juurikin 230 lohkolla. Kierroksia jos alemmas halutaan, niin meneekin jo perävälityksen vaihtamiseksi.
Sanoin tossa aikaisemmin jo että on tarkoitus hankkia 17 tuuman vanteet ja siihen sitten oikeanlaiset renkaat päälle. Renkaiden halkaisijan muuttaminen on helpompaa/halvempaa kun uuden perän hankinta, kunnostus ja vaihto.
Käyttö-autoa kun ei voi tallissa pitää viikkoa vaan maksimissaan yhden päivän poissa ajosta.
-
Sanoin tossa aikaisemmin jo että on tarkoitus hankkia 17 tuuman vanteet ja siihen sitten oikeanlaiset renkaat päälle. Renkaiden halkaisijan muuttaminen on helpompaa/halvempaa kun uuden perän hankinta, kunnostus ja vaihto.
Käyttö-autoa kun ei voi tallissa pitää viikkoa vaan maksimissaan yhden päivän poissa ajosta.
koneen nyt swappaa kevyesti viikonlopussa, tuossa nyt ei tartte tehdä edes muutoksia pakoputkeen tai imusarjaan..
Saat painaa mäkiin kaasun pohjaan, kun painavaan koriin lyödään pidempi kokonais välitys ja vaikka kaks kaveria istumaan kyytiin.
Taitaa kulutuskin tippua pelkän isolohkon asennuksella juuri tuosta syystä
-
Hengetön pikku alakerta + 17" pyörät.. eipä taida paljoo kulutukset laskea. Vaihda nyt ihmeessä se B230 kone sinne nokalle äläkä tuhlaa rahojasi pikku koneeseen. Tai miksi edes kyselet täällä yhtään mitään, kun olet jo päättänyt mitä teet autollesi?
-
Hengetön pikku alakerta + 17" pyörät.. eipä taida paljoo kulutukset laskea. Vaihda nyt ihmeessä se B230 kone sinne nokalle äläkä tuhlaa rahojasi pikku koneeseen. Tai miksi edes kyselet täällä yhtään mitään, kun olet jo päättänyt mitä teet autollesi?
En kai mä muuta ole kysellykään kun A-nokkaa.
Mielestäni oma ``virittämiseni``liittyy otsikkoon aikalailla.
Nyt voisin kyllä esittää kymysyksen.
Tehonmittaus onko minkä hintasta ja onko tiedossa tampereen läheisyydessä paikkaa missä voisi käydä kyselemässä. Olisi hieno käydä mittaamassa auton tehot tässä kunnossa ja tehot kun virityksiä tehdy. Nimen omaan tehot pyöriltä kiinnostaa.
-
Nimen omaan tehot pyöriltä kiinnostaa.
Pyörätehot on siitä kivoja että niitä ei voi verrata kuin pyörätehoihin. Toisiin Volvoihin ja muiden virityksiin ei voi näin ollen verrata.
Jos mittaat niin mittaa sitten ennen ja jälkeen tehot SAMOILLA renkailla
-
Ja moottori tehot ei ole verrannollisia ollenkaan minkään toisen kulkuneuvon kanssa koska vaihdelaatikko ja perä hukkaa niin paljon tehoja.
Todellinen teho on aina pyöriltä mitattuna.
Tarkoitus oli käyttää samoja renkaita juu mutta ilmeisesti nastarenkailla ei voi tehoja mitata joten siirtyy sekin :'(
-
Voisin vähä lainata tätä kun oon aatellu vähän piristää tota omaa 740 B230f kulkinetta. mahtaako tulla tämmösellä reseptillä lissää potkua minkä verRan? Eli jos D nokka, turbon suuttimet, joku xl peltisatsi ja sitte lastutus RE85? saako sitä toimimaan lastulla vai täytyykö hoitaa joku adapteri systeemi?
-
ja sitte lastutus RE85? saako sitä toimimaan lastulla vai täytyykö hoitaa joku adapteri systeemi?
Adapterihan on lähinnä purkkakorvike "lastulle" eli sille että moottorinohjaus itse ymmärtäisi viinan päälle. Jos voi valita niin kyllä viinaanmenevä ECU-ratkaisu pesee adapteriviritykset.
Sinänsähän RE85:n käyttöönottoon pääsee jo sillä että vaihtaa n. 30% isommat suuttimet. Jos huipputehoja haetaan niin sitten tarvii optimoida moottorinohjausta viinan ominaisuuksille. Nokalla ja pakosarjalla ei taida B230F:stä kyllä kuurakettia saada vaikka miten viilaisi ohjausta.
-
Adapterihan on lähinnä purkkakorvike "lastulle" eli sille että moottorinohjaus itse ymmärtäisi viinan päälle. Jos voi valita niin kyllä viinaanmenevä ECU-ratkaisu pesee adapteriviritykset.
Sinänsähän RE85:n käyttöönottoon pääsee jo sillä että vaihtaa n. 30% isommat suuttimet. Jos huipputehoja haetaan niin sitten tarvii optimoida moottorinohjausta viinan ominaisuuksille. Nokalla ja pakosarjalla ei taida B230F:stä kyllä kuurakettia saada vaikka miten viilaisi ohjausta.
Joo en nyt ajatellukkaan että heti tulee +50hp mutta jos vähän pirteyttä saisi lissää. onko täys mahdottomuus saada edes tonne 140 hepan hujakoille noita hevosia?
-
Nokka piristää kivasti. M = kuristus
-
mites jos ostaa tuplavenajouset niin miten saan selville oikean jousipaineen? vain onko tuolla suurtakaan merkitystä?
-
Laitetaas tänne vielä mielipidekyselyä mahdollisista kesän virityksistä. Tuli Timos Motorin poikien kanssa sähköpostiviestiteltyä tossa ja olivat sitä mieltä, että seuraavalla kokoonpanolla saisi kivasti 230F lisää jerkkua.
Heille siis ostoslistaa;
-13,10 nokka
-Peltipakosarja
-Chipit bensa ja sytkä puolelle
-Jäykemmät venttiilijouset
Kansi vaihtuisi 531 josta sen verta tavaraa pois, että puristukset 11,5 (?ehdotuksia parempia?) kanavat siistiksi ja imusarjan kohdistelu. Perus sähköflekti ja vauhtipyöramodit.
Mitä puuttuu? Mitä pitäisi vielä ottaa huomioon? Saako jostain (suomesta) osaa halvemmalla? (eivät lähettäneet vielä tarjousta) Muita mielipiteitä? Olenko aivan hakoteillä? Myynkö Volvon ja ostan Bemarin? Kiitoshei.
E: Ja vaparikone pitäis rakentaa :D
-Beris
-
Mitä puuttuu?
Ahdin ;D
-
Nokka ratkaisee tosipaljon. Imuventtiilin sulkeutumis ajankohta(voidaan hakea säädettävällä nokkapyörällä) ja nokkien välinen kulma vaikuttavat eniten. Pakosarjalla voidaan korjata joitakin epäkohtia mutta näillä tehoilla vaikutus on aika teoreettinen.
Perä välitys täytyy sovittaa käytettävään vetoalueeseen. Muuten auto ei liiku vaikka penkitetyt teholukemat lupailisivatkin jotain muuta
Yli 4,0 välitys olisi ehkäpä välttämätön ja ylivaihde laatikko vähintääkin kiva
-
Morjesta, en tiedä mikä on sääntö topikkejen nosteluun täällä mutta yleisesti en viitsi tehdä uutta aihetta kun tämä vanhakin on vielä olemassa (haulla etsin).
Eli mulla on kanssa kysymyksenä käyttis volvon piristäminen ja kulutuksen lasku mahdollisesti.
Faktoja-> auto on siis 240GL
Edit. Pakko oli lisätä kuva vielä kaikkien riesaks :D edit2. linkki korjattu
(http://img541.imageshack.us/img541/162/ftt2.jpg)
-b230f kone, katalysaattorilla ja lambdalla (papereissa lukee että katalysaattori on muttei vähäpäästöisyydestä, tiedä sitten)
-530 kansi
-320tonnia mittarissa
-kone huone ainakin näyttää vakiolta
Eli tarkotus olis kutitella vähän lisää tehoja ja ehkä laskea hiukka kulutusta niin että tuo menis edelleen leimasta läpi ja kestäis edelleen.
Ensinnäkin kannattaako nykyistä konetta alkaa laittamaan vai ostaa toinen aihio jota laittaa ja vaihtaa sitten vai mitenkä :O
tähän asti olen suunnitellut seuraavia ->
-D tai Yx3 nokka (vaiko joku muu?)
-viskoflekti pois ja sähköinen tilalle (jollain kokemusta asiasta??)
-joku lastu?
Paljonko tollasesta nokasta kärsii maksaa ja mitä eroa on urallisella ja urattomalla nokalla? Onkos jotain helppoa tapaa selvittää mikä nokka tuola on sisällä ja mistä sen nokan ylipäätään tunnistaa? Meinaan että pystyykö sen jostain öljy täyttö korkista tai jostain urkkia :D?
onko ylipäätään mitään järkeä lähteä leikkiin, itse en ole pahemmin nelareita viritellyt mutta 2t puolen tunnen hyvin...
Eikös se periaate olis että enemmän tavaraa sytytys hetkellä ja nopeampaa kaasun vaihduntaa vai miten se nelkuissa meneekään.
Mitenkäs sitten kun mulla on toi sähköruisku niin onko tossa kokonaisuudessa joku pullon kaula ja onko joku osa mihin ei välttämättä heti tarvitse koskea.
Meinaan esim. kannattaako vapari putsari? Entäs tarviikse sitten järeempää pakoputkistoa ym. jos alkaa vähän piristämään.
ajatus olis mennä mahdollisimman pienellä budjetilla.
Niin ja pieni off topikki vielä, tietääkö joku meneekö minkään auton puoli kupit / jotkun tukevammat penkit volvoon helposti? Oma kuskin penkki on löysä ja vetelä (ilmeisesti peltirunko rikki) eikä siinä meinaa edes pysyä mitä nyt oon vähän sillä ehtiny ajaa (elokuussa kortti).
Kiitän jo valmiiksi vastauksista!
-
Ihan kauheen moneen kysymykseen en nyt ota kantaa, mutta jos rekisteriotteessa maininta kolmitoimikatista, on auto vähäpäästöinen. Nokista pyydetään noin 50€-> jos on "virinokka", ja urallisen nokan voi laittaa koneeseen, jossa virranjakaja sijaitsee kannen takapäässä. Nokan malli löytyy sen tulipellin puoleisesta päästä, eli 240:ssä pitää ottaa venakoppa ja se pyöreä muovi takaa pois, ja kirjain on stanssattuna nokan päähän. Ja penkkiä ei ole paha korjata itse. Sieltä on todennäköisesti runko tässä (http://i852.photobucket.com/albums/ab86/Kaziganth/Volvo/28122011238.jpg) mallissa. Penkki irti(neljä mutteria), selkänoja irti istuinosasta(ei pakollinen), verhoilut ja pehmusteet pois ja hitsaa läjään. Jotkut on hajonneita vaahtomuoveja korjannut liimaamalla ne läjään+pintaan denimiä tai jotain muuta kestävää materiaalia.
-
Okei no mulla se nokka pitää sit olla uraton koska mulla se virran jakaja ei oo ainakaan sielä päädyssä (yks volvo expertti kertoi siitä vaikken ihan kaikkea tajunnu). Eipä sielä olis edes tilaa sille pahemmin.
Nojoo mutta tarkotus olis hommata niin sanotusti "sporttisemmat" penkit (semmoset kuitenkin että hyvä takamuksiset nais henkilöt mahtuu penkkeihin). Tosiaan se vielä jäi tosta lisäämättä että askina on m47 eli tuo 5 vaihteinen kova aski.
Niin se tässä lähinnä nyt kysytyttää että kannattaako edes virittää ja hyötyykö pelkän nokan vaihdosta mitään vai pitääkö samalla vaihtaa ns. kaikki (pakopuoli, vapari, lastu...)
ja mitähän kun oon kuullu tältä samalta volvo expertiltä että hän hakee aina päästö laput kaverilta ja hänellä on hitsattuna katin ulkokuori 3" putkistoon kiinni ja katsastus mies on jättäny asian sitten käsittelemättä sen enempi kyselemättä...
Muuten pystyykö tota sähköstä nelipiste ruiskua edes säätämään?
-
Nokaksi käy urallinen ja uraton ku lohkojakaja.
Jos "kolmitoimikatalysaattori" -> vähäpäästönen, jos "katalysaattori" -> ei vähäpäästönen(?)
Mikä vm? Jos ei vähäpäästönen nii turboa vaan sit.
-
veikkaisin että on "vähäpäästönen" malli. Vuosimalli 90. Katsoin tota isoa paperi nivaskaa mikä tossa tuli mukana (just ostettu viime viikolla) niin jossain vanhoissa katsastus papereissa oli mittattu päästöjä mutta uudemmissa näytti olevan tyhjää :O!
Tarkotus olis pitää tuo vaparina ainakin armeijaan asti koska sen jälkeen olis tarkotus hakea saksasta bmw 330d käyttö autoks jonka jälkeen volvosta tulis suurin ja aikaa ja rahaa vievin harrastus näillä näkymin.
Eli edelleen kaipaisin nuita vihjeitä mitä tolle vaparina kannattaa tehä ja mitä ei, onko tämmöset toimenpiteet kokeneesta b23 kannesta aihioksi:kansi plaanattu ,kanavat kohdistettu ja venttiilit kiillotettu ja seetit hiottu?
-
Puristussuhde noin 12,5, 46/38 venttiilit+kanavatyöt, 45 tai 48mm läppärungot, isommat suuttimet, ohjelmoitava moottorinohjaus, joku hyvä nokka, lituska vauhtipyörä, 2,5" putkisto(katti pitää olla)+peltisarja, 13mm veivit.
Noilla voisi lähteä kokeilemaan.
-
Nyt tuli jo vähän liian kalliita hevosia :D Auttaisko lastu + nokka hevoset edes siihen 120??
-
Nyt tuli jo vähän liian kalliita hevosia :D Auttaisko lastu + nokka hevoset edes siihen 120??
Riittää.
Kannesta kannattaa ottaa 1mm pois ja ilmansaantia helpottaa.
Kuvat ovat 700-sarjasta, mutta sama idea.
80mm puruletkua
(http://img27.imageshack.us/img27/4943/img0506qf.jpg)
Turhat leegot poistettu
(http://img703.imageshack.us/img703/150/img0509m.jpg)
Rälläkkää
(http://img37.imageshack.us/img37/9037/img0514hf.jpg)
-
Nyt tuli jo vähän liian kalliita hevosia :D Auttaisko lastu + nokka hevoset edes siihen 120??
Halvat hevoset ja vapari ei kuulu samaan lauseeseen!!!
-
Kiitos vastauksista :D Nyt selkis jo sen verta että vakio ilman saantia parannetaan ja ostan varmaan sen toisen kannen mikä on kunnostettu ( B23 kansi plaanattu ,kanavat kohdistettu ja venttiilit kiillotettu ja seetit hiottu . Ajettu kunnostuksen jälkeen n.1000 km, hinta 50 euroo) onko tuo ok hintane jossen koittaa vaikka 40e tinkasta? Ja tuo varmaankin on hintasa perusteella 530 eli sama kun mulla nyt. Tuon kaveriks joku nokka ja lastu. Mistä muuten tiedän sitten ettei tuo käy laihalla ja onko tolla ruiskulla "aivot" eli kun saa enempi ilmaa ni osaa ihan omatoimisesti rikastaa seosta?
Onko tuo volvon vakio pakosarja riittoisa mihinkä hevosiin asti? Kävin just kömpimässä tuon alla ja huomasin että katin kohalla on 2 saumaa per puoli eli varmaankin vaihdettu/poistettu ja hitsattu uudelleen ::)
uskaltaako muuten udella kulutuksen muutoksia noilla kannen pikku muutoksilla + nokalla ja ilmansaannin parannuksella, mitään kauheeta kierroskonettahan siitä ei noilla tempuilla tulis, olisko mahdollista että kulutus pienenis tai pysyis edes samassa? Ainakin omien 2t viritysten kanssa tehoa nostamalla olen saanut kulutusta jopa pienennettyä tuntuvasti, onkohan sama mahdollista auton kanssa?
-
Halvat hevoset ja vapari ei kuulu samaan lauseeseen!!!
tämä pitää kyllä paikkansa. 100% tehonkasvu vaparina maksaa suunnilleen sen verran että sillä tekee melkein 2 turbomosaa..toisaalta nostan hattua sellasellelle rakentajalle joka tekee vaikka 200heppasen vinomosan, lähes jokainenhan pystyy tekemään pakosarjan ja siihen jatkoksi ahdin+muuta tarpeellista ja tuolla ottamaan sen 200heppaa.
-
Onko tuo volvon vakio pakosarja riittoisa mihinkä hevosiin asti?
valusarjalla kaverin jokkiskoneesta on jarrutettu 160hp
-
valusarjalla kaverin jokkiskoneesta on jarrutettu 160hp
No mitäs muuta siihen on tehty? Tommoset lukemat olis mulle ihan unelmat :P
-
Kyllähän se valusarja riittää niin pitkälle, mitä vaparikoneesta kannattaa ottaa.
Se että katti on hitsattu pakoputkeen kiinni ei välttämättä kerro mistään vaihdosta. JOtenkinhan se katti on siihen putkeen täytynyt kiinnittää.
Toisaalta 20v vanha auto... Ei se nyt niin hämästyttävää ole että katti olisi vaihdettu.
-
Puristussuhde noin 12,5, 46/38 venttiilit+kanavatyöt, 45 tai 48mm läppärungot, isommat suuttimet, ohjelmoitava moottorinohjaus, joku hyvä nokka, lituska vauhtipyörä, 2,5" putkisto(katti pitää olla)+peltisarja, 13mm veivit.
Noilla voisi lähteä kokeilemaan.
Esim tällä reseptillä aletaan olemeen lähellä sitä 200hp
-
edelleen mua kiinnostaa miten jokkis volvosta napataan 160hp kun jokkiksessa käsittääkseni tarkotus tehdä mahdollisimman halvalla? Eli jos olis kevyesti modattu 530, lastu, nokka, vapaammin virtaava vakio putsari niin irtoisko näillä jo tuommoisia lukemia vai jotain 120-130 luokkaa?
-
edelleen mua kiinnostaa miten jokkis volvosta napataan 160hp kun jokkiksessa käsittääkseni tarkotus tehdä mahdollisimman halvalla? Eli jos olis kevyesti modattu 530, lastu, nokka, vapaammin virtaava vakio putsari niin irtoisko näillä jo tuommoisia lukemia vai jotain 120-130 luokkaa?
Kyllähän näillä voidaan jo sinne 120 - 130 hp päästä...
-
edelleen mua kiinnostaa miten jokkis volvosta napataan 160hp kun jokkiksessa käsittääkseni tarkotus tehdä mahdollisimman halvalla?
Tarkotus on päästä halvalla mutta ne jotka voittaa pyttyjä SM-kisoissa laittaa kyllä rahaa surutta meneen. Nettiautosta voi käydä kattoon mitä jokkisautoista pyydetään. Kaikki on järjestään kalliimpia kun hinta jolla se pitäis myydä kisan jälkeen. Jokkiksesta on menny se harrastuksen edullisuus metsään jo kauan aikaa sitten. Meni vähän OT mutta kuitenkin....
-
tähän asti olen suunnitellut seuraavia ->
Paljonko tollasesta nokasta kärsii maksaa ja mitä eroa on urallisella ja urattomalla nokalla?
Tuollainen D tai VX3 ym nokka maksaa täällä foorumilla noin 60e-100e.
Sillä ei ole sulla väliä onko urallinen vai uraton koska 240 volvossa on virranjakaja lohkossa ja tuon nokassa olevan uran tarkoitus on pyörittää virranjakajaa mm 740 volvoissa joissa jakaja on koneen päädyssä :)
Eli 240 käy kumpikin nokka ja 740 käy vain urallinen nokka.
Kun perus virityksiä hakee niin kannattaa lukea ainakin tuo linkki
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=464.0 (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=464.0)
Siellä on ainkin 1kpl b230 kone josta otettu aika "halvoilla" muutoksilla 190hv :)
Tuo sinun volvossa oleva moottori on hyvä viritystä ajatellen koska on "iso" lohko, Kyllä tuollaista vähäpäästöistä autoakin pystyy virittämään kunhan ei laita liian jyrkkää nokkaa tai muutenkaan liian rajua viritystä mikä vaikuttaa liikaa päästöihin. Ennemmin kuin poistaa katin niin suosittelisin miettimään sellaista vaihtoehtoa että ostaisi "kisa/racing" katalysaattorin.. Ne maksaa melko paljon mutta esim käytettynä sellaisen voi löytää halvemmalla tai sitten jos haluaa uuden niin ainakin biltema myy aika edullisesti. Hyöty suhdetta en sitten itse osaa sanoa :)
Tuosta fiskon poistosta ja sähköflektin asennuksesta saa täällä hyvät ohjeet :)
omaan b230 koneeseen ei ole kauheasti maksanut "piristys" osat (kaikki osat ostettu täältä foorumilta). Esim:
-530 Kannen lasku -1.5mm, hinta 40e koneistamolla
-Sähköflekti 8e, volvo 940 Flektin anturi 11e (motonet)
- V nokka 40e, paremmat männät 40e, LH 2.4 ruiskun osat 100e
- Kannen kanavien kohdistus ja siistiminen 0e (itse tehty)
-imusarjan kohdistus 0e
-2.5" tee-se-itse putkisto n. 100e (motonet)
Tuossa olis nyt jotain, en jaksa kaikkea kirjottaa :)
Eli kannattaa lukea nuo alla olevan linkin topiicit läpi niin saa aika paljon tietoa vaparin virittämiseen, siellä aika moni miettii samoja asioita
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?board=30.0 (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?board=30.0)
-
No hei kiitoksia. Nyt tuli hyvää tekstiä ja sieltähän saa luettua vaikka mitä. Hienoa kerrassaan.
Mun kohalla kai ei sitten muuta kun osien metsästykseen ja lastun tekijän juttusille.
Tuo yx3 lienee ehkä se parempi nokka mulle kun meinasin että kulutus pysyis edes jonkun maailman rajoissa. Eikös tuolla pitäis saada vääntöjä ja kulutusta ehkä alas?
Tosiaan ostan sen toisen kannen mistä sitten tekee niin eiköhän tässä jotain saada aikaan. Mitenkässe nelarissa menee, eikös kantta laskemalla = puristus suhteen kasvattamisella saada koneesta lisää vääntöä? Jolla taas saisin sitä hokemaani kulutusta ehkä alas.
Muuten mitenköhän nuo mun pikku piristykset nouseekohan bensan vienti rajusti jos ajaa nätisti. Tällä hetkellä tuo vie jotain 10l/100km mitä sillä nyt on ajettu, olisko mahdollista ettei kulutus nousisi tai ainakin pysyisi edes samassa ::)
Mjoo, jotenkin viritys ja bensan syönti menee samassa käyrässä mutta jos kyse olis nimenomaan väännön ja tehon hakemista alakierroksilla niin eikös se sillon vois laskea, ainakin omista kokemuksista prätkissä että semi kireellä koneella on tehoa myös alakierroksilta lähtien ja kone käy nätisti ja jaksaa vetää vrt. vakio ja kyllä on kulutuskin laskenut. Tiedä sitten näistä autoista kun ne mulle vielä ihan vieras käsitys on.
Mutta hei kiitoksia paljon vastauksista, olen taas viisaampi!
