KL-varaosat  Race.fi

Volvo 960 jakopäät, niiden eroavaisuudet ja yhteensopivuudet.

  • 24 Vastauksia
  • 4181 Lukukerrat

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa v0lv0245

  • VRCF Ry jäsen 2024
  • Grand Touring
  • ****
  • Viestejä: 1765
Numero 10

Sarakkeessa A olevat osat ovat 90tkm ja sarakkeessa B olevat osat ovat 120tkm.
« Viimeksi muokattu: 09.09.2019, 08:41:07 kirjoittanut v0lv0245 »
Entiset: 142 -72, 145 -74, 144 -74, 244 -76, 242-79 142 -73, 440 T -89, 245 TD -86, 240 -87, 240 GLD -87, 245 -84, 242 -84, 760 GLE -83 745 -88, V70 -98, 245 CLASSIC -93, 145 GL -73, 765 GLE -88, 965 -92, 245 GL -80 Ruumisauto, V40 T4 -99 + 34 kpl muun merkkistä kuljetinta. Nykyiset: AMAZON 2D B20E -70, Chevrolet C10 Silverado -78, 262C Bertone -78.

Slerbahuuli

  • Vieras
Numero 10

Sarakkeessa A olevat osat ovat 90tkm ja sarakkeessa B olevat osat ovat 120tkm.
Hmm, noiden lappujen perusteella olisi 49tkm ja 90tkm vaihtovälin jakopäillä sama kiristinyksikkö! :o
Sama numero löytyy molemmista, 9135033-0.
Löytyy kakkoslapun A-sarakkeesta 10 kohdasta ja ykköslapun 10 kohdasta.

Eli tuon perusteella vaikuttaisi, ettei kiristimen hydr. yksikköä tarvitsisikaan vaihtaa. Tosin, tuolle EVO1:lle on kahta eri kiristintä, joista vain toinen on sama kuin tuo 90tkm kiristin.

Poissa v0lv0245

  • VRCF Ry jäsen 2024
  • Grand Touring
  • ****
  • Viestejä: 1765
Juuri näin, jos moottorinumero 131035-> niin sitten on sama.
Entiset: 142 -72, 145 -74, 144 -74, 244 -76, 242-79 142 -73, 440 T -89, 245 TD -86, 240 -87, 240 GLD -87, 245 -84, 242 -84, 760 GLE -83 745 -88, V70 -98, 245 CLASSIC -93, 145 GL -73, 765 GLE -88, 965 -92, 245 GL -80 Ruumisauto, V40 T4 -99 + 34 kpl muun merkkistä kuljetinta. Nykyiset: AMAZON 2D B20E -70, Chevrolet C10 Silverado -78, 262C Bertone -78.

Slerbahuuli

  • Vieras
Mielenkiintoista olisi tietää, mikä tuossa kiristimessä on muuttunut.
Syvyys?
Kiristysvoima?
Vaimennusteho?
Kaikki?

Jos olisi kaikki kolme vierekkäin, huomaisiko eroa?

Mietin vain, että ihan varmasti siihen on syy, miksi kiristin on vaihtunut. Mutta, onko osat kuitenkin sekaisin käytettävissä? Evo2 jakopään hihna lienee sen 1-2hammasta pidempi (näin olen kuullut) ja rullat hiukan isompia. Jos paiskaan evo1 jakopäätä evo2 hihnalla ja rullilla, porsiiko jakopää samointein vai ajaako sillä ilman huolta sen 50-60tkm....

Poissa ata

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 705
  • www.vrcf.fi
Sinikantinen mappi "Uutuuksia 1994" kertoo seuraavaa:

"Vaihtovälin kasvattamiseksi nokka-akselin hihnaa on levennetty 21:stä 23 mm:iin. Hihna on vedetty vesi- ja öljypumpun kautta, taitto- ja kiristysrullan halkaisijoita on lisätty ja kiristinelementtiä siiretty hieman ulospäin. Nokka-akselin hihnan suojukset ovat leveämmät. "

Uuden mallisen jakohihnan vaihtoväli 120 000 km, vanhempi 75 000km.

