Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Turbo- ja remmiahtaminen => Aiheen aloitti: kowalski - 18.12.2010, 18:11:54
-
Elikkä mulla on kaks lähesi identtistä ahdinta joissa toisen kompurakotelossa on luku A/R 50 ja toisessa A/R 60. Kumpi näistä on ns. "isompi"?
-
Elikkä mulla on kaks lähesi identtistä ahdinta joissa toisen kompurakotelossa on luku A/R 50 ja toisessa A/R 60. Kumpi näistä on ns. "isompi"?
A/R 60
-
A tulee sanasta AREA ja tarkoittaa sisääntulonielun poikkipinta-alaa.
R tulee sanasta RADIUS ja tarkoittaa em. arean keskeltä mitattua etäisyyttä akseliin.
A/R on sit noihin suureiden suhde.
(http://suralimentation.chez-alice.fr/turbo_ar.bmp)
-
Siirsin j_tapion tarjoaman tietopläjäyksen myös faqiin.
-
Kuinka tuo AR luku vaikuttaa turbon käytäytymiseen? Eli jos laittaa pienemällä AR luvulla olevan kotelon, niin herääkö turbo mahdollisesti alemmalta kierros luvulta?
Itselläni ois tulossa kiina ahdin jossa olis AR50, mutta mulla olis siihen pienempikin "kotelo". Tarkoitus olis saada mahdollisimman alaalta herävää ahdin ja max paineet noin 1bar.
-
Kuinka tuo AR luku vaikuttaa turbon käytäytymiseen? Eli jos laittaa pienemällä AR luvulla olevan kotelon, niin herääkö turbo mahdollisesti alemmalta kierros luvulta?
Itselläni ois tulossa kiina ahdin jossa olis AR50, mutta mulla olis siihen pienempikin "kotelo". Tarkoitus olis saada mahdollisimman alaalta herävää ahdin ja max paineet noin 1bar.
Noihan se menee et pienemmällä A/R:llä (muuten sama turbo) lähtee spoolaan alempaa. Ja tämän kääntöpuoli on suoraan se että tukkeutuuko pieni pesä liian varhain, jolloin pakopaine ja lämpö alkaa nousta ahdoista saatavaa hyötyä suuremmalla kertoimella.
Tuo A/R luku on 0.50 vaikka yleisesti puhuttaessa noissa ei näe edes pistettä luvun edessä.
Tyyppillisesti A/R -luku on jotain .35 ja 1.50 välistä.
Edit:
Jos A/R -lukua ei ole painettu pesään, se on usein mitattavissa riittävän tarkasti. Sisääntulokohta mitataan juuri kuten kuvassa osoitettu (ei siis laipasta). Kätevä apuväline on kansitöissä käytettävä muottisilikoni jos sellaista vain on käytettävissä.
(http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:mkaao8n_nd5VxM:http://i175.photobucket.com/albums/w124/rick414/MeauxPro1__20070611_0010.jpg&t=1)
Esim. tuosta aiemmasta kuvasta ruudulta mittaamalla tehty laskelma:
A: Ø2,6cm -> 1,32*3.14 = 5.3066cm2
R: 5.0cm
A/R: 5.3066/5.0 = 1.06
Edit2:
Muokkasin vielä aiempaan kuvaan punaisella vaihtoehtoisen pakopesän koon.
(http://i223.photobucket.com/albums/dd14/j_tapio/liitteita%20landiaan/turbonARvertailu2.jpg)
Eli punaisien viivojen mukainen pesä:
A: Ø2,2cm -> 1,12*3.14 = 3.7994cm2
R: 5.6cm
A/R: 3.7994/5.6 = 0.68
Eli päällepäin täysin samannäköinen pesä voi ollakin ihan eri spekseillä.