-
edelleen mua kiinnostaa miten jokkis volvosta napataan 160hp kun jokkiksessa käsittääkseni tarkotus tehdä mahdollisimman halvalla? Eli jos olis kevyesti modattu 530, lastu, nokka, vapaammin virtaava vakio putsari niin irtoisko näillä jo tuommoisia lukemia vai jotain 120-130 luokkaa?
täälläpäin on muutama kokenut kannentekijä jotka tekee perus kairaukset+kolmikulma seetit parilla sataa, tuohon päälle isot venttiilit, ja esim. 45 vaakoja saa käytettynä sopuhintaan, isot rutut...kyllä stanu moottorista saa ihan hyvinkin paukkua ulos. Muutaman penkkilapun kaverilla näin ja huonoin oli joku 150hp tuntumassa.
Noissa sm jokkis volvoissa alkaa olemaan jo stroukattua alakertaa ja melkein 250hp. Joskus niitä halvalla tehtiinkin.
Vakio ruisku on ehkä hiukan huono tehoa haettaessa. Mutta kun hommaat esim. SMT7 tms. Niin saat säädeltyä sitä omaa ruiskua. Nokan ajotus ja kiristää ennakkoa, sitte joku kevyesti siistitty kansi vaikka k-nokalla ja n.1-1,5mm laskettuna. Tehoista en osaa sanoa mutta kait semmonen +30-40% tehon nousu nyt ainakin tulee.
Ja mitä lastuviritykseen vaparimoottorissa tulee niin mielestäni aivan turhaa..lastut ahdettuihin..niissä ne jo vähän auttaakin. Ja melkeen samaan rahaan saat ton SMT:n ja hyötyä on paaaljon enemmän
-
Tuossa sulle kaveri joka tekee lastuja tällä foorumilla.
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=21556.0 (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=21556.0)
Ja koska olet uusi täällä niin et varmaan ole löytänyt kaikkia topiceja joten tuolta kannattaa osia kattella :)
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?board=72.0 (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?board=72.0)
-
Kiitoksia linkeistä, heti löyty vx3 ja alko kova vääntö hinnasta :D
Onkos olemassa mahdollisuus ettei kulutus nousis nuilla mun piristyksillä... Mulla se kipuraja on siinä 10 tuntumassa :D
-
Onkos olemassa mahdollisuus ettei kulutus nousis nuilla mun piristyksillä... Mulla se kipuraja on siinä 10 tuntumassa :D
Ei nouse kulutus autoa virittäessä, teho tulee tyhjästä
-
Omassa turbovollessakin kulutus laski ihan sinne 20litraa satasella tuntumaan :)
-
Onkos olemassa mahdollisuus ettei kulutus nousis nuilla mun piristyksillä...
On. Itse itseäni lainaten:
[...] oma ehdotukseni on nokan vaihto, kun vaihdettiin M-nokka VX:ään sen piti teoriassa vähentää alavääntöä, nostaa yläkierrostehoa ja lisätä kulutusta koska alakierroksilla on painettava enemmän kaasua. Tosiasiassa kävi niin että voimaa tuli tuntuvasti lisää koko kierrosalueelle, vetoalue laajeni noin 1500 rpm, auto kulkee kahdeksaakymppiä vitosella pintakaasulla ja maantiekulutus jopa väheni pari desiä ilmeisesti paremman hengityksen ansiosta. Nokkaa lukuunottamatta täysin vakio B230F.
-
Onhan se totta että kulutus voi toki pudota.
B230F tapauksessa kone on "kuristettu" nokalla ja katilla.
Motti joutuu tekemään ylimääräistä työtä taistellakseen näitä kahta vastaan.
Ylimääräinen työ haukkaa kakkua
Asia erikseen tuleeko sillä piristetyllä koneella ajeltua samanlailla kuin vakiolla...
-
Graham Bell kirjoitteli joskus, että 0,9 - 1,1 mm paljerako olisi kulutuksen kannalta hyvä.
-
Veikkaan enemmän että vinokoneen polttoainesyöppö maine johtuu huonosti säädetyistä kaasariversioista ja/tai nelivaihteisista laatikoista. Jos auto painaa puolitoista tonnia, on rakennettu yli 20 vuotta sitten ja silti kuluttaa 2,3 litran koneella seitsemän litraa maantiellä ja kympin pintaan kaupungissa niin eihän tuo nyt mikään surkea luku ole. Vertailun vuoksi vaikkapa V50 2.0 koneella haukkaa Volvon omien ilmoitusten (totuus voi olla jotain ihan muuta) mukaan kaupungissa 10,8 litraa ja maantiellä 5,7 litraa vaikka on sen 20 vuotta uudempi ja järkyttävästi aerodynaamisempi, siihen nähden litra sataselle on aika vähän.
Tähän pakko kommentoida vielä, että kun ottaa vielä huomioon milloin kyseinen auto ja varsinkin moottori on alunperin suunniteltu... Ei ollenkaan paha kulutus siis...
-
Talvi lähestyy. Olisi kiva tietää olisko kannen laskusta mitään käytännön iloa työhön nähden? Niin ja mites se meni että joku nokka tässä b230äffässä ahdistaa ja joku olis parempi :idiot2: Jotain pientä piristystä tohon vois ajatella ::)
-
Mooi! Mulla ei enää oo 240 harmi kyllä mutta voin pari juttua kertoa :) Eli kone oli b230f.
Näillä piristyksillä tuntuu jo perseessä selvä tehoero ja kultuskaan ei noussut oikeistaan ollenkaan:
-ilmanputsarin ohjainläppä pois(saa molemmista ilmanottoaukoista ilmaa) tai vaihtoehtoisesti vapari suoratin
-B230FB Koneen (löytyy mm. 940 vaparista) sytytyksen ohjaus boxi
-"Vapari lastu" eli pieni piristys bensakartan puolelle
-putkisto vapaasti virtaavaks, itsellä oli yks läpivirtaava pönttö
-VX3 nokka akseli
Tehoa arviolta 135-140hp näillä muutoksilla.
Suosittelen ;)
-
Haaveissa pirteämpi vapari..
Saakos näillä muutoksilla mitään tuntumaa ratin taakse:
-lastu, b230fb:n bensakartta
-nokka-akseli (mikä on järkevää laittaa?)
-sähköflekti
240 -92 B230F, automaatti...
-
Parhaimman pirteyden saat kun vaihdat sinne käsin hämmennettävän.
Tuohon kun lisää vielä katin korvausputken ja nokkavalinnaksi vaikka VX niin kyllä sillä kaupassa käy.
-
Parhaimman pirteyden saat kun vaihdat sinne käsin hämmennettävän.
Tuohon kun lisää vielä katin korvausputken ja nokkavalinnaksi vaikka VX niin kyllä sillä kaupassa käy.
Laatikon vaihto lienee allekirjoittaneelle vähän turhan iso projekti. Tätä volvoa ruuvataan pihalla kun sää on myöten.
Ajattelin että jos laittaisi tuon mainitsemasi vx nokan ja lisäksi laskisi kantta(joka lienee 530?) millin(?), sähköflekti ja lastu b230fb bensakartalla. Minkäslaista pikku teholisää näillä muutoksilla saisi? Mitään mahottomia ei haeta/haaveilla, vapari kuitekin. Mitäs vaiheloota tykkää näistä muutoksista?
-
minä asentelin edeliseen volvooni joka oli B230F mootorilla tonilta paranellun FB koneen bensalastun, ennen lastuakaan auto ei vienyt kun 8-9 litraa sadalle matka-ajossa tasasen rauhallisella ajotyylillä (90-110km/h) mutta lastutuksen jälkeen ero oli melkein käsikosketeltavissa vääntö parani huomattavasti kun ei tarvinnu niin paljoa ylämäessä painaa kaasua lisää että vauhti pysyis yllä ja poltoaine kulutuskin pieneni, en varmaan kauheasti valehtele jos sanon että jopa 0.5 litraa sadalle katosi kulutuksesta, lastun lisäks ei ollu muuta kun pakoputke muutettu sen verran että sinne oli vaihdettu yks läpivirtaava vaimennin, muistaakseni oli jonun kanssa täältä foorumilta puhe että pakoputken virtausta pystyy hieman parantamaan tuossa vakioputkessakin silä että jatkaa toisio putkia 10cm ja olikohan että alusta kasvattaa sitten putkikoa hieman. mutta itse kyllä suosittelen sitä fb lastua tonilta ja miks ei sitten vaikka vaihtaa putkisto vapaamin virtaavaan ja parantaa ilman ottoa.:)
-
Mites tuommonen vx3 nokka, onko järkeä laittaa muuten vakio koneeseen? Ongelmia katsastuksen suhteen taikka muuten? Entäs nämä timosmotorsin nokka-akselit, mikä olisi b230f:ään paras?http://www.timosmotor.com/produkter/category/6/kamaxlar
Minkälainen projekti tuo nokka-akselin vaihto on käytännössä? Käyttö auto ja katsastuksesta pitäa mennä läpi muutoksien jälkeenkin.
-
Mites tuommonen vx3 nokka, onko järkeä laittaa muuten vakio koneeseen? Ongelmia katsastuksen suhteen taikka muuten? Entäs nämä timosmotorsin nokka-akselit, mikä olisi b230f:ään paras?http://www.timosmotor.com/produkter/category/6/kamaxlar
Minkälainen projekti tuo nokka-akselin vaihto on käytännössä? Käyttö auto ja katsastuksesta pitäa mennä läpi muutoksien jälkeenkin.
Ei siitä pelkästä VX-nokasta ole paljonkaan hyötyä. Ehkä jotain newtoneita ja hevosia.
Vetoalue siirtyy ylemmäksi, koska on kireämpi tehtaan "sport"-nokka.
Jos sen nokan nyt sinne vaihtaa, niin uudet laakerit ja pultit nokkapukkeihin.
Välykset pitää myös säätää kohdalleen.
Itse B230F:n virityksestä sen verran, että omaan seiskaan suunnittelin kireämmän rakentavani.
Kanneksi tulee -531 ja nokaksi VX3. Kaikki tulee kanteen uutta.
Kellarina tietenkin B230, ja sinne kaikki uutta (Mahlen vakiomännät, ja 13 mm veivit tai h-profiilit), kampiakseliin kiillotus/hionta (jos kulunut sen verran).
Peltipakosarja ja snurrattu vakioimusarja.
Ohjaukseksi sama LH 2.4, ja bensalastu.
Pakoputkisto katilta taakse 2,5" kahdella vaimentilla.
Ainakin aluksi vakiosuuttimet (Siemens Deka 192cc), bensakiskoksi vakio tai Nuke Performance.
Tuolla reseptillä pitäisi saada suhtellisen toimiva katumoottori, ja tehoa pitäisi irrota 140+ hp.
Halvaksihan se ei silti tule, vaan kustannusarvion tein moottorin osalta, että 1500 - 2000e.
-
Vinokoneen nokalla ei ole varsinaisia laakereita.
Pultteja ei kannata vaihtaa jos ei ole rikki(eli joku idari ylikiristänyt).
Välykset kannattaa aina tarkastaa, vaikka pitäis kirjain nokkien kyllä omien mittausten mukaan ollakkin samalla perusympyrällä.
-
Vinokoneen nokalla ei ole varsinaisia laakereita.
Pultteja ei kannata vaihtaa jos ei ole rikki(eli joku idari ylikiristänyt).
Välykset kannattaa aina tarkastaa, vaikka pitäis kirjain nokkien kyllä omien mittausten mukaan ollakkin samalla perusympyrällä.
Saatiin ammattimieheltä taas parempaa tietoa, kuin itse olin opiskellut. :hello:
-
Ei siitä pelkästä VX-nokasta ole paljonkaan hyötyä. Ehkä jotain newtoneita ja hevosia.
Vetoalue siirtyy ylemmäksi, koska on kireämpi tehtaan "sport"-nokka.
Mihinkään varsinaisesti siirry. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että VX:llä saa paremmat alaväännötkin kuin M:llä, puhumattakaan siitä että siinä missä alkuperäinen vetoalue on 1500-4000 rpm muuttuu se tuolla muotoon 1500-5500 rpm ja huomaat että autolla alkaa olla vaikea ajaa alle 2000 rpm kierroksilla kun ne vaan pyrkii nousemaan jopa pintakaasulla.
-
Mihinkään varsinaisesti siirry. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että VX:llä saa paremmat alaväännötkin kuin M:llä, puhumattakaan siitä että siinä missä alkuperäinen vetoalue on 1500-4000 rpm muuttuu se tuolla muotoon 1500-5500 rpm ja huomaat että autolla alkaa olla vaikea ajaa alle 2000 rpm kierroksilla kun ne vaan pyrkii nousemaan jopa pintakaasulla.
Tosiaan nyt kun nokkien taulukkoa tutkin uudestaan, niin ei ole asteissakaan kauheasti eroa M- ja VX3 - nokkien välillä,
mutta kuitenkin sen verran, että olettaisi, että vähän muuttuisi ylemmäksi (1500 rpm kuitenkin, niin ehkä osasinkin lukea).
Mutta hyvä tosiaan hyvä, että sinulla on. käytännön kokemusta. :)
-
Pointti on siinä että vetoalue ei varsinaisesti siirry ylemmäs vaan se laajenee reilusti. Minuakin peloteltiin silloin kun tuo vaihdettiin että alaväännöt häviää ja ties mitä mutta kun ei, vetoja tuli lisää läpi koko kierrosalueen tosiaan sen verran reilusti että nyt sillä on vaikea ajaa neljääkymppiä, kyseinen suoritus vaatii 1700 rpm kolmosella mutta kun se haluaa kiertää jo pintakaasulla lähemmäs kahta tonnia. Ja minulla on tosiaan vielä "tavallinen" VX eikä VX3 jonka pitäisi olla tuotakin alavääntävämpi aikaisemman ajoituksen ansiosta.
Ei mitään aavistusta miksi näitä on vielä '92 tehty M-nokalla kun V-sarjaa on ollut saatavilla, edes päästöt ei muuttuneet mihinkään vaikka saastenokka vaihtui sporttimalliin mutta nyt sitä voi jo sanoa käytöksen puolesta moottoriksi. :idiot2:
-
Tuolla reseptillä pitäisi saada suhtellisen toimiva katumoottori, ja tehoa pitäisi irrota 140+ hp.
Halvaksihan se ei silti tule, vaan kustannusarvion tein moottorin osalta, että 1500 - 2000e.
Eikö kannattais ettii sit vaan suoraa 16v?
-
Ohhoh, tännehän tupsahti juttua :o Näillä näkymin siis vx nokkaa metsästelemään, kun kerran kaikin puolin parempi kuin tuo m. :)
Hyvää joulua volvo harrastelijoille! :hello: Kylmän tallin mekaanikko kiittää ja kuittaa.
-
Ei siitä pelkästä VX-nokasta ole paljonkaan hyötyä. Ehkä jotain newtoneita ja hevosia.
Vetoalue siirtyy ylemmäksi, koska on kireämpi tehtaan "sport"-nokka.
Jos sen nokan nyt sinne vaihtaa, niin uudet laakerit ja pultit nokkapukkeihin.
Välykset pitää myös säätää kohdalleen.
Itse B230F:n virityksestä sen verran, että omaan seiskaan suunnittelin kireämmän rakentavani.
Kanneksi tulee -531 ja nokaksi VX3. Kaikki tulee kanteen uutta.
Kellarina tietenkin B230, ja sinne kaikki uutta (Mahlen vakiomännät, ja 13 mm veivit tai h-profiilit), kampiakseliin kiillotus/hionta (jos kulunut sen verran).
Peltipakosarja ja snurrattu vakioimusarja.
Ohjaukseksi sama LH 2.4, ja bensalastu.
Pakoputkisto katilta taakse 2,5" kahdella vaimentilla.
Ainakin aluksi vakiosuuttimet (Siemens Deka 192cc), bensakiskoksi vakio tai Nuke Performance.
Tuolla reseptillä pitäisi saada suhtellisen toimiva katumoottori, ja tehoa pitäisi irrota 140+ hp.
Halvaksihan se ei silti tule, vaan kustannusarvion tein moottorin osalta, että 1500 - 2000e.
no ainaki järkyttävän hintanen kone tulollaan muutaman lisähepan takia... onhan nuista 230f koneista saatu tämänki foorumin käyttäjien toimesta 170hp+ ja reilusti halvemmalla. esim kanget ja bensakisko ei ole tosiaankaan ensimmäinen jarru johon kannattee rahaa alkaa syytämään.
-
Jos sen nokan nyt sinne vaihtaa, niin uudet laakerit ja pultit nokkapukkeihin.
Välykset pitää myös säätää kohdalleen.
omassa b230f ei ainkanaa ollut minkään valtakunnan laakeriliuskoja nokalla, ihmetytti kyllä mutta aluksi mutta eipä taida olla nykyisessäkään volvossa laakeriliuskoja nokka akseleilla ja nykynen on kuitenkin tinakuutosella
-
omassa b230f ei ainkanaa ollut minkään valtakunnan laakeriliuskoja nokalla, ihmetytti kyllä mutta aluksi mutta eipä taida olla nykyisessäkään volvossa laakeriliuskoja nokka akseleilla ja nykynen on kuitenkin tinakuutosella
Joo, ei oo Volvon koneissa laakeriliuskoja nokalla.
2,3L vaparivinokoneesta ei niin paljon tehoa saa irti, että 13mm kanget pettäis. Toki kaiken saa rikkomalla rikottua...
-
Tulikin hyvin juttua.
Kyllähän tiesin, että kun koneen rakennuskustannukset laskin, niin sanotaan ettei mitään järkeä,
mutta niin on minulle toiset sanoteet myös ettei Volvossakaan ole mitään järkeä.
Ajattelin vain, että jos alkaa konetta tekemään, niin kaikki osat uutta mitä saa.
Omaan käyttöön, kun tulee, ja muussakin auton huollossa ostan parasta mihin on varaa.
Saa hulluksi haukkua, mutta ei se mitään. :D
-
Tulikin hyvin juttua.
Kyllähän tiesin, että kun koneen rakennuskustannukset laskin, niin sanotaan ettei mitään järkeä,
mutta niin on minulle toiset sanoteet myös ettei Volvossakaan ole mitään järkeä.
Ajattelin vain, että jos alkaa konetta tekemään, niin kaikki osat uutta mitä saa.
Omaan käyttöön, kun tulee, ja muussakin auton huollossa ostan parasta mihin on varaa.
Saa hulluksi haukkua, mutta ei se mitään. :D
itsekin pyrin aina siihen että laitetaan uutta osaa ja mielummin aina alkuperäistä. jos koneen käyttää auki niin miks ei kannatas kasata kestävämillä osilla, tietää ainakin itse sitten että kone kyllä kestää.:)
-
itsekin pyrin aina siihen että laitetaan uutta osaa ja mielummin aina alkuperäistä. jos koneen käyttää auki niin miks ei kannatas kasata kestävämillä osilla, tietää ainakin itse sitten että kone kyllä kestää.:)
Ei ole järkeä laittaa peruskokoiseen vapariin tuhannen kalliita kiertokankia ja mäntiä vain mielenrauhan vuoksi. Vakio-osatkin kestää sen mitä tuosta 2.3L kellarista saa irti 8V-kannella. Ja silti turbomiehet nauraa partaansa...
-
Ei ole järkeä laittaa peruskokoiseen vapariin tuhannen kalliita kiertokankia ja mäntiä vain mielenrauhan vuoksi. Vakio-osatkin kestää sen mitä tuosta 2.3L kellarista saa irti 8V-kannella. Ja silti turbomiehet nauraa partaansa...
Olet kyllä oikeassa siinä, että pelkkään vaparikäyttöön ei, mutta olin jo mielessäni mennyt niin pitkälle, että myöhemmin voisi käyttää samaa konetta ahdettuna toisessa korissa. Mutta ei siitä sen enempää.
Vähän jalostui ajatukset tässä parin päivän aikana, kun täältäkin sai neuvoja, ja mielipiteitä.
Kyllä sen tulevan koneen alakerran, nyt varmaan sitten tulen 13mm kangilla kasamaamaan. Männiksi tulisi joka tapauksessa vakio Mahlet.
-
Jos meinaat vaparia kireemmällä nokalla, nostat varmaan puristukset sinne 12:1 huitukoille jolloin ei niillä männillä/kannella kyllä enää ahdeta! Jos taas jätät puristussuhteen alas, niin myöhemmin voi turbottaa muttei kyllä vaparina tule tehoa irtoamaan.
Kompromissinä tietysti voit sinne 10:1 huitukoille rutut jättää ja myöhemmin ahtaa viinalla. Vaatii vaan sitten melkein pakosti sen viinan ja vaparinakaan ei häävi ruttu jos laittaa kireää nokkaa...
Tietysti yksi mahdollisuus, on sitten turbokäyttöön hommata oma kansi. Jättää jotkun kompromissi männät, millä saa kantta rutosti madaltamalla rutut kohdallee ja myöhemmin turbottaessa vaihtaa sitten kannen päälle.
-
Jos meinaat vaparia kireemmällä nokalla, nostat varmaan puristukset sinne 12:1 huitukoille jolloin ei niillä männillä/kannella kyllä enää ahdeta! Jos taas jätät puristussuhteen alas, niin myöhemmin voi turbottaa muttei kyllä vaparina tule tehoa irtoamaan.
Kompromissinä tietysti voit sinne 10:1 huitukoille rutut jättää ja myöhemmin ahtaa viinalla. Vaatii vaan sitten melkein pakosti sen viinan ja vaparinakaan ei häävi ruttu jos laittaa kireää nokkaa...
Tietysti yksi mahdollisuus, on sitten turbokäyttöön hommata oma kansi. Jättää jotkun kompromissi männät, millä saa kantta rutosti madaltamalla rutut kohdallee ja myöhemmin turbottaessa vaihtaa sitten kannen päälle.
Kiitoksia vinkeistä. Kyllä se kannen lasku on myös käynyt mielessä :).
-
Tekee soivan vaparin noin 9 puristuksilla ja 13mm kangilla niin sitä voi myöhemmin paineistaa hyvällä menestyksellä
Malttia sen nokan kanssa. Ylinokittaminen oli muotia viimevuosikymmenellä.
-
Kompromissinä tietysti voit sinne 10:1 huitukoille rutut jättää ja myöhemmin ahtaa viinalla. Vaatii vaan sitten melkein pakosti sen viinan ja vaparinakaan ei häävi ruttu jos laittaa kireää nokkaa...
Puristussuhteen vaikutus tehoon & vääntöön ei välttämättä mene ihan aina niin kuin odottaisi.
Puristussuhteen nostaminen kuin ei välttämättä vaikuta suorituskykyyn, tämä on tullut havaituksi useammassakin kilpalaitteessa. 2 vent/syl moottorin (nokka 310/12,9) puristussuhteen nostaminen 10->11,4 vaikutti dynokäyrässä vain alle 1 kW, mikä menee jo mittaustarkkuuteen. Bensakarttoja sai kyllä pienentää jonkun verran. Samalla tavalla on käynyt myös useamman 4-vent/syl laitteen kanssa, nokat näissä ovat olleet kohtuullisia 270-280 asteisia.
Teorian mukaan puristussuhteen korottaminen nostaa paineita, jolloin työkierrosta irtoaa enemmän työtä, jolloin tehon pitäisi kasvaa. Mutta moottorissa puristussuhteen suurentaminen pienentää palavan aineen määrää, kitkat kasvat puristus- ja työtahdissa, venttiilit aukeavat lähempää männän päätä ja kaasut overlapin aikana mahtuvat huonommin virtaamaan palotilassa. Myös nakutusherkkyys kasvaa, jolloin joudutaan käyttämään myöhäisempää ennakkoa...
