Foorumilaiset rakentaa ja remontoi & yleistä keskustelua rakentamisesta

Tokihan sen voisi jättää noinkin ja peittää vaan. Paljoa ei ole hometta mutta kiinnostaa samalla että onko siellä villaa. Uudet levyt näyttäisi saavan ~50-60m^2 / 200€ jos ihan tavan cyprocista tekee. Eli sijoituksena ei mahdoton. Ja varmasti parantaa ilmaa.

Kiitos tarjouksesta mutta koitetaan selvitä tästä konkurssista ja katsotaan mihin varat riittää. Tuohon homeenpoistoon on pakko riittää .

Pitääkös johonkin seinän/villan/cyprocin väliin laittaa muovia?

Tallisi on ilmeisesti talon yhteydessä?  Veikkaan että siellä on jo villa, jos on kerran kipsilevytkin... 
uskoisin että rakenne sisältä ulos: kipsilevy - muovi - villa - tuulensuojalevy - ulkoverhous

Varmuuden saa purkamalla, tai jos satut löytämään piirrustukset. Lycka Till!! 

Löytyy piirrustukset mutta ei niihinkään kannata luottaa. Plus että missä kunnossa rakenteet on levyn alla. Siellä ei sen lämpöisempää ja kuivempaa ole ollut.

Itellä myös tallin seinässä(gyproc) home laikkuja, edellinen omistaja piti autoa siellä mutta ei viitsinyt sitä lämmittää. Samalla kaadot väärään suuntaan eli seinälle niin sulamis vesivalunut seinään.
Puran kipsit pois, vaihdan villat ja kastuneet runkopuut ja sit uus kipsi päälle. Ja laitan patterit päälle. Lopuks kaveri saa tehdä kaatojen korjaukset ja sit ehkä epoksia lattiaan

Kipsilevyn kartonki on orgaanista ainetta ja voi homehtua kosteissa olosuhteissa. Ylipäätään kipsilevy soveltuu enemmän kuivien tilojen seiniin, poikkeuksena erityisesti kostean tilan levyt. Betonilattia, siis betoni ei homehdu, koska on kiviainesta ja omaa korkean pH:n, mutta pinta tietenkin jos siihen kertyy likaa riittävästi. Homeelle otollista on kosteus ja lämpö ja tietysti orgaaninen aines, jossa kasvaa. Orgaanista ainetta on esim. paperi, kasvit, puu jne.

Jos menee levytys uusiksi, muovia vain sellaisiin pintoihin, missä toisella puolella on ulkotila. Ei sellaisiin, missä vastassa on toinen lämmin tila - silloin ei voi tietää mihin mahdollinen muovin taakse päässyt kosteus tuulettuu.

Ja talliin laittaisin aina EK gyprokkia, niin on helpompi jatkossa.

Koitetaas kysyä täällä jos ihmisillä olisi neuvoja hyviä. 

Tässä olisi talon osto itsellä akuutti asia ja yksi talo onkin vakavasti harkinnassa. Ainut mikä enää mietytttää on talon rakennus tyyli. -76 tehty omakotitalo joka on tehty betonielementeistä jossa on tiilivuoraus päällä. Elikkä Tiili-betoni-villa-betoni. Ja se mikä tässä mietyttää on tuo home ja sen toteaminen. Rakennus piirrustuksia ei ole ja rakentajasta / elementtitehtaasta ei ole mitään tietoa.

Jos betonissa kasvaa jotain hometta niin se ei haise mutta siihen kyllä voi reagoida ? Näin olen ainakin ymmärtänyt. Pystyykö kuntotarkastuksessa sen kummemmin todeta kosteutta villoissa taikka hometta tai ylipäätään mitään hälyttävää. Huonosti sitä ainaki voi remontoida jossei muuta. 

Parempi puolisko kun on vielä astmaatikko joka reagoi homeeseen aika voimakkaasti ei nyt muutamalla katselu kerralla ole sanonut mitään että ois henkeä ahistanu yms. Mutta talossa on reippaasti lämmitetty leivinuunia kyllä ja sisällä tuoksuukin voimakkaasti poltettu puu. Mites tässä kannattaisi edetä? Välittäjä meinaa tehdä kosteusmittaukset yms. jos talo ei mene 2 viikon aikana myydyksi koska hänelläkään ei ollut mitään informaatiota kohteesta, eikä osannut vastata kysymyksiin kuin ympäripyöreitä. 

Koitetaas kysyä täällä jos ihmisillä olisi neuvoja hyviä. 

Tässä olisi talon osto itsellä akuutti asia ja yksi talo onkin vakavasti harkinnassa. Ainut mikä enää mietytttää on talon rakennus tyyli. -76 tehty omakotitalo joka on tehty betonielementeistä jossa on tiilivuoraus päällä. Elikkä Tiili-betoni-villa-betoni. Ja se mikä tässä mietyttää on tuo home ja sen toteaminen. Rakennus piirrustuksia ei ole ja rakentajasta / elementtitehtaasta ei ole mitään tietoa.

Tuon ikäisessä katsoisin ensiksi perustuskorkeutta. Eihän ole lattia suunnilleen maanpinnan tasossa ja valesokkelirakenne, jolloin alajuoksu on syvällä ja lattiaeristeet maanpinnan alapuolella. Jos olisi, minä jättäisin siihen.
Jos lattia on kunnolla vähintään 30-40cm maanpinnan yläpuolella, sitten voi katsella muuta rakenteita.
Tää on mun mielipide. 60 luvulla talot alettiin rakentaa maan alle ja sitä jatkui 80 luvulle. Yleensä kaikki maanpinnan alapuolella olevat orgaaniset rakenteet lahoaa ja homehtuu, tai sitten niissä kasvaa sienikasvustoja.