Jos kiinnityspinta on koneistettu eri kohtaan kiristimen akseliin nähden? Pienikin muutos muutta varaosanumeron, jos osa ei ole yhteensopiva aiempien kanssa. Jos näin on, vanhempi kiristin kävisi leveämmälle hihnalle sopivan sovitelevyn kanssa. Tämän omaa arvailua.

Seuraavassa muutoksessa on lisätty männänvarrelle työliikkettä rajoittava muovialuslevy, joka on aina uusittava. Se on sitten asennettu myös vanhempiin hihnanvaihdon yhteydessä.

Slerbahuuli

  • Vieras
Sinikantinen mappi "Uutuuksia 1994" kertoo seuraavaa:

"Vaihtovälin kasvattamiseksi nokka-akselin hihnaa on levennetty 21:stä 23 mm:iin. Hihna on vedetty vesi- ja öljypumpun kautta, taitto- ja kiristysrullan halkaisijoita on lisätty ja kiristinelementtiä siiretty hieman ulospäin. Nokka-akselin hihnan suojukset ovat leveämmät. "

Uuden mallisen jakohihnan vaihtoväli 120 000 km, vanhempi 75 000km.

Jos kiinnityspinta on koneistettu eri kohtaan kiristimen akseliin nähden? Pienikin muutos muutta varaosanumeron, jos osa ei ole yhteensopiva aiempien kanssa. Jos näin on, vanhempi kiristin kävisi leveämmälle hihnalle sopivan sovitelevyn kanssa. Tämän omaa arvailua.

Seuraavassa muutoksessa on lisätty männänvarrelle työliikkettä rajoittava muovialuslevy, joka on aina uusittava. Se on sitten asennettu myös vanhempiin hihnanvaihdon yhteydessä.
Eli siis meneekö se nyt näin:
Evo1 jakopään kiristin on täysin omansa, mutta ero Evo2:n kiristimeen olisi vain kiristimen tapin syvyys lohkon päätypintaan nähden.
Evo2 kiristin olisi sitten sama, kuin Evo3, mutta Evo3 tulee jo tuon muovirinkulan kanssa (joka muuten tulee jakopääsetin mukana)?

Jos tosiaan noin on, niin ei vaatisi kuin tietää sen "korkeuden" ero. Onko 1mm, 1,5mm vai 2mm? Vai jotain muuta? Pultteihin lukkoliimaa ja tarkoilla aluslevyillä (ei semmosilla markettilevyillä, vaan täysin tasaiseksi hiotuilla) paikoilleen...

Tosin, itse pikkuisen epäilen siksi, koska kolmelle kiristimelle löytyy varaosanumero. Jotain on siis muuttunut myös evo2/3 kohdallakin.

Erikoista jos hihnakopat on eri, kun jakopäiden rattaiden leveydet pysyvät samana.

Slerbahuuli

  • Vieras
Noniin, tämä "Evo1 --> Evo2" tuli tehtyä. Potilaana siis vuosimallin 1991 B6304F, jossa tuo ensimmäisen version jakopää alunperin.
Kuvia on vähän huononlaisesti, mutta silti jotakin.

Tilasin jakopääsarjan, joka on tarkoitettu moottorinumerosta 131035 eteenpäin, potilaan lohkonumero on 003147.
Eli erona orkkikseen on pidempi (148 hampainen) ja leveämpi (23mm) hihna, erilainen kiristimen rulla vipuineen, erilainen ohjainrulla ja eri osanumerolla oleva (?) vesipumppu.

Vesipumpussa en huomannut mitään eroa alkuperäiseen, joten siitä en ottanut mitään dokumentteja ylös. Imunokan ja kampiakselin välissä oleva ohjainrulla on vain halkaisijaltaan isompi kuin alkuperäinen, joten meni pulttaamalla paikoilleen. Jakohihna mahtuu juuri ja juuri alahihnapyörälle ilman muutoksia (2-3mm jää sivusuunnassa vapaata tilaa alarattaalle), joten siitäkään en ottanut mitään dokumenttia ylös.