Kyllähän 10 puristussuhteisen koneen voi ahtaa ihan bensallakin, ahtopaineen suuruus jää vain alemmaksi kuin pienemmällä puristussuhteella.
-
Puristussuhteen vaikutus tehoon & vääntöön ei välttämättä mene ihan aina niin kuin odottaisi.
Puristussuhteen nostaminen kuin ei välttämättä vaikuta suorituskykyyn, tämä on tullut havaituksi useammassakin kilpalaitteessa. 2 vent/syl moottorin (nokka 310/12,9) puristussuhteen nostaminen 10->11,4 vaikutti dynokäyrässä vain alle 1 kW, mikä menee jo mittaustarkkuuteen. Bensakarttoja sai kyllä pienentää jonkun verran. Samalla tavalla on käynyt myös useamman 4-vent/syl laitteen kanssa, nokat näissä ovat olleet kohtuullisia 270-280 asteisia.
Teorian mukaan puristussuhteen korottaminen nostaa paineita, jolloin työkierrosta irtoaa enemmän työtä, jolloin tehon pitäisi kasvaa. Mutta moottorissa puristussuhteen suurentaminen pienentää palavan aineen määrää, kitkat kasvat puristus- ja työtahdissa, venttiilit aukeavat lähempää männän päätä ja kaasut overlapin aikana mahtuvat huonommin virtaamaan palotilassa. Myös nakutusherkkyys kasvaa, jolloin joudutaan käyttämään myöhäisempää ennakkoa...
Kyllähän 10 puristussuhteisen koneen voi ahtaa ihan bensallakin, ahtopaineen suuruus jää vain alemmaksi kuin pienemmällä puristussuhteella.
Asia selvä. Eli puristukset vain sinne 8:1 paikkeille niin toimii vaparina ja bensalla ahdettuna. Eikö näin ;)
-
Kavereiden kanssa porukalla tuumailtu noin 80-90km/h nopeuteen taloudellista vapari-vinokonetta... :D
Joten tähdätään tiettyyn kierrosalueeseen hyvien vääntö-ominaisuuksien kanssa. Pakosarjan mitoitus & tekeminen on "peruskauraa", joten siihen nyt ei tarvitse puuttua, mutta mitenkäs imusarja?
Kovasti on nykyautoissa (etenkin vaparidieseleissä) melkein metrin pituisia runnereita imusarjassa ja aika miehekkään kokoisia plenumeita jo ihan tehtaalta tullessa. Samoiten on imuputkistossa jo lähes jokaisessa vapaasti hengittävässä autossa ns. "resonointipönttö" (vähän sama asia, kuin 2-tahtimoottorissa "boost botle"), jonka pitäisi tuoda herkkyyttä juurikin jollekin tietylle kierrosalueelle, kun kaasu painetaa nopeasti pohjaan.
Nyt kysynkin, onko kukaan tutkinut/mitannut mistään autosta imusarjan pituuden vaikutusta "pers-dynoon" tai muutoin kulutukseen/toimintaan? Onko näissä pitkissä imusarjoissa oikeasti joku suurikin merkitys? Ainakin amerikkalaiset ovat 60- ja 70-luvuilla myyneet omiin V8 moottoreihinsa jotain virityspakettia, jossa kaasuttimet olivat sylinteriryhmien "ulkopuolella" eikä välissä, jolloin ryhmäkohtainen imusarjan pituus oli jotain 70-100cm. Tällöin moottorin vääntökäyrästä tuli erittäin laakea ja jo alhaalta nouseva, vaikka huipputehon määrä ja kierrosalue hieman laskivatkin.
Samoin "slant-six" kutoskoneeseen on ollut (ja on vieläkin) saatavilla "hyperpak" -virityssarja, jossa kaasutin tulee todella pitkän imusarjan päähän ja 6-3-1 pakosarja on aivan helvetin pitkä. "hyperpakitetty" kutonen ei kuulemma vedä kamalan ylös, mutta "täysi rähinä" on melkein koko kierrosalueella.
Eikös siinäkin ole ihan rehellisesti pulsseista kysymys? Jostain kuulin/luin että ns. "kolmas pulssi" olisi se tehokkain pulssi, jonka jälkeen pulssi alkaa heikkenemään.
Tässä nyt ei olla rakentamassa mitään, vaan ihan paperilla suunnitellaan ja ihmetellään, vähän mallinnetaan imusarjoja ja tutkitaan ym.
Olisiko mahdollista tehdä esim. vinokoneeseen muuttuvageometrinen imusarja, jolla moottorin vääntökäyrä saadaan pysymään ylhäällä liki koko kierrosalueen? Luulisin, että asiassa onnistuminen vaatisi myös muuttuvan nokan ajoituksen...
Miksi mietitään vaparia eikä turboa? Koska voidaan ja vapari on kiva. Saahan sitä suunnitella... :D
-
Nyt kysynkin, onko kukaan tutkinut/mitannut mistään autosta imusarjan pituuden vaikutusta "pers-dynoon" tai muutoin kulutukseen/toimintaan? Onko näissä pitkissä imusarjoissa oikeasti joku suurikin merkitys? Ainakin amerikkalaiset ovat 60- ja 70-luvuilla myyneet omiin V8 moottoreihinsa jotain virityspakettia, jossa kaasuttimet olivat sylinteriryhmien "ulkopuolella" eikä välissä, jolloin ryhmäkohtainen imusarjan pituus oli jotain 70-100cm. Tällöin moottorin vääntökäyrästä tuli erittäin laakea ja jo alhaalta nouseva, vaikka huipputehon määrä ja kierrosalue hieman laskivatkin.
...
Eikös siinäkin ole ihan rehellisesti pulsseista kysymys? Jostain kuulin/luin että ns. "kolmas pulssi" olisi se tehokkain pulssi, jonka jälkeen pulssi alkaa heikkenemään.
...
vapari on kiva.
Oiskohan syslerin isolohko 60-luvulta? Vai takana näkyvästä Kubotasta?
(http://www.forbbodiesonly.com/moparforum/attachment.php?attachmentid=26339&stc=1&d=1292288813)
+10% lisävääntöä käyttökierroksille
Aika vähän mun mielestä
Viperissä menee vieläkin imuputket ristiin mutta plenumit sentään pysyvät kansien välissä
(http://image.motortrend.com/f/wot/refreshing-or-revolting-2013-srt-viper-189379/59248144/Dodge-Viper-GTS-concept-engine-bay.jpg)
Noihin pulsseihin: kyllä se eka pulssi on tehokkain. Kolmatta pulssia käytetään mitoituksessa siksi että imusarjat mahtuvat konehuoneeseen. Toka pulssi vaatisi tuplasti pidemmän sarjan ja eka pulssi vielä tästäkin tuplat, eikö?
Ja vapari on kiva.
-
Joku linkki imu/pakosarjoihin
http://www.autozine.org/technical_school/engine/Intake_exhaust.html
-
Oiskohan syslerin isolohko 60-luvulta?
Kyllä. :)
Noihin pulsseihin: kyllä se eka pulssi on tehokkain. Kolmatta pulssia käytetään mitoituksessa siksi että imusarjat mahtuvat konehuoneeseen. Toka pulssi vaatisi tuplasti pidemmän sarjan ja eka pulssi vielä tästäkin tuplat, eikö?
Härregyy... Olisi aika mahtavasti putkea vinokoneen ympärillä. :D
Ja vapari on kiva.
Nimeomaan.
Tuota imusarjan pituuden hyödyllisyyttä on tässä tullut omassa päässä murehdittua. Esim. Ferrareissa on säätyvät imutorvet plenumin sisällä (joitain kymmeniä millejä), mitenköhän on niissä suunniteltu? Toki tehokkaita kierroskoneita, mutta...
Asiasta kukkaruukkuun, olikos sitä mitattua dataatm LH:n ja K-jet imusarjojen eroista, kun tuolla aika topicin alussa oli mainittu K-jettiläisen sarjan virtaavan paremmin?
Joku linkki imu/pakosarjoihin
http://www.autozine.org/technical_school/engine/Intake_exhaust.html
Tuo onkin opiskeltava ajan kanssa ihan mielenkiinnon vuoksi.
-
Tuota imusarjan pituuden hyödyllisyyttä on tässä tullut omassa päässä murehdittua. Esim. Ferrareissa on säätyvät imutorvet plenumin sisällä (joitain kymmeniä millejä), mitenköhän on niissä suunniteltu? Toki tehokkaita kierroskoneita, mutta...
http://www.youtube.com/watch?v=MRZW31F7McY
-
Vinokoneen taloudellisuuden parantaminen taitaa edellyttää paljon muitakin muutoksia kuin vain imu- ja pakosarjojen pituuden & halkaisijan muutokset... Noita moottoreita jos vertaa nykyisiin moniventtiilikoneisiin, niin vinokoneen kiertokanki + mäntä yhdistelmä painaa puolet enemmän, myös venttiilit ja vent.koneisto ovat huomattavasti keventyneet. Näiden osien keventäminen parantaa hyötysuhdetta, mutta 2-3000 rpm kierroksella vaikutus ei taida olla kumminkaan kovin suuri.
2vent/syl kansi hengittää kohtuullisen huonosti -> venttiilien aukiolojen tulee olla pitkiä => overlapin aikana bensaa huuhtoutuu pakosarjaan. Uudemmissa moottoreissa overlapiä ei ole ts venttiilit eivät ole auki yhtäaikaan. Hyvin virtaava kansi kun pystyy lyhyilläkin venttiilien aukioloilla samaan hyvän täytöksen, tämän seurauksena venttiilien aukioloista on voitu vähentää 30-40 astetta, mikä pidentää työ- ja puristustahtien pituutta jolloin myös hyötysuhde kasvaa. Muuttuvilla venttiiliajoituksilla saadaan venttiilien ajoitusta muutetuksi jolloin huuhtelu pysyy kierroksilla myös hyvänä. Vinokoneeseen pitäisi siis vaihtaa mahdollisimman löysä nokka-akseli (M tai T) ja ajoittaa se väännölle.
Nykyiset suuttimet saavat bensa paljon pienemmiksi pisaroiksi imuilmaan mitä vinokoneissa käytetyt yksireikäiset suuttimet tai k-jetin suutin. Mitä paremmin bensa sekoittuu imuilmaan, sitä tasaisempi seos on palotilassa -> palaa paremmin ja nopeammin. Isot pisarat palotilassa eivät ehdi höyrystymään, vaan palaessa muodostavat nokea pakokaasuun. Palotilan muotokaan ei ole mitenkään ihanteellinen vinokoneessa, nykymoottoreiss tulppa on keskellä missä palavaa ainetta on eniten. Vinokoneessa tulpan sijainti on laidassa ja palotapahtumasta syntyvä paine ei jakaudu koko männänlaelle tasaisesti eikä jouheasti. Puristustahdin aikana myös isompi osa bensailmaseoksesta törmää sen palotilan "ammeen" ulkopuolisiin katvealueisiin ja tiivistyy kanteen ks kohtiin.
Imu- ja pakosarjojen eroja kun miettii hyvä huuhtelun pohjalta, niin nykymoottori mahdollistaa sen, että sarjojen ei tarvitse toimia samalla kierroslukualueella kun overlappiäkään kun ei ole. Imusarjasta voidaan tehdä pitkä, jolloin se parantaa täytöstä matalilla kierroksilla. Pakosarja voidaan mitoittaa siten, että alipainepulssit parantavat huuhtelua (pakotahdin päätteeksi palotilaan jää alipaine) vasta isommilla kierroksilla.
Pintakaasulla ajettaessa pulssimainentoiminta on heikkoa imusarjassa. Kaasun nopeudet kun ovat tällöin matalat, jolloin myös painepulssit jäävät heikoiksi. Osakuormituksella vahvojen pulssien käyttäminen edellyttää siis pienempää halkaisijaa imusarjassa ja toki myös pakosarjassakin. Jos imuputkisto on ahdasta niin kierroksilla se ahdistaa. Imupuolelle tähän löytyisi ratkaisu, vaikka tekemällä imusarja siten että imuputkiston halkaisijaa voidaan muuttaa ajossa. Uudemmissa autoissa läpillä suljetaan toinen imukanava, jolloin osakuormituksella käytössä olevan kanavanpulssit vaihvistuvat + pyörteily palotilassa on voimakkaampaa. Vinokoneen tapauksessa imusarjassa pitää olla joku mekanismi, millä sen pinta-alaa saadaan koko matkalta pienennetyksi, vaikka kiertyvä lieriö yms. Toinen vaihtoehto on tehdä 2 rinnakkaista imuputkea, joista toisen saa suljetuksi kts 850 imusarja.
Pakosarjassa ongelmat osakuormituksessa ovat samat kuin imusarjassa. Kahdella rinnakkaisella putkistolla + läpillä voisi senkin saada toimimaan paremmin. Yksinkertaisinta on kokeilla vaikutusta tekemällä imu- ja pakosarjat niin pienestä putkesta (imu 25 ja pako 30 mm) että tehoa ei irtoa kuin 50-60 hv. Tällöin sarjojen toiminnan pitäisi olla tehokasta osakuormituksella 2-3000 rpm aluella.
Vaihtoehtoisesti vinokoneesta voisi deaktivoida 2-3 sylinteriä pois käytöstä, jolloin jäljelle jäävät sylinterit saisivat toimia isolla kuormituksella jolloin niiden hyötysuhde olisi jo paljon parempi. 2 sylinterin lepuuttaminen ajossa taitaa olla se helpoin vaihtoehto, mekanismi pitäisi rakentaa venttiilikoppaan mikä lukitsee imuventtiilit auki-asentoon (mäntiin pitää tehdä kolot venttiileille). Polttoaineen suikutus pitää vielä katkaista ks sylintereistä.
Vinokoneella jossa on 16-venttiinen kansi pitäisi kai olla parempi polttoainetalous. Nykymoottoreita 16v / 2.0 kyllä saa niin halvalla ettei tähän hommaan kannata kovinkaan paljoa uhrata aikaa, teorettisenä kokeiluna lähinnä jos jotakin kiinnostaa.
-
Pakosarjassa ongelmat osakuormituksessa ovat samat kuin imusarjassa. Kahdella rinnakkaisella putkistolla + läpillä voisi senkin saada toimimaan paremmin. Yksinkertaisinta on kokeilla vaikutusta tekemällä imu- ja pakosarjat niin pienestä putkesta (imu 25 ja pako 30 mm) että tehoa ei irtoa kuin 50-60 hv. Tällöin sarjojen toiminnan pitäisi olla tehokasta osakuormituksella 2-3000 rpm aluella.
Tuo jäi minua mietityttämään. Jos mitoittaa imu/pakosarjat, nokka-akselin ja kanavat + venttiilit toimimaan "täydellisesti" osakaasulla, niin veikkaan realistisen kulutuksen nousevan. Tasakaasulla tasamaalla mennään "hajulla" ja kevyesti, mutta moottorin viritysaste suhteessa tilanteeseen on täysin metsässä esim. ylämäessä tai ohituksessa. Moottorilla ei yksinkertaisesti kerkeä, vaan sitä joutuu vedättämään todella pitkään ja hakemaan tehoja päästäkseen mäen päälle.
Teoriassa kulutus on pieni, käytännössä ei.
Olen itse kokenut tämän käytännössä. Omistin joskus Fiat punto mk2:sen 1.2 8V moottorilla. 1.2 8V muutettiin "taloudelliseksi" mk2 puntoon, laiskentamalla nokka-akselia ja pienentämällä imukanavia. Myös imusarja muuttui pidemmäksi ja runnereiltaan ohuemmiksi. Tavoitteena oli vetoalueen siirto alemmaksi, jolloin vaihtamisen tarve vähenee ja moottori jaksaisi vetää paremmin ilman kierrättämistä. Kyseiselle moottorille luvataan tuossa kopassa seuraavaa:
Fuel consumption (economy) - urban 7.3 l/100 km.
Fuel consumption (economy) - extra urban 4.7 l/100 km.
Fuel consumption (economy) - combined 5.5 l/100 km.
Todellisuus on hieman toinen. Oma ennätys todella "hifistellen" matkassa JKL-Oulu talvikelillä oli 6.7l/100km. 70-80km/h auto meni jotenkuten, mutta yli 90km/h piti kaasu olla jo puolivälissä. Ylämäkiin piti hakea vaihteita ja ohittaminen piti aloittaa viikkoja etukäteen.
Moottorin vanhempi versio kireämmällä nokalla ja avarammalla kannella jaksaa mennä jonnekin 150-160km/h kohtuu ripeästi kokoisekseen ja kulutus on käytännössä 1.5-2l/100km pienempi kuin tuolla "nuhakoneella".
Pelkään siis, että "alivirittämällä" moottori toimimaan osakaasulla juuri oikein vain noin 2000rpm käytännön kulutus nousee. Pienemmän reaalikulutuksen saa todennäköisesti virkeämmällä moottorilla, joka jaksaa vetää ylhäälläkin.
Maasto kun suomessa on harvoin tasaista...
Onkos muuten missään olemassa vakio vinokoneen B230F/B230FB/B234F tehokäppyröitä? Näkisi, että onko vääntö/tehokäyrät mitenkä erilaisia.
Erään tuttuni mukaan volvon 16V kansi on kuulemma susi, en kyllä yhtään tiedä miksi...
-
Onkos muuten missään olemassa vakio vinokoneen B230F/B230FB/B234F tehokäppyröitä? Näkisi, että onko vääntö/tehokäyrät mitenkä erilaisia.
Erään tuttuni mukaan volvon 16V kansi on kuulemma susi, en kyllä yhtään tiedä miksi...
Ei tuo 16v omasta mielestä kovin huonokaan ole 8v kanteen verrattuna ainakaan jos tehon hakua miettii. Taloudellisuuspuoli voi taas olla toinen juttu. Ei kai se ihan susi ole racemielessäkään, ainakin eräässä keski-suomalaisessa kiihdytys-escortissa on cosworth pohjaisen kellarin päällä moinen kansi. Tuskin sitä siihen olisi laitettu jos cossun kansi paremmin toimisi?
-
lienee kuitenkin ihan pinto pohjainen moottori kyseessä alakerraltaan?
-
Ei tuo 16v omasta mielestä kovin huonokaan ole 8v kanteen verrattuna ainakaan jos tehon hakua miettii. Taloudellisuuspuoli voi taas olla toinen juttu. Ei kai se ihan susi ole racemielessäkään, ainakin eräässä keski-suomalaisessa kiihdytys-escortissa on cosworth pohjaisen kellarin päällä moinen kansi. Tuskin sitä siihen olisi laitettu jos cossun kansi paremmin toimisi?
Jos TVR escorttia meinaat niin taitaa kyllä olla 2.5l pinton alakerta siinä.
-
Volvon kansi on ihan susi siksi kun siinä lukee Volvo. Nää on näitä uskon asioita...
Volvo ja BMW M-sarja vissiin parhaita 16v kansia
Japanialaisista löytyy myös käyttökelpoisia aihioita
Cossuvoorti jostain syystä epäsuosiossa
Tietääkö kukaan syitä?
-
Volvon kansi on ihan susi siksi kun siinä lukee Volvo. Nää on näitä uskon asioita...
Volvo ja BMW M-sarja vissiin parhaita 16v kansia
Japanialaisista löytyy myös käyttökelpoisia aihioita
Cossuvoorti jostain syystä epäsuosiossa
Tietääkö kukaan syitä?
Paljonhan noita käytetään edelleen, nelikon kansi taisi olla niistä se parempi... ongelmana taitaa olla hinta ja saatavuus! Noita ei ole kovinkaa montaa tehty ja niitä tuntuu tuhoutuvan moottoririkoissa. Kyseinen kansi on aika yleisesti käytetty monessa kilpalaitteessa, joku vuosi takaperin katselin Focuksen rally cross laitetta, missä pellin alla oli tuommoinen cossun moottori. 2,6 bar ahdoilla tuommoisesta lähtee kyllä aikalailla tehoa ja ääntä!
-
Hmmm... Niin, 16v kannen etu 8v kanteen on imu/pakoventtiilien ajoituksen säätäminen. 8v kanteen pitää tehdä uusi akseli jos ajoituksia haluaa muuttaa.
Paljonko 2.3 vapari 16v antaa vakiona tehoa? Onko kukaan päässyt perstuntumalla vertailemaan 8v/16 vaparien "ajokäytöstä"?
Palatakseni taas fiateihin...
...Tuosta aikaisemmin kertomastani 1.2 8v "fire" moottorista on myös 16v "superfire", missä on kokonaista 5hp enemmän kuin kiukkuissemmassa (paremmalla nokalla ja kannella) 8v:ssa. Mutta moottorin luonne on aivan erilanen, vaihtamistarve pienempi ja tasaisempi vetoalue.
Tätä mieti., että tulisiko perus vaparivinokoneeseen laahejempi vetoalue oikein säädetyllä 16v:lla vrt säädetty 8v.
-
Paljonko 2.3 vapari 16v antaa vakiona tehoa?
155hv eli 10hv vähemmän kuin FT ::)
-
155hv eli 10hv vähemmän kuin FT ::)
Oorlait. Vielä kun tietäisi maksimiväännöt ja kierrosluvut tehoille&väännöille.
Ja näitä kyselen nyt ihan puhtaasti mielenkiinnosta vaparivinokoneen taloudelliselle "potentiaalille". :D Todistetusti mitattu pitkän matkan kulutus 744 B230F oli hitusen alle seitsämän (6.8-6.9l/100km) tankillisella, Huikkoster voi tämän vahvistaa.
-
Minun ajolla se oli 7.5 mutta isä sai tuonne alle 7.
Ei se M nokka välttämättä niin verkonpaino ole. Siinähän on sitä samaa fiilistä kuin atkinson moottoreissa, eli vähemmän ilmaa koneeseen, pienempi puristuspaine, kevyempi pyöriminen. Tämähän toimii kevyellä osakaasulla hyvin. ::)
-
Niin ja 2.0 -> 2,3 = -1l/100km
Entäpä jos pidentäisi iskun 2,5l. Toisiko se sellaista kulutusta laskevaa vääntöä? :P
-
Minun ajolla se oli 7.5 mutta isä sai tuonne alle 7.
Ei se M nokka välttämättä niin verkonpaino ole. Siinähän on sitä samaa fiilistä kuin atkinson moottoreissa, eli vähemmän ilmaa koneeseen, pienempi puristuspaine, kevyempi pyöriminen. Tämähän toimii kevyellä osakaasulla hyvin. ::)
Ja tämän saisi ehkä tehtyä 16V koneeseen myös hyvin ajoituksia säätämällä? Kenties jos jostain saisi säätyvän nokkapyörän modifioitua?
-
Onko kukaan päässyt perstuntumalla vertailemaan 8v/16 vaparien "ajokäytöstä"?
Farkku 7 koppana
-B234F vakio setupeilla raikaa 4000rpm-rajoitin
-B230F VX3 ilman kattia raikaa 3000rpm-rajoitin
16v koneessa enemmän tehoa
-
Tuli sellanen mieleen noista nokka-akseleista että mikä kirjain nokka olisi hyvä vaihtoehto moottoriin joka tehdään b230et lohkoon n.11,5 rutuilla, päälle 530 isoventtiili kansimuokatuilla kanavilla ja kylkeen tuplat? Oisko vx3?
Moottorista haetaan siis kaasarivaparina menohaluja :) muuten on selvät sävelet mutta nokan valinta on vielä auki.
moottorin luonne saisi olla sellanen että vetoalue on jossain 3000rpm-->
-
Tuli sellanen mieleen noista nokka-akseleista että mikä kirjain nokka olisi hyvä vaihtoehto moottoriin joka tehdään b230et lohkoon n.11,5 rutuilla, päälle 530 isoventtiili kansimuokatuilla kanavilla ja kylkeen tuplat? Oisko vx3?