Tuon ikäisessä katsoisin ensiksi perustuskorkeutta. Eihän ole lattia suunnilleen maanpinnan tasossa ja valesokkelirakenne, jolloin alajuoksu on syvällä ja lattiaeristeet maanpinnan alapuolella. Jos olisi, minä jättäisin siihen.
Jos lattia on kunnolla vähintään 30-40cm maanpinnan yläpuolella, sitten voi katsella muuta rakenteita.
Tää on mun mielipide. 60 luvulla talot alettiin rakentaa maan alle ja sitä jatkui 80 luvulle. Yleensä kaikki maanpinnan alapuolella olevat orgaaniset rakenteet lahoaa ja homehtuu, tai sitten niissä kasvaa sienikasvustoja.

Lattia on aika maantasalla. Voiko se silti olla valesokkeli vaikka onkin elementistä tehty ?  Vai meinaatko että villa olisi mätää.  Ja tosiaan lattia rakenteestakaan ei ole kummosemmin tietoa kun ei löytyny läpileikkaus papereita.  Taitaa vain olla iso riski tämä taloa. 

Helpoiten tuon valesokkelirakenteen näkee siitä, jos ulko-oven kynnys on alempana kuin sokkelin ylälaita. Laita googlen kuvahakuun valesokkelin tunnistus niin tulee havainnollistavaa kuvaa. Aika suurella todennäköisyydellä ton ikäisessä talossa on tuo valesokkelirakenne.

Ensimmäinen asia on kuntokartoitus. Siitä saa perustiedot talosta ja myös sen että onko valesokkeli. Ilman sitä ei myöskään lainaneuvottelut etene. Mutta kuntokartoituksiakin on monenlaisia. Jotkut ovat erittäin yksityiskohtaisia ja tarkkaan tehtyjä. Toiset taas "tämä on talo. Siinä on ovi ja muutama ikkuna"

Seuraava vaihe on käyttää omaa nenää. Sen huomaa ihan heti onko millainen talo. Yksi talo mitä käytiin katsomassa oli selkeästi homeessa. Kiinteistönvälittäjä väitti hajua muovimatosta johtuvaksi. Kuntokartoituksessakin oli kosteusvaurioita löydetty.

Lattia on aika maantasalla. Voiko se silti olla valesokkeli vaikka onkin elementistä tehty ?  Vai meinaatko että villa olisi mätää.  Ja tosiaan lattia rakenteestakaan ei ole kummosemmin tietoa kun ei löytyny läpileikkaus papereita.  Taitaa vain olla iso riski tämä taloa. 

Jos on matalalle rakennettu, se on sen jälkeen paikasta kiinni. Jos maaperä alla on vettä läpäisevää, ei tuo maan alla oleva rakenne ole välttämättä kastunut olleskaan, mutta jos maaperä on vettäpitävä tai kapilaarisesti nostava, saattaa olla märkää ja lahoa.
Sinänsä ihan terveitä valesokkelirakenteita näkyy tehdyn vuosituhannen loppuun saakka, joten pelkästään se valesokkeli ei ole suoraan riski.

Kyllä niitä valesokkelitaloja voi ostaa. Tuhannet ihmiset sellaisissa asuu. Niissä pitää vain olla kaikki kohdillaan.
Maaperä, salaojitus, perustuksen vedeneristys, tiilivuorauksen ilmanvaihto jne. Rakenteiden avaus js koeporaukset on varmin keino tietää onko kunnossa.

Vähän kuin autot joissa on muovihelmat. Voi näyttää ulospäin siistiltä mutta muovien alla läpimätä pelti.

Ja sitten ongelmia voi alkaa tulla jos vaihdetaan tiiviitä ikkunoita ja lisätään koneellinen ilmanvaihto. Jos taloon tulee alipaine, se alkaa imemään homeitiöitä rakenteista.

Ja sitten jälleenmyynti. Näitä vältellään joten myyminen on hidasta

Ja sitten ongelmia voi alkaa tulla jos vaihdetaan tiiviitä ikkunoita ja lisätään koneellinen ilmanvaihto. Jos taloon tulee alipaine, se alkaa imemään homeitiöitä rakenteista.

Näillä toimilla on tehty monta vanhaa rakennusta käyttökelvottomaksi. Koskee varsinkin julkisia rakennuksia, mutta myös omakotitaloja. Rakentamismääräyksissä on ylevät tavoitteet energiatehokkuuden suhteen, mutta hiilijalanjälki tuppaa olemaan aika paljon suurempi, jos rakennus joudutaan purkamaan ja rakentamaan uusi tilalle.

Valesokkeliaikakauden taloissa ilmapitävyyteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, että rakennus voitaisiin alipaineistaa ilmanvaihtokoneella. Vanhat ikkunat antavat vielä vähän anteeksi, kun ikkunoista on hallittua ilmavuotoa. Kun ikkunatkin vaihtetaan uusiin, niin ilmanvaihtokone vetää ilmaa rakenteiden läpi ja samalla epäpuhtaudet rakenteista sisäilmaan. Seurauksena voi hyvinkin olla hometalo. Painovoimainen ilmanvaihto on tässä suhteessa parempi, sillä talossa voi edelleen asua, vaikka puutavara valesokkelissa olisi täysin lahoa.

Kannattaa käydä katsomassa muutamia huonokuntoisia taloja niin huomaa niistä viat. Sitten kun menee pintaremontoituun mukamas hyvään taloon niin pystyy huomaamaan samoja virheitä ja hajuja.