(http://i223.photobucket.com/albums/dd14/j_tapio/liitteita%20landiaan/isovspieniar.jpg)
-
Suhdeluvun A/R yksikkö on tuumaa (inch). Mitta A on neliötuumaa ja mitta R on tuumaa, jolloin suhteen A/R yksikkö on tuumaa. Jos mitta A lasketaan neliösenttimetreinä ja mitta A senttimetreinä, pitää osamäärä jakaa luvulla 2,54, jotta päästään oikeaan A/R-suhdelukuun.
-
Jos kyse on kerran suhdeluvusta ni mitä merkitystä on yksiköllä? Eikö vastaus oo sama vaikka yksiköt olis omenoita :juhau:
-
Suhdeluvun A/R yksikkö on tuumaa (inch). Mitta A on neliötuumaa ja mitta R on tuumaa, jolloin suhteen A/R yksikkö on tuumaa. Jos mitta A lasketaan neliösenttimetreinä ja mitta A senttimetreinä, pitää osamäärä jakaa luvulla 2,54, jotta päästään oikeaan A/R-suhdelukuun.
Oikea ja oikea. Kuten totesit niin yksiköksi jää pituuden yksikkö. Oikeastaan siis A/R voisi olla yhdellä tavoin laskettuna 1,0 tuumaa ja toisella tavoin laskettuna 2,54 cm. Kumpikaan numero ole toista oikeampi vaan mittayksikkö pitää kuljettaa mukana.
Turbomiehillä on varmaan vakiintunut tapa mitä pituusyksikköä käytetään... Tai ehkä jenkit mittaa peukalolla ja japanilaiset sentteinä niin saa isommat luvut :D
sitkuura, yksiköllä on väliä koska yksiköt eivät supistu kokonaan pois. Pinta-ala jaettuna pituudella ei ole dimensioton luku vaan siihen jää pituuden dimensio.
-
Ok. Minä olen pitänyt et noin se menee ja saanut muka jokus aika järkevän tuloksenkin tuosta :-\
sitkuura, yksiköllä on väliä koska yksiköt eivät supistu kokonaan pois. Pinta-ala jaettuna pituudella ei ole dimensioton luku vaan siihen jää pituuden dimensio.
Tosiaan itsekin olisin sitkuuran kanssa samoilla linjoilla et tossa ois vain tolla suhdearvolla merkitystä, mutta eihän se yksikkö tosiaan mihinkään *karkuun-> Missään en kuitenkaan ole tavannut A/R:n perässä mittayksikköön? vai onko jossain?
-
Automiehillä ei ole aina niin nöpönuukaa yksiköiden kanssa. Muun ohella vääntöä ja painetta näkee ilmaistavan kiloina eli massan yksikössä... >:(
Jos vaikka nielun poikkipinta A on 1 neliötuuma niin se on 2,54 x 2,54 == 6,4516 neliösenttiä. Jos samalla etäisyys R on kaksi tuumaa eli 5,08 cm niin tuumina laskien A/R on 0,50 in, mutta sentteinä laskien 1,27 cm eli juurikin puoli tuumaa.
Ei pikagooglauksella löytynyt wirallista määritelmää missä yksikössä noita yleisesti ilmaistaan. Melkein veikkaisin tuumia...
-
Mitenkäs nuo (esim. 0.64a/r) on sitten Holsetin pesissä, kun niissä on ilmoitettu aina 8#,12#,14# jne?
-
Mitenkäs nuo (esim. 0.64a/r) on sitten Holsetin pesissä, kun niissä on ilmoitettu aina 8#,12#,14# jne?
mitsu ja ymmärtääkseni myös holset ilmoittaa nielun pinta-alan cm2 (eli A:n A/R:stä)
-
mitsu ja ymmärtääkseni myös holset ilmoittaa nielun pinta-alan cm2 (eli A:n A/R:stä)
(http://masterpower.eu/sites/masterpower.eu/files/area2.jpg)
Luonnollisesti eri turbojen pakopesiä on huono verrata toisiin... Mutta ehkä jotain osviittaa voi tehdä.