Moottorista haetaan siis kaasarivaparina menohaluja :) muuten on selvät sävelet mutta nokan valinta on vielä auki.
moottorin luonne saisi olla sellanen että vetoalue on jossain 3000rpm-->
K tai H.
-
K tai H.
joo..noita hiukan veikkailin. Tuo H-nokka löytyykin jo tosta lähes vakio b200 moottorista. Taidan vaihtaa tuohon jonkun muun..varmaan sitte tuo K-nokka.
-
K-heräs 40mm tuplilla jossain 4000rpm kahen litran koneessa
Ihan tulee ikävä sitä konserttia
-
joo..noita hiukan veikkailin. Tuo H-nokka löytyykin jo tosta lähes vakio b200 moottorista. Taidan vaihtaa tuohon jonkun muun..varmaan sitte tuo K-nokka.
H on tiukin ja niitä on ollut vain B23E moottoreissa, K-nokka ei siis apuja tarjoa. Nokan ajoitukseen kannattaa käyttää hetki, muutetussa moottorissa optimikohta ei ole se volvon vakio puhumattakaan siitä mihin se nokka sattuu menemään vakio ajoitusmerkkejä käytettäessä. Volvolla vihreässä on annettu asteet, mihin nokka tulisi sokasta huolimatta saada (sokka antaa hieman periksi). Imupuolta jos muuttaa niin nokan asentoa pitää myös muuttaa.
Nokan ajoituksen muuttamisella (2-4 astetta) voi kääntää vääntökäyrää sen maksimin suhteen. Eli jos alhaalta paranee niin ylhäältä häviää ja vastaavasti toiste päin.
-
Meidän kokemuksen mukaan pakonokan ajoituksella 16 venttiilissä ei ole suurtakaan vaikutusta. +-4 asteen muutos pakonokalla ei näy missään, mutta imunokalla vaikutus on hyvinkin suuri. Moni vakio 16V moottori toimii koko kierrosalueella paremmin imunokka aikaistettuna, tällöin overlappia on ja pakosarjan alipaine pääsee vaikuttamaan myös imupuolen virtauksiin. Tällöin vääntökäyrä nousee, esim. RS2000 16 escortissa vääntö nousi 207-> 225 Nm pelkällä vakio imunokan 4 asteen aikaistuksella. Muutos ei ole pelkkä maksimi väännön muutos vaan vääntö on yli 210 Nm 2500-5300 rpm.
Haittapuolena on tietenkin bensan kulkeutuminen pakosarjaan, mikä nostaa hc päästöjä hieman.
-
Taitaa olla nämä 16v puolimoottorit pääsääntöisesti näitä vähäpäästö aikojen tuotteita.
Nokkien ajoituksillä tähdätty pienempiin päästöihin, ei niinkään parhaaseen voimantuottoon
-
H on tiukin ja niitä on ollut vain B23E moottoreissa, K-nokka ei siis apuja tarjoa.
Tuossa isojen poikien kanssa puhellut, niin sanoi että H nokka ei oikein toimi pikkukannella (eikä 2l alakerran kanssa). TOiminta alue jää jotenkin liian kapeaksi, niin että käytännössä hieman miedompi nokka antaa paremmin löylyä.
-
Tuossa isojen poikien kanssa puhellut, niin sanoi että H nokka ei oikein toimi pikkukannella (eikä 2l alakerran kanssa). TOiminta alue jää jotenkin liian kapeaksi, niin että käytännössä hieman miedompi nokka antaa paremmin löylyä.
niinno..voi se noknkin olla. Mulla oli muokatussa 530 kannessa tuo nokka ja nokan ajoituksella sekä sytkän säädöllä kyllä vetoalue oli melko hyvä (3000-6000rpm).
En kyllä tiedä miten hyvin vetää muilla nokilla.
ton h-nokan meinaan laittaa tuohon 2.3 koneeseen ja tuohon jääkilpuriin koitan jotain muuta nokkaa
-
Nostetaas aihe taas. Onko kellään tietoa missä kohtaa kannattaa miettiä imuvenojen suurentamista? Kun huhupuheiden mukaan ei vaparissa ekana tartte niitä 46mm imuja vaihtaa.
Oliko siinä joku sellänen että esim.45mm kaasareilla kannattaa tehä jo isovena kansi?
-
Itse olen miettynyt samaa. Kansiseppä ehdotti imu / pakovenojen suurentamista 530 kannessa, joka tuli B230F:n päälle. Tyydyin vain pakovenoihin kumminkin.
-
Itse olen miettynyt samaa. Kansiseppä ehdotti imu / pakovenojen suurentamista 530 kannessa, joka tuli B230F:n päälle. Tyydyin vain pakovenoihin kumminkin.
niin. Ku turboissahan se on plussaa jos isot venat. Mutta vapariin ei oo oikein kauheesti juttua noista.
tietty nykyään kaikki on tuuuuurpoja, ei vaparit oo enää mitään ku pääasia et dumppi suhisee.
-
Ainakin yhdestä 531 kannesta on vaparina vakio venttiileillä ja vakio seeteillä otettu päälle 200hp.
-
Ainakin yhdestä 531 kannesta on vaparina vakio venttiileillä ja vakio seeteillä otettu päälle 200hp.
ok. Mitenkähän se moottorin luonne mahtaa muuttua 46mm imuilla noissa tehoissa?
-
ok. Mitenkähän se moottorin luonne mahtaa muuttua 46mm imuilla noissa tehoissa?
Ei hajuakaan mutta luulisin tehon piikittyvän.
Kyseisestä 8v:sta on otettu vaparina enemmänkin, mutta tuo pikkusen rapiat 200 (olikohan 220, en muista) on kuulemma "käyttötehoa" ja vetoalue on laaja.
-
Ei hajuakaan mutta luulisin tehon piikittyvän.
Kyseisestä 8v:sta on otettu vaparina enemmänkin, mutta tuo pikkusen rapiat 200 (olikohan 220, en muista) on kuulemma "käyttötehoa" ja vetoalue on laaja.
Kuulostaa aika hurjilta lukemilta, vai oliko alakerta iso?
http://www.topplocksverkstan.se/bilder/toppar/volvo531/volvo531insug_DIA.jpg
-
Kuulostaa aika hurjilta lukemilta, vai oliko alakerta iso?
http://www.topplocksverkstan.se/bilder/toppar/volvo531/volvo531insug_DIA.jpg
2.3 taisi olla. Kilpakäyttöön rakennettu kone.
Ei siis oma koneeni vaan tutun kilpurin kone.
-
pitäs laittaa B230F:ään B230E kansi ja mitin tässä mahtaneeko olla mitään apua siirtää niitä suutimia siitä imusarjasta kanteen aika suoraan ventiiliä kohtihan imusarjassa olevat suutimet kuitenkin puhaltaa seoksen ja kuinka nämä sähköruiskun suutimet sitten muutenkaan soveltuu kanteen laitettavaksi, lyhyemmät kun ovat kun mekaanisen ruiskun, joutuisko kantta koneistamaan sähköruiskun suutimille sopivammaks.?
-
Kyllähän se aika paljon modaamista vaatisi että ne suuttimet saa sinne kannen reikään, se k-jetin suuttimen kärki on kuitenkin luokkaa pari senttiä pidempi kuin sähkösuuttimen.
Mutuna sanoisin ettei siitä ole kuin haittaa jos ruisku ei ole sekventiaalinen.
-
Kyllähän se aika paljon modaamista vaatisi että ne suuttimet saa sinne kannen reikään, se k-jetin suuttimen kärki on kuitenkin luokkaa pari senttiä pidempi kuin sähkösuuttimen.
Mutuna sanoisin ettei siitä ole kuin haittaa jos ruisku ei ole sekventiaalinen.
yks päivä mallailin sähkösuutinta tuoho kannen reikää, sopi paikalleen hyvin mutta se suutimen kärki jäi aika hyvin sinne kannen sisään piiloon. taitaa jäädä laittamatta suutimet kanteen, täytyy vaa tukkia kanen suutin reijä. sopiva pultti varmaan ajaa asiansa kun liiman kans laittaa kiinni et tulee tiivis.? ssitte vaa vinguttaa pultin pään imukanavan kans samaan muotoon.:)
-
yks päivä mallailin sähkösuutinta tuoho kannen reikää, sopi paikalleen hyvin mutta se suutimen kärki jäi aika hyvin sinne kannen sisään piiloon. taitaa jäädä laittamatta suutimet kanteen, täytyy vaa tukkia kanen suutin reijä. sopiva pultti varmaan ajaa asiansa kun liiman kans laittaa kiinni et tulee tiivis.? ssitte vaa vinguttaa pultin pään imukanavan kans samaan muotoon.:)
oisko parempi/varmempi ku laittaa kannen missä ei oo suuttimille reikiä?
Tietty jos sulla on 405 kansi ni sitte on eri asia..sit kannattaa vähän jo vaivaa nähdäkkin. Mutta tossakin tapauksessa hitsaisin ne reijät umpeen
-
oisko parempi/varmempi ku laittaa kannen missä ei oo suuttimille reikiä?
Tietty jos sulla on 405 kansi ni sitte on eri asia..sit kannattaa vähän jo vaivaa nähdäkkin. Mutta tossakin tapauksessa hitsaisin ne reijät umpeen
Oisko liian helppo vaihtoehto suutinten reikien tulppaamiseen: http://www.nippelit.fi/1st/html/default.asp?id=11993&p_id=7470&editmode=showprod ? Saa helposti poiskin jos tulee katumapäälle. Itsellä oli tuommoset 405:ssa sähköruutan kera.
-
Ne läskit volvon vakio suuttimet istuvat hiukka huonosti kanteen
Ohuempi suutin menee pienemmällä vaivalla
(http://www.nookandtranny.com/Images/PagePhotos/dsc03343.jpg)
Eli tosta kuvasta nuo TPI suuttimet taitaa olla lähinnä Volvon vakiosuutinta
LS1/LS6 suuttimet taitaa olla yleinen nykypäivän suutin
Onko näille joku yleismaailmallinen tyyppi/standardi
-
oisko parempi/varmempi ku laittaa kannen missä ei oo suuttimille reikiä?
Tietty jos sulla on 405 kansi ni sitte on eri asia..sit kannattaa vähän jo vaivaa nähdäkkin. Mutta tossakin tapauksessa hitsaisin ne reijät umpeen
tällähetkellä on paikallaan 531 kansi missä ei ole reikiä, mutta vaihdetaan siihen 530 mikä on kotosin B230E mootorista, veli oli ilmeisesti löytänyt sopivaan hintaan tuon kannen ja nokan nii pitäs nyt tuosta taikoa tuoho fkoneen päälle kansi.:) muutenki kansi tehdää pienellä pudjetilla ja vähän kokeilu mielessä.:D
-
Ainakin siemens deka 630cc sopii vallan mainiosti suoraan kanteen. Suutintukille joudut kyllä kiinnikkeet tekemään itse! Vakio suutintukin sai kiinni kyllä siihen kannen ja imusarjan väliin. Itse tämän toteutuksen tein puolisen vuotta sitten. k-jetin imusarjaan joutui megasquirt käyttöa varten vaihtamaan kaasuläpän lh-jetin imusarjasta, että sai kaasuläpänasentotunnarin kiinni siihen. Nykyään tosin plenumillinen imusarja niin tuo toteutus jäi hyllynperille.
-
Ainakin siemens deka 630cc sopii vallan mainiosti suoraan kanteen. Suutintukille joudut kyllä kiinnikkeet tekemään itse! Vakio suutintukin sai kiinni kyllä siihen kannen ja imusarjan väliin. Itse tämän toteutuksen tein puolisen vuotta sitten. k-jetin imusarjaan joutui megasquirt käyttöa varten vaihtamaan kaasuläpän lh-jetin imusarjasta, että sai kaasuläpänasentotunnarin kiinni siihen. Nykyään tosin plenumillinen imusarja niin tuo toteutus jäi hyllynperille.
Siis sopi kanteen dekat ilman mitään modifiointia? Ei tarvinnut reikää sorvata syvemmäksi tms? Ja toimii moitteetta?
-
Senkun työnsi reikään, ja tiivis on. Toimintaa en kokeillut, kun imusarja vaihtuikin. Varmasti olisi toiminut ja aika nätti asento jäi sumullekkin.
-
Mitä suurinpiirtein voisi olla teholukemat jos olisi b230f koneessa vx3, ilmanputsari avarrettu, ehkäpä katti poistettu sekä lastu (vai lastut?) Menisikö jo yli fb:n 130hv:n, vai onko 530 niin tukkoinen että ei virtaa riittävästi. Tuollaisessa setissä olisi kyllä jo ihan vissi ero nykyiseen b200äffään..
-
Mitä suurinpiirtein voisi olla teholukemat jos olisi b230f koneessa vx3, ilmanputsari avarrettu, ehkäpä katti poistettu sekä lastu (vai lastut?) Menisikö jo yli fb:n 130hv:n, vai onko 530 niin tukkoinen että ei virtaa riittävästi. Tuollaisessa setissä olisi kyllä jo ihan vissi ero nykyiseen b200äffään..
Epäilen että ei mene. Mulla on vx3 nenä, lastu fb:stä jota on muokattu, ilmanputsaria vähän muokattu ja dp vähän muokattu. Vetoalue parani ylhäällä ja aavistus tehoja tuli lisää. Ehken jossain 120-125hv paikkeilla ollaan.
-
Veksin kanssa joskus tuumailtiin, että joku olisi vertaillut samalla kokoonpanolla (nokka ja puristukset samat) 530 vs 531 ja parin hevosen tehoero oli.
-
Veksin kanssa joskus tuumailtiin, että joku olisi vertaillut samalla kokoonpanolla (nokka ja puristukset samat) 530 vs 531 ja parin hevosen tehoero oli.
Voiko olla että käytännössä pelkkä nokka tekis ~15hv eron?
-
Voi, imupuolella melkein kaksi milliä enemmän nostoa ja ajoitukset jotain vähän muuta. Veto verrattuna vakioon M-nokalla on aivan eri planeetalta varsinkin yläkierroksilla, parani ne alempanakin muttei niin paljoa.
-
Voiko olla että käytännössä pelkkä nokka tekis ~15hv eron?
Niin, en tietä.
Omassa 945:ssa on B230FB ja oli "vakiona" semmonen "kiertävä mopo". Ei se niin kivasti vääntänyt kuin tutun B230F.
Nyt on kantta laskettu se 1,6mm ja puristukset samat B230F:n kanssa: ~9,8:1.
Muuttui huomattavasti vääntävämmäksi tuo B230FB. Ei siinä nyt siis mitään älytöntä eroa ole, mutta kaupunkipyörityksessä ja maantien ylämäissä eron huomaa.
Samaten imupuolelle tuli murina, jonka kuulee kun tinttaa lämän pohjaan. Vielä pitäisi nokkaa hieman aikaistaa, on nyt myöhäisellä lasketun kannen vuoksi.
-
Te joilla on tuollainen 230f ja vx3, ehkä jopa lastu ja katti pois. Millaiset menohalut tuollaisessa on? Pääseekö kuinka liukkaasti 80-90 vauhdissa autoista ohi? Kun käyttöautoksi ostin 745 volen missä b200f niin sillä ei mitenkään ihmeesti mennä ohi. Ja jos vaikka kesällä sateella tulee absurdi päähän pisto että tarvii jossain parkkiksella koittaa luisutella niin olisiko tuollaisessa kutitellussa 230koneessa sen verran enemmän että jaksais mennä, ja kun on seittämän paikkanen niin varmaan se isolohkon tuoma vääntö voisi helpottaa kun on kaara sakkia piukassa?
-
Te joilla on tuollainen 230f ja vx3, ehkä jopa lastu ja katti pois. Millaiset menohalut tuollaisessa on? Pääseekö kuinka liukkaasti 80-90 vauhdissa autoista ohi? Kun käyttöautoksi ostin 745 volen missä b200f niin sillä ei mitenkään ihmeesti mennä ohi. Ja jos vaikka kesällä sateella tulee absurdi päähän pisto että tarvii jossain parkkiksella koittaa luisutella niin olisiko tuollaisessa kutitellussa 230koneessa sen verran enemmän että jaksais mennä, ja kun on seittämän paikkanen niin varmaan se isolohkon tuoma vääntö voisi helpottaa kun on kaara sakkia piukassa?
Meikäläisellä on B230F + VX3.
Jonkun verran moottori piristyy yläkierroksilla (päälle 3000 rpm), kun M-nokan vaihtaa VX3:een,
mutta en itse edelleen uskalalla kauheasti ohitella, muuten kuin moottoritiellä, ellei sitten normaali kaksikaistaisella edellä menevän nopeus ole huomattavasti alempi.
Katalysaattori on paikallaan. Bensalastulla ei vapaasti hengittävässä vinokoneessa tee juuri mitään, jos tehon lisäys on haluna.
Muutama hevosvoima saattaa tulla lisää katalysaattorin poistolla, mutta ei taida paljon tuntua näissä vanhemmissa, raudasta rakennetuista "Ruotsinlaivoissa".
Kerrotaan myös, että jos märälläkään asfaltilla yrittää luisutella, niin aika tekemiseksi menee.
B230F + VX3 ja automaattivaihteisto ei meinaa luisuun lähteä. Tuskin manuaalillakaan kauheasti enemmän pääsisi luisuun.
Pystyyhän sitä moottoria kyllä sitten kunnolla virittelemään, jos lompakko kestää.
-
Mikä muu tahansa nokka on parempi kuin M :D tehon ja päästöjen kuristukseen keksitty koko laitos.
Itellä tulee V-kepakko tuon B230F jatkoksi. Siihen haaveena FB:n boxi
Näkyi muutamassa topicissa kehuttu tuota boxin vaihtoa, varmasti tulee huomattavasti elämää tuohon koneeseen noilla.
Avarretulla kannella, ventiilipuolen työllähän sitä hyötyä sais enempi. Harrastamistahan tämä on ;)
-
Juu M-nokka on aivan susi tehon suhteen, ja hyvää siinä on ainoastaan alavääntö, jos sekään.
Itse olen kuullut erilaisia mielipiteitä vaparin bensalastun
suorituskyvyn lisäämisen suhteen.
Varmasti kuitenkin saattaa olla, että se suurin hyöty tulee muilla nokka-akseleilla, kuin tavan ahdistavalla M-nokalla.
Meikäläisellä tuo B230F on Bendixin ohjauksella, niin siihen ei harmikseni saa yhtä helposti "säädettyä" boksia.
-
Kyllä se VX3 sen verran lisää verrattuna tohon M-nokkaan,
että manuaalilla ainakin märällä lähtee jo helposti. Saa sen kuivallakin, mutta vähä nihkeemmin.
-
Märällä asflaltilla oma ysi lähtee ilman kuormaa kakkosella mutkassa kirjottamaan. Samoin tyhmänripeä liikkeellelähtö ykkönen jauhaa ihan kunnolla, kakkosella vielä vähäsen.
On vaan kytkimelle ja perälle semmosta rääkkiä tuo lakun piirtäminen, ettei ole tullut kokeiltua. Luulisin sen pyörivän kakkosella rinkiä, jahka saa kiusattua kierroksille ja molemmat renkaat pyörimään (ei ole lukkoa).
Ohitukset voi tehdä vitosella, jos ei ole hirveän jyrkkä ylämäki tai kiire. Nelosella sitten ns. "varmistetaan" ohitus ja jos oikeasti haluaa nopeammin ohi, kolmosta tupaan ja sillä sinne 140km/h tuntumaan, sitten nelosta jolla pääseekin sinne 180km/h tuntumaan.
Tommonen "normaali" ~1,5km:n ohituskaista, niin kyllä siinä yli 150km/h ottaa mökkikamat ja perhe kyyissä jos jostain 80km/h lähtee kiihdyttelemään. Voisi mennä enemmänkin, mutta ei ole tarvetta polttaa bensaa ja korttia. :2funny:
Katti on mulla 90% varmuudella melko tukkoinen. Tossa syyskuussa tuli hiukan "koeponnistettua" ja 60km:n täyskaasuajon jälkeen putki oli kattiin asti ihan punainen. Katin jälkeen hyvin himmeä hehku joka äkkiä hiipui pois.
Ajotyyli oli kaasu on/off ja jokainen vaihde rajoittajalle minkä sai vejettyä.
-
Mutta sanotaan nyt täälläkin vielä, että jos tuon vaparina haluaa saada kulkemaan edes kuten Turbon tai kovemminkin, alkaa sitä rahanpaskaa palamaan. Ensimmäiset tehoa rajoittavat tekijät on nokka, sitten putkisto, sitten kaasuläppä, sitten...
...varmaankin taas nokka? Sitten tietysti perus imusarja, kansityöt (puristusten nosto ja kanavien viimeistely). Mitä olen vinokoneen ratakäyttöön viritettyjä kansia käsissä pidellyt, niin imupuolelle ei kamalasti ole tehty (ei 530 vs. 531). Molemmissa lautasen yläpuolelta kanavaa hieman muutettu ja kanavan alusta muistaakseni nostettu hieman (pieniä muutoksia) + perus pinnanlaadulliset hiomiset ja imu-/pakosarjan kohdistus.
Jos tässä työtilanne joskus paranee riittävästi ja tuo oma volvo perheessä pysyy, niin todennäköisesti valitsen kuitenkin tämän "vaikeamman" vaihtoehdon. ;) Mut on kasvatettu roikkumalla pää ylöspäin pyöreän perunakellarin kulman räystäskourun koukussa.
-
Rahaahan siihen saa menemään joo, mutta ei se turhaa kuitenkaan ole. Esimerkiksi noilla sun mainitsemilla muutoksilla ero on huomattava. Itellä on vakio B230F ja toisessa autossa "duunattu", niin siinä huomannu, hyvin ettei ole turhaa. Toimii vielä käyttöautona hyvin, ehkä vähän laimeasta nokasta johtuen.. Normaaliajolla tuntuu myös tämä "duunattu" vievän vähemmän soppaa, kuin vakio.
-
Rahaahan siihen saa menemään joo, mutta ei se turhaa kuitenkaan ole. Esimerkiksi noilla sun mainitsemilla muutoksilla ero on huomattava. Itellä on vakio B230F ja toisessa autossa "duunattu", niin siinä huomannu, hyvin ettei ole turhaa. Toimii vielä käyttöautona hyvin, ehkä vähän laimeasta nokasta johtuen.. Normaaliajolla tuntuu myös tämä "duunattu" vievän vähemmän soppaa, kuin vakio.
Samoin tuossa omassa olen tullut sellaiseen käsitykseen, että maantietä matkavauhdilla 120km/h ja kaikista ohi, on kulutus pysynyt siellä 9l/100km molemmin puolin. Ennenkuin kerkesin mitään tekemään, pääsi tuohon ysiin ajelemalla max. 90km/h. Tosin, en usko olleen aivan täysin kunnossa silloinkaan.
Siististi ajaen, turhat ohitukset pois ja ennakoiden on menty melkein kasilla. Kaupungissa siististi ~9-9,5 ja normaalisti/eijaksakiinnostaa 10-10,5.
Ja minun maantiekulutuksissa on aina mökkikamat ja perhe kyydissä.
-
Itellä 240 d-nokka ja muuten vakiopeli, niin märällä pyörii vaikka miten päin asfaltilla ilman lukkoakin, ja kuivalla asfaltillakin jaksaa 2.vaihteella jauhaa helposti kun pitää vaan kierroksia koneessa. Hyvä ohitella ja muutenkin oli suuri plussa kun d-nokan laittoi. M-nokan vääntö oli todella hyvä mutta todella tukkoinen kierroksilla.