Jäljelle jää siis vain kiristimen ohjainpyörä vipuineen ja itse hydraulikiristin:

Vasemmalla uudemmanmallinen, oikealla vanhanmallinen.



Kuten kuvista jo huomaa, on kiristinrullan runko itse kiristimen vastepinnan kohdalta korkeampi ja rulla halkaisijaltaan isompi.
Kiristimen runko on kuitenkin myös leveämpi, jolloin kiristimen tapin vastepinta on ulompana lohkosta, kuin alkuperäisessä, eroa on noin 3-4mm ja tämän takia uudemman version jakopäälle hydraulikiristin on eri varaosanumerolla:


Kiristinrullassa on kuitenkin vielä yksi iso ero, joka aiheuttaa toimenpiteitä. Kiristimen pultti on uudemman mallin lohkossa M8, kun vanhassa lohkossa tuo pultti on M10:


Täten tuo uusi kiristin vaatii pientä muokkaamista, ennenkuin on yhteensopiva vanhanmallin lohkon kylkeen. Pultti menee kiristimen rungossa olevan neulalaakerin läpi (nivelpiste) ja tätä neulalaakerin sisäholkkia täytyy porata isommaksi. Valitettavasti tästä operaatiosta en ehtinyt ottamaan kuvia, mutta kun uudenmallin kiristimestä naputtaa vasaralla tuon pultin pois (krympätty prikka pitää pultin paikoillaan), niin sisäholkki irtoaa sormin painamalla. Holkissa on alunperin halkaisijaltaan 8.2mm reikä, joka täytyy suurentaa hieman yli 10mm reijäksi (jotta M10 pultti menee siitä läpi). Homma suositellaan tehtäväksi pylväsporakoneessa tai jyrsimessä, mutta itse runttasin ihan akkuporakoneella 10mm:n poran siitä läpi. Tarkkana pitää olla, jotta uusi reikä tulee suoraan! Muuten pulttia kiriessä tulee lohkoon ja pulttiin leikkausvoimia, kun holkki pakottaa itsensä suoraan lohkoa vasten, vaikka pultti olisi vinossa.

Kun holkki on porattu isommaksi, porataan vielä siihen irti lyötyyn aluslevyyn 10mm:n reikä, etsitään kierreosaltaan 60mm:n M10 pultti ja asennetaan kiristin aluslevyineen paikoilleen (aluslevy oli erikoisen ohut ja tulee lohkon ja kiristimen väliin, joten ajattelin sen olevan siellä ihan syystä). Laitoin varmuuden vuoksi pulttiin hitusen kierrelukitetta ja kiristin varovaisesti ohjearvoon.
Jos haluaisi hifistellä, pitäisi etsiä M10 pultti, joka on kannaltaan kapea kuusiokolo. Tällöin kanta mahtuisi kiristimen holkin sisällä olevaan syvennykseen, mutta itse laitoin vain alle yhden vahvan aluslevyn, jolloin pultin kanta jää holkista kokonaan ulos.

Koska minulla ei ollut tuota uudemman mallista hydraulikiristäjää, jouduin soveltamaan. Kiristimien ilmeisesti ainoa ero on kiristimen tapin "syvyys" lohkon päätyyn nähden. Jos kiristimen asensi paikoilleen sellaisenaan, nojasi tappi tuon vastakappaleen aivan reunaan, enkä uskaltanut asentaa sitä sellaisenaan.

Jos kiristimen alle laittoi kaksi aivan normaalia prikkaa (mitähän nuo olisi paksuudeltaan, 1.2mm?) päällekkäin, niin tappi oli liki täydellisesti vastakappaleen keskellä, mutta tällöin ei kiristimen rungon ylemmässä pultissa riittänyt enään kierrettä mutterille (alemmassa pinnapultissa oli pidempi kierre, jostain syystä...):


