Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: The moose - 07.01.2011, 19:31:23
-
Kaikki nyt varmaan tietää mitä tarkoitan, on rakennuskohteena auto mikä tahansa. on jossain vaiheessa kaasarin vaihto mielessä.
muuten vakioon autoon on jo laitettu vähän järeempi nokka-akseli peltisarja ja kaasarin suuttimet viilattu loppuun isäukon pilliviilalla :2funny: sit saadaan tuplat ja imusarja 45 rosmot joihinka tarttee laittaa 32 tai pienemmät kurkut. imuääniä on mut ei menoääniä. :nuhtelu
yks vanha foortti mies henkeen ja vereen (sen pajalle ei muut autot päässy), osas kansien kanavien muotoilun vaikka silmät kiinni, oli F-ryhmän huolto porukassa jollain tiimillä, omisti useita helkkarin kovia välikoppa vordeja ja rakentaa vieläkin yhtä vanhakoppaa. S* (eipä kaveri rakentele enää mitään viikatemies vei)
kuitenkaan hän ei koskaan laittanut omiin autoihinsa sen isompaa kaasaria kun 2 kurkkusen talbotin pystyimun, tai taunuksen vakio kaasaria. :3/4 jättää sen:
mielipiteitä / omia kokemuksia on taatusti kaikilla
-
Tuplat vapariin tarvitaan jyrkän nokan ja virtaavan kannen kanssa puristamaan ne viimeisetkin hepposet. uskon että järkevällä kaasutin politiikalla saa tehot kasvamaan vakiokaasariin verrattuna mutta jos kone ei ole tappiin viritetty tai iso ( 3L ) niin pelkkä yksi tupla vaikka dellorto dhla 40/45 riittää takaamaan sopan tuonnin. Lopultai iso kaasutin ei tuo tehoja, se vaan mahdollistaa ne. Toki entiseen mitsuuni laitoin dellorton 40 tuplat muuten vakio koneeseen nousi tehot 68-->101hp.. ei sillä kyllä koskaan pystyny kaasupohjas ajamaan, et'ä se ykskin olis varmasti tuottanu saman tuloksen:DD..
http://www.s262612653.websitehome.co.uk/DVAndrews/dellorto.htm (http://www.s262612653.websitehome.co.uk/DVAndrews/dellorto.htm)
Tuossa mainiota tietoa tuplien koon valitsemisesta seosputkista ja suuttimista ja vielä säätämisestä. Dellorto dhla. varmasti pätevää myös webereiden kannalta, miksei myös solexien.
-
ottaaha ne tänä päivinä jokkisfiiattien golffin ja fiiatin tc koneista yhellä 45mm vaaka tai 2 kpl mopon kaasareilla aivan älyttömiä tehoja. koneetha on alle 1650cc 8 venttiilisiä koneita.
-
JM:ssä, tehokkaimmissa yhdellä tuplalla ruokituissa 8v (1650 cc) taitaa olla se 150-170 hv. 16v 1600 cc ruiskukoneista tiedän että ovat jarruttaneet 190-210 hv.
Monesti "suutarin lapsilla ei ole kenkiä" sopinee myös ehkä tähän moottorin virittäjän tapaukseen...
Fordin 2.0 OHC:n kanssa olen myös pelannut, budjetti keinoin tehtynä 145 hv irtosi vaparina vakio imusarjalla ja 2-kurkkuisella kaasarilla. Kansi ja peltisarja olivat huonot, joten ehkäpä pidemmällekin tuo kaasari olisi voinut riittää. 2 x se vakio weber tuotti 154 hv samassa kompinaatiossa ja myöhemmin paremman kannen ja peltisarjan kera 163 hv. 2 x 45 mm vaakaimuin myöhäisempi paketti tuotti 170hv äänenvaimennuksen ahdistaessa (0,35 bar pakoputkessa vastapainetta). Noitten vääntökäyrissä on aikalailla eroa, eli pelkkiin huipputehoihin ei aina kannata vain tuijotella... Tuolta löytyy tarkemmin FORD muutokset ja laput jos jotakin kiinnostaa: http://crazyracing.pp.fi/Kilpuri/Tekniikka/Sierra.html
Kuten noistakin resepteistä on nähtävissä niin ei pelkän yhden osa-alueen kuten esim. kaasarien vaihto sitä tehoa tuo koneeseen. Tehon saaminen edellyttää sitä että kaikki osa-alueet ovat kunnossa, jolloin ilmaa ja bensaa saadaan menemään enemmän läpi moottorista -> enemmän tehoa. Jos esim imukanava kannessa ei virtaa/toimi niin eipä sitä tehoa irtoa vaikka olisi 48 mm kaasarit, 3" putkisto ja 320 asteinen nokka.
Oma kokemus on ollut että dynossa käynti on aina vaivan arvoista, säädöt kun saa kohdilleen niin sieltä on monesti löytynyt 10-20% suorituskykyä lisää tai tuon verran polttoaineen kulutusta pienemmäksi. Vakio autojen vikojakin on tullut joskus käydyksi etsimässä dynossa, on löytynyt tukkeutuneita takavaimentimia, jako sekaisin ja sytkä tai kampiakselin anturi yms vikaisia laitteita.
-
kyllä ainakin turbokäytössä on hyötyä noista tuplakaasareista :) itsellä on tupladellortot 40mm paineistettuna ison ahtimen kera ja vetoja on alaaltakin huomattavasti enemmän kuin vaikka stömpällä.. ja toimivat moitteetta ei ole alueita missä röpeltäisi / pätkisi veto on tasaista niin alipainealueella kuin ahtoalueella aina tuonne reiluun 1bar saakka enempää en ole vielä ottanut ahtoja ulos :P
onko kellään ideoita toimivan kaasuvaijerivirityksen kanssa ? tällä hetkellä ei vedä kuin 3/4 kaasusta koska vaijerissa / polkimessa ei riitä liikevara :o pitäs saada joku kertoja rakennettua ? ni sais kaasun aivan auki..
-
Tätä juuri yritin kertoa, mitä Hannu_264 sanoi(oli niin pitkä ettei huvittanu lainailla:DD) , että kaasuttimen suurentaminen ei pelkästään auta.. Turbo käytössä tietenkin ehdotonta pari tuplaa ;P Itellä kans tulossa kompinaatio iso mekaaninen ahdin ja 40mm tupla lortot.
-
Itte sitä hommaa miettiny jälkikäteen kun mulla oli voortissa yli 250 hp virtaava kansi. nokkana virtasen hioma 11mm nostolla 320 ast. ja ekan viestin virivelhon viilaamat kanavat. ja sen pään mukaset venat..
siinä ei koskaan ollu muuta kun 40 lorttot 32 kurkuilla. suuttimia ei voi muistaa, mut ei niitä leimalle tarvinnu vaihtaa.. saastemittauksen joutu tekeen ja läpäsi sen tuplilla.. ja sillä nokalla..
oliskohan ilmaa virrannu erilailla jos olis jaksanu rakentaa imusarjan yhdelle lortolle? tai no turbon se olis tarvinnu.
-
Tätä juuri yritin kertoa, mitä Hannu_264 sanoi(oli niin pitkä ettei huvittanu lainailla:DD) , että kaasuttimen suurentaminen ei pelkästään auta.. Turbo käytössä tietenkin ehdotonta pari tuplaa ;P Itellä kans tulossa kompinaatio iso mekaaninen ahdin ja 40mm tupla lortot.
ei tietenkään pelkästään auta :) mutta turbokäytössä niillä saa paremman pidemmälle riittävän seoksen ( kuin esim. vakiolla) ja miulla ei oo ite kannelle tehty mitään vakio -160 loppuinen b19a päällä ja imusarja on hiipakan sarjasta 5cm lyhennetty ja pakosarja on kanssa itsetehty.. toki noista olis enemmän hyötyä vingutetulla ja ehkä pienivesikanavaisella kannella sekä paremmalla nokalla kuin vakio.. ::) mutta miun mielestä tässä kaasarivirittämisessä on jotain jännää vähän old schoolia ;) tuplissa muutenkin kivat imuäänet ! tosin niitä kyllä ihmeemmin turbon kanssa kuule.
-
Osaako joku sanoa mimmoset suuttimet kannattais laittaa tuommosiin 45 tupla webereihin (DCOE).. Pystykoneessa siis ja katukäyttössä olevat.. Elikkäs lohko on 2300 cc, isoventtiilikansi 44/37 (virtauksista en tiedä), peltisarja ja mahdollisesti r-nokka.. Puristukset varmaan jotain 10:1 luokkaa.. En oo kyllä mitannu mutta arvelisin.. Niin ja silleen että pystyy ajamaan ihan liikenteessä eikä radalla..
-
Riippuu vähän minkä kokoiset sisäkurkut sulla on?
-
Riippuu vähän minkä kokoiset sisäkurkut sulla on?
Aivan joo se unohtu sanoa.. 36:set..
-
144--150 väliltä varmaan mukava olis aloitella, sitten seosputkilla hienosäätöä.. Tiedä sitten kuinka hyvin dcoe saa noita putkia.. paremmin pitäis kuulemma olla tarjolla kun lorttoihin..
-
Siis pää suuttimet. tyhjäkäynti jotain 60--70 ...
-
144--150 väliltä varmaan mukava olis aloitella, sitten seosputkilla hienosäätöä.. Tiedä sitten kuinka hyvin dcoe saa noita putkia.. paremmin pitäis kuulemma olla tarjolla kun lorttoihin..
Pitäs noita muistaakseni löytyä ainakin freetechnicsiltä..
Siis pää suuttimet. tyhjäkäynti jotain 60--70 ...
Selvä.. Pitääkin tuossa kattoa mitkä tällä hetkellä on kun en muista..
-
Elikkäs pääsuuttimet on 155, seosputket F16 ja tyhjäkäyntisuuttimet 55, seosputket F8..
Joten, pitäiskö ostaa isommat tyhjäkäyntisuuttimet ja pienemmät pääsuuttimet? Vai onko nuo nykyset yhtään käypäset..
-
Elikkäs pääsuuttimet on 155, seosputket F16 ja tyhjäkäyntisuuttimet 55, seosputket F8..
Joten, pitäiskö ostaa isommat tyhjäkäyntisuuttimet ja pienemmät pääsuuttimet? Vai onko nuo nykyset yhtään käypäset..
Pääsuuttmet on oikein hyvät tuon seosputken kanssa mutta jos menee liian laihalle niin F2 seosputki varmaan sitten..
Tyhjäkäyntinä sais olla vähän isommat suuttimet mutta seosputki ok..
-
Pääsuuttmet on oikein hyvät tuon seosputken kanssa mutta jos menee liian laihalle niin F2 seosputki varmaan sitten..
Tyhjäkäyntinä sais olla vähän isommat suuttimet mutta seosputki ok..
Okei.. En tiiä käykö tuo liian laihalla vai rikkaalla tällä hetkellä kun ei ole lambdaa.. Mutta ei ainakaan säädöissä ole.. Aikamoinen röpötys kävi kun tuossa käyttelin tuota ja annoin kaasua.. Aattelin kyllä tuon lambdan laittaa niin näkee vähän missä liikutaan..
Onkos muuten kellään neuvoja noiden säädättämiseen? Tosin parhaanhan sais kun veis jollekkin asiantuntijalle penkkiin säädätykseen.. Netistä löytyy ohjeita mutta englanniksi.. Ei aina oikee meinaa tajuta joka sanaa niistä ja google kääntäjällä tulee millon mitäkin..
Mikähän nuo ruuvit on mitä nuoli osoittaa..? Siinä joku säätö.. Eräs sano että olisi kurkun kiinnitysruuvi, mutta vähän epäilen ???
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/27629_DSC02431.jpg)
-
kuvia kun kattelee taitaa juuri olla sitä... parhaiten oppii kun lueskelee ja sitten kokeilee.. säädöillä ei pitäisi niin radikaalisti saada mitään vikaan:P
-
Mikähän nuo ruuvit on mitä nuoli osoittaa..? Siinä joku säätö.. Eräs sano että olisi kurkun kiinnitysruuvi, mutta vähän epäilen ???
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/27629_DSC02431.jpg)
taita olla kanavan joka ohittaa kaasuläpän ni kanavan koon säätöruuvi. olikohase jotain by pass nimellä.
kurkun ja yms kiinitysruuvit on yleensä kaasarin alapuolella tai sivussa.
-
kyllä ainakin turbokäytössä on hyötyä noista tuplakaasareista :) itsellä on tupladellortot 40mm paineistettuna ison ahtimen kera ja vetoja on alaaltakin huomattavasti enemmän kuin vaikka stömpällä.. ja toimivat moitteetta ei ole alueita missä röpeltäisi / pätkisi veto on tasaista niin alipainealueella kuin ahtoalueella aina tuonne reiluun 1bar saakka enempää en ole vielä ottanut ahtoja ulos :P
onko kellään ideoita toimivan kaasuvaijerivirityksen kanssa ? tällä hetkellä ei vedä kuin 3/4 kaasusta koska vaijerissa / polkimessa ei riitä liikevara :o pitäs saada joku kertoja rakennettua ? ni sais kaasun aivan auki..
vivustoon muutoksia. sillä se aukenee
-
taita olla kanavan joka ohittaa kaasuläpän ni kanavan koon säätöruuvi. olikohase jotain by pass nimellä.
kurkun ja yms kiinitysruuvit on yleensä kaasarin alapuolella tai sivussa.
Mihinkäs tuo säätöruuvi niinkuin vaikuttaa? ??? En oo mistään netistä löytänyt sille vielä merkitystä..
-
Mihinkäs tuo säätöruuvi niinkuin vaikuttaa? ??? En oo mistään netistä löytänyt sille vielä merkitystä..
(http://www.hottr6.com/triumph/images/45dcoe.jpg)
tuossa räjäytys kuvaa ja tässä linkkiä.. http://www.hottr6.com/triumph/tr6weber.html
äkkiä tongittuna
taitaa olla tyhjäkäynnin hienosäätö se mitä ihmetelty.. seos mittarissa huomaa sen ruuvauksen tai sillä että ottaa sen pois käynnissä.
-
(http://www.hottr6.com/triumph/images/45dcoe.jpg)
tuossa räjäytys kuvaa ja tässä linkkiä.. http://www.hottr6.com/triumph/tr6weber.html
äkkiä tongittuna
taitaa olla tyhjäkäynnin hienosäätö se mitä ihmetelty.. seos mittarissa huomaa sen ruuvauksen tai sillä että ottaa sen pois käynnissä.
Okei.. Mulla onkin tuo räjäytyskuva.. Tuli mukana kun ostin freetechicsiltä nuo tyhjäkäynnin seosruuvit..
-
paljonkohan dellorto dhla 40 uskaltaa laittaa sytkäennakkoa turbokäytössä? ei viittis kokeilla liikaa ettei naulaa konetta hajalle tällä hetkellä 1,2bar ahdoilla 35 astetta ::) ja konehan on b19a :)
kokemuksia :P
-
vivustoon muutoksia. sillä se aukenee
Niinpä. KTS Avatar :)
-
(http://www.hottr6.com/triumph/images/45dcoe.jpg)
tuossa räjäytys kuvaa ja tässä linkkiä.. http://www.hottr6.com/triumph/tr6weber.html
äkkiä tongittuna
taitaa olla tyhjäkäynnin hienosäätö se mitä ihmetelty.. seos mittarissa huomaa sen ruuvauksen tai sillä että ottaa sen pois käynnissä.
By Pass Säätö on tarkoitettu lisäilmankorjaukseen kun kaasuttimessaon kulumaa, tai jokin sylinteri oikkuilee, eli näihin ei normaalisti kannata koskea ollenkaan.
-
By Pass Säätö on tarkoitettu lisäilmankorjaukseen kun kaasuttimessaon kulumaa, tai jokin sylinteri oikkuilee, eli näihin ei normaalisti kannata koskea ollenkaan.
Mihinköhän ne kannattaa laittaa jos niitä on ruuvailtu? Nimittäin mulla on.. Ei ole kaikki samassa tasossa..
-
Mihinköhän ne kannattaa laittaa jos niitä on ruuvailtu? Nimittäin mulla on.. Ei ole kaikki samassa tasossa..
free technissin kirjassa oli että ruuvit kiinni. ja sitte hienosäätää jos tartttee.
-
free technissin kirjassa oli että ruuvit kiinni. ja sitte hienosäätää jos tartttee.