-
Mikä muu tahansa nokka on parempi kuin M :D tehon ja päästöjen kuristukseen keksitty koko laitos.
Itellä tulee V-kepakko tuon B230F jatkoksi. Siihen haaveena FB:n boxi
Näkyi muutamassa topicissa kehuttu tuota boxin vaihtoa, varmasti tulee huomattavasti elämää tuohon koneeseen noilla.
Avarretulla kannella, ventiilipuolen työllähän sitä hyötyä sais enempi. Harrastamistahan tämä on ;)
V-nokka täälläkin havaittu toimivaksi ja erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi saada B230F-kiukaaseen lisää luonnetta. Löytyy E-moottoreista. Edellisen kerran kun tollasen nokan ostin niin hinta postikuluineen 30e paikkeilla :)
Suosittelen jos budjetti on rajallinen ja haluaa lisäpuhtia!
-
mites y-nokka b200f:ssä?
-
Te joilla on tuollainen 230f ja vx3, ehkä jopa lastu ja katti pois. Millaiset menohalut tuollaisessa on? Pääseekö kuinka liukkaasti 80-90 vauhdissa autoista ohi? Kun käyttöautoksi ostin 745 volen missä b200f niin sillä ei mitenkään ihmeesti mennä ohi. Ja jos vaikka kesällä sateella tulee absurdi päähän pisto että tarvii jossain parkkiksella koittaa luisutella niin olisiko tuollaisessa kutitellussa 230koneessa sen verran enemmän että jaksais mennä, ja kun on seittämän paikkanen niin varmaan se isolohkon tuoma vääntö voisi helpottaa kun on kaara sakkia piukassa?
240 ja 400tkm ajettu B230F, Vx3-nokalla, turbon putkella yhellä vaimentajalla meni 80-120km/h välin kolmosella vähä päälle 7sekunnin. Kutakuinkin samaan tahtiin ku oma ex-850 GLT 170hv koneella. Ilmeisesti 850:n isompi paino verotti sitten... koitin katinkin tyhjätä, ei tuonut juurikaan vetoja lisää. Päästöistä ei menny läpi enää sen jälkeen, joten pistin magnaflown sporttikatin siihen.
Eihän se mikään tykki ollu, mutta kyllä ohi pääsi aina jos tarve vaati. Kakkosella sai perää sladiin märällä tiellä, muttei liikkellelähdöissä kyllä kaasusta mitään sutaa meinannukkaan lyödä. :D
Testailin vakionokan lisäks: VX3, D ja A-nokat. VX3 oli noista paras yhistelmä.
Jos minkäänmoista driftailua haluaa harrastaa niin suosittelen kyllä turbomoottorin hommaamista, on ne niin eri planeetalta tehojen ja vääntöjen suhteen.
-
Jos minkäänmoista driftailua haluaa harrastaa niin suosittelen kyllä turbomoottorin hommaamista, on ne niin eri planeetalta tehojen ja vääntöjen suhteen.
kyllä...ja nimenomaan diisselillä :)
-
D on mahta nokka, saa todellakin sitä ripeyttä. Alavääntö ehken hiukan kärsii sillä, ei haittaavasti. Vakio koneessa tätä nokkaa ei ole ollut itselläni, en tiedä miten siinä käyttäytyy.
V vaihtui juuri B230F kaveriksi. Tuntuma oli tälläinen: kiihtyy huomattavasti ripeemmin ja kaasuun vastaa paremmin
-
Kyselin vähäpäästöisen auton turbottamisesta täällä, ja sanottiin että vaihda autoa kun kyselin tuon vähäpäästöisen seiskan turbottamisesta. Turbolla saisi tuntuvan eron kyllä mutta kun tarvisi koko kone hilppeineen ja paperit luovuttaja autosta olla todisteena moottorin vaihdosta niin menee vaikeaksi. Turbottamisen saisi kohtuu helposti/halvalla tehtyä niin, että ostelee vakiocoolerin, pakosarjan, ahtimen, dp:n, suuttimet ym. Sieltä mistä halvalla saa, ja löisi koneen kylkeen, ja sen jälkeen etsisi joltain purkuturboauton ja siitä rekisteriotetta sen verran, että ottaisi siitä todisteen vähäpäästöisestä tekniikasta. Muutoskatsastuksessa tarkastaja huomaisi tälläisen fiilungin lohkon valmistusvuodesta (katsoo että kone on samaa valuvuotta kuin "luovuttaja" autossa) ja siitä tyyppinumerosta joka on lohkon yläreunassa. Eli melkein vain ja ainoa vaihtoehto on auton vaihto tai etsiä elintenluovuttaja, joka on vähäpäästöinen turbo.
Eli taidan vaan tyytyä vähän piristettyyn vapariin, käyttöautossa.
Tämäkin on sinäänsä hassua että käyttöauto voi olla juurikin tälläinen tehoton kräpsä, mutta kuitenkin sillä ajetaan paljon enemmän kuin harrasteautolla :D
-
Muistakaahan että välitykset tappaa ripeyden.
Kaverilla oli 2-litrainen kymppisarjan kone aikoinaan 245:ssa vähän piristettynä (oliko yksi tuplaweber ja peltisarja + kannen madallus). Perä oli joku 4.jotain.
Kuulmma huippuja otti vain ~150, mutta mutkaisella soratiellä mentiin ripeästi. Ei haitannut kun suurinosa ajoa oli kaupunki/mutkainen soratie.
Ja ihan aina se pisin välitys ei ole taloudellisin. Jos esim. 100km/h ollaan alle moottorin kevyen vetokyvyn, voi kulutus olla isompi kuin pykälää pienemmällä perällä. Käsittääkseni ei kuitenkaan ole ensimmäisenä ongelmana 2.3 vinokoneessa, että olisi maantielle liian pitkä välitys.
-
Luonnollisesti laitteet vetää paremmin, jos välitykset natsaa koneen vetoalueeseen. Todella harvassa tapauksessa kierrosten nostaminen kuitenkaan parantaa auton taloudellisuutta.
-
Eli omaa b230f viritystä löytyy v-nokka, vapaavirtaus suodatin se oikean ´lainen koteloitu missä tulee putki auton nokalle ns hiilikuitu kotelolla, peltipakosarja, katti pois tilalla suora pätkä. putkisto 2.5 tuumaa koko loppumatkan 2 vaimentimella, ja kannen kanavia pienesti hiottu, visko poistettu ja sähkönen flekti ,turbon kytkin levy vakio asetelma. :)
-
Eli omaa b230f viritystä löytyy v-nokka, vapaavirtaus suodatin se oikean ´lainen koteloitu missä tulee putki auton nokalle ns hiilikuitu kotelolla, peltipakosarja, katti pois tilalla suora pätkä. putkisto 2.5 tuumaa koko loppumatkan 2 vaimentimella, ja kannen kanavia pienesti hiottu, visko poistettu ja sähkönen flekti ,turbon kytkin levy vakio asetelma. :)
Paljoko meinaat suodattimen tuovan tehoa?
-
Kysytään nyt täällä, kun en viitsi uuttakaan aihetta tehdä. 940 b230fd koneellahan on ihan mopo, mutta onko jotain "helppoja" kikkoja suorituskyvyn kasvattamiseen?
-
Melko helppo ja halpa homma on hommata parempi nokka, niin saa ainakin vähän "eloa" siihen koneeseen. Taitaa toikin kone olla vakiona M-nokalla.
-
Melko helppo ja halpa homma on hommata parempi nokka, niin saa ainakin vähän "eloa" siihen koneeseen. Taitaa toikin kone olla vakiona M-nokalla.
Mulla on yks fd kone purettuna ja siinä oli -531 kansi ja vx3 nenä. Nokka meni f koneeseen ja eloa tuli lastun kans yläkierroksille.
-
Mä oon ymmärtäny et FB:ssä ois vakiona VX3 ja 531.
Yhteenkää FD koneesee en oo vielä törmänny ite..
-
Joo ei kuulu fd koneeseen nuo.
F perusmalli 530 + M
FD perusmalli + egr ja pulsair
FB pirteämpi 531 + vx3.
-
Voin kyllä muistaa väärinki. Tarkistan ku olen koneen äärellä :)
-
Kertokaas viisaammat paljonko b230f vinokoneen 530 kantta uskaltaa laskea kun nokka on 11,80/290 ja venajouset vakiot??
-
Kertokaas viisaammat paljonko b230f vinokoneen 530 kantta uskaltaa laskea kun nokka on 11,80/290 ja venajouset vakiot??
riippuu onko kansi isoilla vai pienillä vesikanavilla. jos on pienet niin siviili moottoriin riittää 1.0-1.4mm niin menee vielä omalla remmillä.
kyllähän tuota voi enemmänkin laskea (mun kilpamoottorin kannesta otetaan 2.0mm pois ja lohkosta on 0,6mm pois) tuo menee sitte jo esim. sierran remmillä.
nokka on 12,7mm nostolla ja tasalakimännät tulee 0,4mm yli dekin
-
Kertokaas viisaammat paljonko b230f vinokoneen 530 kantta uskaltaa laskea kun nokka on 11,80/290 ja venajouset vakiot??
Miks sitä kantta pitää laskee? Lähtisin siitä liikkelle et soppa virtaa paremmin koneen läpi.
Jos kuitenkin päädyt ottaan kannesta 2mm veke niin vakiohihnalla pärjää kunhan laittaa yhdeen hampaan pieleen. En ny muista kumpaan suuntaan mutta joku viisas sen kertoo varmaan.
Noi nokan arvot viittais et käytössä lienee k- nokka.
-
Jos kuitenkin päädyt ottaan kannesta 2mm veke niin vakiohihnalla pärjää kunhan laittaa yhdeen hampaan pieleen. En ny muista kumpaan suuntaan mutta joku viisas sen kertoo varmaan.
Venttiili ei ehkä tässä tapauksessa kohtaa mäntää mutta aijoitus on ainakin kaukana...kaikesta
-
Miks sitä kantta pitää laskee? Lähtisin siitä liikkelle et soppa virtaa paremmin koneen läpi.
Jos kuitenkin päädyt ottaan kannesta 2mm veke niin vakiohihnalla pärjää kunhan laittaa yhdeen hampaan pieleen. En ny muista kumpaan suuntaan mutta joku viisas sen kertoo varmaan.
Noi nokan arvot viittais et käytössä lienee k- nokka.
kannen laskulle lienee montakin syytä..esim.tuo mahdollistaa palotilan muokkaamisen ilman että paukut laskee
-
Venttiili ei ehkä tässä tapauksessa kohtaa mäntää mutta aijoitus on ainakin kaukana...kaikesta
Ratkaisuhan tähän on säädettävä nokkapyörä sitten.
Itseasiassa ajotus ei ole kovin kaukana. Itellä oli nokalla b23 k-nenällä ja kantta laskettu se 2mm ja ajotin remmin juur hampaan pieleen. tyhjäkäynti oli vähän mitä sattuu mutta muuten pelitti vallan hyvin.
Tämä vinkki on muuten volvolandian ajoilta.
Jos en ihan väärin muista niin yhden hampaan siirto vaikuttaa noin 2 astetta.
-
Omassa on porrastappi nokkapyörän lukitustapin tilalla. Tällähetkellä keulasta katsottuna vasemmassa reunassa. Ehkä puoli hammasta siirty remmi.
-
Omassa on porrastappi nokkapyörän lukitustapin tilalla. Tällähetkellä keulasta katsottuna vasemmassa reunassa. Ehkä puoli hammasta siirty remmi.
Tuo puol hammasta on varmaan lähempänä totuutta ajotuksen kannalta. Varmin ratkasu on se säädettävä nokkapyörä.
-
Yksi hammas on jotain 20 kampiakselin astetta. 360 jaettuna kampiakselin hammashihnapyörän hammasluvulla.
-
Yksi hammas on jotain 20 kampiakselin astetta. 360 jaettuna kampiakselin hammashihnapyörän hammasluvulla.
Tuo luku pitää puolittaa tietenkin.
-
Jos en ihan väärin muista niin yhden hampaan siirto vaikuttaa noin 2 astetta.
Muistat väärin.
Yhden millin kannen lasku vaikuttaa ajoitukseen noin 2 astetta
Yhden hampaan siirtäminen vastaa 9,5mm kannen laskua joka vaikuttaa ajoitukseen 19 astetta
-
Tuo luku pitää puolittaa tietenkin.
Tietysti puolitetaan. Jos tarkistellaan nokan ajoitusta nokka-akselikoordinaatteina. Kampura-asteina ei puoliteta.
-
Onkos tuossa isot vai pienet vesikanavat? (http://i2.aijaa.com/t/00578/13804290.t.jpg) (http://aijaa.com/POXm2Q)
-
Pienet.
http://www.metsys.fi/ana/VolvonKansi.html
-
Eikös niin ollu että 530 ja 531 on aina pienillä kanavilla, lukee varmaan tuossa Slerbahuulen linkissäkin, samaten FAG-osiossa...
-
Todennäköisimmin pienet vesikanavat löytyvät kansista joiden valunumerot ovat 1000530 ja 1000531.
Jotenkin muistelin että 530 ja 531 kansistakin on löytynyt isoilla vesikanavilla olevia yksilöitä.
-
Monta väitettähän on esitetty, että 405 ("vanha kansi") olisi aina isoilla ja uudemmat 530-531 aina pienillä. Kuitenkin mm. Lankku on vahvistanut pitäneensä käsissään kaksin kappalein 405 kansia joissa molemmissa oli pienet kanavat ja muistaakseni joku kertoi nähneensä 530/531 kannen jossa isot kanavat.
Oma arvaus, että alkupään "viissatasissa" on niitä isokanavaisia kansia.
-
405 ("vanha kansi") olisi aina isoilla ja uudemmat 530-531 aina pienillä
Pienikanavaisia 405 kansia myös nähty muutamat, eli minäkin vahvistan valheeksi.
Muoks: Oma budjettiviripeli on suurinpiirtein tämmönen
-B230F & M47
-A-nokka
-Turbon sumut ja E85
-Pakoputkisto 2,5", pelkkä vapaastivirtaava takapönttö ja tietysti katti
Kannesta olis kiva höylästä, niin sais ruttuja vähän ylöspäin. Ei vaan jotenkin viitsis parinsadan autoon alkaa tuommosta jumppaa tekemään.
-
Onkos tuossa isot vai pienet vesikanavat? (http://i2.aijaa.com/t/00578/13804290.t.jpg) (http://aijaa.com/POXm2Q)
Eli tuossa on siis pienet kanavat. Jos nyt lasken tuota sen 1-1,5mm niin mitä asioita tulee huomioida 11,80/290 nokan kanssa? Pitääkö sitä ajotusta siirtää vai hommaanko suosiolla säädettävän nokkapyörän?
-
Eli tuossa on siis pienet kanavat. Jos nyt lasken tuota sen 1-1,5mm niin mitä asioita tulee huomioida 11,80/290 nokan kanssa? Pitääkö sitä ajotusta siirtää vai hommaanko suosiolla säädettävän nokkapyörän?
Rohkelikko käyttää alkuperäistä pyörää ilman lukitustappia. Viritysnokka on kuitenkin ajoitettava heittokellolla ja astelevyllä.
-
Eli tuossa on siis pienet kanavat. Jos nyt lasken tuota sen 1-1,5mm niin mitä asioita tulee huomioida 11,80/290 nokan kanssa? Pitääkö sitä ajotusta siirtää vai hommaanko suosiolla säädettävän nokkapyörän?
näyttää pieniltä mutta en pysty varmaksi sanomaan.
voin illalla mitata pienen kanavan reijän pituuden.
säädettävä nokkapyörä ehdottomasti.
-
Mikäs on kansakunnan näkemys että tuleeko itku jos vaihdan tuohon b230FD päälle kunnostetun 1,5mm lasketun 530 kannen vx3 nokalla? kanavat siistin ja kohdistan.
Eniten nyt kiinnostas että mikä on puristukselle raja että alkaa ahistamaan jo 98?
Tuon 1,5 mm lasketun kait pitäs mennä lähelle 11,5:1?
-
Kansi remontin jälkeen alkoi kuulumaan b230f omituista ääntä kannesta. Remontin yhteydessä vaihdettiin 11,80/290 nokka, ämmän tilalle. Jakopää hihna vaihdettiin samalla ja ajoitus on kohalla, venat ei osu mäntiin, monta kertaa tarkatettu. Mitenkä näissä uudemmissa 530 kansissa tuo venttiilivälysten säätö? Paikalliselta volvo korjaajalta kuulin että tässä olisi automaattinen venttiilivälysten säätö mutta pitäääkö se paikkaansa? koppa on tosiaan -92 240. Tuossa viellä videota https://www.youtube.com/watch?v=qS_dAQcuO_c&feature=youtu.be ( youtube raiskaa laatua...)
-
Mitään automaattista säätöä ole, tavalliset säätöpalat. Jos nokka on joku Volvon oma sen voi yleensä heittää suoraan paikalleen ja se siitä mutta aftermarket-mallien (joka tuo ilmeisesti on luvuista päätellen) saattaa hyvinkin vaatia säätöä ellei peräti paininkuppien vaihtoa.
-
tarttee säätää. varmasti kalkattaa jos välys on liian suuri.
viisaammat kertokoon mitä tuo venttiilivälys kuuluu olla.
-
Videoo on vielä kattonu mut.
Ei taatusti säädy itekseen näissä venavälykset. Nokan alla kupissa on säätöpalat.
Mut mittaa ne välykset iha ensin. Ne pitäis olla konehuoneessa tarrassa.. Mut yleisohjeena 0.35 ja 0.40 on ihan hyvät kaikissa. Joku voi hieroo niitä 0.25 ja 0.35 väliin mut tarviiko. No ei.
-
Mitään automaattista säätöä ole, tavalliset säätöpalat. Jos nokka on joku Volvon oma sen voi yleensä heittää suoraan paikalleen ja se siitä mutta aftermarket-mallien (joka tuo ilmeisesti on luvuista päätellen) saattaa hyvinkin vaatia säätöä ellei peräti paininkuppien vaihtoa.
12.7mm nostolla oleva nokka menee vielä omilla kupeilla. siitä eteenpäin ei tietoa
-
Video katottu.
Kuulostaa samalta kun iteltä jäi nokkapyörän pultti löysälle ja jako oli jotakin. Muutaman startin jälkeen lukkotappi murusina ja kone pyöri tyhjää. Onneks ei kosketa mäntä ja vena toisiaan kun on volvon oma nenu. Tarkasta ny kuitenki viä nokkapyöräkin.
-
Oman Volvoni moottori pitää täysin samanlaista ääntä. M-nokan tilalle vaihdettiin VX-nokka. Venttiilinvälykset on tarkistettu ja kaikki ovat 0.40.
-
Sinne venttiilin päähän paininkupin alle voi laittaa sellaisen "säksätys" kumin
-
Mitenkä tuo venavälysten säätö sitten käytännössä tapahtuu? Venakoppa tietenki pois mutta mistä kohin alan mittailemaan sitä ja missä asennossa nokan kuuluu olla? Nokka on y-nokasta hiottu nuihin mittoihin, jos sillä on nyt jotain väliä. Nokkapyörän pultti on vedetty momenttiin eli ei kyllä ole löysällä
-
Käännä nokka siten että nokan huippu on venttiilkn vastakkaisella puolella. Jos se on Y-nokasta hiottu voi olla että tarttee lash-capsit.
-
(http://i11.aijaa.com/t/00380/13812958.t.jpg) (http://aijaa.com/cjiQGh)
Jos nyt käsitin oikein ja tein oikein niin näytti olevan välystä 1.25-1.5mm ?????
-
Eli karkeesti milli liikaa. :2funny:
-
Niin eli olikos tässä nyt perusympyrästä otettu tavaraa pois ja nyt tarvis olla lashcapit venttiilien päissä? Onko siellä niitä vai ei?
-
En tiedä onko otettu perusympyrästä tavaraa otettu, käytettynä ostettu. Ei ole lashcapeja venojen päissä, ne tässä varmaan joutuu sitten hommaamaan
-
Pitääpä vielä kysästä tänne jatkoksi, kun en uuttakaan topikkia viitsinyt aloittaa. Aihe on lievästi lähtenyt rönsyilemään, mutta saisko noista nokista jonkun pienen yhteenvedon.
Itsellä siis juurikin otsikon mukaista juttua. Olis vakio B230F johon olis tarkotus hankkia ainakin nuo perus sähköflekti ja parempi nokka M nokan tilalle. Tämän ja tämän (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=18711.0) topikin oon nyt silmäillyt läpi.
Eli millasia vaikutuksia eri nokilla tuohon muuten vakioon B230F koneeseen? Ite oon ymmärtänyt suunnilleen näin:
VX3 = Vääntää paremmin ja laajasti, ihan alhaalta asti
D = Tehoalue korkeammilla kierroksilla verrattuna VX3 ja tyhjäkäynti hiukan "huonompi"
K = Turhan kireä vakio koneeseen?
Millasia vaikutuksia V ja VX? Entä muut, esim A, B, T yms nokilla verraten?
Lisäksi, onko joku nokka toista parempi jos jatkaa laittelua esimerkiksi putkistolla ja/tai ecun/sytkäboxin muutoksilla? Millä laajin tehoalue, millä paras huippu teho, jne -> millä mitäkin?
Mieluusti ihan tuollaisia tiivistettyjä ja simppeleitä vastauksia, niin pysyy tällanen aloittelijakin kartalla ja sais päätettyä minkä nokan ite hankkis :hello:
-
Pitääpä vielä kysästä tänne jatkoksi, kun en uuttakaan topikkia viitsinyt aloittaa. Aihe on lievästi lähtenyt rönsyilemään, mutta saisko noista nokista jonkun pienen yhteenvedon.
Itsellä siis juurikin otsikon mukaista juttua. Olis vakio B230F johon olis tarkotus hankkia ainakin nuo perus sähköflekti ja parempi nokka M nokan tilalle. Tämän ja tämän (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=18711.0) topikin oon nyt silmäillyt läpi.
Eli millasia vaikutuksia eri nokilla tuohon muuten vakioon B230F koneeseen? Ite oon ymmärtänyt suunnilleen näin:
VX3 = Vääntää paremmin ja laajasti, ihan alhaalta asti
D = Tehoalue korkeammilla kierroksilla verrattuna VX3 ja tyhjäkäynti hiukan "huonompi"
K = Turhan kireä vakio koneeseen?
Millasia vaikutuksia V ja VX? Entä muut, esim A, B, T yms nokilla verraten?
Lisäksi, onko joku nokka toista parempi jos jatkaa laittelua esimerkiksi putkistolla ja/tai ecun/sytkäboxin muutoksilla? Millä laajin tehoalue, millä paras huippu teho, jne -> millä mitäkin?
Mieluusti ihan tuollaisia tiivistettyjä ja simppeleitä vastauksia, niin pysyy tällanen aloittelijakin kartalla ja sais päätettyä minkä nokan ite hankkis :hello:
Minulla on A-nokka-akseli omassa B230F:ssä ja "rähinä" alkaa suurinpiirtein 3000 kierroksen jälkeen. Kiihdytettäessä pysyy sitten komeasti vetoalueella, mutta siltikin olen miettinyt toista nokkaa tilalle. VX3 voisi olla hyv vaihtoehto, myös itselleni? Aiemmassa B200F:ssä oli VX ja siihen se oli hyvä nokka-akseli.