Koska minulla ei ollut "pinnapulttihylsyä" pinnapultin irroittamiseen, eikä tuohon oikein mahtunut vääntämään kahdella mutterilla, asensin kiristimen paikoilleen laittaen vain yhden prikan molempien pulttien alle. Tällöin tapin reuna oli aikalailla keskellä vastepintaa, eikä kaltevalla kummun "reunalla". Irroittamalla pinnapultit ja korvaamalla ne normaalilla, hieman pidemmillä pulteilla, olisi tuon kiristimen saanut tasan keskelle haluamaansa kohtaa.
Alla kuva yksien prikkojen kanssa. Ylemmän kiinnitysmutterin kohdalla on enemmän vapaata kierrettä:


Laitoin jakopään kasaan ja pyöritin konetta käsin varmaan 40-50 kierrosta, ennenkuin uskalsin mennä vääntämään avaimesta koneen käyntiin. Hihna kulki nätisti linjaansa (pakonokalla hihna kulki jostain syystä hieman takareunalla, mutta niin kulki alkuperäinenkin hihna, liekkö yksilöongelma), ylimääräisiä ääniä ei kuulunut eikä kiristin väpättänyt tai tärissyt omituisesti, joten oli viimeisen muokkauksen vuoro.

Koska korvasin kiristimen pultin normaalikantaisella M10 pultilla, tuli tuo pultti nyt jakokopan eteen. Jakokoppaan piti täten porata reikä kyseisen pultin kohdalle:


Hihna mahtuu juuri leveytensä puolesta pyörimään kopan sisällä. Moottorin käydessä ei kovin isosti tarvitse kopan etulevyä painaa, jotta alkaa kuulumaan hihnan kahnaamisen ääni.


Moottorilla ajettu nyt remontin jälkeen reipas 200km, jona aikana on saanut kierroksiakin reippaasti, eikä toistaiseksi ole ilmennyt ongelmia. Seurailen jakopään tilannetta ja raportoin tähän, mikäli hihnan kulumisessa tms. ilmenee poikkeavuuksia käytön myötä. En usko jakopään olevan nyt yhtä kestävä, kuin alunperin 90tkm vaihtovälille tehdyn jakopään, mutta kyllä tuo 23mm hihnaleveys ja isommat rullat (vähemmän tiukkoja taitoksia) tuovat kuitenkin mielenrauhaa. Periaatteessa kaikki tarvittava on nyt tehty seuraavaa vaihtoa varten, jolloin voi tilata suoraan tuon "paremman" jakopään. Ottaa vain kiristimen pultin holkin tuosta vanhasta kiristimestä ja rock rock.

Kiireessä tätä ei kannattaisi ruveta tekemään. Pultit kannattaa käydä etsimässä ennen remonttia, eikä alkaa miettimään kello 02 yöllä, jotta "mistä prkl kaivan nyt M10x60 pultin??". :D

Poissa Nieminen55

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 41
  • www.vrcf.fi
Moi.

Olen tekemässä samantyylistä muutosta.
Eli minulla muuttuu hihnan leveys 21mm=>28mm.
"uudet" osat on S90 -98.

Apulaitetelinettä piti hieman muokata, jotta apulaitehihnan sai suoraan linjaan.
Mutta nyt on ongelma siinä, että kun sinne on laitettu S90 jakopään suojamuovit, niin se "patti" siinä imunokan kohdalla ottaa kiinni apulaitehihnan kiristimeen.

Eli onko olemassa sellaista patitonta suojamuovia?

Poissa Nieminen55

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 41
  • www.vrcf.fi
En osaa linkittää kuvia tänne.
Pitäisi ilmeisesti ladata kuvat jollekkin kolmannelle taholle, joka ne sitten lataisi tänne?

Oli miten oli, niin tuolla ihan lopussa on kuva tästä probleemasta:
https://ylilauta.org/diy/130563140#186906372

Poissa Lankku

  • 302 km/h@mile tiiliskivellä
  • Valvoja
  • Group A
  • *
  • Viestejä: 7584
  • Sairaan nopee
    • Videoita
Kaikki vastaan tulleet uudemmat suojamuovit on olleet muotoiltu ulkonevaksi.
245 -90 Englantilainen potilas   245 -90 D5   245 -92 "B6284T"   850 -94 D5 AWD
+muut romppeet   Ostetaan 245 Transfer

 

Proturbo  Autodiagnoosi