Selma.. Elikkäs ruuvaillaas kiinni.. Sormin tietenkin ettei mene poikki (kuten joutokäynnin seosruuvit oli joku katkassut).. Mutta kiristys tietenkin sillä mutterilla.. :)
-
Oikein. Ja kuka ihme oli mennyt niihin uusissa kaasuttimissa koskemaan? >:(
-
paljonkohan dellorto dhla 40 uskaltaa laittaa sytkäennakkoa turbokäytössä? ei viittis kokeilla liikaa ettei naulaa konetta hajalle tällä hetkellä 1,2bar ahdoilla 35 astetta ::) ja konehan on b19a :)
kokemuksia :P
On vähän. Tähän en voi antaa yksioikoisia neuvoja , muuten tulee tuuletetut männät ??? Se sinulla olevan virranjakajan kunto pitää ensin katsoa ja se minkälaiset keskipakosäätimen jouset ovat. Yli 45 asteen kokonaisennakot, kun kaikki on pelissä ovat jo riskirajoilla kun polttoaineseoksista ei ole mitään tietoa. Se jakaja pitää ajaa penkissä ja säätää sen moottorin mukaan.
-
Oikein. Ja kuka ihme oli mennyt niihin uusissa kaasuttimissa koskemaan? >:(
Ei ollut uudet kun itelle ostin.. Mutta vähänkäytetyn näköset ja edellisellä omistajalla oli ollut 200 km kiinni pyhimyksessä..
-
No käytännössa uutta vastaavat sitten. :)
-
No käytännössa uutta vastaavat sitten. :)
Niin jos se on ne uutena ostanut.. Ei ole siitä tietoa..
-
Käväsin tuossa laittamassa nuo ruuvit kiinni-asentoon.. En vaan pystynyt kokeilla miten vaikuttaa käyntiin kun ei ole vauhtipyörää kiinni koneessa.. Jos sitä sitten keväämmällä.. :)
-
Ehkä se p1800 kone oli jo väsynyt, tuontivehje kun oli. Ehkä siksi sait halvalla kaasuttimet, kun hän ei niitä saanut toimimaan sen vertaa kuin alkuperäisiä Zenit Stromberg. tai harvinaisempia SU.ta ;)
-
Ehkä se p1800 kone oli jo väsynyt, tuontivehje kun oli. Ehkä siksi sait halvalla kaasuttimet, kun hän ei niitä saanut toimimaan sen vertaa kuin alkuperäisiä Zenit Stromberg. tai harvinaisempia SU.ta ;)
Mistä sä päättelet että tuontivehje? ;) Eihän tuo nyt kovin paha hinta ollut noille.. 550€ kaasarit, pitkät misabin imusarjat, imutorvet, pipercrossin putsarit ja peltisarja.. :)
Laskin että uutena jos ostais saman satsin niin maksaisi yli 1300€. :)
-
No yleensä ne kenellä on tuon ikäluokan "Pyhimys" pitävät sen originaalin oloisena myös konepellin alta. Historic kilpurista ei varmaan ollut kyse. ;)
Kyllä tuo yhdistelmä vähintäin sen maksaa, tai eihän sitä tiedä miten sattuu saamaan. 8)
-
Nyt tuli itellä tenkka poo. omassa vehkeessä käytetyt dhla lortot 148 pääsuutin 11 seosputkella ja 58 tyhjäkäyti suuttimet. paripäivää sitten laittelin käyntii ja nyt tänään sitten kokeilin vähän säätää, mutta ei auttanut. iskee liekkiä aina välillä persiistä ja ei käy tyhjäkäyntiä ja röpeltää. asia paranee jonkun verran kun laittaa tyhjäkäyntiseos ruuvin täysin kiinni. eli laihimmalle. motti on 2 litraanen niin eihän nyt pitäis hirveästi liian suuret suuttimet olla?
onko sitten sytytys vaa niin jäljes että iskee liekkiä kaasarin persiistä? jako oli kohallaa..
-
onko sitten sytytys vaa niin jäljes että iskee liekkiä kaasarin persiistä? jako oli kohallaa..
imuilmavuoto tai käy laihalla.
-
Onko bensa seissyt pitkään?
Ajatko reilunkaupan 95E10?
-
Käy pikemminkin rikkaalla kun nokeaa tulpat. Imuvuodot nyt voin tänää tsekata mut eikö sen sillo pitäs ottaa kierroksia?
-
Nyt tuli itellä tenkka poo. omassa vehkeessä käytetyt dhla lortot 148 pääsuutin 11 seosputkella ja 58 tyhjäkäyti suuttimet. paripäivää sitten laittelin käyntii ja nyt tänään sitten kokeilin vähän säätää, mutta ei auttanut. iskee liekkiä aina välillä persiistä ja ei käy tyhjäkäyntiä ja röpeltää. asia paranee jonkun verran kun laittaa tyhjäkäyntiseos ruuvin täysin kiinni. eli laihimmalle. motti on 2 litraanen niin eihän nyt pitäis hirveästi liian suuret suuttimet olla?
onko sitten sytytys vaa niin jäljes että iskee liekkiä kaasarin persiistä? jako oli kohallaa..
jos se on vapari niin liian isot seosputket.
-
Oikein. Nämä on siitä huonot, kun tk -piiri ei ole erillinen niin seosputki vaikuttaa tk ja siirtymäalueella. Ja yleensä kun Webereissäkin, joissa seosputki ei vaikuta tällä alueella mitään kun se on kokonaan erikseen pääsuutin on liian suuri kun seosruuvit kierretään kiinni.
Siksi tuo seosputki on Dell Ortoissa tärkeämpi, kuin Webereissä, joissa putkella ei ole mitään vaikutusta tuolla väli ja tk aleella.
-
Taas kyselen hölmönä.. Että mitä nuo säätöruuvit 45 webereissä säätää mitä on tuossa päällä jokaiselle pytylle oma (ne joissa on jouset)? Sen lisäksi haluisin tietää mikä merkitys on reijällä tuossa vasemmanpuoleisen imuaukon yläpuolella? Pitäisikö se olla niin että saisi imettyä ilmaa? Mulla on se melkein kun tukittuna koska on putsarin kotelo..
Tuossa kuvassa näkyy ainakin se reikä..
(http://tommiengineering.valmiskauppa.fi/images/kuvat/WEBER45DCOE.jpg)
-
tosta reijästä voi kyseisen kaasuttimen paineistaa jos meinaa käyttää sitä ahdetun moottorin kanssa. ei haittaa vaparissa jos ei nyt täysin tukittuna ole.
noista jousellisista ruuveista veikkaisin että ovat tyhjäkäyntnin seosruuveja, dsellortoissa ainakin tossa paikeilla sellaiset.
-
Taas kyselen hölmönä.. Että mitä nuo säätöruuvit 45 webereissä säätää mitä on tuossa päällä jokaiselle pytylle oma (ne joissa on jouset)? Sen lisäksi haluisin tietää mikä merkitys on reijällä tuossa vasemmanpuoleisen imuaukon yläpuolella? Pitäisikö se olla niin että saisi imettyä ilmaa? Mulla on se melkein kun tukittuna koska on putsarin kotelo..
Tuossa kuvassa näkyy ainakin se reikä..
ruuvit jossa on jouset ovat tyhjäkäynin seos ruuveja. reikä on kohokammion tuuletus reikä eli pitää olla auki.
-
ruuvit jossa on jouset ovat tyhjäkäynin seos ruuveja. reikä on kohokammion tuuletus reikä eli pitää olla auki.
Sitte ei auta ku porata putsarin koteloon pari reikää..
-
Käy pikemminkin rikkaalla kun nokeaa tulpat. Imuvuodot nyt voin tänää tsekata mut eikö sen sillo pitäs ottaa kierroksia?
Vuotaako neulaventtiilit?
-
Minkälaista reseptiä suosittelisitte kun tarkoitus olisi tehdä 2300cc vinokone vapaastihengittävänä ja koittaa saada siitä suht järkevä kompromissi käytettävyyden ja tehon suhteen.
Jonkin verran osia on jo hankittu, mutta projekti etenee hitaasti ja osia hankitaan yksi kerrallaan.
- Alakerraksi on tulossa uudempi B230-lohko vakioporauksella ja ns. vahvoilla kangilla
- B234f-moottorin 16v-kansi
- B234f-moottorin männät
- Volvo Penta AQ171:n Solex 44 PAI-kaasuttimet + imusarja
- Vakio pakosarja vielä tällä hetkellä, jonka jälkeen 3" pakoputki (lähinnä tulevaisuuden ahtamista varten optiona), pakosarja on tarkoitus tehdä itse putkista. Ehdotuksia tähän?
Loppu on vielä mietinnässä. Tarkoitus olisi saada +150hp/+200nm koneesta jos mahdollista ja pärjätä mahdollisimman pitkälle Volvo 360 GL B200K:n voimansiirrolla.
Ajatuksissa kävi lähinnä kannen pieni kairaus, nokkien vaihto tai puristusten nosto. Puristuksia taitaa tuolla setupilla tulla n. 10 pintaan ja näiden nosto esim. tuonne 11 tuntumaan voisi tehdä jo jotain?
Ideoita?
-
jos meinaa ruttuja hirmusesti nostaa olis varmaa ruisku hyvä tai varsinkin ohjelmoitava sytkäboksi nottei nakuttele kun pakkaa olla niin paljon ennakkoa siinä renixin/bendiksin boksisssa eikä sitä karttaa voi muuttaa.
-
Ei kai tuo 10->11 nosto mikään kauhean suuri ole?
Mitäs eri vaihtoehtoja tuohon sytkän laajempaan ohjaukseen olisi?
Tietysti siihen voisi askarrella jonkun megan ohjaamaan sitä, mutta moottorin mahdollisimman simppelinä pyritty pitämään toteutus vähän kyllä kärsisi tuosta, eikä se ihan halpakaan ratkaisu ole.
jos meinaa ruttuja hirmusesti nostaa olis varmaa ruisku hyvä tai varsinkin ohjelmoitava sytkäboksi nottei nakuttele kun pakkaa olla niin paljon ennakkoa siinä renixin/bendiksin boksisssa eikä sitä karttaa voi muuttaa.
-
en kyllä tolla vakio sytkällä lähtisi puristuksia paljoa nostamaan. Jos meinaa vaparista saada tehoja hyvin ja vielä pitää se ajokuntoisena suosittelen ruiskua. Tuplakaasuttimet toki tuo tehoa mukavasti kun on vielä 16v virtaava kansikin mutta pensankulutus on varsin suurta kun vähäkin joutu kiihdytelemään, ja sitten on vielä se suutinralli...
-
Onhan se totta ettei tuollainen kaasari voi koskaan oikein taistella säädettävää ruiskua vastaan jos halutaan monipuolisia ominaisuuksia, mutta jos kuitenkin mietitään tätä aihetta.
Ehdotuksia kuuntelisin edelleen mielelläni.
-
Ei kai tuo 10->11 nosto mikään kauhean suuri ole?
Mitäs eri vaihtoehtoja tuohon sytkän laajempaan ohjaukseen olisi?
Tietysti siihen voisi askarrella jonkun megan ohjaamaan sitä, mutta moottorin mahdollisimman simppelinä pyritty pitämään toteutus vähän kyllä kärsisi tuosta, eikä se ihan halpakaan ratkaisu ole.
Kyllä puristussuhteen nosto muuttaa aina moottorin ominaisuuksia.
Ennenvanhaa oli se perinteinen jakaja, josta sitten viilailtiin/hitsailtiin painoja, jousia vaihdeltiin ym.
Kyllä pitäisi tuon reseptin toimia tänäkin päivänä.
E: Siis hommaa pystyjakaja, jos et halua mitään elektronisia hilavitkuttimia. Voi olla että joudut etsimään myös apuakselin jossa pystyjakajalle käyttöratas.
-
Jakajia ja akseleita kyllä löytyy tallin nurkista. Kun vaan tietäisi että mitä otan mistäkin :)
Kyllä puristussuhteen nosto muuttaa aina moottorin ominaisuuksia.
Ennenvanhaa oli se perinteinen jakaja, josta sitten viilailtiin/hitsailtiin painoja, jousia vaihdeltiin ym.
Kyllä pitäisi tuon reseptin toimia tänäkin päivänä.
E: Siis hommaa pystyjakaja, jos et halua mitään elektronisia hilavitkuttimia. Voi olla että joudut etsimään myös apuakselin jossa pystyjakajalle käyttöratas.
-
Taitaapi olla kaikki vinokoneen apuakselit ja pystyjakajat yhteensopivia.
E: Siis se ratas pitää kuitenkin olla akselissa. Uudemmissa ei ole kuin tyhjä kiekko siinä kohtaa.
-
Juu. Tiedän. Juuri eilen katselin kahta erilaista vierekkäin. Toinen oli uudesta b230-lohkosta, jossa jakaja kannen takapäässä ja toinen jostain lohkojakajallisesta.
Taitaapi olla kaikki vinokoneen apuakselit ja pystyjakajat yhteensopivia.
E: Siis se ratas pitää kuitenkin olla akselissa. Uudemmissa ei ole kuin tyhjä kiekko siinä kohtaa.
-
Osaako joku sanoa näin äkkiseltään, mikä vois olla.. Mulla siis 45 tupla weberit amazonissa.. Se alko sylkemään kaasareista pois sen jälkeen kun vaihoin siihen f-nokan (300 asteinen).. Tasakaasulla varsinkin kun ajaa niin vähän väliä se sylkäsee ja se ääni kantautuu sisälle asti.. Ei kuitenkaan tulta tule kaasareista ulos. Sytkä on n. 35 astetta ennakkoon n. 3500kierroksella..
-
Osaako joku sanoa näin äkkiseltään, mikä vois olla.. Mulla siis 45 tupla weberit amazonissa.. Se alko sylkemään kaasareista pois sen jälkeen kun vaihoin siihen f-nokan (300 asteinen).. Tasakaasulla varsinkin kun ajaa niin vähän väliä se sylkäsee ja se ääni kantautuu sisälle asti.. Ei kuitenkaan tulta tule kaasareista ulos. Sytkä on n. 35 astetta ennakkoon n. 3500kierroksella..
aivastelee? isot pojat sanoo että käy laihalla.
-
aivastelee? isot pojat sanoo että käy laihalla.
Joo, niin ne sanoo.
-
Juu.. Vähän itekkin veikkasin, mutta en uskaltanut kysyä ;D Oli nimittäin samaa oiretta 740:ssä kun lambda oli hajalla..
Mimmostakohan suutinta pitäs tonne kaasareihin tunkea..
Lohko b20 n. 2,3l
Kansi 44/35 venat, vakio korkeus
45 weberin tuplat (152 dcoe)
11,5 nostolla ja 287 tai 300asteisella nokalla (ei ole varmuutta kumpi)
-
Juu.. Vähän itekkin veikkasin, mutta en uskaltanut kysyä ;D Oli nimittäin samaa oiretta 740:ssä kun lambda oli hajalla..
Mimmostakohan suutinta pitäs tonne kaasareihin tunkea..
Lohko b20 n. 2,3l
Kansi 44/35 venat, vakio korkeus
45 weberin tuplat (152 dcoe)
11,5 nostolla ja 287 tai 300asteisella nokalla (ei ole varmuutta kumpi)
miltä ne tulpat näyttää? entä onko se sytkän modaus jo tehty? mun mielestä se kannattais ihan oikeesti tehdä, ehkä joku muukin samaa mieltä mut ei vaan uskalla sanoo :)
-
Tulpat näyttää ainaki ihan ok.. Eli ei ole mustat vaan semmoset vaaleat/ruskeat, joten ei ainakaan rikkaalla käy enään, toisin kun vanhalla nokalla; aina tuplat ihan pikimustat.. Mistäs sytkän modauksesta sä puhut? Kärjettömästä vai? Ei ole muuta sytkälle tehty kun laitettu ajotus jotakuinkin kohdalleen..
-
Mistäs sytkän modauksesta sä puhut? Kärjettömästä vai? Ei ole muuta sytkälle tehty kun laitettu ajotus jotakuinkin kohdalleen..
Jaa perusennakko vai?
Pitäisi varmaan keskipakoennakkoakin fiksata.(muutama viesti taaksepäin mainitsin ollille tuosta)
-
No sytytysennakko 3500 kierroksilla.. n. 35 astetta ennakkoa.. Ja säädin tuota jakajaa pyörittämällä.. Mielummin mä ostan jostakin kunnon kärjettömän sytkän ku alan viilailemaa ja hitsailemaan.. Kuitenkaan kun kärjettömän saa suoraan tuohon nykyseen jakajaan sopimaan alle 200e:llä..