-
Eli millasia vaikutuksia eri nokilla tuohon muuten vakioon B230F koneeseen? Ite oon ymmärtänyt suunnilleen näin:
VX3 = Vääntää paremmin ja laajasti, ihan alhaalta asti
D = Tehoalue korkeammilla kierroksilla verrattuna VX3 ja tyhjäkäynti hiukan "huonompi"
K = Turhan kireä vakio koneeseen?
Olet ymmärtänyt oikein
Viimekesänä tuli kokeiltua muutamia kirjain nokkia+ajoituksia
Finaaliin pääsi D ja V. D-nokka antoin ylärekisterissä hieman enemmän tehoa mutta V-nokka vei voiton laajemmalla vetoalueella
V-nokalla ja nykyisellä ajoitukselle (joka on haettu ajamalla) vetoalue on 1500-5500rpm
VX3 oli mielestäni liian mieto koneeseen jota on vähän viilattu
-
Öö K-nokka on Volvon vakionokka. On se kiree...
-
B230F + VX3 on ollut omasta mielestäni ihan toimiva.
Muuten vakio moottori, mutta pakoputkisto on paremmin virtaava. Polttoaineena RE85.
Vääntöalue alkaa 2500 rpm, ja jatkuu noin 5000 rpm asti.
Hieman hengetön alle tuon 2500 rpm, mitä nyt lähinnä kaupungissa joutuu enemmän käyttämään.
Automaattivaihteisto syö hieman herkkyyttä alakierroksilta, ellei ajele 1. - 2. vaihteella.
-
Öö K-nokka on Volvon vakionokka. On se kiree...
Yksi tykkää traktorista, toinen leikkuupuimurista
-"Ylinokittaminen" ei ole minun laji. (R-sport sarjassa oli K-nokka, tykkäsin mutta en suosittele)
B230F + VX3 on ollut omasta mielestäni ihan toimiva.
Muuten vakio moottori, mutta pakoputkisto on paremmin virtaava. Polttoaineena RE85.
Vääntöalue alkaa 2500 rpm, ja jatkuu noin 5000 rpm asti.
Hieman hengetön alle tuon 2500 rpm, mitä nyt lähinnä kaupungissa joutuu enemmän käyttämään.
Automaattivaihteisto syö hieman herkkyyttä alakierroksilta, ellei ajele 1. - 2. vaihteella.
Oiskohan sulla ollut ajoitus hampaan pielessä?
Itte ajelin ex740 automaatilla ja VX3 etanoli B230f noin vuoden. Cat puuttui putkistosta
+Ihan käypä peli 4,1 perävälityksellä
+Nopeampi kaupungissa kuin manuaali, joutui tosin pitämään imusarja paineen +90kPa
+Etanolia paloi noin 13L/100km aikalailla ajosta riippumatta. Philips Bendix Regina Ihana
-
Oiskohan sulla ollut ajoitus hampaan pielessä?
Itte ajelin ex740 automaatilla ja VX3 etanoli B230f noin vuoden. Cat puuttui putkistosta
+Ihan käypä peli 4,1 perävälityksellä
+Nopeampi kaupungissa kuin manuaali, joutui tosin pitämään imusarja paineen +90kPa
+Etanolia paloi noin 13L/100km aikalailla ajosta riippumatta. Philips Bendix Regina Ihana
- Ei pitäisi olla ajoitus pielessä, kun hihnasta sen olen tarkastanut, ja stroboskoobilla varmistanut.
- Itsellä 4.13 välitys
- Saattaa olla nopeampi kuin manuaali, kun vääntöaluella kulkee aika iloisesti.
Ihan tuli yllätyksenä, että 24 vuotiaassa, ja yli 420 tkm ajetussa vaparissa olisi tarvetta selkänojalle, kun tulee hentoista kiihtyvyyttä.
Kuningas ranskalainen, Bendix Regina on tässä allekirjoituksen laitteessa.
Tosin ajattelin, että omaan ruoskaan voisi vielä laittaa 531 -venttilikannen, ja mahdollisesti rakentaa / ostaa peltipakosarjan.
Näin siis tässä B230F Käyttöautossa, jota on yritetty virittää mieliteon mukaan...
-
Tuo K nokkahan on sen b23e "keskimmäinen" vakionokka. Kuulemma ne jättävät vähän turhan ylävireisen koneen pikkukannella.
-
Niko_S:
Laita puristusta sinne kattilaan samalla jos vaihdat kannen
Mulla 530 kantta laskettu 2,3mm. 531 täytty laskea enemmän jos haluaa samat puristukset
-
Tuo K nokkahan on sen b23e "keskimmäinen" vakionokka. Kuulemma ne jättävät vähän turhan ylävireisen koneen pikkukannella.
Voi tosiaan olla vakiokoneella kauppakassiksi liian järeä. Itsellä k-nokka pitkäisku vinomotissa, kannessa isommat venat ja kanavat tehty. Tuolla kombolla on melkoinen raktori tuolla nokalla, aivan minimikierroksilta rajottimelle asti vääntää. Uskomaton vääntä isolla vaihteella pienilla jengoilla ajettaessa. Kun taas edellinen kone oli a-nokalla ja vakio rojuilla + iso ahdin niin oli liian ylävireinen.
Penkkilapusta tarkistettu, niin 270nm 2tonnin kohdalla jo. Tässä pitää ottaa huomioon, ettei tuo hx40 18# pakopesällä ole kuullukkaa heräämisestä vielä tuolla jengoilla. Eli ns vaparialuetehoa, vaikka onkin matalat puristukset jne. Nokka säädetty aikaiselle.
-
Mitä eroa on noiden V, VX ja VX3 nokilla toisiinsa verrattuna moottorin käyttäytymisen kannalta. Laaja vetoalue kiinnostaa, eli varmaan joku noista V nokista vois olla sopiva itelle.
Kiinnostaa myös tuo etanoli puoli, mutta en oo kerenny vielä tutustua siihen lähemmin.
-
VX ja VX3 on muuten identtiset mutta VX3 on kokonaisuudessaan kolme astetta aikaisemmalla eli vähän enemmän alavetoa, vähän vähemmän ylävetoa. Hyvin se tavallinenkin VX kyllä vetää muuten vakiossa B230F:ssä jo alta kahden tonnin.
-
Niko_S:
Laita puristusta sinne kattilaan samalla jos vaihdat kannen
Mulla 530 kantta laskettu 2,3mm. 531 täytty laskea enemmän jos haluaa samat puristukset
Todennäköisesti uutta kantta tulisi kyllä myös hiposteltua samalla.
Ainakin nyt pieni lasku, ja imu- sekä pakokanavien porttaaminen.
Ehkä myös venttiilimaljojen ja palotilan kiillotus.
Imusarjan kohdistaisi kanteen, ja kiillottaisi sarjan runnerit.
Tuossa nyt tuollainen budjettimallin evo1. suunnitelma.
Kannen madallus nyt tapahtuisi koneistamolla, mutta porttaukset ja kiillotukset voi tehdä kotioloissa suorahiomakoneella omin pikku kätösin.
Ostaisi aluksi vaikka pari 530 -kantta, kun niitä saa edukkaammin, ja tekisi ensin yhdestä tuollaisen evo1. version.
--------------
Tosin nykytilanteessa kun vielä ollaan, niin voisi ajatella laittavansa säädettävän nokkapyörän, että saisi pienesti nokan ajoitusta säädettyä wiina käyttöön.
Hieman aikaisemmalla saisi tällä hetkellä omaan makuun olla ajoitus, kun se paras hönkä tarjotaan välillä 2500 - 5000 rpm.
Etenkin kaupungissa ajellessa on rasittavaa, kun joutuu potkaisemaan, että pääsee pois jaloista.
Onhan tämä nykyinenkin setuppi paljon parempi kuin vakio moottorilla, kun maantieajossakin 2000 rpm kohdilla vääntää paljon paremmin, ja pitkät ylämäetkin pääsee ylös pintakaasulla AW71:n 4. vaihteella, ja lyö aski jopa välillä turbiinilukon päälle, kun kesken ylämäen pystyy kiihdyttämään hieman.
Nälkä kasvaa syödessä, ja virityksessä on vain taivas ja lompakko rajana! :D
Tosin kun käyttöauto virityksestä puhutaan, niin rajoitteena on se rassaaminen ja budjetti, jos auto pitää olla ns. päivittäisessä ajossa.
Oma auto nyt on ainakin vielä ollut tässä kategoriassa, kun virityksen jälkeen on saatu vielä saman vuorokauden aikana ajoon.
Budjetin puolesta omassa autossa puhutaan tällä hetkellä noin 400 - 500 euron sijoituksesta.
VX3 -nokka-akseli, etanoli muutossarja ja Simonsin pakoputkiosat.
Ilman dynometriä voi jotain varovaisia arvioita suorittaa:
Kuvitellaan, että VX3 -nokka-akseli tuottaa 3 hv enemmän, virtaavampi pakoputkisto 2 hv ja etanolimuutos 3 hv.
Eli mahdollinen tehon lisäys 8 hv, ja vääntöä mahdollisesti jopa 10 Nm enemmän.
Eli jos moottori edelleen tuottaisi 116 hv, niin viritysten jälkeen tuottaisi 124 hv.
Tosin nykyään saattaa yli 23 vuotta ja 420 tkm ajetussa moottorissa viritysten jälkeen teho olla noin 100 hv...
-
B230F
- 530tkm ajettu
- vakio 2.2 LH-jet
- D nokka
- 2,5" putki
- sähköflekti
135hv 192Nm
lappu (http://fjoni.kapsi.fi/kuvat/volvo%20245%20-88/lappu2.jpg)
kansi vakio
-
kansi vakio
ihan kohtuu lukemat noinkin pienillä muutoksilla.
Itelle tulossa 240 b230f johon jotain muutoksia tehty:
-remontoitu std alakerta
-530 kansi 1,2mm laskettuna, kanavat siistitty ja pakoset nostettu, miraseetit
-V-nokka (D varalla)
-Säädettävä nokkapyörä
-850 kaasuläppä+3" imm
-2,5 putki läpivirtaavalla simmonssin pöntöllä
-tonin lastut
Mietin että kait tuosta ainakin se 140hp saa irti kun jokapaikassa kehutaan kuinka kalliita hevosia vaparin virittämisessä on.
-
Kenellä täällä, vai oliko se museossa, oli 170hv vapari? Oli ihan ruiskupeli, eikä muutenkaan mitenkään yyber hintavia muutoksia ollut.
-
Kenellä täällä, vai oliko se museossa, oli 170hv vapari? Oli ihan ruiskupeli, eikä muutenkaan mitenkään yyber hintavia muutoksia ollut.
Mustelinsin että museossa esillä tuollainen auto
Mielestäni siihen oli teetetty kansi. Olikohan jopa isommilla venttiileillä?
-
Mustelinsin että museossa esillä tuollainen auto
Mielestäni siihen oli teetetty kansi. Olikohan jopa isommilla venttiileillä?
nii juu isot venttiilit tuo varmaan vaatis. Olis mielenkiintosta nähdä lukemia vino/tappikoneisista mitkä on vaparina ja polttoaineensyöttö vapaa.
Sitte ku puhutaan tehokkaasta vaparista, menee keskustelu lähes aina kinasteluun että ei kannata.
-
nii juu isot venttiilit tuo varmaan vaatis. Olis mielenkiintosta nähdä lukemia vino/tappikoneisista mitkä on vaparina ja polttoaineensyöttö vapaa.
Sitte ku puhutaan tehokkaasta vaparista, menee keskustelu lähes aina kinasteluun että ei kannata.
Syy lienee siinä, että vähemman vaparina isoja tehoja otetaa. Itse kyllä ehdottomasti vapariin panostaisin kanteen ja iskutilavuuteen, mutta makuasia. Omassa turbokoneessa molemmat tehty ja jos siihen kustannukset jäisi, niin eihän se paljoa olisi.
-
Syy lienee siinä, että vähemman vaparina isoja tehoja otetaa. Itse kyllä ehdottomasti vapariin panostaisin kanteen ja iskutilavuuteen, mutta makuasia. Omassa turbokoneessa molemmat tehty ja jos siihen kustannukset jäisi, niin eihän se paljoa olisi.
no joo..vapari 4-sylinterissä on jo kohtuu lukemat jos ne alkaa kakkosella.
-
no joo..vapari 4-sylinterissä on jo kohtuu lukemat jos ne alkaa kakkosella.
Vieläpä 8-tappisesta. Kyllähähän kalliita hevosiakin on Volvoissa nähty, nää RallyBaronin Volvotkin on aika huimilla lukemilla, penkkilaput olis mielenkiintonen nähä kun vääntöäkin on kuitenkin liki 300nm vielä. Niissä ilmotettu iskutilavuudeks ~2400cc, onkohan millanen yhdistelmä, Bxx-akseli epäkeskohiottunaa tjsp?
16 venasesta varmasti helpompaa, mitäs täälläkin päivitelty SRC-pitkäisku kone tuotti 16 naulasena?
-
Vieläpä 8-tappisesta. Kyllähähän kalliita hevosiakin on Volvoissa nähty, nää RallyBaronin Volvotkin on aika huimilla lukemilla, penkkilaput olis mielenkiintonen nähä kun vääntöäkin on kuitenkin liki 300nm vielä. Niissä ilmotettu iskutilavuudeks ~2400cc, onkohan millanen yhdistelmä, Bxx-akseli epäkeskohiottunaa tjsp?
16 venasesta varmasti helpompaa, mitäs täälläkin päivitelty SRC-pitkäisku kone tuotti 16 naulasena?
lähinnä meinasin ihan noita mitä liikeenteessä näkyy..pitkäiskuja tai ei. Miten paljon itse tehty. Itellä tossa käyttiksessä kaikki muu itte tehtyä paitsi kaasuläpän laipan hitsaus ja tulevat lastut.
Jos tuosta saa esim. 160hp...olen tyytyväinen.
-
Itselläni Volvo 240 sarjan B230F koneessa VX3 nokka, B230FX:n moottorin- ja sytyksen ohjaus, turbon putkisto katista eteenpäin,
sähköflekti on (ei asenettu vielä, tulee 2 nopeuksinen "pehmokäynnistys"). Eli moottori on melkein B230FX mistä
"isolla kannella" luvattu 136 hp ja"pikkukannella" 130hp. Seuraavaksi uudet Boschin "generation III" suuttimet niin katsotaan
sen jälkeen miltä moottori tuntuu.
-
Itselläni Volvo 240 sarjan B230F koneessa VX3 nokka, B230FX:n moottorin- ja sytyksen ohjaus, turbon putkisto katista eteenpäin,
sähköflekti on (ei asenettu vielä, tulee 2 nopeuksinen "pehmokäynnistys"). Eli moottori on melkein B230FX mistä
"isolla kannella" luvattu 136 hp ja"pikkukannella" 130hp. Seuraavaksi uudet Boschin "next generations" suuttimet niin katsotaan
sen jälkeen miltä moottori tuntuu.
Mitä tuo FX moottorin- ja sytkänohjaus vaikuttaa/tekee? Huomaako eron vakioon?
Ja kerrohan ihmeessä sitten kun oot uudet suuttimet iskeny kiinni ja testannut, että miltä vaikuttaa.
-
FX:n moottoriohjausta on muutettu aika lievästi mutta sytkäohjausta on sitten puukotettu enemmän, VX3 nokalla vakio purkit verattuna FX purkkeihin on ero, vetää koko alueen tasaisesti mutta huomattavasti paremmin kun vakio ao. nokalla mutta ei tämä vielä mikään raketti ole mutta kivempi ajaa. En ole vielä kerennyt asentaa uusia suuttimia koska ne tulivat tänään, suurin ero verrattuna alkuperäisiin on se, että näissä on 4 suutinreikää / suutin, muuten suunilleen samat arvot. Kerrotaan kun saan asennettua ne.
-
Suuttimet ja uusi 3 bar paineensäädin asennettu, lyhyen n. 50 km testin aikana huomasi ainakin sen, että
5-vaihteella jaksaa vetää alempaa kun ennen ja kone käy tasaisemmin tyhjäkäyntiä ja erikoista oli se, että,
lämpömittarin mukaan kone kävi hieman viileämpänä. Tyhjäkäynnin parannus voipi kyllä johtua siitä, että yksi
vanha suutin vuoti. Kulutuksesta ei voi vielä sanoa ennenkuin pääsee ajamaan vähän pidemmän testilenkin.
-
Uudet suuttimet Bosch 0280155884, jotka pitävät kyllä enemän ääntä kuin alkuperäiset mutta
voin suositella vakio moottoreihin.
-
Näin vakiolastun bensakarttoihin tutustuneena uskaltaisin väittää että bensapuolta käpälöimällä tulisi lisää vetoa yläpäähän ja kulutusta alas, noin 80% kaasuläpän avaumalla seokset on 2300-2500rpm luokassa noin 16afr (!!!) ja puolestaan 5000rpm noin 10 afr. En näe tätä aivan optimaalisena, ja kunhan tässä iskisi kevään tahi kesän mittaan hirveä motivaatiopuuska ( ::)) niin vois jatkaa tuota säätelyshouta ja ajella vakioautollakin ostrich kiinni :D
-
Onko kenelläkään penkityskäyriä vakiomoottorista eri nokka-akseleilla? Lähinnä eniten kiinnostaa VX/ VX3/ M -nokkien erot.
Ja tosiaan erot paperilla mieluiten käyrinä. Ei mututuntumaa, ei persdynoa tai mitään muutakaan selittelyjä.
-
Uudet suuttimet Bosch 0280155884, jotka pitävät kyllä enemän ääntä kuin alkuperäiset mutta
voin suositella vakio moottoreihin.
Juu juuri ja juuri nippanappa vakioon ehkä, sillä mainitsemiesi suuttimien tuotto on noin 10% vakiosuuttimien tuottoa pienempi :o
Nelireikäisistä suosittelisin ennemmin eräissä jenkkikaseissakin käytettäviä 0280150432-numeroisia suuttimia, Suomesta löytynee kuitenkin helpoiten jonkun Saabin pellin alta, vaikka B234i-moottorin päältä. Virtaama kolmella baarilla n.250 cc, joka riittää lähes 160 konin lauman tuntumaan.
-
Onko kenelläkään penkityskäyriä vakiomoottorista eri nokka-akseleilla?
Onko maailmassa haistamattomia koiran takapuolia?
Ei vaan. Vanhoja autolehtiä kun selailee niin joskus tulee dynokäyriä vastaan
Lukemia ei välttämättä voi vertaillan keskenään mutta käyrien muodoista voi tehdä päätelmiä
-
käyrien muodoista voi tehdä päätelmiä
Tiivistin olennaisen
-
Juu juuri ja juuri nippanappa vakioon ehkä, sillä mainitsemiesi suuttimien tuotto on noin 10% vakiosuuttimien tuottoa pienempi :o
Nelireikäisistä suosittelisin ennemmin eräissä jenkkikaseissakin käytettäviä 0280150432-numeroisia suuttimia, Suomesta löytynee kuitenkin helpoiten jonkun Saabin pellin alta, vaikka B234i-moottorin päältä. Virtaama kolmella baarilla n.250 cc, joka riittää lähes 160 konin lauman tuntumaan.
Mitä niitä suuttimia turhaan "isoihin" vaihtaa, kun tuntuu vakiomoottori toimivan hyvin näillä "pienilläkin".
-
Onko kenelläkään penkityskäyriä vakiomoottorista eri nokka-akseleilla? Lähinnä eniten kiinnostaa VX/ VX3/ M -nokkien erot.
Ja tosiaan erot paperilla mieluiten käyrinä. Ei mututuntumaa, ei persdynoa tai mitään muutakaan selittelyjä.
No volvolta löytyy esim B23 ja B230 moottoreihin lähes kaikki nokkayhdistelmät ja tietty tulokset niihin. Penkkitulokset on vaan yleensä mitattu täyskaasulla niin ei niistä voi hirveästi päätellä vetositkeyttä tai miltä se kuskista tuntuu.
Volvon lisävarustekatalogissa on ainakin tuo VX ja M nokka käyrät vertailtuna.
-
Volvon lisävarustekatalogissa on ainakin tuo VX ja M nokka käyrät vertailtuna.
Löytääkö tuommoista kataloogia mistään päin internettiä esimerkiksi?
-
Mitä niitä suuttimia turhaan "isoihin" vaihtaa, kun tuntuu vakiomoottori toimivan hyvin näillä "pienilläkin".
Tahtoo, Vinokoneet on tykänneet aina reilusti bensasta. En usko ainakaan paranee pienempiin vaihtamalla, esim veto loppuu yläpäästä aikaisemmin
-
Tahtoo, Vinokoneet on tykänneet aina reilusti bensasta. En usko ainakaan paranee pienempiin vaihtamalla, esim veto loppuu yläpäästä aikaisemmin
No nämähän eivät ole "uskon" asioita, Moottori vetää täysin normaalisti, en ole huomannut minkäälaista puutumista millään
alueella, eli näillä mennään.
-
Löytääkö tuommoista kataloogia mistään päin internettiä esimerkiksi?
Epäilen, että ei löydy ja luulen, siis luulen, että The_OttoB muistaa väärin, sillä kyseisessä? lisävarustekatalogissa vertailtiin samanaikaisesti kansi-nokka-putkimuutoksen vaikutusta tehoon ja vääntöön kas näin:
http://aijaa.com/a8BHaJ
-
No nämähän eivät ole "uskon" asioita, Moottori vetää täysin normaalisti, en ole huomannut minkäälaista puutumista millään
alueella, eli näillä mennään.
Millä tavalla et ole "huomannut minkäänlaista puutumista"? Mihin olet verrannut? Mitä olet mitannut? Millä olet mitannut? ::)
-
Millä tavalla et ole "huomannut minkäänlaista puutumista"? Mihin olet verrannut? Mitä olet mitannut? Millä olet mitannut? ::)
No voin vielä tähän vastata. Verattuna vanhoihin suuttimiin, joista kylläkin yksi vuoti, eli samanlaisessa ajossa vetää paremmin kaikilla
vaihteilla eikä tarvitse vaihtaa 5 -> 4 niin usein kuin ennen. Tuossa 4000 jälkeen huomaa jopa pienen "potkun" mitä ei vanhoilla suuttimilla
ikinä tuntunut. Eli mikä tässä nyt mättää, mikä on niin vaikea ymmärtää? jos nämä suuttimet olisivat perseestä niin voisin kyllä myöntää sen mutta nämä toimivat helevetin hyvin tässä minun (volvon) moottorissa. Jos sinulla on tietoa paremmista suuttimista niin voit upottaa ne omaan moottoriisi ;)
-
Onko kenelläkään penkityskäyriä vakiomoottorista eri nokka-akseleilla? Lähinnä eniten kiinnostaa VX/ VX3/ M -nokkien erot.
Ja tosiaan erot paperilla mieluiten käyrinä. Ei mututuntumaa, ei persdynoa tai mitään muutakaan selittelyjä.
Kaverilla olis lappu B230FB, D-nokka ja 2,5" hormi. Voin sen koettaa kötöstellä julkiseen muotoon joku päivä.
-
Juu nou hätä.
Kun aina puhutaan M-nokan "traktoriväännöstä", niin kiinnostaisi nähdä faktaa. Tosiaan vakiomoottorista.
Joku muistaakseni joskus minulle täällä lähetti privana M-nokallisen B230F:n käyrät, en vain enään kuollakseenikaan muista kuka, milloin ja missä.
-
No voin vielä tähän vastata. Verattuna vanhoihin suuttimiin, joista kylläkin yksi vuoti, eli samanlaisessa ajossa vetää paremmin kaikilla
vaihteilla eikä tarvitse vaihtaa 5 -> 4 niin usein kuin ennen. Tuossa 4000 jälkeen huomaa jopa pienen "potkun" mitä ei vanhoilla suuttimilla
ikinä tuntunut. Eli mikä tässä nyt mättää, mikä on niin vaikea ymmärtää? jos nämä suuttimet olisivat perseestä niin voisin kyllä myöntää sen mutta nämä toimivat helevetin hyvin tässä minun (volvon) moottorissa. Jos sinulla on tietoa paremmista suuttimista niin voit upottaa ne omaan moottoriisi ;)
Juu ei mitään paniikkia tässä. Saat toki downgreidata autoasi aivan vapaasti. Ajattelin vain kertoa muillekin lukijoille, että mainostamasi suuttimet eivät ole topikin otsikon mukaista "B230F käyttöauto viritystä" siinä mielessä kuin virittäminen tällä foorumilla noin yleisemmin ymmärretään.
-
Juu nou hätä.
Kun aina puhutaan M-nokan "traktoriväännöstä", niin kiinnostaisi nähdä faktaa. Tosiaan vakiomoottorista.
Joku muistaakseni joskus minulle täällä lähetti privana M-nokallisen B230F:n käyrät, en vain enään kuollakseenikaan muista kuka, milloin ja missä.
Mahdoitko edes klikata tuota aijaa-sivua auki, jonka sinua varten loin kaivamalla sen katalogin? :idiot2:
-
Mahdoitko edes klikata tuota aijaa-sivua auki, jonka sinua varten loin kaivamalla sen katalogin? :idiot2:
Kyllä klikkasin ja kiitos siitä. :)
-
No voin vielä tähän vastata. Verattuna vanhoihin suuttimiin, joista kylläkin yksi vuoti, eli samanlaisessa ajossa vetää paremmin kaikilla
vaihteilla eikä tarvitse vaihtaa 5 -> 4 niin usein kuin ennen. Tuossa 4000 jälkeen huomaa jopa pienen "potkun" mitä ei vanhoilla suuttimilla
ikinä tuntunut. Eli mikä tässä nyt mättää, mikä on niin vaikea ymmärtää? jos nämä suuttimet olisivat perseestä niin voisin kyllä myöntää sen mutta nämä toimivat helevetin hyvin tässä minun (volvon) moottorissa. Jos sinulla on tietoa paremmista suuttimista niin voit upottaa ne omaan moottoriisi ;)
Juu ei mitään paniikkia tässä. Saat toki downgreidata autoasi aivan vapaasti. Ajattelin vain kertoa muillekin lukijoille, että mainostamasi suuttimet eivät ole topikin otsikon mukaista "B230F käyttöauto viritystä" siinä mielessä kuin virittäminen tällä foorumilla noin yleisemmin ymmärretään.
Näihin kahteen voisin hieman kommentoida, täysin vakiossa padassa (olkoon se F tai FB) uskon kyllä tuohon 4000 yläpuolella tapahtuvaan pieneen vedon paranemiseen. Vakio bensakartat on näetsen semmoset, että vähän yli 2000rpm ja petaali tiskissä lambdasäätö pitää seokset 14.7, jolloinka ei tee eroa suuttimilla (pl. täysin olematon ero sumukuviossa kenties), mutta kun 3500 tienoolla seos alkaa rikastumaan aivan järjenköyhälle tasolle, voi "liian pienet" suuttimet auttaa ettei seos olekaan afr 10 vaan esimerkiksi reilun 11, sillä saa jo luultavasti vedon paranemista aikaiseksi kun ei olla ihan mustan savun rajamailla.
Muok: testatusti sevverta myös, että arkiajoon vakiopataan tuli uskomattoman paljon vetoa alakierrosalueelle kun vaihtoi noin 20% vakiota isommat suuttimet, yläpäässä asiat ei tehnyt selkeää muutosta sen jälkeen kun lambdasäätö oli korjannut peruskartan suhtkoht lähelle, tilanne pysyi siis samana eli yläpäässä kone käy aivan hillittömän sakeella.
-
Juu ei mitään paniikkia tässä. Saat toki downgreidata autoasi aivan vapaasti. Ajattelin vain kertoa muillekin lukijoille, että mainostamasi suuttimet eivät ole topikin otsikon mukaista "B230F käyttöauto viritystä" siinä mielessä kuin virittäminen tällä foorumilla noin yleisemmin ymmärretään.
"B230F koneessa VX3 nokka, B230FX:n moottorin- ja sytyksen ohjaus, turbon putkisto katista eteenpäin"
ja jos tähän löydän suuttimet jotka toimivat ao. moottorissa hyvin, niin eikös tämä ole "viritystä", minkä takia pitäisi laittaa moottoriin
ylisuuret suuttimet jos näilläkin pärjää, vai onko sinusta "B230F käyttöauton virittämistä" se, että ensimmäiseksi vaihdetaan
suurimmat mahdolliset suuttimet??
-
"B230F koneessa VX3 nokka, B230FX:n moottorin- ja sytyksen ohjaus, turbon putkisto katista eteenpäin"
ja jos tähän löydän suuttimet jotka toimivat ao. moottorissa hyvin, niin eikös tämä ole "viritystä", minkä takia pitäisi laittaa moottoriin
ylisuuret suuttimet jos näilläkin pärjää, vai onko sinusta "B230F käyttöauton virittämistä" se, että ensimmäiseksi vaihdetaan
suurimmat mahdolliset suuttimet??
No tuolla aiemmin ehdottamani suuttimet eivät ole mitään hirmuisia. Kyseiset nelireikäiset on tietyllä marginaalilla mitoitettu nelisylinterisessä moottorissa 150hp tehoon eli mielestäni erittäinkin sopivat tuohon "virittämääsi" moottoriin.
-
No tuolla aiemmin ehdottamani suuttimet eivät ole mitään hirmuisia. Kyseiset nelireikäiset on tietyllä marginaalilla mitoitettu nelisylinterisessä moottorissa 150hp tehoon eli mielestäni erittäinkin sopivat tuohon "virittämääsi" moottoriin.
Menee yli koska tässä B230F(X) moottorissa pitäisi olla vain n. 130 hp.
-
Menee yli koska tässä B230F(X) moottorissa pitäisi olla vain n. 130 hp.
Suuttimet pitää mitoittaa "yli", jotta niiltä ei millään kuormalla vaadita 100% aukioloaikaa vaan luokkaa 80% aukioloaikaa.
-
Mitkäs ja kuinka riittävät suuttimet on vakiona B230FB:ssä?
Omasta (vaimon) omasta (vaimon) omasta (vaimon) kulkineesta on laskettu kuitenkin kantta sen 1,6mm joten puristukset ovat nyt B230F:n tasolla (9.8:1).
Kannen laskulla tuli alavääntöä selvästi lisää. Tai ei välttämättä "lisää", vaan jaksaa vääntää alempaa kuin ennen. Tosin nokan myöhäistymisen myötä "viimeinen riuhtaisu" tuntuisi tulevan 5500-6000rpm, mikä on automaatilla vähintäänkin idioottimaista.
Muistan kuitenkin manuaaliajoilta, että kyseinen auto on aina vetänyt niin, että 2500-3200 välissä on "tuhnu" -vaihe. Eli moottori kyllä yrittää vetää oikein hyvin, mutta selvästi tuolla kierrosvälillä meno laimenee, ikäänkuin "miettii". Saman olen huomannut kaikissa vakio B2X0F -moottoreissa. Liekkö tuo TVS:n selittämä sopituksen sekoilu liity asiaan?
Ja nyt automaattina tuo "pooaus" on erittäin rasittavassa kohtaa, suoraan momentinmuuntimen stall-speedin kohdilla. >:(
-
Mitkäs ja kuinka riittävät suuttimet on vakiona B230FB:ssä?
Eikös näissä kaikissa vapareissa oo samat suuttimet? Siis F/FD/FB, jossa LH2.4.
Keltaiset -762 loppuiset suuttimet siis, 214cm3/min.
Bendix Reginassa tais olla sinisiäkin suuttimia, mutta niistä ei oo sen enempää tietoa.
-
Omasta (vaimon) omasta (vaimon) omasta (vaimon) kulkineesta on laskettu kuitenkin kantta sen 1,6mm joten puristukset ovat nyt B230F:n tasolla (9.8:1).
jaa että fb:ssä on niin mummot puristukset. Ilmankos emännän (mun) emännän (mun) emännän 940 on niin löysä menemään vaikka onkin JUMALKANNELLA...mun 240 b200f:llä olis pöllyttäny sen miten vaan vaikka onkin vaan kaivetulla 530.
-
Vakio bensakartat on näetsen semmoset, että vähän yli 2000rpm ja petaali tiskissä lambdasäätö pitää seokset 14.7, jolloinka ei tee eroa suuttimilla (pl. täysin olematon ero sumukuviossa kenties), mutta kun 3500 tienoolla seos alkaa rikastumaan aivan järjenköyhälle tasolle, voi "liian pienet" suuttimet auttaa ettei seos olekaan afr 10 vaan esimerkiksi reilun 11, sillä saa jo luultavasti vedon paranemista aikaiseksi kun ei olla ihan mustan savun rajamailla.
Muok: testatusti sevverta myös, että arkiajoon vakiopataan tuli uskomattoman paljon vetoa alakierrosalueelle kun vaihtoi noin 20% vakiota isommat suuttimet, yläpäässä asiat ei tehnyt selkeää muutosta sen jälkeen kun lambdasäätö oli korjannut peruskartan suhtkoht lähelle, tilanne pysyi siis samana eli yläpäässä kone käy aivan hillittömän sakeella.
Paljonko näissä bensakartoissa on eroja B230F eri vuosimallien, eri korimallien, eri perien ja erilaisten vaihteistoyhdistelmien välillä, sillä ainakin oma B230F oli vakiolastulla ja vakiosumuilla kaikkialla laajakaistan mukaan suunnilleen 14,7 ::)
-
Paljonko näissä bensakartoissa on eroja B230F eri vuosimallien, eri korimallien, eri perien ja erilaisten vaihteistoyhdistelmien välillä, sillä ainakin oma B230F oli vakiolastulla ja vakiosumuilla kaikkialla laajakaistan mukaan suunnilleen 14,7 ::)
Pre-92 sanoisin että ei oikeastaan mitään. Lambdasäädön päälläollessa tuo tilanne myös pätee, paitsi kun kuormaa on tarpeeksi ja lambdasäätö tippuu pois.
-
OK. En tiedä mikä tuota oman vakiolastua? vaivasi, kun ei rikastanut mitenkään. Lastulla korjaantui ja seos rupesi reagoimaan kaasuläpän asennonmuutoksiin ja kuormitustilanteisiin kuten pitääkin.
Oli kyllä uskomattoman laiska etenemään tomaatilla, kun seos koko ajan 1 ;D
-
OK. En tiedä mikä tuota oman vakiolastua? vaivasi, kun ei rikastanut mitenkään. Lastulla korjaantui ja seos rupesi reagoimaan kaasuläpän asennonmuutoksiin ja kuormitustilanteisiin kuten pitääkin.
Oli kyllä uskomattoman laiska etenemään tomaatilla, kun seos koko ajan 1 ;D
On niitä eri boksiversiota (561 A, B ja C, ja joku muu vielä, lisäksi 595 on FB), enkä ole testannut ristiin tai vertaillut, mutta kartoissa ei suoraan näy mitään eroa.
Ehjä kyllä rikastaa noin 2500 yläpuolelta kun petaali on tarpeeksi syvällä. Ja on se uskomattoman laiska etenemään jäteöljyvatkaimella vaikka olis FB tai FK, tai edes vakio FT.
-
On niitä eri boksiversiota (561 A, B ja C, ja joku muu vielä, lisäksi 595 on FB), enkä ole testannut ristiin tai vertaillut, mutta kartoissa ei suoraan näy mitään eroa.
Ehjä kyllä rikastaa noin 2500 yläpuolelta kun petaali on tarpeeksi syvällä. Ja on se uskomattoman laiska etenemään jäteöljyvatkaimella vaikka olis FB tai FK, tai edes vakio FT.
Jaa-a, mikä on laiska?
Kyllä tuo meitän 945 B230FB + AW71L aika kivuttomasti esim. ohituksen aikana 140-150km/h ottaa. Jos on enempi letkaa (esmes kolme autoa ja täysperä), saattaa mittariin ottaa jo 160km/h.
En käsitä tuota laiskaksi. Riittävän hyvin kulkee ja ohituksen hoitaa kohtuu vaivatta. Paikaltaanhan automaatti lähtee "miettien", mutta puolikaasulla mielestäni melko ripeästi vrt. manuaali.
Tai sitten tuo meitän FB:n on hajottanut kannen lasku. :idiot2:
Muistutus miten foorumilla suhtaudutaan ylinopeuksiin (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=65385.0)
-
Jaa-a, mikä on laiska?
Kyllä tuo meitän 945 B230FB + AW71L aika kivuttomasti esim. ohituksen aikana 140-150km/h ottaa. Jos on enempi letkaa (esmes kolme autoa ja täysperä), saattaa mittariin ottaa jo 160km/h.
En käsitä tuota laiskaksi. Riittävän hyvin kulkee ja ohituksen hoitaa kohtuu vaivatta. Paikaltaanhan automaatti lähtee "miettien", mutta puolikaasulla mielestäni melko ripeästi vrt. manuaali.
Tai sitten tuo meitän FB:n on hajottanut kannen lasku. :idiot2:
Suomessa eio montaa niin pitkää suoraa ohitusmahdollisuudella että 8v vapari kelaa vammalaatikolla 160 ohituksen loppuun... Mut ihan miten vaan. Moottorin jutuista tässä kai oli puhe. VX3 vapariin ja siihen järkevä (=itse tehty) lastu ja vähän lisää ruttuja niin alkaa kulkemaankin jotenkin.
-
Suomessa eio montaa niin pitkää suoraa ohitusmahdollisuudella että 8v vapari kelaa vammalaatikolla 160 ohituksen loppuun... Mut ihan miten vaan. Moottorin jutuista tässä kai oli puhe. VX3 vapariin ja siihen järkevä (=itse tehty) lastu ja vähän lisää ruttuja niin alkaa kulkemaankin jotenkin.
M nokkanen tomaatti b230 ei jaksanu kiihtyä 4 vaihteella vaan oli kiusattava pakko 3. Jos halusi kaahata.
Vx3 samassa autossa kiihty 4. Vaihteellakin siinä missä toinen puutui. Ja huippuja otti ihan erilailla.
-
M nokkanen tomaatti b230 ei jaksanu kiihtyä 4 vaihteella vaan oli kiusattava pakko 3. Jos halusi kaahata.
Vx3 samassa autossa kiihty 4. Vaihteellakin siinä missä toinen puutui. Ja huippuja otti ihan erilailla.
Ja varmaankin tuossa meitän vehkeessä vaikuttaa myös kannen lasku. Vetoalue lasketulla 531:llä on laajempi ainakin pers-dynolla kuin "vakiokorkuisella" kannella.
Toki, 400tkm ajettu moottori johon tehdään kansiremontti. Muuttuuhan siinä monta muutakin asiaa, kuin pelkästään kannen korkeus ja puristus-suhde.
Mutta tuohon 160km/h se nopueus aikalailla loppuukin (=se vähäinenkin kiihtyminen hyytyy lopullisesti). Kokeiltu suljetulla alueella.
-
Tuli kokeiltua pieni viritys lisää omaan rotiskoon.
Nimittäin tuossa eilen illalla kävin vähän vinguttelemassa imusarjaa (kun se oli muutenkin irti), tarkoituksena kohdistaa imusarja paremmin kanteen.
Pikaisen mittauksen jälkeen totesin, että 2 milliä on turvallinen ottaa imusarjan kanavasta.
Eli toisin sanoen kannen ja imusarjan välillä oli pieni pykälä.
Tuollaista:
(http://i1078.photobucket.com/albums/w498/Niko_92/Volvo%20745%20SE/IMG_20160316_200857990_zpsu9vmj0gu.jpg) (http://s1078.photobucket.com/user/Niko_92/media/Volvo%20745%20SE/IMG_20160316_200857990_zpsu9vmj0gu.jpg.html)
Ajossa on paha sanoa, että vaikuttaako alakierroksilla mitenkään, mutta 4000 rpm jälkeen tuntuu vetävän paremmin.
-
Kukas se oli joka oli laittanut suuttimet kanteen kiinni ja kjet imusarjan? Äffän imusarjassa on niin tyhmä myhky suuttimien kohdalla että ei varmasti virtaa
-
Kukas se oli joka oli laittanut suuttimet kanteen kiinni ja kjet imusarjan? Äffän imusarjassa on niin tyhmä myhky suuttimien kohdalla että ei varmasti virtaa
Eikös Veksillä ollu siinä sen talvikalsariautossa ainakin?
-
Kukas se oli joka oli laittanut suuttimet kanteen kiinni ja kjet imusarjan? Äffän imusarjassa on niin tyhmä myhky suuttimien kohdalla että ei varmasti virtaa
tuo olis kyllä kokeilemisen arvonen juttu. Ja tuo kjetin imusarja on huhupuheitten mukaan muutenkin parempi kuin lh-jetin sarja.
-
Ja varmaankin tuossa meitän vehkeessä vaikuttaa myös kannen lasku. Vetoalue lasketulla 531:llä on laajempi ainakin pers-dynolla kuin "vakiokorkuisella" kannella.
Toki, 400tkm ajettu moottori johon tehdään kansiremontti. Muuttuuhan siinä monta muutakin asiaa, kuin pelkästään kannen korkeus ja puristus-suhde.
Mutta tuohon 160km/h se nopueus aikalailla loppuukin (=se vähäinenkin kiihtyminen hyytyy lopullisesti). Kokeiltu suljetulla alueella.
Ei se vähäinen kiihtyvyys siihen lopullisesti hyydy:
https://www.youtube.com/watch?v=9WDlRdCwn2k
-
Eikös Veksillä ollu siinä sen talvikalsariautossa ainakin?
On vieläkin. Tuolla lisää
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=54760.30
Näpertelyä?
-
On vieläkin. Tuolla lisää
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=54760.30
Näpertelyä?
Mulla on ja tossa yks irtokansi ja k-sarja, mutta näpertelyporakoneesta motivaatiot loppu toistaseks :) Katsotaan kevväämmällä...
-
Oliko niin, että kun nokka-akselin jaon pistää hampaan verran sivuun, tulisi muutosta noin kaksi astetta ajoitukseen, tjsp? En nyt muista kumpaan suuntaan pitää laittaa, että myöhäistää tai aikaistaa ajoitusta, mutta kumminkin. Sillä ajattelin, että jos VX3:sella alkaa tuntua että tarttis lisää hönkää yläpäähän, niin eikö siitä saisi tuolla edellä mainitulla tavalla VX1:sen :D eli siis jotain VX3:sen ja VX:n väliltä?
Sitten tuosta lastuttamisesta kanssa, että sikälimikäli siellä tosiaan on vakionakin jotain ihme arvoja, niin oliskohan täällä foorumilla joku luotettava joka tekis siihen järkevämmän lastun? Itse en noista jutuista tiedä höläyksen pöläystä, eikä tällä haavaa ole kyllä aikaa eikä resursseja aiheeseen suuremmin perehtyäkkään.
-
EDIT: ajatusmoka... :-[
-
Oliko niin, että kun nokka-akselin jaon pistää hampaan verran sivuun, tulisi muutosta noin kaksi astetta ajoitukseen, tjsp? En nyt muista kumpaan suuntaan pitää laittaa, että myöhäistää tai aikaistaa ajoitusta, mutta kumminkin. Sillä ajattelin, että jos VX3:sella alkaa tuntua että tarttis lisää hönkää yläpäähän, niin eikö siitä saisi tuolla edellä mainitulla tavalla VX1:sen :D eli siis jotain VX3:sen ja VX:n väliltä?
Hammasluvut on 38/19 eli yksi hammas on noin 7 astetta.
-
Joo nokasta oli puhe, ajatuskatkos :-[
-
Sytkää pystyt muokkaamaan -6, -3 ja + 3 astetta EZK boksin kautta, mutta: "you will get a modified timing on part load. At full load at higher rpm's the timing will switch back automatically to stock values"http://www.stonis-world.com/_lh_ezk.html
Ackeeeee, kyseessä nokan ajotus ei sytkän :D
-
Hammasluvut on 38/19 eli yksi hammas on noin 7 astetta.
Ai se oli niin paljon. No taitaapi olla sitten turhan hurja muutos. Tosin jos VX3:sesta haluaa siirtyä VX:än, niin melkein nokan hinnalla mahtaa saada jo säädettävän nokkapyörän jolla pystyy sitten kikkaileen, vaikos? Entäs kun sytkä tulee nokalta? Jos muuttaa nokan ajoitusta, niin eikö sytkäkin muutu vai kuinka se menee?
-
Ai se oli niin paljon. No taitaapi olla sitten turhan hurja muutos. Tosin jos VX3:sesta haluaa siirtyä VX:än, niin melkein nokan hinnalla mahtaa saada jo säädettävän nokkapyörän jolla pystyy sitten kikkaileen, vaikos? Entäs kun sytkä tulee nokalta? Jos muuttaa nokan ajoitusta, niin eikö sytkäkin muutu vai kuinka se menee?
Ainakaan LH -ohjatussa ei vaikuta vielä tuommonen 3° muutos sytytykseen pätkääkään.
-
Hammasluvut on 38/19 eli yksi hammas on noin 7 astetta.
Nokka-akselin ajoituksessa 14 astetta.
Täytyy muistaa että nokka-akselilla on 720 astetta
Jos muuttaa nokan ajoitusta, niin eikö sytkäkin muutu vai kuinka se menee?
Jos autossasi on LH 2.2 niin sytkän ajoitus muuttuu.
LH2.2 tunnistaa virranjakajan runkoon menevästä kolminapaisesta kaapelista
-
Jos autossasi on LH 2.2 niin sytkän ajoitus muuttuu.
Bendix löytyy omasta :buck2: ja virranjakaja nokan päässä. Taitaa tuo lastutuskin olla melko onnetonta tuon Bendixin kanssa.
-
Oma räpellys tällä hetkellä:
B230F Bendix + AW71L
- Polttoaine RE85 (tällä hetkellä muutossarja)
- Polttoainepumppu AEM 320 Lph E85
- Imusarja kohdistettu paremmin kanteen
- Orggis valupakosarja kiillotettu
- Nokka-akseli VX3
- Pakoputkisto tee-se-itse Simons 2:lla läpivirtaavalla vaimentimella
- Katalysaattori on tällä hetkellä poistettu
Käy paremmin, on enemmän tehoa, sekä paljon enemmän alavääntöä.
Pitää virittää lisää, koska vakio suuttimet ovat tapissa etanolilla, ja vakio -530 kansi virtaa huonosti...
Seuraavaksi tulevat isommat suuttimet.
Virittäminen on viimeistään silloin lähtenyt käsistä, kun auton ostohinta (500€) on saatu käytettyä viritykseen... ::)
Tiedä vaikka olisi tällä hetkellä jopa 125 hv.
-
Kun aina puhutaan M-nokan "traktoriväännöstä", niin kiinnostaisi nähdä faktaa. Tosiaan vakiomoottorista.