-
Omiin kokemuksiin (2-pyöräisistä/pienemmistä moottoreista) ja lukemalla oppimaani perustaen uskallan muutaman oluen jälkeen veikata kans sytkää (ihan liikaa ennakkoa?) tai jopa imuventtiileitä. (esim. välykset ja/tai ajotus?) Etenki jos nokan oot vaihtanu tuommoseen. Ajotus tuskin saa olla paljon kyllä pielessä tuommosella nokalla? :idiot2: :o
Tietty kaasarissakin vois jotain ihmettä olla "korkeiden" ja tyhjä/alakierrosten välillä mutkun kokemus perustuu vaan "mopo"kaasareihin.. Niillä vehkeillä ainakin liian laihat "alakierrokset" yhdistettynä vääriin välyksiin/kantavaan imuventtiiliin/leihin aiheuttaa melkosta ampumista (käynnistys, tasakaasu ja moottorijarrulla. Hyvä ettei pala putsari.
Korjaus tuota moottorijarrua koskien. Tällöin aiheutui kyllä ampumista pakoputkessa eikä imusarjassa liian laihan tyhjäkäyntiseoksen vuoksi. Ei niinkään liity tähän.
-
Kärjetön tai kärjellinen, samanlailla siellä on keskipakoennakot. Sytkä on helppo rajoittaa, tekee vaikka uudet tapit jakajan sisään. Mulla on omassa muokattu sytkää, perusennakkoa voi laittaa sen 20-astetta ja maksimit nousee sinne 30-asteeseen. Nokka on 320-asteinen.
-
Tulpat näyttää ainaki ihan ok.. Eli ei ole mustat vaan semmoset vaaleat/ruskeat, joten ei ainakaan rikkaalla käy enään, toisin kun vanhalla nokalla; aina tuplat ihan pikimustat.. Mistäs sytkän modauksesta sä puhut? Kärjettömästä vai? Ei ole muuta sytkälle tehty kun laitettu ajotus jotakuinkin kohdalleen..
ookko kattonut tulpat heti ajon jälkeen vai ookko ajelut maantieltä kotia eri vauhtia ja kone käynyt tyhjäkäyntiä ennen ku ruuvasit tulpat pois?
jostain lukiin että tulpat muuttaa väriä aika nopeesti joten pitäs moottori sammuttaa lennosta ja sitte katoo tulpien väri.
helpoten ku viet sen jonnekki säätöö ni saat kohilee.
-
Kärjetön tai kärjellinen, samanlailla siellä on keskipakoennakot. Sytkä on helppo rajoittaa, tekee vaikka uudet tapit jakajan sisään.
Juuri näin.
-
ookko kattonut tulpat heti ajon jälkeen vai ookko ajelut maantieltä kotia eri vauhtia ja kone käynyt tyhjäkäyntiä ennen ku ruuvasit tulpat pois?
jostain lukiin että tulpat muuttaa väriä aika nopeesti joten pitäs moottori sammuttaa lennosta ja sitte katoo tulpien väri.
helpoten ku viet sen jonnekki säätöö ni saat kohilee.
Empä nyt muista käytinkö tyhjäkäyntiä, mutta ajon jälkeen katoin tulpat..
Omiin kokemuksiin (2-pyöräisistä/pienemmistä moottoreista) ja lukemalla oppimaani perustaen uskallan muutaman oluen jälkeen veikata kans sytkää (ihan liikaa ennakkoa?) tai jopa imuventtiileitä. (esim. välykset ja/tai ajotus?) Etenki jos nokan oot vaihtanu tuommoseen. Ajotus tuskin saa olla paljon kyllä pielessä tuommosella nokalla? :idiot2: :o
Tietty kaasarissakin vois jotain ihmettä olla "korkeiden" ja tyhjä/alakierrosten välillä mutkun kokemus perustuu vaan "mopo"kaasareihin.. Niillä vehkeillä ainakin liian laihat "alakierrokset" yhdistettynä vääriin välyksiin/kantavaan imuventtiiliin/leihin aiheuttaa melkosta ampumista (käynnistys, tasakaasu ja moottorijarrulla. Hyvä ettei pala putsari.
Korjaus tuota moottorijarrua koskien. Tällöin aiheutui kyllä ampumista pakoputkessa eikä imusarjassa liian laihan tyhjäkäyntiseoksen vuoksi. Ei niinkään liity tähän.
Venttiilinvälykset säädin nokan vaihdon yhteydessä.. P
akoputkessa kyllä tulee pauketta moottorijarrutuksessa, mutta kaasareissa ei.
Sytkästä kun mulle on sanottu että tuolla 3500 kierroksella ei sais olla enempää ennakkoa kun 36 astetta. Toiset taas sanoo että pitäisi olla 40 tai jopa 45..
-
Sytkästä kun mulle on sanottu että tuolla 3500 kierroksella ei sais olla enempää ennakkoa kun 36 astetta. Toiset taas sanoo että pitäisi olla 40 tai jopa 45..
Toi 36 astetta on yleinen nyrkkisääntö jota ei viritetyssä moottorissa saisi ylittää.(poikkeuksia toki on)
Käytännössä se pitää kokeilla nakuluureilla niin, että kun nakuttaa niin pari astetta pois.
-
Toi 36 astetta on yleinen nyrkkisääntö jota ei viritetyssä moottorissa saisi ylittää.(poikkeuksia toki on)
Käytännössä se pitää kokeilla nakuluureilla niin, että kun nakuttaa niin pari astetta pois.
2 vent/ syl koneelle tyypillisesti max 30 astetta (vaparina) ja noista nakuluureista sen verran että kuule vasta kun ennakkoa on 3-5 astetta liikaa, kevyttä nakutusta ei noilla kuule. Ennakkoa kannattaa pistää vain sen verran kun maksimi tehon saamiseksi tarvitaan. Aika hyvin nuo vinokoneen männät kestävät vaikka porukka ajaakin 2-4 astetta suuremmalla ennakolla kuin mitä sinne tarvitaan...
4 vent/syl koneiden palotila onkin sitten paremman muotoinen, max tehoon riittää tyypillisesti alle 20 astetta (vaparina).
Ja tulppien väreistä ei kyllä nykyisin oikein näen muuta kuin käykö se ihan sika-rikkaalla. Laajakaista toimii paremmin säätämisen apuna (lainaa vaikka joltakin kaverilta).
-
2 vent/ syl koneelle tyypillisesti max 30 astetta (vaparina) ja noista nakuluureista sen verran että kuule vasta kun ennakkoa on 3-5 astetta liikaa, kevyttä nakutusta ei noilla kuule.
Totta että ei sitä letkunakuluureilla oikeen kuulekkaan. Kehittyneemmällä luurilla kyllä.
-
No mulla on nyt tosiaan tuo 35-36 astetta kierroksilla.. Onhan tuossa munkin pystykoneessa vinokoneen (b21) suurimmat ylikokomännät.. ::) Noh.. Jos sitä tässä jossai vaiheessa veis penkkiin säädätettäväks ni olis ainaki kohallaan.. Onko kellään tietoa Lahen läheltä (100km etäisyys) ketään muita säädättäjiä kun Esatech?
-
Onko tuplat varmasti synkassa ? Tykkää aivastella , jos eivät ole :-\
-
No mulla on nyt tosiaan tuo 35-36 astetta kierroksilla.. Onhan tuossa munkin pystykoneessa vinokoneen (b21) suurimmat ylikokomännät.. ::) Noh.. Jos sitä tässä jossai vaiheessa veis penkkiin säädätettäväks ni olis ainaki kohallaan.. Onko kellään tietoa Lahen läheltä (100km etäisyys) ketään muita säädättäjiä kun Esatech?
Miksi tarvisi muita eli omakohtaisesti hyvät kokemukset ralliauton kanssa Esalta.Tuollainen kuormittava jarru varmaankin pätevin haettaessa sytytysennakkoa.Parhaimmillaan taisi olla 17 hevosvoimaa lisää ekan ja vikan vedon välillä.
-
Tuli tuossa vaan kuultua ettei esatech saa kärjellisellä sytkällä säätöihin vaikka olis miten hyvässä kunnossa.. ??? Tiiä sitte oliko vaan motivaatiosta kyse kun tutun amazonista saivat vaan 120hv irti about 140 sijasta..
-
Ei pidä paikkaansa.Kilpurista jarrutettiin Esalla 190 hevosvoimaa kärjellisellä jakajalla.Kyseessä n.1999 cc historic-B 20 moottori. Jakajan ennakkokäyrä oli muutettu ja ennakkoa rajoitettu mutta sillähän ei taas ole max tehon kannalta mitään merkitystä.
Kärjettömällä jarrutettiin suurempia lukemia mutta moottori ei ollut muuten sama.
-
Sellainen sivuhuomautus että kulunutta(paljon ajettua) mekaanisesti ennakkoa muuttavaa jakajaa ei saada lähellekkään optimaaliseksi. Virranjakajan akselit kuluvat väljiksi toisiinsa nähden ja näin kipinä tulee "milloin sattuu"
Omasta 242 penkittäjä sanoi että mittarilukema pitää paikkaansa sillä kipinä on niin hyvin kohdillaan
Kuluneilla läppärungoilla, hapettuneilla kaasareilla ja väljällä jakajalla on turha lähteä penkkiin hakemaan säätöjä
-
Ei liity sinänsä näihin tuplakaasareihin, mutta kertokaas mistä mahtaa johtua kun B200K-moottori 360 GL:ssä tuppaa paukuttamaan aivan perkeleesti putkessa moottorijarrutuksissa?
Sen verran olen pannut merkille, että jos ryyppy on vähänkin päällä, niin tätä ei tapahdu, mutta heti jos ryypyn ottaa pois ja nostaa jalan kaasulta vaihteen ollessa päällä, niin alkaa paukkumaan pirusti.
Ilman vaihdetta ei pauku.
Auto kulkee muuten nätisti, ei nyi eikä kuluta bensaa normaalia enemmän.
Mahtaako olla joku ilmavuoto tai kaasarin ja imusarjan välinen tiiviste tjsp?
-
Ei liity sinänsä näihin tuplakaasareihin, mutta kertokaas mistä mahtaa johtua kun B200K-moottori 360 GL:ssä tuppaa paukuttamaan aivan perkeleesti putkessa moottorijarrutuksissa?
Sen verran olen pannut merkille, että jos ryyppy on vähänkin päällä, niin tätä ei tapahdu, mutta heti jos ryypyn ottaa pois ja nostaa jalan kaasulta vaihteen ollessa päällä, niin alkaa paukkumaan pirusti.
Ilman vaihdetta ei pauku.
Auto kulkee muuten nätisti, ei nyi eikä kuluta bensaa normaalia enemmän.
Mahtaako olla joku ilmavuoto tai kaasarin ja imusarjan välinen tiiviste tjsp?
Samaa teki mulla amazoni viime kesänä kun oli loivempi nokka.. Muuten paukutti moottorijarrutuksessa, mutta ei ryyppy päällä..
-
Ei liity sinänsä näihin tuplakaasareihin, mutta kertokaas mistä mahtaa johtua kun B200K-moottori 360 GL:ssä tuppaa paukuttamaan aivan perkeleesti putkessa moottorijarrutuksissa?
Sen verran olen pannut merkille, että jos ryyppy on vähänkin päällä, niin tätä ei tapahdu, mutta heti jos ryypyn ottaa pois ja nostaa jalan kaasulta vaihteen ollessa päällä, niin alkaa paukkumaan pirusti.
Ilman vaihdetta ei pauku.
Auto kulkee muuten nätisti, ei nyi eikä kuluta bensaa normaalia enemmän.
Mahtaako olla joku ilmavuoto tai kaasarin ja imusarjan välinen tiiviste tjsp?
Sen verran mitä olen näihin solexien sieluttomuuksiin perehtynyt niin voisin suositella kaasuttimen vaihtoa(toimiva solex tai jokju muu)
Yksi vaihtoehto mikä tulee mieleen on uusia neulaventtiili(tai pelkkä neulaventtiilin kumi) joka tukkii polttoaineen syötön polttoaineen pinnan saavuttua asetettuun tasoon. Väärä polttoaineen pinnantaso aiheuttaa kaikenlaista ongelmaa.
-
Ei kai tässä kaasutinta aleta vaihtamaan pelkän paukkumisen takia, jos muuten tuntuu toimivan.
Sen verran mitä olen näihin solexien sieluttomuuksiin perehtynyt niin voisin suositella kaasuttimen vaihtoa(toimiva solex tai jokju muu)
Yksi vaihtoehto mikä tulee mieleen on uusia neulaventtiili(tai pelkkä neulaventtiilin kumi) joka tukkii polttoaineen syötön polttoaineen pinnan saavuttua asetettuun tasoon. Väärä polttoaineen pinnantaso aiheuttaa kaikenlaista ongelmaa.
-
missäs on sytty? jos on myöhäsellä ni paukuttaa putkessa...
-
Sytty on ihan omissa oikeissa asetuksissaan. Lampulla katsoin ja on siellä suunnalla.
Tässähän on sytkänä Renix Bendix tjsp. ja sen säätöhän ei taida onnistua ihan jakajaa kääntämällä.
missäs on sytty? jos on myöhäsellä ni paukuttaa putkessa...
-
Ei onnistu, mutta asentoanturia siirtämällä onnistuu. Anturin pultinreiät soikeiksi niin pystyy siirtelemään.
-
Pakoputken korjaus poistaa 80% tapauksissa paukutuksen. :P
-
Pakoputken korjaus poistaa 80% tapauksissa paukutuksen. :P
Meinaatko että vuotaa vai mitä?
Minkähän takia tuo ryyppy sitten vaikuttaa siihen?
-
En usko että on putkessa vika.. Omassa aivan uus putki eikä vuotanu mistään niin paukuttaa..
-
Meinaatko että vuotaa vai mitä?
Minkähän takia tuo ryyppy sitten vaikuttaa siihen?
laiha seos?
-
Tekeekö kukaan vinokoneeseen pystyimusarjaa tuplille? Noita uusia 44mm pystyimuja kun tuntuu saavan ihan kohtuulliseen hintaan n.150€ kpl....
-
Tekeekö kukaan vinokoneeseen pystyimusarjaa tuplille? Noita uusia 44mm pystyimuja kun tuntuu saavan ihan kohtuulliseen hintaan n.150€ kpl....
Joo niitä IDA:n kopioita, "empi"-merkkisiä kiinalaisvalmisteita.
Minähän en ole mikään niistä sanomaan, mutta lukenu, ja kuullukkin
niistä juttua.. Että pitää näppinsä erossa.
-
laiha seos?
Laiha tyhjäkäyntiseos ilmenee aivasteluna kaasuttimessa ja moottorijarrutuksessa paukutteluna pakoputkessa.
Jos aivastelee, niin suurenna tyhjäkäyntisuuttimen bensareikää eli esim. 50F9¨~55F9
Jos taasen paukuttaa, niin valitse tyhjäkäyntisuutin pienemmällä ilmareijällä.
Zebelle: mitkä sisäkurkut kaasuttimissa?
Tyhjäkäyntisuuttimiksi lähtisin kokeileen aluksi 60F8
-
Aika kaukaa otit viestin.. Sytkää säädetty nyt niin ettei enään paukkaa niin paljoa putkessa.. Ennakkoa oli roimat +50astetta 3500 kierroksilla.. Nyt n. 35 ennakkoa 3500 kierroksilla.. Mutta sisäkurkut on 36..
-
No yks puolivuotta sinne tänne eikait se nyt haittaa! Käytitkö amaa säädätettävänä?
Tossa olis Weberin käsikirja, joka tarjoo suutin arvoja eri viritys asteisiin.Noilla pääsis alkuun, jos tarvii apuja.
-
No yks puolivuotta sinne tänne eikait se nyt haittaa! Käytitkö amaa säädätettävänä?
Tossa olis Weberin käsikirja, joka tarjoo suutin arvoja eri viritys asteisiin.Noilla pääsis alkuun, jos tarvii apuja.
En käyttäny.. Lienee ens kevään heiniä..
-
Itseä kiinnostava kysymys, teoreettinen.
Jotkut luokat kieltävät kahdet tuplat, en tiedä mitkä, ulkomailla, foorumeilta luettua.
Jolloinka he siis käyttävät yhtä tuplaa. Kuitenkin huipputehoissa
ei paljoa eroa ole, käyriä ei harmittavasti vertailuista ole onnistunut löytymään.
Eli kysymys on siis mitä eroa tuollaisessa on?
Polttoainettahan kone ei tarvitse sen enempää oli parit
tuplat tai yksi. Tietysti olettaen että molemmat on säädöissään.
Sitten taas voisi kuvitella että yhdellä isolla tuplalla, pienillä
kierroksilla polttoaineen sumuuntuminen ilman sekaan olisi parempaa,
perusteena että siinä yhdessä isossa ei kuitenkaan ole tuplasti isompi
pinta-ala molemmissa kurkussa, kun kahdessa tuplassa, eli
signaali on tälläisessä yhden kaasarin ratkaisussa voimakkaampi alhaalla?
Kun taas yksi alkaa kierroksilla ahdistamaan vs. kaksi tuplaa?