Tekniikan Maailma 16/1984
(http://i176.photobucket.com/albums/w175/ammamies/tenskari/P1060373_zps4xgd7bh5.jpg)
B200k. Nokkana taitaa kuitenkin olla Y, jota itse suosin turbokäytössä: ahdin jatkaa siitä mihin nokka lopettaa
165Nm 2700rpm
Ei näitä M L T Y nokkia voi oikeasti vapariin laittaa
-
Tekniikan Maailma 16/1984
"Sataprosenttisesti onnistuneina uuden Volvo-moottorin käyntiominaisuuksia emme kuitenkaan voi pitää. Kun monet nykymoottorit vetävät puhtaasti jo 1500 kierroksesta ja alempaakin, Volvon voima alkaa vasta 2000r/min paikkeilla. Käytännössä tästä on pientäkiusaa kaupunkiajossa, kadunkulmaa kierrettäessä, jossa Volvon moottori esittää vastalauseensa kakkosvaihteen käytöstä. Toisin sanoen moottorin vetoalue loppuu alapäästä turhan jyrkästi"
Viimeinen lause kertoo aika paljon "sitkeästä alaväännöstä"
Yläkierros tehoa näissä koneissa ei myöskään ole
Pottapyörä ja vääntönokka = Tyhjä arpa...
-
Nyt on ihan ohuesti sellainen kutina että vertaus ontuu. Ainoa yhteinen asia B200K:n ja sen josta M-nokka yleensä heivataan mäkeen eli B230F:n välillä on kansi. Jopa B200F ja B230F on jo huomattavan erilaiset veto-ominaisuuksiltaan ja niissä sentään ainoa ero on iskutilavuus, tuossa soppaa sotkee vielä nokkien ero ja kaasari vs. LH joten jatketaan odottelua että joku kaivaa sen aidon M-nokallisen käppyrät jostain.
-
Juu nou hätä.
Kun aina puhutaan M-nokan "traktoriväännöstä", niin kiinnostaisi nähdä faktaa. Tosiaan vakiomoottorista.
Joku muistaakseni joskus minulle täällä lähetti privana M-nokallisen B230F:n käyrät, en vain enään kuollakseenikaan muista kuka, milloin ja missä.
Olisiko tästä apua?
(http://i1233.photobucket.com/albums/ff398/Spidersling/Mobile%20Uploads/20160507_143625.jpg)
-
Nyt on ihan ohuesti sellainen kutina että vertaus ontuu.
Ontuu ja pahasti niin kuin tuossa hyvin perustelit
Silti kun vertaa tuota käyrän muotoa Merlinin lähettämään niin ollaan yllättävän lähellä!
Kyllä nokka-akseli on moottorin sielu joka antaa koneelle luonteen
Mieto
Laimea
Tuhnu
Yllätyksetön
-
Minusta M on hyvä nokka B230F -koneeseen. Eihän sillä kiire minnekkään tule, mutta todistetusti sekä 744 että 945 menee M-nokkaisena B230F -moottorilla maantieajolla kohtuullisen helposti liki 8l/100km. 744:lla taisi Huikkoster joskus päästä pidemmän matkan jopa liki 7l/100km.
Oma ysi, B230FB ei manuaalinakaan mennyt koskaan alle 8,5l/100km. Tai taisi se kerran mennä, erittäin reippaalla ajovauhdilla 260km maantietä, oli kulutus 8,4l/100km (ja tämäkin madalletulla kannella). 9l/100km oli pikemminkin maantiellä normaali ja kaupungissa 10+-0,5l
-
auto per nokka on hyvä otanta
-
auto per nokka on hyvä otanta
Noh, huono sinällään että muutoin auton fyysinen kunto voi vaihdella.
-
auto per nokka on hyvä otanta
Totta, koska jokainen moottori ja nokka-akseli on kulunut hieman eri tavalla.
Pitäisi olla esimerkiksi 10 kpl uusia, M-nokallisia B230F moottoreita, joiden käyristä otettaisiin keskiarvot.
Silloin voitaisiin saada jo sellaisia mittaustuloksia, joista pystyttäisiin tekemään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Niin kuin tiedetään, ovat kaikki moottorit ovat yksilöitä.
Onhan niitä käsin rakennettuja moottoreitakin (näin OT:na yleisesti puhuen), joista on saatu uutena ulos eriäviä teho- ja vääntölukemia, vaikka on käytetty samanlaisia osia.
----------------------
Ettei ihan mennä vakionokka keskusteluun, niin esitän omia huomioita VX3 -nokka-akselista bensalla ja kuningas alkoholilla (E85).
VX3:n, kun aikanaan vaihdoin, niin silloin oli kilometrejä oli moottorilla takana 370 - 380 tkm.
Bensalla tuli havaittava ero 2500 - 3000 rpm vääntöalueeseen, ja jopa kiihtyi paremmin.
Vaihteistona siis Aisin Warner kumilanka.
Viime vuoden lokakuussa vaihdoin polttoaineen RE85:een, niin silloin tuo yllämainittu vääntöalue terävöityi hieman,
koska E85:lla tuottaa hieman enemmän vääntöä.
VX3 sopii B230F AW71L + RE85 yhdistelmään, niin että se jokseenkin on toimiva, mutta ei täydellinen.
Ainakin oma AW71 luistaa pikkaisen noin 1500 rpm asti, jolloin pakat ottavat kiinni, ja alkaa kiihtymään (ei kai 425 tkm ajetulta lootalta voi odottaa liikoja?).
Moottorihan tuossa on muuten ihan vakio 1991 loppuvuodesta tehtaalla kasattu B230 alakerta ja -530 venttiilikansi.
Tosin vakio valupakosarjaa olen jossain vaiheessa kiillotellut, ja imusarjan kohdistanut paremmin kanteen.
-
Laitettiin B230F raggarirempattuun Mitsun (myös raggarirempattu) 13C kiinni. 0,8 paineilla heti 270 Nm. A-nokalla ja kiinacoolerilla ynnä Re85
Katotaan mihin päästään ensiviikolla, tää on sellainen oppilasprojekti missä ei hiiheesti hifistellä.
Et sillä vaan et ei vaparin viilailussa ole kuin harrastamisen ilo.
-
Ainakin oma AW71 luistaa pikkaisen noin 1500 rpm asti, jolloin pakat ottavat kiinni, ja alkaa kiihtymään (ei kai 425 tkm ajetulta lootalta voi odottaa liikoja?).
Toivottavasti kuitenkin luistaa lähinnä turbiini eikä laatikon pakat. Muuten ei voi odottaa montaakaan kilometriä lootalta enää.
Ei muuta, jatkakaa.
-
Et sillä vaan et ei vaparin viilailussa ole kuin harrastamisen ilo.
On siinä sellainen näkökulma että itse ajoin
-polttoaine kulut E85 noin 13e/100km
-auton hankinta+muutos noin 1000e
-verot+vakuutukset 400e/vuosi
Vaatimuksena kuitenkin kotoo-töihin auto joka vetää 7euro lavaa penkit kaadettuina
Ehkä joku etuveto_manuaali_turbo_dieseli olisi hoitanut nämä halvemmalla
Jäi sentään harrastamisen ilo :)
-
Laitettiin B230F raggarirempattuun Mitsun (myös raggarirempattu) 13C kiinni. 0,8 paineilla heti 270 Nm. A-nokalla ja kiinacoolerilla ynnä Re85
Et sillä vaan et ei vaparin viilailussa ole kuin harrastamisen ilo.
Pakko heittää vielä vertailu. B230fb tein saman operaation tosin bensalla niin tuotti saman 270Nm 0.5bar. 250nm tulee jo 2000rpm paikkeilla. Ei paljon mukavampaa käyttöautoviritystä vois suositella :)
-
Sepä siinä onkin, kun nyt pitäisi olla "laillisestikkin" mahdollista tuo vaparin ahtaminen.
"Korkeapuristeinen" (siis vinokoneen 9.8:1, hui kun onkin korkea) vapari vs. matalapuristeinen (oliko se FK/-T 8.9:1?) turbo. Vapari menee osakaasulla (tietyissä rajoissa) kevyemmin ja polttoainetaloudellisemmin.
Noh, ahdetaan se vapari. Alakierrosten/osakaasun veto säilyy lähes samana, lisänä tulee uusia hevosia ja njyyttöneita laitumelle heti, kun imusarjan alipaine menee 0:aan.
Karkeasti noin, käytännössä ei aivan.
Mutta, ideana ja toteutuksenahan tuo on ylivoimaisesti paras sekä hinta/hevos, hinta/nm, hinta/aika yms. mittareilla. Miksi sitten kaikki ei aja turbolla?
Vastaus: Yksi hajoava (itseasiassa useampikin) osa lisää. B230F on "ikiliikkuja", niin on myös FT, mutta jokatapauksessa lisää hajoavia osia.
Jokainen tykkää mistä sattuu. Minä jostain syystä edelleen tykkään vaparikoneesta "enemmän" tietyllätapaa, mutta myönnän myös itselleni tuon meidän perhevolvon kohdalla, ettei ahdin olisi mitenkään negatiivinen asia. Kun mennään matkaa perhe kyydissä ns. "lomalla", on se vain kiva ettei ohitusta tarvitse miettiä kaasun käytön osalta. Senkun painaa lattiaan ja ohittaa, meneehän se noin vaparillakin, mutta "hiukan" aikaisemmin täytyy kaasua painaa.
Sitten taas perheen toinen "käyttöauto" (kyllä, jälleen se 1.2 viatti) on oikeinkin kiva vapastihengittävänä ja murisevana "petona" - niin kauan kun ajelee yksin. Konttiin työkalut, mökkikamat ja perhe kyytiin, alkaa vituttamaan se 4000-6000rpm vetoalue.
Minullakin on ollut suunnitelmissa tuon volvon ahtaminen. Budjetti rajoittaa vain niin pahasti, etten mitenkään siihen nyt kykene. Automaatin kanssakin B230FB (kansi 1,6mm madallettu) riittää ihan hyvin suomen rajoituksille ja liikennetilanteisiin, ainoa "rassaava" asia on se, että 90-100km/h ja sopiva ylämäki --> täytyy painaa senverran syvään että tomaatti pudottaa TL4 --> 4 ---> 3, jolloin kone alkaa kirmaamaan ja vauhti kiihtyy. Kevyt kaasun hölläys ja kierrokset jäävät "leijumaan" typerän korkealle, kunnes mäen jälkeen voi taas höllätä, jolloin menee nelonen ja lukko päälle. Turbolla ongelma poistuisi, koska kaasua ei tarvitsisi antaa puoliakaan siitä mitä vaparilla, että saavutetaan sama tehty työ (teho).
Hei, nyt kun sivuttiin katsastus -asiaa, niin onko kukaan perehtynyt, saako omavalmisteisia imusarjoja nyttemmin tehdä näihin euro 1/2 -härveleihin? Siinähän olisi jollekkin pelle-pelottomalle hyvä vertailukohde; paras nokka-akseli ja imusarja -combo vapaasti hengittävään ruiskuohjattuun vinokoneeseen. Minulla ei aika riitä moiseen mitenkään.
Mikä muuten lasketaan "käyttöauto" -viritykseksi? ??? Minä en sellaiseksi laske esimerkiksi tuon meidän volvon kannen madallusta.
-
Käyttöauto viritys on sellaista mitä esim nykyautoille tehdään lastuilla. Kulutus laskee tai ei nouse kohtuuttomia mutta tehot paranee. Kulutus ei saa nousta koska sitten ei ole enää järkevä ympärivuotinen käyttöauto. Eli tämä on vastakohta sille että lyödään holsetti kylkeen, kumit katuun ja pyörre tankkiin.
Kannen lasku oli juurikin käyttöauto viritystä. Kulkee iloisemmin ilman suurta kulutuksen nousua.
B200F vaihto B230F:ään on myös sitä. Vääntö kasvaa, ajaminen on vaivattomampaa käyttöalueella ja kulutus laskee.
Turbotuskin on sitä jos tavoitteena on kasvattaa alavääntöä ja helpottaa tavallista ajamista.
-
Ei muuttunu kulutus ahtamalla. Nätillä ajolla edelleen 11,6 paikkeilla nurkka-ajossa. Paljonkin saa toki kuluttamaan agressiivisella ajotavalla...
-
Kulutusta ajatellessa kannattaa mitoittaa ahdin sen verran suureksi että se ahtaa vasta pyydettäessä
Esim. itse kuljen päivittän töissä B230 koneisella autolla jossa 3/4 puhallin (ihanaa 70-luvun tekniikkaa 70 luvun korissa)
Koko aika mennään alipaine alueella seokset 14,7. Ennakoivalla kaasunkäytöllä saadaan ahdin mukaan peliin jos on kiire vaikka apteekkiin tai kirkkoon
-
Tämmönen löyty muutama vuos sitten
(http://s32.postimg.org/xx7l2oav5/Volvo2_3.jpg) (http://postimg.org/image/xx7l2oav5/)
-
Olisiko tämmöselle käyttöautofilosofoinnille oikeampi paikka joku toinen topicci kuin tämä viritysvinkkitopic?
-
Olisiko tämmöselle käyttöautofilosofoinnille oikeampi paikka joku toinen topicci kuin tämä viritysvinkkitopic?
Juurikin näin - siivousta tehty.
-
Tuli oman katiskan bensakiskoon ruuvattua hipompi paineensäädin.
FSE/Malpassi 95E10 ja E85 kestävä, 1:1 säätöalue 1 - 5 bar.
Tälläinen:
http://www.autoracing.fi/paineensaadin-ruiskumoottoreille-44407
Lähes bolt-on vakio bensakiskoon, mutta vakio kiinnitysrauta on liian ulkona, että menisi pohjaan kiskon liitäntään (jää vuotamaan).
Oma asennusratkaisu:
(http://i1078.photobucket.com/albums/w498/Niko_92/Volvo%20745%20SE/IMG_20160607_131731837_zpswhljxozt.jpg) (http://s1078.photobucket.com/user/Niko_92/media/Volvo%20745%20SE/IMG_20160607_131731837_zpswhljxozt.jpg.html)
Ruuvia käänetty nyt 2 neljäsosa kierrosta tiukemmalle, ja on suunnilleen sama perstuntuma kuin vanhalla original säätimellä.
---------------------------
Tuo oma kokoonpano tällä hetkellä:
B230F Bendix
Polttoaine E85
- VX3 nokka
- Imusarja kohdistetty kanteen (tai niin lähelle, kuin sain mitattu ja uskalsin tavaraa pois ottaa).
- Vakio pakosarjaa kiillotettu
- Pakoputkisto kahdella Simonsin läpivirtausvaimentimella ilman katalysaattoria
- Vakio suuttimet (isommat 250cc ostettu, ja tulossa jenkeistä vielä kesäkuun aikana).
- Säädettävä bensapaineensäädin FSE/Malpassi
- AEM E85 320 Lph polttoainepumppu
Moottori toimii hyvin ja kulkeekin kohtuullisesti kun kiihdytellään käyttöalueella (1000 - 4000 rpm).
Lisää voimaa pitää tietenkin saada, mutta hieman olen nyt kahden vaihella, kun pitää toisaalta laittaa rahaa säästöön,
ja taas toisaalta haluaisi tehdä paremman kannen tähän nykyiseen moottoriin... :-\
Mitä nyt äkkiä laskin, niin ei ole halvaksi tullut päästä tähänkään asti, kun halunnut nimenomaan pitää vaparina, mutta pikkuhiljaa tehnyt parannuksia. Polttoaineen vaihtamiseen liittyvät osat eivät ole olleet sieltä halvimmasta päästä, kun ei riittänyt toimiva, vaan piti olla hyvä (polttoainepumppu, paineensäädin, isommat suuttimet).
Samalla rahalla olisi ostanut käytetyt turbohilut ja ahtanut moottorin.
Tosin sehän ei ole ollenkaan hauskaa, koska se on liian helppoa. :juhau:
-
Mulla ainakin meni toi ihan sama säädin ilman mitään kikkoja paikoilleen. Vähän oli tappelua vaan saada siihen.
-
Mulla ainakin meni toi ihan sama säädin ilman mitään kikkoja paikoilleen. Vähän oli tappelua vaan saada siihen.
Okei.
Olihan se joo pientä vääntämistä saada se ensimmäisellä kerralla paikalleen, mutta jostain syystä tuossa omassa bensakiskossa se jäi sen 1-2 milliä irti, että pääsi vuotamaan.
Se vakio kiinnitysrautakaan ei kyllä näyttänyt siltä, että olisi ottanut mitään damagea...
No loppupäätelmänä nyt se, että on ainakin kaksi tapaa asentaa tuo ko. säädin vakio bensakiskoon siten, että toimii oikein. :)
-
Laitampa kuvan B230F ja B230F+ Mitsu 13 teho- ja vääntökäyrästä. Voidaan sitten spekuloida siitä miten se toimintatonni poikii eniten voimaa.
Öh. Kuva huomenna.
-
Laitampa kuvan B230F ja B230F+ Mitsu 13 teho- ja vääntökäyrästä. Voidaan sitten spekuloida siitä miten se toimintatonni poikii eniten voimaa.
Öh. Kuva huomenna.
Varmasti tätä vääntöä on jo käyty yli äyräiden, mutta hyvä saada kuvat vierekkäin.
Silti, jos joku haluaa ajaa vaparilla, ei siinä pitäisi olla mitään väärää?
-
Silti, jos joku haluaa ajaa vaparilla, ei siinä pitäisi olla mitään väärää?
Jos on vähän (tai aika paljonkin) masokistin vikaa niin mikäs siinä, mutta ylipaine on kuitenkin ihan selkeästi "best bang for the buck" näissä laitteissa. ELK
-
Laitampa kuvan B230F ja B230F+ Mitsu 13 teho- ja vääntökäyrästä. Voidaan sitten spekuloida siitä miten se toimintatonni poikii eniten voimaa.
0,7 Bar kellolla, koitettiin Bleedillä nostaa vähän paineita mutta ahtopainepiikit oli aika suuria ja vääntömomentti pomppi +40 Nm niin lopetettiin kokeilu heti alkuunsa. Mitattu siis oikeassa Schenk W260 kampiakselidynossa Aalto-yliopiston moottorilabrassa "stady-state" menetelmällä. Oli sellainen FreeStudy-oppilasprojekti jossa sai vain rakentaa.
Moottori 89 B230F jossa uudet männämrenkaat ja laakerit, H-profiili kiertokangilla. A-nokka asennettu merkkien mukaan. Moottori rakennettiin ilman mitään erikoisempia hifistelyjä, periaatteella "Olen kasaamassa ekaa konetta tiukalla budjetilla". Poislukien tietysti nuo H-profiilikanget, mutta ne haluttiin päivittää kun moottorissa oli ne heikommat kanget. Suoritusarvoihinhan niillä ei ole mitään merkitystä.
Testi ajettiin RE85 polttoaineella, mutta näin pienillä ahtopaineilla sillä ei ole mitään suurempaa merkitystä moottorin suoritusarvoihin.
Ja jos tuosta tehokäyrästä katsotaan vaikkapa ohitustilanteeseen lähtemistä ja kiihdytetään alkaen 4000 rpm niin ahdetussa on tarjolla 50-70 hevosvoimaa enemmän.
(http://i54.photobucket.com/albums/g116/OttoB/B230F_vs_plusT_zpshnb3myup.jpg)
-
No nyt on pätevää tutkimusta!
A nokalla ei ainakaan notkahda tehot ylhäällä. Pieni notkahdus kyllä näkyy 3000-4000rpm välillä mutta olisko niinkin looginen selitys kun turbo alkaa ahdistamaan 3000rpm jälkeen ja nokka pääsee alueelleen 4000 jälkeen?
Ei vissiin ollu turbon suuttimet kun kerta e85 ja noin 190hv?
-
Suuttimet on isot, 650 ccm muistaakseni. Vääntö varmaan putoaa kun ahtimen tuotto ei riitä? Tuohon moottoriin on tulossa lisää kaikkea jos opiskelijoilla riittää intoa.
-
Pitäisi jossain vaiheessa vaihtaa kansipahvi b230f. Kansi on jokatapauksessa menossa plaanaukseen, niin samalla saisi myös otettua vähän enemmän pois ::)
Onkos tosta nyt oikeesti mitään huomattavaa hyötyä? Samalla voisi vaihtaa paremman nokan ja myöhemmin ehkä e85...
-
Joku 1,2 mm voi plaanata pois niin vakiohihna ja kiristin toimii ok. Kyllähän se korkeapuristeisempi tuntuu paremmalta ajossa.
-
Joku 1,2 mm voi plaanata pois niin vakiohihna ja kiristin toimii ok. Kyllähän se korkeapuristeisempi tuntuu paremmalta ajossa.
Mitäs jos ottaa enemmän?
Terv. 531 -1.6mm.
-
Eikös isot pojat ole ottaneet jopa 2mm? ::)
-
Ja vielä isommat liki 3mm.
-
Sitten kun kannen madallus ei piisaa, niin sitten voi ottaa siivua lohkosta.
-
Mitäs jos ottaa enemmän?
Terv. 531 -1.6mm.
Sierran remmi.
Terv. 530 -2mm
-
Sierran remmi.
Terv. 530 -2mm
Okei, tämäkö ehkäisee kiristimen pohjaamista? Omassa vielä "ihan hyvin" varaa ja remmi pysyy tiukalla.
Itseasiassa remmi kulkee aika sivussa (nokkapyörän jättöpuolelta noin milli reunan yli, muttei ole livennyt/vaella enempää), mutta tuollekkin uskoisin syyn olevan kiristimessä (joissain tarvikekiristimissä lohkoon tuleva tappi niin "nahkea", ettei välttämättä mene pohjaan --> jää kantamaan ja kiristin vinossa).
-
Ja jos kantta lasketaan yli 0,8mm niin kannattaa laittaa säädettävä nokkapyörä.
-
F-Cup ralliautoissa on kuulemma otettu 4 mm:ä pois Volvon 531 kannesta.
Vaparikone siis kyseessä.
Niin yhden hampaan lyhyemmän jakohihnan se vaatii jos oikeasti madaltaa kantta.
Isolle jakopäälle sopivan 24 mm:ä leveän jakohihnan saa Huyndain tai Mitsubishin 2.0 l 8 venttiilisistä koneista.
Löytyy Motonetistakin.
Muistaakseni on 147 hampainen.
Muistaakseni vakion 19 mm leveän yhden hampaan lyhyemmän
saa Ladasta ja OHC Ford Sierran koneesta.
Motonetista löytyy nämäkin.
Näin muistaisin.
-
F-Cup ralliautoissa on kuulemma otettu 4 mm:ä pois Volvon 531 kannesta.
Vaparikone siis kyseessä.
Eikö tuossa jo aika hyvin vaaranneta vesikanavat? Ennemmin höylää lohkosta
-
Eikö tuossa jo aika hyvin vaaranneta vesikanavat? Ennemmin höylää lohkosta
tai täytehitsaa palotilaa niin voi käyttää vielä rajuja nokkiakin
-
Mietiskelin tässä väsyneenä että kuinkas esim. 740 230f teho on sen 116hv ja 940 myös sen verran vai onko se ysissä fd?
Niin vaikka motit olisi samat muuten, niin onko ne tehot mitattu missä vaiheessa kun eroina voi olla mm. ilmastointi tai esim. sähköflekti/tai viskolla.
Luulis niissä joku ero olevan?
-
Mietiskelin tässä väsyneenä että kuinkas esim. 740 230f teho on sen 116hv ja 940 myös sen verran vai onko se ysissä fd?
Niin vaikka motit olisi samat muuten, niin onko ne tehot mitattu missä vaiheessa kun eroina voi olla mm. ilmastointi tai esim. sähköflekti/tai viskolla.
Luulis niissä joku ero olevan?
Tehtaan ilmoitettu teho lienee ilman apulaitteita.
Tietyt apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain ajoneuvon toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irrotettava testiä varten. Jos apulaitteita ei voida irrottaa, niiden kuormittamattomana absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä mitattuun moottorin tehoon.lähde (http://publications.europa.eu/resource/cellar/c1eb9a66-d91a-4245-bcc8-4caa3e42be49.0001.01/DOC_1)