Minkälaisia eroja, olettaen että kaikki muu on samaa, näin kärjistetysti
on yhdellä vs. kahdella tuplalla. No, imusarja tietysti on parempi
kaksille tuplille..
Vai oonko mä ihan hakoteillä?
Ja saa suositella jotain hyvää kirjaa kaasuttimiin liittyen, myös englanninkieliset.
Kiinnostaisi asian opiskeleminen, mun aikana kun kaasareita ei o uutena
ollu ku samarassa atzteekkijumala, kun synnyin.
-
Itseä kiinnostava kysymys, teoreettinen.
Jotkut luokat kieltävät kahdet tuplat, en tiedä mitkä, ulkomailla, foorumeilta luettua.
Jolloinka he siis käyttävät yhtä tuplaa. Kuitenkin huipputehoissa
ei paljoa eroa ole, käyriä ei harmittavasti vertailuista ole onnistunut löytymään.
Eli kysymys on siis mitä eroa tuollaisessa on?
Polttoainettahan kone ei tarvitse sen enempää oli parit
tuplat tai yksi. Tietysti olettaen että molemmat on säädöissään.
Sitten taas voisi kuvitella että yhdellä isolla tuplalla, pienillä
kierroksilla polttoaineen sumuuntuminen ilman sekaan olisi parempaa,
perusteena että siinä yhdessä isossa ei kuitenkaan ole tuplasti isompi
pinta-ala molemmissa kurkussa, kun kahdessa tuplassa, eli
signaali on tälläisessä yhden kaasarin ratkaisussa voimakkaampi alhaalla?
Kun taas yksi alkaa kierroksilla ahdistamaan vs. kaksi tuplaa?
Minkälaisia eroja, olettaen että kaikki muu on samaa, näin kärjistetysti
on yhdellä vs. kahdella tuplalla. No, imusarja tietysti on parempi
kaksille tuplille..
Vai oonko mä ihan hakoteillä?
Ja saa suositella jotain hyvää kirjaa kaasuttimiin liittyen, myös englanninkieliset.
Kiinnostaisi asian opiskeleminen, mun aikana kun kaasareita ei o uutena
ollu ku samarassa atzteekkijumala, kun synnyin.
Semmosta puhetta oon kuullut että ainakaan pystykonetta ei saisi käymään hyvin yhdellä vaakaimu 2-kurkkusella kaasarilla.. Kun sullakin varmaan mielessä just siihen pystykoneeseen..
-
Tuollaista olen itsekin lukenut ettei neloskone välttämättä parhaiten toimi tuplilla.
Mutta ainakin neue klasseissa tuntuvat jonkin verta käyttävän yhtä
tuplaa x-flow imusarjan kanssa. Ja BMC:n b-koneissa.
Ja löytyy tietysti esimerkkejä muistakin malleista. Siksi tämä kiinnostaa jonkin verran.
Tuo b-kone nyt on huono esimerkki kun on tavattoman pieni kone kylläkin.
http://www.tradera.com/Insug-weber-volvo-B18-B20-amazon-Pv-140-P1800-auktion_302213_146055921 (http://www.tradera.com/Insug-weber-volvo-B18-B20-amazon-Pv-140-P1800-auktion_302213_146055921)
Vastaava kuin neue klasseen sopiva, tuo on b18/b20 sopiva, sieltä huutamaan jos jotakuta kiinnostaa tuo muuten.
Ja mulle on tulossa jo kahet tuplat.
-
Ja saa suositella jotain hyvää kirjaa kaasuttimiin liittyen, myös englanninkieliset.
Kiinnostaisi asian opiskeleminen, mun aikana kun kaasareita ei o uutena
ollu ku samarassa atzteekkijumala, kun synnyin.
http://www.dellorto.com/merchandise/products_details.asp?PartNo=TECHBOOK&CategoryID=5&PartsectionID=7
Siitä Tomlinsonin Lorttokirja, jos semmosia oot laittamassa. Runsaasti asiaa.
http://www.cartechbooks.com/catalogsearch/result/?q=David+Vizard's+How+to+Build+Horsepower%3A+Proven+Methods+for+Increasing+Horsepower+in+Any+Engine
Ja sieltä Vizardin "How to build horsepower." Volume 2 keskittyy kaasareihin.
-
-H-
Tuollaisen Vizardin kirjan vois tilata.
Ei tuu dellorttoja, tulee weberit.
E: Weberillekkin löytyy oma kirja, muttei justiinsa varsinaisesti kiinnosta jonku
tietyn valmistajan säätökirja, vaan ylipäänsä asiasta,
ja toi vizardin kirja näyttäs olevan suht kattava kys. aiheesta.
-
-H-
Tuollaisen Vizardin kirjan vois tilata.
Ei tuu dellorttoja, tulee weberit.
E: Weberillekkin löytyy oma kirja, muttei justiinsa varsinaisesti kiinnosta jonku
tietyn valmistajan säätökirja, vaan ylipäänsä asiasta,
ja toi vizardin kirja näyttäs olevan suht kattava kys. aiheesta.
Freetechnicsiltä muistaakseni löytyy kaasareihin liittyviä kirjoja.. Katteleppa niiden sivulta..
-
Freetechnicsiltä muistaakseni löytyy kaasareihin liittyviä kirjoja.. Katteleppa niiden sivulta..
Joo on kyllä katsottu sieltä kun sieltä kaasaritkin tilasin.....
Kovin on vaan suppea niitten kirjavalikoima, ja edelleenkin ne on aika merkkikohtasia kirjoja,
joko weber tai weber/dellorto, jota just sanoin etten halua, vaan aihetta
yleisemmin käsittelevän.
-
Niin no tietysti tuplat on vähän oma lukunsa, mutta jos jättää säädöt ammattimiehille, niin eipä noihin seosputkiin jne. tartte sen tarkemmin paneutua. Sisäkurkkujen mitottaminenkin on vähän semmonen "guessing game."
-
Enpä o vielä päättäny säädänkö ite vai en, ei siitä nyt hirveästi hyvääkään
näytä tulevan ainakaan kaikilla kun itse säätävät.
Mutta kun kaasaritietämys on tasoa: toi on kaasari, ja jonkinlainen
hämärä käsitys miten se sitä polttoainetta ilman sekaan työntää
ja annostelee, niin on paras lähteä liikkeelle ihan yleisesti asiaan.
Mikään muuhan siis ei ole vaihtoehto vapariin veteraaniin kuin kaasari,
kun jotkut kuitenkin kyseenalaistavat miksi laittaa vanhaa tekniikkaa
varsinkaan jos ei ole perillä siitä jo ennestään. Mutta kaiken voi aina opetella ;)
Oppiihan töissäkin jossei nyt päivittäin, niin viikoittain uusia asioita.
-
Juu, se on hieno homma, että joku vielä laittaa kaasarillakin. Itekkään en millään suostu luopumaan noista DHLA kurnuttimista, pitäs vaan jostain löytää hyvät 48 milliset kuluneitten neljävitosten tilalle.
-
Lyhyt imusarja + pitkät torvet vs. pitkä imusarja ja lyhkäset/ keskimittaset torvet?
Mitä eroa? Kun vääntöä haetaan. Lyhyitä sarjoja näkyy aina sillon tällön
myynnissä, pitkiä.. ei koskaan?
-
Lyhyt imusarja + pitkät torvet vs. pitkä imusarja ja lyhkäset/ keskimittaset torvet?
Mitä eroa? Kun vääntöä haetaan. Lyhyitä sarjoja näkyy aina sillon tällön
myynnissä, pitkiä.. ei koskaan?
Olisiko eroa polttoaineen pisaroitumiseen? Osa kaasulla ajettaessa lyhyellä sarjalla saadaan suurempi osa bensasta "sumuna" männän päälle... Pitkän sarjan ongelmana on tuo polttoainen pisaroituminen, moni monipiste ruiskujen tulo mahdollisti aikanaan pitkien imusarjojen ja plenumien käyttämisen.
-
Lyhyt imusarja + pitkät torvet vs. pitkä imusarja ja lyhkäset/ keskimittaset torvet?
Kaveri kun haki Timos Motorisista kaasarit (50DCD) ja imusarja B20:stä varten, niin ensin Timo myi pitkän imusarjan ja pitkät torvet, mutta kun ne eivät mahtunee PV:n konepellin alle, niin imusarjan pituudesta tingittiin.
-
Kaveri kun haki Timos Motorisista kaasarit (50DCD) ja imusarja B20:stä varten, niin ensin Timo myi pitkän imusarjan ja pitkät torvet, mutta kun ne eivät mahtunee PV:n konepellin alle, niin imusarjan pituudesta tingittiin.
Eli tämän voisi ajatella niin, että jos en löydä pitkiä sarjoja,
niin voin kompensoida sitä hankkimalla pidemmät imutorvet?
Tarkoitus kun olisi myös hyödyntää isomman alakerran vääntöä,
eikä rakentaa ihan pelkkää kisakonetta.
-
Kaverin kone oli tarkoitettu kadulle, ja laajalla vetoalueella oli oma painoarvonsa, ja Timo oikeastaan valkkasi kaikki osat tuohon moottoriin.
E: Siis ne torvet on pakko saada mahtumaan. Ja pitkät.
-
Itellä on nyt Amazonissa ne sentin pituset torvien tyngät.. Pitkät imusarjat.. Tarkotus olis laittaa pitkät imutorvet kunhan vaan jaksaa tehdä tilaa niille lokariin.. Onhan vääntävällä koneella kivempi ajaa liikenteessä kun jollakin kisasella kierroskoneella.. ::)
-
Kaverin kone oli tarkoitettu kadulle, ja laajalla vetoalueella oli oma painoarvonsa, ja Timo oikeastaan valkkasi kaikki osat tuohon moottoriin.
E: Siis ne torvet on pakko saada mahtumaan. Ja pitkät.
Okei. Kiitoksia näistä.
140-sarjaan mahtuu vähän helpommin, onneksi, kuin amazoniin, tuota tavaraa pellin alle.
-
Kaveri kun haki Timos Motorisista kaasarit (50DCD) ja imusarja B20:stä varten, niin ensin Timo myi pitkän imusarjan ja pitkät torvet, mutta kun ne eivät mahtunee PV:n konepellin alle, niin imusarjan pituudesta tingittiin.
Pikkusen ihmetyttää tämä juttu... kyllä Timon olisi luullut tietävän minkä pituiset sarjat mahtuu "Mummu raaseriin" ;).. ::) ::) ::)
-
Se oli aika uusi juttu se MP:n imusarja silloin....
-
Sori tää ei nyt liity varsinaisesti aiheeseen, mutta onko tuohon
olemassa joku ihan työkalu/ tapa irrottaa sisäkurkut DCOE:ista..?
Toisesta DCOE:sta lähti sisäkurkut sormin pyörittelemällä, mutta toisesta en millään saa irti
niitä. Kiihdytystorvet, hajotin, pohjan kiinnitysruuvit ja se
joku neula mikä ei o mikään suutin on irti, ja tietysti se
tyhjäkäyntisuutin on poissa ettei ota kurkun reunat sitä vasten kiinni. Ja toisesta tosiaan lähti tuolla tavoin
sormin pyörittelemällä kurkut irti aika helpostikin :(
Tässä samaisessa yksilössä oli pirun tiukalla ton hajottimen ja kurkun kiinnitysruuvitkin
tehtaan jäljiltä >:(
E: Läks kun anto vasaraa sille >:(
.. Eli naputti tussin toisella päällä kurkun reunaa ja toista
päätä vasaralla.
-
Mitenkäs kun mulla on hävinnyt tosta yks kartiopäinen pultintynkä vai onko suutin vai mikä ollut? Tossa kuvassa näkyy alhaalla tuo reikä jossa on kierre, sitä en nähnyt onko se joku kanava vai mikä se on..? En huomannut eroa kun käydessä tukin sormella..
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/Img405.jpg)
Sitten kuuluuko tossa olla joku pultti, keskellä putsareiden alapuolella? siinäkin muistaakseni kierre mutta kummassakaan kaasarissa ei ole siinä mitään tukkona..
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/Img401.jpg)
-
Toi pudonnut teräväpäinen pultti pitää sisäkurkkua paikoillaan. Tuosta toisesta reijästä ei tietoa. Kato räjäytyskuvasta jostain netin syövereistä.
-
Tota tota... Olis tupla weberit tiedossa mutta en oo asijan tuntija että mitäs kaikkea tarvii tehdä että saa toimimaan vai tökkää kiinni ja baanalle?
Kuinka suolaseksi muuttuu kulutus? Entäs tehot?
Auto 1989 240DL 2.0kaasarikoneella.
-
minkäs kokoisilla pääsuuttimilla kannattaa lähteä säätämään? kaasari on DGV 32/36 (tällä hetkellä 160/165) kaasari on viimeksi ollut 1600cc välikopassa.
Auto on allekirjotuksen 240. "Vireinä" on bensapaineen säädin (malpassi 1-kalvo), 530-kansi jossa kanavat siistitty, R-seetit, laskettu 1mm, H-nokka+säädettävä nokkapyörä..muuten vakio B200k.
-
Tota tota... Olis tupla weberit tiedossa mutta en oo asijan tuntija että mitäs kaikkea tarvii tehdä että saa toimimaan vai tökkää kiinni ja baanalle?
Kuinka suolaseksi muuttuu kulutus? Entäs tehot?
Auto 1989 240DL 2.0kaasarikoneella.
No jos on muuten vakio vehe, nii ei mitään järkeä laittaa katuautoon tuplia. Pensaa imee vaan _paljon_ enemmän, mutta tehoa ei tuu samassa suhteessa. Ja eihän ne 99,9% varmuuella pelaa silleen, et lyyään vaan paikallee ja antaa soija. :buck2:
-
oikeinsäädettynä tuplat ei vie sen enempää bensaa vakiokoneessa kuin vakiokaasarikaan, jos tuuri sattuu niin jopa vähemmän. yleisesti tuplat säädetään tehokkaimmalle seosalueelle taloudellisuuden sijaan. ;)
virittäjän käsikirja 1-4 on hyvä suomenkielinen kirjasarja. yhdessä osassa kerrotaan hyvin moottorin viritystavoista ja myöskin tuplakaasareiden säädöstä. sieltä olen itse opiskellut ja hyvin on saanut vakiokaasarit ja tuplat säätöihin.
-
Nostetaas tätä ylespäin.. Mulla olis kohta valmis 40 tupla solexeilla oleva paketti. Eli b230, ja perus viritykset. Mitenkäs tuon ennakon säädön kanssa? Onko missään järkeviä ohjeita sen säätöön? Imusarjan putket on n.10cm pitkät joten imutorvet jää lyhyeksi koska tehostin tulee tielle. Entäs sisäkurkkujen valinta? Tällä hetkellä 32 sisäkurkut. Mitenkäs sisäkurkut vaikuttaa auton käyttäytymiseen? :idiot2:
-
Nostetaas tätä ylespäin.. Mulla olis kohta valmis 40 tupla solexeilla oleva paketti. Eli b230, ja perus viritykset. Mitenkäs tuon ennakon säädön kanssa? Onko missään järkeviä ohjeita sen säätöön? Imusarjan putket on n.10cm pitkät joten imutorvet jää lyhyeksi koska tehostin tulee tielle. Entäs sisäkurkkujen valinta? Tällä hetkellä 32 sisäkurkut. Mitenkäs sisäkurkut vaikuttaa auton käyttäytymiseen? :idiot2:
mulla ainakin toiminut dgv weberin kanssa ihan hyvin tuo kärjetön sytty niin, että alipaine irti, kierrokset n.4000rpm, lampulla katoin ennakon -32ast. ja sitte korvakuulolla hienosäätö.
Pienillä kurkuilla pitäis toimia alhaalla hyvin ja isoilla naukuu ylhäällä.
Mulla on nuo samat kassut ja B230 myös tulossa
-
Tulipas tämmönen juttu mieleen tuossa.. Mitenkös eroaa tehoissa/väännöissä yhden pystykaasarin vaikka 36 dgv ja 45 tupla weberin välillä?
Kärsiikö tehot ja väännöt jos vaihtaa esim tommosen 36 dgv:n noiden 45 tuplien tilalle? Eihän tässä siis mikään tappiin viritetty kone ole mutta perusvireillä..
-
Onko mitään kokemuksia weber 38/38 dgms vinokoneessa? Onko tuossa paljon eroa 36 dgw:n verrattuna?
-
Kysäsen täält kun kaasareissa varmaan vika..
Missähän vika kun koittaa startata niin välillä poksauttaa ja starttaus hidastuu ja sitten jatkaa taas hankaamista?
Kaveri oli konehuoneessa starttauksien aikana ja sanoi että taaempi kaasari ei ime ilmaa kun kädellä koittaa.
Sytytys tarkistettu satakertaa ja ei voi olla pielessä
Bensansaannista sen verta että ensimmäinen kaasari tulvii kun starttailee jonkun aikaa, taaempi kuivana
Bp-säädintä ruuvasin pienemmälle mutta kun ei ole bp-mittaria niin ei hajua missä juoksee paineet
Eniten ihmetyttää tuo välillä pakauttelu ja startin hyytyminen sekä toisen kaasarin haluttomuus..
sekä suuttimina 170 55 55 170 solexin addhe 40
-
Mistähän voisi löytyä kotelomalliset suodattimet 45 DCOE Webereihin? Freetechnicsiltä katto niin yhen malliset oli ja luki selosteessa ettei parhaat maholliset.. Eli siis semmoset suodattimet missä on 2 rosterilevyn välissä ovaalin muotoinen suodatin.. Nykyiset Pipercrossin vaahtomuovisuodattimet ahistaa liikaa..
-
Budjetti versio K&N tuplille tarkoitetut ja kalliimpi sitten joku imukotelo(airbox) ratkaisu(jolloin voi hyödyntää sen alkuperäisen suodatinkotelon(paikallaan), johon tuikkaa sitten pestävän suotimen) Näinhän ne on yleensä tehtaalta tullessaan tehdyt. Dbilaksen ja pipercrossin airboxit ovat kyllä hintavia :o
EDIT: nyt vasta katsoin mitä nuo K&N voileivät maksaa :o Unohdetaan tuo budjetti versio :) Samaan hintaa nekin paukkuvat, näköjään
-
Kysäsen täält kun kaasareissa varmaan vika..
Missähän vika kun koittaa startata niin välillä poksauttaa ja starttaus hidastuu ja sitten jatkaa taas hankaamista?
Kaveri oli konehuoneessa starttauksien aikana ja sanoi että taaempi kaasari ei ime ilmaa kun kädellä koittaa.
Sytytys tarkistettu satakertaa ja ei voi olla pielessä
Bensansaannista sen verta että ensimmäinen kaasari tulvii kun starttailee jonkun aikaa, taaempi kuivana
Bp-säädintä ruuvasin pienemmälle mutta kun ei ole bp-mittaria niin ei hajua missä juoksee paineet
Eniten ihmetyttää tuo välillä pakauttelu ja startin hyytyminen sekä toisen kaasarin haluttomuus..
sekä suuttimina 170 55 55 170 solexin addhe 40
Sytty 180 astetta pielessä? Mitä siellä on nyt perusennakko? Kaasuttimissa paukuttelu viittaisi aikaiseen ajoitukseen ja/tai laihaan seokseen. Startti saattaa pyörittää välillä laiskemmin siksi kun pyttyihin on kertynyt bensaa ja puristussuhde nousee tämän vuoksi ja laskee sitten kun bensat on puhallettu pakopuolelle. Kokeile startata kaasu pohjassa silloin kun startti jurnuttaa hitaammin, älä pumppaa kaasua. Tulpat olisi myös hyvä vaihtaa, kastuneet tulpat eivät anna välttämättä kipinää ollenkaan.
-
Suodatin asiaan vielä palatakseni, niin nuo weberin/webcomin voikkarit ovat suht edullisia
http://www.webcon.co.uk/shop/shopdisplayproducts.asp?id=114&cat=Weber+DCOE (http://www.webcon.co.uk/shop/shopdisplayproducts.asp?id=114&cat=Weber+DCOE)
-
Sytty 180 astetta pielessä? Mitä siellä on nyt perusennakko? Kaasuttimissa paukuttelu viittaisi aikaiseen ajoitukseen ja/tai laihaan seokseen. Startti saattaa pyörittää välillä laiskemmin siksi kun pyttyihin on kertynyt bensaa ja puristussuhde nousee tämän vuoksi ja laskee sitten kun bensat on puhallettu pakopuolelle. Kokeile startata kaasu pohjassa silloin kun startti jurnuttaa hitaammin, älä pumppaa kaasua. Tulpat olisi myös hyvä vaihtaa, kastuneet tulpat eivät anna välttämättä kipinää ollenkaan.
Koitettiin kääntää syttyä 180 aikasemmin niin rupes paukkaan kaasareis.
Perusennakosta ei tietoa, virranjakaja käännetty vain suunnilleen kohilleen.. ::) kun ei ole lamppua :) Nytten kun koittaa startata niin iskee takasin päin kun koittaa "käynnistyä" sytty liian aikasessa? Vai voiko nokan ajoitus olla muka 180 astetta pielessä? :buck2:
kummiskin koneen kasaamisen jälkeen ensimmäinen käynnistys kyseessä.
-
Onko pysty vai vinokone kyseessä? niissähän jakajat pyörii eri suuntiin.. Pystykoneessa vastapäivään ja vinokoneessa myötäpäivään.. ::)
Itellä oli nokka 90 astetta pielessä ja ei lähteny käymään (kumma juttu) ;D
-
Koitettiin kääntää syttyä 180 aikasemmin niin rupes paukkaan kaasareis.
Perusennakosta ei tietoa, virranjakaja käännetty vain suunnilleen kohilleen.. ::) kun ei ole lamppua :) Nytten kun koittaa startata niin iskee takasin päin kun koittaa "käynnistyä" sytty liian aikasessa? Vai voiko nokan ajoitus olla muka 180 astetta pielessä? :buck2:
kummiskin koneen kasaamisen jälkeen ensimmäinen käynnistys kyseessä.
Aikasella vaikuttas olevan. Onko kammen ja nokan ajoitusmerkit kohdillaan? Käännä kampi merkkiinsä, tarkista että nokan merkki on kohdallaan ja ykkösen venttiilit kiinni (nokat näyttää ylöspäin jos vinokone tai tappikoneessa ykkösen keinuissa välys). Irrota jakajan kansi ja katso, että pyörijän kärki osoittaa jakajan reunassa olevaan viivaan (yleensä viiva on keulan puoleisessa reunassa) ja ykkösen nasta on samalla kohtaa kun kannen laittaa paikoilleen ja tulpanjohdot oikeassa järjestyksessä (1-3-4-2).
Virtakynällä voi kanssa tehdä karkean säädön:
kampi ja nokka merkkeihin
jakajan säätö löysälle ja käännetään säätö reilusti aikaiselle
virtakynä kiinni jakajalta puolan miinukseen tulevaan ohueen johtoon ja toinen pää maadoitetaan
sytytysvirta päälle
käännetään jakajaa myöhäisemmälle niin että kynän valo syttyy ja lisää niin että sammuu, tästä käännetään aikaisemmalle niin että valo juuri ja juuri syttyy
tarkistetaan, että pyörijän kärki osoittaa ykkösen nastaa, ellei osoita tulpanjohdot ovat väärässä järjestyksessä
-
Aikasella vaikuttas olevan. Onko kammen ja nokan ajoitusmerkit kohdillaan? Käännä kampi merkkiinsä, tarkista että nokan merkki on kohdallaan ja ykkösen venttiilit kiinni (nokat näyttää ylöspäin jos vinokone tai tappikoneessa ykkösen keinuissa välys). Irrota jakajan kansi ja katso, että pyörijän kärki osoittaa jakajan reunassa olevaan viivaan (yleensä viiva on keulan puoleisessa reunassa) ja ykkösen nasta on samalla kohtaa kun kannen laittaa paikoilleen ja tulpanjohdot oikeassa järjestyksessä (1-3-4-2).
Virtakynällä voi kanssa tehdä karkean säädön:
kampi ja nokka merkkeihin
jakajan säätö löysälle ja käännetään säätö reilusti aikaiselle
virtakynä kiinni jakajalta puolan miinukseen tulevaan ohueen johtoon ja toinen pää maadoitetaan
sytytysvirta päälle
käännetään jakajaa myöhäisemmälle niin että kynän valo syttyy ja lisää niin että sammuu, tästä käännetään aikaisemmalle niin että valo juuri ja juuri syttyy
tarkistetaan, että pyörijän kärki osoittaa ykkösen nastaa, ellei osoita tulpanjohdot ovat väärässä järjestyksessä
on merkit kohallaan, tuo virtakynä niksi auttaa paljon! Kiitokset :)
-
entäs kun valo palaa kokoajan :buck2: johto kytketty puolan nro.15
-
Sulla on kärjet maissa koko ajan.. Itellä ollu sama homma, oli tuo miinusnapa jakajan päästä rungossa kiinni, missä se saisi olla vain kun kärjet on kiinni.. Sen miinusnavan ja jakajan rungon välissä pitäs olla eristeenä muovinen prikka.. Laita tuo kuntoon niin luultavasti toimii ;) Itellä tuo lähes aina vikana kun oon purkanut jakajan..
E: Meinaan siis johtoa joka tulee puolan miinuksesta jakajaan..
E2: eikös puolan napa 15 ole + ? Ja 1 - ? En oo nyt ihan varma, mut muistelen.. ??? Ja toisesta navasta menee virtalukolle johto.
-
Sulla on kärjet maissa koko ajan.. Itellä ollu sama homma, oli tuo miinusnapa jakajan päästä rungossa kiinni, missä se saisi olla vain kun kärjet on kiinni.. Sen miinusnavan ja jakajan rungon välissä pitäs olla eristeenä muovinen prikka.. Laita tuo kuntoon niin luultavasti toimii ;) Itellä tuo lähes aina vikana kun oon purkanut jakajan..
E: Meinaan siis johtoa joka tulee puolan miinuksesta jakajaan..
E2: eikös puolan napa 15 ole + ? Ja 1 - ? En oo nyt ihan varma, mut muistelen.. ??? Ja toisesta navasta menee virtalukolle johto.
Nyt putosin kärryiltä, eli mitä tarkotat tällä miinus navalla? Ja missä sen muovi rikan pitäisi olla?
-
Tossa pari kuvaa mitkä vois auttaa..
Eli tuo vihreellä nuolella oleva pultti on johon tulee puolan navasta 1 johto. Jossaki jakajissa tuo liitin on abiko. Punaset nuolet taasen on muoviprikkoja jotka on mustan nuolen osoittavan rungon eristeenä, pultti ei siis saa osua runkoon.
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/IMG_6494_zps46ea248f.jpg)
Pultin siis tulee olla keskellä tota reikää ettei ota runkoon kiinni..
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/IMG_6498_zpsbeec4009.jpg)
Toivottavasti tää selkensi asiaa kun ei oikeen selvemmin osaa tälleen kertoa..
JOS tuo napa on siis rungossa kiinni niin virtakynän valo palaa koko ajan.
E: mikä kone ja mimmonen virranjakaja sulla on muuten kyseessä ???
-
Tossa pari kuvaa mitkä vois auttaa..
Eli tuo vihreellä nuolella oleva pultti on johon tulee puolan navasta 1 johto. Jossaki jakajissa tuo liitin on abiko. Punaset nuolet taasen on muoviprikkoja jotka on mustan nuolen osoittavan rungon eristeenä, pultti ei siis saa osua runkoon.
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/IMG_6494_zps46ea248f.jpg)
Pultin siis tulee olla keskellä tota reikää ettei ota runkoon kiinni..
(http://i619.photobucket.com/albums/tt272/Zebe_/IMG_6498_zpsbeec4009.jpg)
Toivottavasti tää selkensi asiaa kun ei oikeen selvemmin osaa tälleen kertoa..
JOS tuo napa on siis rungossa kiinni niin virtakynän valo palaa koko ajan.
E: mikä kone ja mimmonen virranjakaja sulla on muuten kyseessä ???
Ei ole tuommoista :D vinokone ja normi sytytys :D nyt meni jakajat sekasin ;D
-
No sit en osaa sanoa.. Tuo on nimittäin itellä ollu pystykoneen ja kärjellisen sytkän kanssa välillä syynä ettei pelitä..
-
oikeinsäädettynä tuplat ei vie sen enempää bensaa vakiokoneessa kuin vakiokaasarikaan, jos tuuri sattuu niin jopa vähemmän. yleisesti tuplat säädetään tehokkaimmalle seosalueelle taloudellisuuden sijaan. ;)
virittäjän käsikirja 1-4 on hyvä suomenkielinen kirjasarja. yhdessä osassa kerrotaan hyvin moottorin viritystavoista ja myöskin tuplakaasareiden säädöstä. sieltä olen itse opiskellut ja hyvin on saanut vakiokaasarit ja tuplat säätöihin.
aikaan tuli sierraan laitettua burttonin bf63 nokka, venanjouset jne.. dellorton tuplat ja peltisarja, kansi sai tietenki oman käsittelynsä kun oli irrallaan.. kulutus putos alkuperäisestä 13l sta tasan 10l kaupunki köröttelyssä.. :) tietenkin jos ajeltiin kurkut selällään jossain niin tuskin 20l oli kaukana.
aikanaan tais tm:n toimittajakin laittaa nappisilmäänsä (muuten täysin vakioon) moposportin imusarjan ja dellortot, ja mitenköhän kävi kulutuksen ::)
-
Laitellaas tähän vähän suuttimia mitkä Esatechillä mulle Amazoniin laittoi.
Kone siis B20 2,0l , Espanian 45 Weber tuplilla, r-nokalla ja joku hieman portattu kansi 35/44 venttiileillä.
Suuttimet ovat 155, F16, 145 ylhäältä alaspäin (en tiedä mikä suutin mikäkin) ja sitten se pienempi suutinpötkö 55 F8.
Tyhjäkäyntiseos ruuveja on avattu 4 kierrosta. Lisäilmaruuvit kokonaan kiinni. Ja kurkut ovat 36.
Itsellä oli penkissä ajettuna n. 2000 kierroksen kohdalla laiha alue, jota ei kuuleman mukaan saa kohdilleen, tai sitten muut alueet ovat rikkaalla.. Perus juttu kuulemma näiden kaasareiden ja pystykoneen kanssa. Tosin tuo laiha kohta on kuitenkin kone kohtanen.. Että voi jotenkin hipistelyllä saada tuonkin pois ???
Mutta muuten oma katiska pelittää ihan hyvin, mitä nyt putsarit ahdistaa ja huono jakaja, mutta niihin tulee muutosta..
Ei tässä muuta.
-
itsellä olis tarkotus istuttaa b200k moottoriin dhla 40 korvaajaksi. oisko tästä jotain neuvoja? kuinka tarkkaa noitten suuttimien kanssa on? kaasari ollut ennen 1.8 toyotan piristetyssä motissa niin voisi kuvitella että volvon 2litraseen olis suuttimet lähellä?
miten tuo säädetään?
-
itsellä olis tarkotus istuttaa b200k moottoriin dhla 40 korvaajaksi. oisko tästä jotain neuvoja? kuinka tarkkaa noitten suuttimien kanssa on? kaasari ollut ennen 1.8 toyotan piristetyssä motissa niin voisi kuvitella että volvon 2litraseen olis suuttimet lähellä?
miten tuo säädetään?
Onko sulla tossa jotain muuta viriä, kuin kaasarin vaihto? Jos ei niin unoha koko homma, ellei sitten se vakio kaasari oo varmasti rikki ja toi dellorto taas varmasti ehjä. Sillä pelkällä kaasarin vaihdolla nimittäin ei saada aikaseksi muuta, kuin päänvaivaa ja luultavasti jotain vikoja.
Ja piristyksiäkin saa olla jonkin verran ennen, kuin ton vakio kaasarin korvaus viritysmielessä on järkevää. Mutta, jos esim kantta on hiplattu, kireämpää nokkaa, peltisarjaa ja hyvää imusarjaa dellulle löytyy niin asia on eri.
-
lähinnä ajattelin korvata ton väljän solexin kun ei säätäminen vaikuta ollenkaan. ja vuotaa ulospäin bensaa. mitään voimanlisäystä ei ollut mielessä. vois toho. toki jonkun nokan laittaa ja peltisarjan kun ei nii kauaa tekis..
-
Tuli tämmönen kyssäri mieleen ennenkuin rupean taas säheltään imusarjaa, että kun pitään tehä jarrutehostimelle alipaine paikka niin mitenkä vaikuttaa ilman virtauksiin ja mopon toimintaan? Nelosen imuputkeen ajattelin porata reijän ja hitsata holkin johonka sitten laitan sen putken.. :idiot2:
-
Tuossa tuli saatua b23a kone, onko mitään hyötyä jos laittaa vakio strömbergin tilalle tupla 45 weberit, ilman että muuta tekee? Kai se vääntöä tuo lisää hieman kun saa enempi kakkua, mutta mitenkään muuten hyötyä? Ei ole mitään kokemusta vinokoneen virittämisestä..
-
Saa varmasti lisää bensankulutusta. Toisin sanoen ei taida olla pienintäkään järkeä. Mielummin vaikka megasquirt niin saa sytkänkin säädettyä.
-
Eiköhän sen sytkän saa ihan normaali kärjettömälläkin ihan kohilleen.. Ja ajatuksena olis siksi nuo että kaasarit ja kone löytyy jo, imusarjan kun tekisi niin olisi valmis paketti..
-
Kyllähän se sytkä jakajalla on aina enemmän tai vähemmän kompromissi. Säädettävällä, kun saa joka alueelle kohdalleen. No mutta ei ne tuplat silti taida fiksu ratkaisu olla. Varmaan kun mennään yli 150hp voi olla jo viisasta.
-
Eiköhän sen sytkän saa ihan normaali kärjettömälläkin ihan kohilleen.. Ja ajatuksena olis siksi nuo että kaasarit ja kone löytyy jo, imusarjan kun tekisi niin olisi valmis paketti..
Kiinni vaan. Hommaa laajakaistalambda ja kassillinen suuttimia.
Alapäässä seoksenmuodostus huononee, mutta yläpäästä voi saada vähän lisätehoa.
Muoks: Kulutus tosiaan lisääntyy, mutta jos ne saa kunnolla säätöihin, niin tuskin tulee konkurssia.
-
samaa mieltä että kiinni vaan jos kerran valmiina löytyy. vielä jos vähän paremman nokan nakkaat sinne vaikka d niin vielä parempi. joka paikkaan ne nuita mekaruikkijoita ovat aina työntämässa :D
-
Toki varmasti saa muutaman hevosen lisää nuilla, kun säätää kunnolla. Jos perus, että heitetään kiinni ja annetaan säätöjen olla sinnepäin niin teho tulee vain laskemaan ja kulutus nousemaan. Alhaalla voi tosiaan seostus olla hieman huonompi. Luin vain kun sama kaveri kyseli miten vääntöä lisää, niin tämä tuskin on oikea vaihtoehto. Taitaa enemmänkin olla huipputehon kannalta parempi vaihtoehto ylärekisteriin.
-
Kyseiset kaasarit tällä hetkellä Amazonissa kiinni.. Kyllä mä käyttäisin Esatechillä nuo säädättämässä.. Ei maksa kun sen 70euroa että on sytkä ja kaasarit säädöissä.. Tuskimpa siinä yli tuntia menee kun ei Amazonin nykysessäkään koneessa mennyt.. ::) Eikä tuo kulutus varmaan hirveästi nouse Amazonin nykysestä kulutuksesta..
-
Mikä kaasari valinnaksi kun nuo tupla solexit lähtevät mäkeen kun ei imusarjaa löydy?
Eli tehotavote on yli 150hv. Tuplakaasarit ei nytten tule käymään, eli saako esim weberin pystykaasarilla sitä yli 150hv:ta?
Toisin sanoen riittääkö esim weberin dgv 32/36? netissähän lukee että tuolle kaasuttimelle sen 130hv on se raja?
Kaasutin ehdotuksia otetaan vastaan ja jos asiallisia vastauksia sitten..
Kiitokset.
-
Mikä kaasari valinnaksi kun nuo tupla solexit lähtevät mäkeen kun ei imusarjaa löydy?
Eli tehotavote on yli 150hv. Tuplakaasarit ei nytten tule käymään, eli saako esim weberin pystykaasarilla sitä yli 150hv:ta?
Toisin sanoen riittääkö esim weberin dgv 32/36? netissähän lukee että tuolle kaasuttimelle sen 130hv on se raja?
Kaasutin ehdotuksia otetaan vastaan ja jos asiallisia vastauksia sitten..
Kiitokset.
Netissä, eli Freetechnicsin sivulla? Noh, DGV:llä on mitattu 2,5L vinokoneesta 150hp...
-
Mikä kaasari valinnaksi kun nuo tupla solexit lähtevät mäkeen kun ei imusarjaa löydy?
Eli tehotavote on yli 150hv. Tuplakaasarit ei nytten tule käymään, eli saako esim weberin pystykaasarilla sitä yli 150hv:ta?
Toisin sanoen riittääkö esim weberin dgv 32/36? netissähän lukee että tuolle kaasuttimelle sen 130hv on se raja?
Kaasutin ehdotuksia otetaan vastaan ja jos asiallisia vastauksia sitten..
Kiitokset.
riittäiskö pitemmälle se 38/38 weberi?? Tai sitte laittaa yhen 40mm vaakan..tollasella kaveri on ottanu vinokoneesta 160hp.
-
riittäiskö pitemmälle se 38/38 weberi?? Tai sitte laittaa yhen 40mm vaakan..tollasella kaveri on ottanu vinokoneesta 160hp.
millainen imusarja, kammio?
-
Mikä kaasari valinnaksi kun nuo tupla solexit lähtevät mäkeen kun ei imusarjaa löydy?
Eli tehotavote on yli 150hv. Tuplakaasarit ei nytten tule käymään, eli saako esim weberin pystykaasarilla sitä yli 150hv:ta?
Toisin sanoen riittääkö esim weberin dgv 32/36? netissähän lukee että tuolle kaasuttimelle sen 130hv on se raja?
Kaasutin ehdotuksia otetaan vastaan ja jos asiallisia vastauksia sitten..
Kiitokset.
Freetechnicsiltä ainakin saa vaakaimuille imusarjaa uusina, käytettynäkin voi löytyä jos soittaa sinne ja kysyy..
E: näyttäisi olevan parit erikuntoiset parit myynnissä käytettynäkin tuolla sivulla..
-
millainen imusarja, kammio?
imusarja on se volvon orkkis missä on se öljyttävä kaasari..siihen oli kaveri hitsannu vaakaimun laipan ja hiukan muotoillu kanavia
-
Freetechnicsiltä ainakin saa vaakaimuille imusarjaa uusina, käytettynäkin voi löytyä jos soittaa sinne ja kysyy..
E: näyttäisi olevan parit erikuntoiset parit myynnissä käytettynäkin tuolla sivulla..
Niimpä näyttää, ei puhelimella selatessa huomannu.. Pitää soittaa ja varmistaa että käyvätkö b230 ja solexien väliin..
Vaikka tuntuu turhalta säätää noita vanhoja solexeja ::)
-
Pitäs noita muistaakseni löytyä ainakin freetechnicsiltä..
mun mielestä melko turhaan ostaa noita pää-ja lisäilmoja..itte porailin isommaks noita ja sitte ku oli liian iso suutin ni tinalla umpeen ja uus reikä. Noita poranteriä saa ainakin 1,5-2.0mm välistä kympin välein. Noi suuttimet maksaa uutena muistaakseni 9€ luokkaa.
-
mun mielestä melko turhaan ostaa noita pää-ja lisäilmoja..itte porailin isommaks noita ja sitte ku oli liian iso suutin ni tinalla umpeen ja uus reikä. Noita poranteriä saa ainakin 1,5-2.0mm välistä kympin välein. Noi suuttimet maksaa uutena muistaakseni 9€ luokkaa.
Nuita teriä ostettu vuonna kivi je keppi kellosepältä 0,4-2,0mm kympinvälein
-
mitenkä ois tommonen 32/36 dgv ja siihen muutossarja että aukeavat samaanaikaan? jos jollain ollut kokeilussa tai löytyy semmonen niin kertokoon eron. freetechnics myy muttei hintaa ole näkyvillä.
käytettyjä imusarjoja ei ollut kuin kymppisarjalaiseen.
-
mitenkä ois tommonen 32/36 dgv ja siihen muutossarja että aukeavat samaanaikaan? jos jollain ollut kokeilussa tai löytyy semmonen niin kertokoon eron. freetechnics myy muttei hintaa ole näkyvillä.
käytettyjä imusarjoja ei ollut kuin kymppisarjalaiseen.
siis oot laittamassa dgv:tä ja etit sille imusarjaa?? B200k:sta saat sopivan pienellä työllä.
-
Netissä, eli Freetechnicsin sivulla? Noh, DGV:llä on mitattu 2,5L vinokoneesta 150hp...
Ford ohc 2l foordin v6:n weberi 2×36MM kurkuilla karvan yli 160hp vakio korvaus dgv 30/32 kurkuilla n150hp eine huonoja ole. Eikä ne tuplat sitä sano että kulutus nousee nm. Sierraan joskus laitoin 40mm dellortot ja kulutus tippui n3l
-
siis oot laittamassa dgv:tä ja etit sille imusarjaa?? B200k:sta saat sopivan pienellä työllä.
Tämä tiedossa, imusarjasta kun oli puhetta tuolla ylempänä niin puhuimme tuplien imusarjoista?
Itselle ja muille tiedoksi, muutossarja dgv:lle että molemmat läpät aukeaa samaanaikaan on 85 euroa ja tuo vähä räväkkyyttä. Vinokoneessa DGV:n kanssa käytetty suuttimia 140-160 ja tyhjäkäynnille 50-55.
-
Tämä tiedossa, imusarjasta kun oli puhetta tuolla ylempänä niin puhuimme tuplien imusarjoista?
Itselle ja muille tiedoksi, muutossarja dgv:lle että molemmat läpät aukeaa samaanaikaan on 85 euroa ja tuo vähä räväkkyyttä. Vinokoneessa DGV:n kanssa käytetty suuttimia 140-160 ja tyhjäkäynnille 50-55.
aivan. Omassa b200k:ssa kokeiltiin monenkokosia suuttimia ja aina ongelma oli jun kakkos kurkku aukes ni tuli "notkahdus", oire oli kuin ois virrat hävinny ja sen jälkeen moottori rääkyi kyllä ilosesti 7000rpm nurkille pätkimättä
-
Oliskohan tuommosesta yhtään hyötyä?
http://www.piercemanifolds.com/product_p/52848.015.htm
Näitä en ole kellään nähnyt vielä joten pitäisköhän tuolla kokeilla?
-
Oliskohan tuommosesta yhtään hyötyä?
http://www.piercemanifolds.com/product_p/52848.015.htm
Näitä en ole kellään nähnyt vielä joten pitäisköhän tuolla kokeilla?
ei imutorvista ainakaan haittaa ole.
-
Ongelmia puolella kaasulla/"siirtymäalueella", vetää reilusti laihalle. Pintakaasulla ja täydellä kaasulla seokset on suurinpiirtein alueella, afr pyörii about 12-13 paikkeilla.
40 DHLA:t kyseessä 32mm sisäkurkuilla. Alkuun oli 135 pääsuuttimet, 185 ilmat, 6 seosputki, 58 tyhjäkäyntisuuttimet. Muita ei tähän hätään muista. Alkuun kokeiltu suurentamalla tk-suuttimia reilusti, ei vaikutusta. Pääsuuttimia on kokeiltu 140, 150 ja 160 ja niiden kanssa ilmasuuttimia suurennettu saman verran, ei vaikutusta tuohon kuolleeseen kohtaan. Äsken kokeilin seosputkia vaihdella, 2 ja 11 mitä löytyi ja muuten samoilla suuttimilla, mutta ei auttanut, veti vaan yläpäästä reilusti laihemmalle. Eli noilla kutosen seosputkilla on tähän mennessä toiminut parhaiten.
Kysymys kuuluukin että mitkä seosputket tohon olis sopivat? Niiden numeroinneissa ei tainnut mitään logiikkaa olla..? Kuinka suuri vaikutus tk-seosputkella on tuohon siirtymävaiheeseen? Vai löytyisköhän ongelma kiihytyspumpuista?
Muu kokoonpano tällä hetkellä on suurinpiirtein seuraava:
-B230A lohko
-531 kansi
-A-nokka
-Ilmeisesti Hiipakan suht pitkä imusarja, oliskohan n. 110mm ollut
-40mm pitkät suppilot, paitsi nelosella hieman lyhyempi tilanpuutteen vuoksi..
-4-2-1 peltisarja+2½" putkisto parilla vaimentimella
-Kevennetty littupyörä
Muutakin ongelmaa tuossa ilmeni, kirjoitellaan nyt tähän samaan vaikkei ehkä ihan oikean otsikon alle menekään.. Aiemmin oli hitsinokka, nostoa 11,8mm ja asteita myyjän puheiden mukaan n.280-300. Tällä nokalla ei viiden tonnin jälkeen kiertänyt enää puhtaasti/isommilla vaihteilla ei jaksanut kunnolla kiertää tuon viiden tonnin yli. Seokset vaikutti olevan ihan kohillaan, ajattelin että nokan ajoitus pielessä.
Nyt ei kuitenkaan tuolla A-nokallakaan tunnu kiertävän yli 6000rpm. Oliskohan venttiilinjouset tiensä päässä vai mikähän olis pielessä?
-
Ongelmia puolella kaasulla/"siirtymäalueella", vetää reilusti laihalle. Pintakaasulla ja täydellä kaasulla seokset on suurinpiirtein alueella, afr pyörii about 12-13 paikkeilla.
40 DHLA:t kyseessä 32mm sisäkurkuilla. Alkuun oli 135 pääsuuttimet, 185 ilmat, 6 seosputki, 58 tyhjäkäyntisuuttimet. Muita ei tähän hätään muista. Alkuun kokeiltu suurentamalla tk-suuttimia reilusti, ei vaikutusta. Pääsuuttimia on kokeiltu 140, 150 ja 160 ja niiden kanssa ilmasuuttimia suurennettu saman verran, ei vaikutusta tuohon kuolleeseen kohtaan. Äsken kokeilin seosputkia vaihdella, 2 ja 11 mitä löytyi ja muuten samoilla suuttimilla, mutta ei auttanut, veti vaan yläpäästä reilusti laihemmalle. Eli noilla kutosen seosputkilla on tähän mennessä toiminut parhaiten.
Kysymys kuuluukin että mitkä seosputket tohon olis sopivat? Niiden numeroinneissa ei tainnut mitään logiikkaa olla..? Kuinka suuri vaikutus tk-seosputkella on tuohon siirtymävaiheeseen? Vai löytyisköhän ongelma kiihytyspumpuista?
Villi veikkaus: Sulla on alfan saastekaasarit?
-
Jotkut saastemallit tais olla.
Kiihytyspumppujen suuttimet kokoo 40.
-
Jotkut saastemallit tais olla.
Kiihytyspumppujen suuttimet kokoo 40.
Taitaa olla noiden kaasarien ominaisuus jota ei säätämällä saa kokonaan poistettua. Saastemalli kai eroaa rakenteensa puolesta sen verran oikeasta virityskaasuttimesta. Oliko näissä eroa progressioreikien sijoittelussa tai määrässä tms. Freetechnicsillä varmaan tietäisivät parhaiten..
Ihmettelin joskus samaa ongelmaa b20:sen ja F-nokan kanssa. M runkoisilla kaasareilla toimi paremmin..
-
Ongelmia puolella kaasulla/"siirtymäalueella", vetää reilusti laihalle. Pintakaasulla ja täydellä kaasulla seokset on suurinpiirtein alueella, afr pyörii about 12-13 paikkeilla.
40 DHLA:t kyseessä 32mm sisäkurkuilla. Alkuun oli 135 pääsuuttimet, 185 ilmat, 6 seosputki, 58 tyhjäkäyntisuuttimet. Muita ei tähän hätään muista. Alkuun kokeiltu suurentamalla tk-suuttimia reilusti, ei vaikutusta. Pääsuuttimia on kokeiltu 140, 150 ja 160 ja niiden kanssa ilmasuuttimia suurennettu saman verran, ei vaikutusta tuohon kuolleeseen kohtaan. Äsken kokeilin seosputkia vaihdella, 2 ja 11 mitä löytyi ja muuten samoilla suuttimilla, mutta ei auttanut, veti vaan yläpäästä reilusti laihemmalle. Eli noilla kutosen seosputkilla on tähän mennessä toiminut parhaiten.
Kysymys kuuluukin että mitkä seosputket tohon olis sopivat? Niiden numeroinneissa ei tainnut mitään logiikkaa olla..? Kuinka suuri vaikutus tk-seosputkella on tuohon siirtymävaiheeseen? Vai löytyisköhän ongelma kiihytyspumpuista?
Muu kokoonpano tällä hetkellä on suurinpiirtein seuraava:
-B230A lohko
-531 kansi
-A-nokka
-Ilmeisesti Hiipakan suht pitkä imusarja, oliskohan n. 110mm ollut
-40mm pitkät suppilot, paitsi nelosella hieman lyhyempi tilanpuutteen vuoksi..
-4-2-1 peltisarja+2½" putkisto parilla vaimentimella
-Kevennetty littupyörä
Muutakin ongelmaa tuossa ilmeni, kirjoitellaan nyt tähän samaan vaikkei ehkä ihan oikean otsikon alle menekään.. Aiemmin oli hitsinokka, nostoa 11,8mm ja asteita myyjän puheiden mukaan n.280-300. Tällä nokalla ei viiden tonnin jälkeen kiertänyt enää puhtaasti/isommilla vaihteilla ei jaksanut kunnolla kiertää tuon viiden tonnin yli. Seokset vaikutti olevan ihan kohillaan, ajattelin että nokan ajoitus pielessä.
Nyt ei kuitenkaan tuolla A-nokallakaan tunnu kiertävän yli 6000rpm. Oliskohan venttiilinjouset tiensä päässä vai mikähän olis pielessä?
Jos ajat tasaista satasta niin silloin ollaan tyhjäkäynti suuttimen ilmareijän alueella, lisää kaasua niin ratkaisevin on pensapinnan korkeus/hajottajat, no pääsuutin ja seosputkikin näyttelee siinäkin osaansa. Kokelisin nostaa pintaa ensin millin ja sitten toisen jos meni oikeaan suuntaan.
-
Tanskude: Montako progressioreikää tuon mallin kaasarissa on, varmaankin kolme? Jos ei mikään auta muu niin 1,5mm poranterällä tekee olemassa olevien lisäksi yhdet reiät joka kurkulle ja katsoo mitä tapahtuu, eriparisten dhla 48 kaasareiden kanssa leikin kun toisessa oli saastemallin neljä reikää ja toisessa normaalit kuusi, porasin samanlaiset kuusi reikää kumpaankin ja alkoi pelaamaan hienosti!
Millä lailla sulla on ollut ajoitettuna nuo nokat, onko myöhäisemmällä ajoituksella kokeiltu?
-
https://youtu.be/2sQJPZYSoUI
Kaasari vs. ruisku.
-
Morjens! Nyt tarvis asiantuntemusta noista dellorto dhla 40(f) saastemalleista.
Oon laittamassa kyseiset kaasarit b20:iin kiinni (f-nokka, peltipakosarja, 2mm laskettu kansi ja kanavia vähä siistitty)
ja erään dellorton taulukon mukaan tarvisin 36mm kurkut niihin.
Mua vaan jäi mietityttämään se että viittinkö sorvata nykyiset 32mm kurkut 36:siksi koska eilen kun eri foorumeita selailin niin jossain niistä oli puhe että kuulemma nämä saastemallin kaasarit eivät tykkäisi 34mm:iä isommista kurkuista, jotenkin vaikeutti _kuulemma_ säätämistä koska niitä ei ollut meinattu käyttää yli 34mm kurkuilla.
Ovatko nämä vain kuulopuheita? Toki voin ne 34 millisiksi sorvata mutta haluaisin mennä ihan taulukkojen mukaan.
-
Morjens! Nyt tarvis asiantuntemusta noista dellorto dhla 40(f) saastemalleista.
Oon laittamassa kyseiset kaasarit b20:iin kiinni (f-nokka, peltipakosarja, 2mm laskettu kansi ja kanavia vähä siistitty)
ja erään dellorton taulukon mukaan tarvisin 36mm kurkut niihin.
Mua vaan jäi mietityttämään se että viittinkö sorvata nykyiset 32mm kurkut 36:siksi koska eilen kun eri foorumeita selailin niin jossain niistä oli puhe että kuulemma nämä saastemallin kaasarit eivät tykkäisi 34mm:iä isommista kurkuista, jotenkin vaikeutti _kuulemma_ säätämistä koska niitä ei ollut meinattu käyttää yli 34mm kurkuilla.
Ovatko nämä vain kuulopuheita? Toki voin ne 34 millisiksi sorvata mutta haluaisin mennä ihan taulukkojen mukaan.
Dellortoista en tiiä, mutta omassa oli aikalailla samalla kokoonpanolla.. r-nokka, ruiskun kansi yms.. 36mm kurkut 45webereissä.. jostain laskurista joskus katoin niin 2000cc koneelle suositteli 45-46mm runkoja ja 36mm kurkkua..
-
DHLA 40 H kaasarit eli Alfan saastemallit noi mun kaasarit. Bensanpinnat katoin, kokeilin nostaa ja vaikutti tulvivan, säätelin takasin ohjearvoihin. Vaikutusta tuohon ongelmaan ei ollut.
Progressioreijät tarkistin, molemmissa oli saman verran ja saman kokoset reijät, en vaan tähän hätään muista että monta niitä oli. Oliskohan ollut 3 tai 4 isompaa reikää ja 1 pienempi. Voiskohan progressioreikien suurentaminen/uusien poraaminen auttaa tuohon siirtymäalueen laihalle menoon?
-
Voisit koittaa pienentää tyhjäkäynti suuttimen pitimessä olevaa ilmareikää. Voisit koittaa niitä 11 putkia pienemällä lisäilmalla. Nuo kaasarit on aivan liian pienet 2,3 alakertaan.
-
Kenellä kokemusta 50 tuplakaasareista ? Toimiiko ne muussakin käytössä kuin rallissa, Onko järkevää harkita semmoisia katuautoon (b20), porattu 2.1 litraiseksi ja siitä kasaantumassa erittäin kireä kone. 40 dhla:t oli, mutta möin pois koska ne nyt ainakin ovat liian pienet.
Pystyykö karkeasti sanomaan, noin hyvin rajusti yleistäen, että mistä alkaen(rpm), tyhjäkäynti on esim mahdollista saada toimimaan, ja kuinka paljon teoriassa ainakin riittää 45 ja 50 tuplat hengittämään hevosvoimia (max)?
Itselläni tehotavoite välillä 180-250hp, myöhemmin siis tulossa b230 kylkeen samat kaasarit, johon tulee myös stroukkia, kireää nokkaa jne, eli ei saisi jäädä kaasarit pieneksi siinäkään sitten.
Lähinnä kietytettynä ylempi teksti, että kuinka pitkälle 45 tuplilla pärjää ?
Kiitos !
-
Kenellä kokemusta 50 tuplakaasareista ? Toimiiko ne muussakin käytössä kuin rallissa, Onko järkevää harkita semmoisia katuautoon (b20), porattu 2.1 litraiseksi ja siitä kasaantumassa erittäin kireä kone. 40 dhla:t oli, mutta möin pois koska ne nyt ainakin ovat liian pienet.
Pystyykö karkeasti sanomaan, noin hyvin rajusti yleistäen, että mistä alkaen(rpm), tyhjäkäynti on esim mahdollista saada toimimaan, ja kuinka paljon teoriassa ainakin riittää 45 ja 50 tuplat hengittämään hevosvoimia (max)?
Itselläni tehotavoite välillä 180-250hp, myöhemmin siis tulossa b230 kylkeen samat kaasarit, johon tulee myös stroukkia, kireää nokkaa jne, eli ei saisi jäädä kaasarit pieneksi siinäkään sitten.
Lähinnä kietytettynä ylempi teksti, että kuinka pitkälle 45 tuplilla pärjää ?
Kiitos !
Kyllä nuo 45 ainakin siihen 180 riittää.. luulisin et riittää yli 200 mutta ei 250.. onhan noiden välissä vielä 48 kaasarit.. nokasta ja alakerran keveydestä riippuu aikapaöjon tuo tyhjäkäynti.. itellä r nokan kanssa ja 7,7kg vauhtipyörällä sai 900 tyhjäkäynnin mutta pidin sitä tonnissa.
-
Onhan minulla nytkin ollut oikein kiriviri kannella ja r-nokalla, 7kg vauhtiksella tyhjäkäynti parhaimmillaan 400-500, mutta pidän sen ~1500-1600, koska siellä se käy tasaisesti ja on vääntö heti käytössä. Kaasareina tähän asti ollut aina su hs6:t. Tämä moottori siis käyttöautossa, joka toimii myös perheenkuljettimena ! ;) Mukava vääntävä kone oli, kunnes lämmöt kiehutti sen pilalle..
Tuleva alakerta on kevennetty ja tasapainotettu 2.1litranen, m-veivit, vauhtis sama 7kg. Nokaksi tulee kg6/kg5. Tolla paketilla tulee 46/40 kansi, melkein 5mm madallettuna, tuplajousilla jne jne. Eli tosiaan kiukkuista konetta koitan tehdä.
Siihen tarvitaan kunnon vaakatuplat jo su:iden paikalle. Jos 45:t riittää tuotoillaan 200-230hp, niin ne käy sitten tohon kuin myös tulevaan vinokoneeseenkin.
Olen kuullut 45:lla otettavan 230hp 92mm tappikoneesta !?!
-
Tää antaa jotain suuntaa:
http://www.freetechnics.fi/info/kaasutinlaskin.html
Nyt näyttää olevan huollossa tuo laskuri.
Soittamalla varmaan saa parhaan infon ja moni on kehunu ks. firmaa.
-
Ongelmia puolella kaasulla/"siirtymäalueella", vetää reilusti laihalle. Pintakaasulla ja täydellä kaasulla seokset on suurinpiirtein alueella, afr pyörii about 12-13 paikkeilla.
40 DHLA:t kyseessä 32mm sisäkurkuilla. Alkuun oli 135 pääsuuttimet, 185 ilmat, 6 seosputki, 58 tyhjäkäyntisuuttimet. Muita ei tähän hätään muista. Alkuun kokeiltu suurentamalla tk-suuttimia reilusti, ei vaikutusta. Pääsuuttimia on kokeiltu 140, 150 ja 160 ja niiden kanssa ilmasuuttimia suurennettu saman verran, ei vaikutusta tuohon kuolleeseen kohtaan. Äsken kokeilin seosputkia vaihdella, 2 ja 11 mitä löytyi ja muuten samoilla suuttimilla, mutta ei auttanut, veti vaan yläpäästä reilusti laihemmalle. Eli noilla kutosen seosputkilla on tähän mennessä toiminut parhaiten.
Kysymys kuuluukin että mitkä seosputket tohon olis sopivat? Niiden numeroinneissa ei tainnut mitään logiikkaa olla..? Kuinka suuri vaikutus tk-seosputkella on tuohon siirtymävaiheeseen? Vai löytyisköhän ongelma kiihytyspumpuista?
Muu kokoonpano tällä hetkellä on suurinpiirtein seuraava:
-B230A lohko
-531 kansi
-A-nokka
-Ilmeisesti Hiipakan suht pitkä imusarja, oliskohan n. 110mm ollut
-40mm pitkät suppilot, paitsi nelosella hieman lyhyempi tilanpuutteen vuoksi..
-4-2-1 peltisarja+2½" putkisto parilla vaimentimella
-Kevennetty littupyörä
Muutakin ongelmaa tuossa ilmeni, kirjoitellaan nyt tähän samaan vaikkei ehkä ihan oikean otsikon alle menekään.. Aiemmin oli hitsinokka, nostoa 11,8mm ja asteita myyjän puheiden mukaan n.280-300. Tällä nokalla ei viiden tonnin jälkeen kiertänyt enää puhtaasti/isommilla vaihteilla ei jaksanut kunnolla kiertää tuon viiden tonnin yli. Seokset vaikutti olevan ihan kohillaan, ajattelin että nokan ajoitus pielessä.
Nyt ei kuitenkaan tuolla A-nokallakaan tunnu kiertävän yli 6000rpm. Oliskohan venttiilinjouset tiensä päässä vai mikähän olis pielessä?
auttaisko eri seosputket ja suurempi pääsuutin jos yläpää menee laihalle? toki ilmasuuttimen pienennys korjaa sen yläpään laihuuden mutta mitä keskialueella tapahtuu eri putkella+ isommalla pääsuuttimella? ruikkarien suurennus auttaa jos kaasua reilusti lisätessä käy laihalla, jos ongelmaa ilmenee tasakaasulla ajaessa niin ruikkarien muuttaminen ei auta. sisäkurkun pienentäminen on yks vaihtoehto mutta ei pitäisi olla ongelman ydin, muistaakseni jossain alffan kaasareissa käytetään vakiona 28mm sisäkurkkua :o
ja kyllä, venttiilit taitaa seota jos miedommalla nokalla kiertää paremmin. jousien vaihto auttaa, +20v puristuksissa kuoleennuttaa jousia..
ps. seosputkien numerointi menee loogisesti niiden keksimisjärjestyksessä :idiot2:
-
moro!mites onko porukka käyttänyt tuplien kanssa värinänvaimennusta imusarjan ja kaasarin välillä? kokemusta ainakin turbon kanssa ne joutui vetämään ns yli kireälle ettei pullahtanut mihinkään luulisi että vaimennus teho kyllä pieneni oleellisesti.. + 2 bar oli ahtoa. ajattelin nyt laittaa ilman vaimentimia pelkän paperi tiivisteen kanssa paikoilleen onko siinä jotain onkelmia ? kokemuksia ? vaimentajien ja ilman vaimentimia kanssa :)
-
Ite käyttäny misabin o rengas tyylisiä.. pari kesää kestää aina kun oikeeseen kireyteen vetää.. volvon rsport paketissa sitte taas ollu hieman jämäkämmät kumit.. niistä löytyy googlettamalla kuvia..
-
joo no katotaan tuleeko ongelmia ilman värinän vaimennuksia sitten. luulis että joku koittanut
-
Meni vähän ohi toi edellinen.. on siis värinänvaimennuskumit jotka tulee noiden misabin tiivisteiden mukana..
-
joo älysin kyllä. ja hyväthän ne misabit on ei siinä mitään mutta häviääkö hyöty kun ne on ylikiristetty
-
ois mahdollista saada edulliseen hintaan 40mm olevat dellorton tuplat. onko kuinka pienet. 2.3 alakertaan. k nokka, sähköflekti. 2.5* putki, peltisatsi. kannesta 1mm laskettu pakokanavat siistitty. nytten on kiinni vakio b200k solex cisac kaasari.
-
Sais 2,3 alakerran kans olla vähintää 45mm.. ellei 48mm.. kyllä varmaa niilläkin enempi tehoa saa irti kun cisacilla
-
ois mahdollista saada edulliseen hintaan 40mm olevat dellorton tuplat. onko kuinka pienet. 2.3 alakertaan. k nokka, sähköflekti. 2.5* putki, peltisatsi. kannesta 1mm laskettu pakokanavat siistitty. nytten on kiinni vakio b200k solex cisac kaasari.
vähän huono sanoa onko kuinka pienet koska riippuu paljolti sisäkurkuista, halutusta tehoalueesta ym..
mitä yläkerralle on tehty?
laskin joskus että sopiva kaasuttimen kurkunkoko olisi 2.3 8v koneelle 47mm..ei liene kaukana, mutta veikkaan että 45mm olis aika passelit.
-
vähän huono sanoa onko kuinka pienet koska riippuu paljolti sisäkurkuista, halutusta tehoalueesta ym..
mitä yläkerralle on tehty?
laskin joskus että sopiva kaasuttimen kurkunkoko olisi 2.3 8v koneelle 47mm..ei liene kaukana, mutta veikkaan että 45mm olis aika passelit.
millä kaavalla laskettu?
-
Tälläisistä kokemusta?
http://www.aircooled.fi/tuote/2328/dellorto-update-kit-40mm-cb
140 taalaa ulkomailla. Tulisihan tuossa kaikki tiivisteet kanssa. 36mm sisäkurkut. Voisi virtaus entisiin 31mm (sorvattu) parantua aikalailla. Suomenkielellä en juuri tietoa löytänyt.
-
nyt tarvisi tuplien säätöön apua. tekniikka. b230f, k nokka. peltisatsi. sähköflekti. 2.5putki yhdellä läpivirtaavalla vaimentimella. kansi 530 1mm laskettu ja pakokanavat siistitty. FAJS 45 vaakaimu kaasarit. eli ongelma tyhjäkäynnillä suhauttaa imupuolella. ja iski myös liekkiä kaasarista. ja pinta kaasulla rötää. käyköhän tämä sitten laihalla. suuttimet ja sisäkurkut ovat vakiot. ja vinkkejä kaipailisin säätämiseen.
-
Laihalla käy, seosruuveista rikkaammalle tai isompaa tyhjäkäyntisuutinta. Eihän vaan ole imuvuotoa?
Laajakaistalambda on korvaamaton apu säätöhommissa.
-
ei pitäisi imuvuotoa olla tiivisteet ovat uudet. mites seos ruuvit kiinni päin niin menee laihalle vai rikkaalle ?
-
kiinni päin laihenee. onko synkat kohallaan.
-
synkat eivät ollu kohdallaan. nyt kone toimii paremmin ylä kierroksilla. ja alakierroksilla kone kävi pirun rikkaalla. vielä on pikku ongelma että kun auto käy tyhjäkäyntiä 1000rpm niin kun laittaa nopeasti kaasua niin hetken miettii ja sitten kierrokset nousee. mites noi sisäkurkut kun on 36. pääsuutin 140. tyhjäkäynti suutin 60. onkohan liian iso sisäkurkut auto on katukäytössä.
-
Kiihdytyspumpun suuttimet?
-
mutta mites onko sisäkurkut liian isot ? en kuiteskaan aja kokoajan 5000rpm kiekoilla.
-
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=2302.45
-
ei ole liian iso sisäkurkku, kiihdytyspunpun suutin liian pieni. liian iso sisäkurkku tekee sen että siirtymäaulueella (kun siirrytään tyhjäkäyntipiiriltä pääsuutinpiirille) seos menee tosi laihalle. ilmenee niin että jos tyhjäkäyntiseos on ok ja +3000rpm on seos tasakaasulla hyvä ja jossain 1500-2500rpm välillä on laiha kohta. sisäkurkun tehtävä on kehittää alipaine joka imee bensaa pääsuutinpiiristä ja liian isolla sisäkurkulla alipainetta ei ole riittävästi että bensaa tulisi tarpeeksi..
kaasareiden sutkutus tyhjäkäynnillä johtuu laihasta seoksesta ja on erittäin yleistä kylmällä koneella koska sokset on säädetty kohilleen lämpimälle moottorille ja kylmänä pitäisi olla hieman rikkaampi. muuten täysin vaaratonta paitsi jos on voimakasta ja kaasarien ja imusarjan välissä on lotus malliset värinäkumit joissa irto o-renkaat saattavat pullahtaa pihalle kun imusarjassa oleva seos syttyy..
-
Mikä tekee, että joutuu pumppaamaan kaasua niin, että jalka kramppaa kylmää konetta startatessa? Kaasareina 45 fajsit piristetyn B23:n kyljessä. Normaalilla parilla polkaisulla ei edes lupaa, pitää ihan tosissaan pumpata startatessa, että rupee lupailemaan. Rikkinäisillä solekseilla lähti pumppaamatta käyntiin.
-
Mitkä on nyt sopivat suuttimet dgv:lle b200K:hon? Ehkä jopa linkkisarjan kanssa sopivat suuttimet?. Pakko linkassa siksakki mäelle, kun ei osaa säätää mitää muuta kuin tota dgv:tä :D
Ja mites vaijerit? Freetechnicsiltä se vaijerille sopiva yleismallinen vipu? Ryyppyvaijereita saa melkee joka putkasta, eli se asia kunnossa. Löytyy myös bakeliittilevy alle.
-
Ostin talvella 45dcoe:t amukkaan. Koneena siis 92mm b20 perusvireillä. Kansi kuulemma hengittää aika tapissaan 165-170hp.
Kaasareissa on sorvatut sisäkurkut kokoa n.38,5mm, vat suoraksi sorvatut :idiot2: vissiin jokkishommista kun näyttäisi suuttimetkin ja putketkin olevan poratut :buck2: niin joudun varmaan ostamaan kaiken uutta, niin mitä raaati on mieltä, ostanko siihen 36 vai 38 kurkut ::) voisin kuvitella että kannen puitteissa 36 riittää vallan hyvin ja saisi vähän nöyryyttä alakierroksillekin ?
On niissä myös messinkikohot vaikka on tuota 152 mallia powerjet kansilla. Kohot.ok, jos joku tarvii niin ovat myytävänä ;) saa myös tarjota halvalla jos löytyy muoviset keltä, tai noita sisäkurkkujakin toki !
-
Osta vaan 36:set kun tulee siviili käyttöön.
-
Onko porukalla kokemusta noista Ebayssa myytävistä osista webbereihin ? Sisäkurkut, suuttimet, kohot jne ?
-
Ostin carbparts.eu:lta seosputket ja kaikki oli niin kuin pitikin.
http://www.carbparts.eu/ (http://www.carbparts.eu/) avautuu pdf jossa tuotteet ja ostaminen Ebayn kautta.
-
Oisko kellää vinkkiä kaasuvivustoon b200k koneeseen dgv:n kanssa? Kaasari on jo paikoillaan, laitettiin se niin päin että vivusto on takapuolella, ja ryyppyvaijeri pelkääjän puolella.
Suuttimet on vielä sinnepäin mutta ne katotaan myöhemmin oikeiksi. Nyt pääsuuttimet on 145 molemmat ja ilmat 160. Tyhjät on 60 ja 100
-
Morjens! Nyt kun on sytkä kondiksessa niin seuraavaksi alkaa kaasareiden säätö. kysymys kuuluu:
Millä te ootte saaneet isonnettua dellorto dhla:n tyhjäkäyntisuuttimia?
Nyt suuttimet kokoa 58 ja on huono lähtemään käyntiin sekä yskii hieman kaasareihin kylmänä, ongelma on että alle 1mm poranteriä en ole vielä löytänyt mistään. Pitää melkeen kellosepän puoleen kääntyä :D
Uusia suuttimia en viitsisi tilata ennen kuin olen vanhat viilannut pilalle ;D
Edit: meneekö dellorto suuttimien koot millimetrien mukaan? (Esim.58= 0.58mm jne.)
Jos menee niin pitäisi löytää 0.6 sekä 0.7mm poranterät, mahtaakohan moisia löytyä mistään.
-
Morjens! Nyt kun on sytkä kondiksessa niin seuraavaksi alkaa kaasareiden säätö. kysymys kuuluu:
Millä te ootte saaneet isonnettua dellorto dhla:n tyhjäkäyntisuuttimia?
Nyt suuttimet kokoa 58 ja on huono lähtemään käyntiin sekä yskii hieman kaasareihin kylmänä, ongelma on että alle 1mm poranteriä en ole vielä löytänyt mistään. Pitää melkeen kellosepän puoleen kääntyä :D
Uusia suuttimia en viitsisi tilata ennen kuin olen vanhat viilannut pilalle ;D
Kaasutinexpertistä saa suutinporasarjoja.
-
Jos menee niin pitäisi löytää 0.6 sekä 0.7mm poranterät, mahtaakohan moisia löytyä mistään.
ite sain ku tilasin tarvikeliikeeseen jossa on työkalu myynti. ota huomioon että terät katkee helposti ku ovat ohuita. ei oo mitenkää helpoa kaivaa suuttimestä katkennuta pätkää pois. suosittelen viemää auton sellaseen paikkaan missä on suuttimia. kyllä noita pää ja ilmasuuttimia poraa ku on isommat ja paksummat terät.
-
Käy kysymässä toolsilta, sieltä kerran hain kaverille suutinporia.
-
Kiitoksia vastauksista, tilasin kaasutinexpertiltä poranteriä.
0.3mm-2mm väliltä löytyi teriä 0.05mm välein ja maksoivat hieman yli euron kappaleelta, kannattaa muidenkin sieltä katsoa jos on poranteriä vailla. :)
-
Mitäs kaasaria täällä suositellaan B19A vakio solexin tilalle? Mistä porukka näitä hommannut sopuhintaan? Löytyykö jotain hyväksi todettua ''bolt-on'' kaasaria? Kulutusta olis hyvä saada alaspäin.
-
Olisiko käytännön kokemuksia tuplien vaihdosta suurempiin?
B20 kone, R-nokka, 4-2-1 peltisarja, 44/38,5 venttiilit siistityillä kanavilla, varsinkin pakoja isonnettu, puristukset noin 10,5.
Tällä hetkellä 40 vaakatuplat, 31 (sorvatut) sisäkurkut. Toimii hyvin joka kierroksilla :)
Kuitenkin ajatus 48mm tuplista takaraivossa. Tulisikohan isommilla merkittävää hyötyä vetoihin ja toimiiko huonommin matelukierroksilla? Esim kiinankopio http://www.tt-motors.com/kauppa/product_info.php/cPath/56_57/products_id/112
Bensan kulutuksella sinänsä ei ole väliä kun tulee muutamatonni vuoteen ajoa. 34mm sisäkurkut nykyisiin olisi tietysti halpa kokeilu, niin näkisi onko kurkun koko tulppana.
-
Taitaa 48 olla liian suuret tohon, ite kokeilisin ennemmin isompia kurkkuja tai sit 45kaasareita. Nuo 45mm kinuskit on itellä ainaki toiminu hienosti :)
-
En tunne oikeen tappikoneen luonnetta mut jos puhutaan 2 litrasesta ni ennemmin 45mm ku 48. 48mm on passelit 2.3
-
Vois toki tuohon tappikoneeseen riittää ihan nelikymppisetkin, mulla ainakin on 2.3 45 ja ei siinäkään oo kaasarit liian pieneks käyny..
-
Vois toki tuohon tappikoneeseen riittää ihan nelikymppisetkin, mulla ainakin on 2.3 45 ja ei siinäkään oo kaasarit liian pieneks käyny..
niinpä...ja kuitenki kannattaa muistaa et esim. 50mm kaasareissa virtausnopeus on heikompi kun esim. 40mm mutta taas virtauksen määrä kasvaa. Eli pienemmillä kaasareilla alavääntö paranee vrt. Vaikkapa noihin 50mm mutta ylhäällä ei riitä välttämättä soppa enää...tietysti sisäkurkut vaikuttaa myös mutta jos puhutaan uusien kaasarien mukana tulleista vakiokurkuista.
Se on ihan mitä koneelta hakee.
-
No ehkä ne 34 sisäkurkut kokeiluun. Prosenteissa 31-34 virtauspinta-ala kasvaa +20%.
Edellisellä sivulla kysylin up date kitistä, mutta niistä ei pahemmin netistä käyttökokemuksia löydy, niissä siis 36 sisäkurkku, mutta moni tyrmää ettei niin iso kurkku toimi 40 rungossa hyvin.
15e/kpl aircooletilla nuo 34 kurkut
-
Sotketaan vähän soppaa.
Jos oletetaan, että huipputeho tulee @ 6,000rpm ja tehoa on n. 130hv.
Pipemax arpoo B20 koneelle R -nokalla ja 44/38,5mm venttiileillä sekä 10,5:1 puristussuhteella suositelluksi runnerin sisähalkaisijaksi n. 35mm (33,5-36mm; min/max) ja imukanavan pituudeksi 3:lle aallolle n. 355mm.
Jälkimmäistä ei kysytty, mutta mainitsin senkin nyt.
Pointtina kuitenkin, ettei ainakaan yli 36mm kaasareita (kurkun halkaisija) kannata laittaa tuollaisille tehoille, eikä suuremmista välttämättä ole ollenkaan hyötyä/päin vastoin.
-
Kiitoksia laskelmista :) Pitää huvikseen mitata suunnilleen paljonko imukanavan kokonaispituus on, tosin tuohon on vaikea vaikuttaa, ainakaan pidentävästi tilantakia. 34 kurkut ja lämmöneristysnauha pakosarjalle/putsareille viileämpää ilmaa koteloimalla, jos noilla pari henkistä hevosvoimaa saisi.
-
Moi! Paljonko voi pirteyttä tulla numeroissa lisää Volvo 740 B230K (2.3) koneeseen, Weber 38/38DGAS kaasuttimella? Vakiona siinä on pierburg 2b7 ja numerot on 117hv 194Nm vääntöä. Pierburgin kurkkujen kokoa en tiedä. Tietääkö joku?
-
Terve! Nyt konerempan yhteydessä vaihtuu kansi ja muita hiluja varmaan samalla ja mietin tässä sitten bensapuolta, kuinkas pitkälle yks fajs 45 dcoe riittää?
Kokoonpano on suurinpiirtein tällanen: b20 alakerta, portattu ja madallettu isoventtiilikansi, rutut 10-11:1 välillä, f/r nokka, kärjetön sytkä, peltipakosarja yms.
Tällä hetkellä löytyy kyllä dellorton dhla 40 tuplat mutta haluaisin vaihtaa ne yhteen kaasariin simppelimmän säätämisen takia.
Fajs 48 dcoe:n hommaisin varmaan muuten mutta kuvien perusteella siinä ei taida olla ryyppyä, osaakos joku suositella muita kaasarivaihtoehtoja?
Edit: kone tulossa käyttöautoon joten ryyppy aikalailla pakollinen
-
En osaa sanoa mikä kaasutin olisi tappikoneeseen hyvä mutta tuohon ryyppyasiaan voin sanoa että ainakin dgv weberillä lähti b200 ilman ryyppyä pakkasillakin käyntiin...pari-kolme kaasun pumppausta ja starttaus.
-
Tällä hetkellä löytyy kyllä dellorton dhla 40 tuplat mutta haluaisin vaihtaa ne yhteen kaasariin simppelimmän säätämisen takia.
Fajs 48 dcoe:n hommaisin varmaan muuten mutta kuvien perusteella siinä ei taida olla ryyppyä, osaakos joku suositella muita kaasarivaihtoehtoja?
Säätäminen ei ole välttämättä sen helpompaa yhdellä vaakaimulla. Kaksi tuplaa kannattaa sitoa toisiinsa (varsinkin, jos kaasarien ja imusarjan välissä on värinänvaimennuskumeja) esim. yhteisellä ilmanputsarin pohjalevyllä niin synkronointikin pysyy kohdillaan.
Jos käytät kuvassa oikeanpuoleisen kaltaista Misabin sarjaa niin siinä on 45mm sisäänmenoreijät eli 48 runkoinen teettää töitä. :)
(https://kimivaan.kuvat.fi/kuvat/sekalaista/Tappikoneen%20imusarjat3.JPG/_full.jpg)
-
Kiitoksia tiedosta, tosta misabin sarjasta en tiennytkään että niissä on 45mm kanavat, onko kuva oma?
Mietin vain jos kenties olisi imusarja myynnissä :)
-
Mietin vain jos kenties olisi imusarja myynnissä :)
On oma mutta varattu tuleviin tarpeisiin. :) http://freetechnics.fi/ noita on joskus ollut. Ja sieltä saa vielä vinkkejä kaupan päälle. ;)
P.S ne kanavat vielä supistuu ja kannen päässä ovat vakio-, ei ruiskunkannen mitoissa.
-
Tuolla omassa päiväkirjassa noita DCOE säätöjä olen pohdiskellut, ja ajattelin josko täälläkin asiasta mainitsisi, jos tavoittaisi enemmin tietäjiä tätä kautta.
Kaasarit siis 45 DCOE 152 Italy, 3:lla progressioreijällä.
Ja kun ongelma on tuossa itse progressioalueella, tk-suuttimet 65F8 paikallaan, tyhjäkäynti (1000rpm) pysyy optimissa seosmittarin(autogauge uudempi mittari+lämmitettävä lambda) mukaan, mutta maantieajossa ihan pintakaasulla seos vajoaa laihaksi, pääsuutin ei kai vielä tuossa max.2600rpm vielä merkittävästi vaikuta, ne on 155 tällä hetkellä(f2 putket ja 170 ilma). Keskialue ja ylärekisterikin on laihalla vielä, isommat pääsuuttimet tulossa (ja pienemmät ilmat).
Kukaan tutustunut aiheeseen, että tehdään tuo neljäs progressioreikä suoraan läpän päälle ???
TÄSSÄ (http://www.alfabb.com/bb/forums/carburetors-fuel-injection-air-intake/32856-weber-dcoe45-152-45dcoe-progression-circuit-modification.html) kattava info heti ensimmäisessä viestissä asiasta, miten nuo progressioreijät on ihan "päin mäntyä" vakiona.
-
Tuli semmonen kysymys mieleen kun tänään dellortojen kohoja säätelin että vaikuttaako bensanpinnan nosto/lasku koko kierrosalueelle? Maalaisjärjellä mietittynä vaikuttais, jos vaikuttaa niin vaikuttaako esim. enemmän tietyllä kierrosalueella?
Kumma juttu kun oma viri 142 on tähän asti toiminut lähes täydellisesti tyhjäkäynniltä täyskieroksille mutta kylmänä hieman yski ja välillä tyhjäkäynti hävisi kun kytkimen painoi pohjaan niin katoin bensanpinnat, toisessa kaasarissa kohosta kanteen 10mm ja toisessa tais olla lähempänä 30mm niin säädin molemmat 17mm, nyt sitten oli säädöt niin persiillään että kävi vain kolmella ;D noh, huomenna sitten taas sääteleen.
Pitää varmaan synkata kaasarit uusiks kun bensanpintojen kanssa pelleili ja tosiaan pintaa laskea.
-
dellortoissa kohon numero määrää kohon ja kannen mitan. mulla on kirja missä on kohon numero ja mitta. ne oli jotain 14mm kohilla. bensapinta vaikuttaa koko kierrosalueella.
ookko tarkistanut ettei kaasarit vuoda esim ku käy tyhjäkäyntiä ni tippaseeko sekottajasta bensaa, pahimmassa tapauksessa tulee norona.
-
Mikä muuten aiheuttaa tippasemisen sekoittajista? Mulla uudet Fajs:t jotka tippasee tyhjäkäynnillä...
-
Mikä muuten aiheuttaa tippasemisen sekoittajista? Mulla uudet Fajs:t jotka tippasee tyhjäkäynnillä...
Webrut teki samaa, tulvi oikein huolella. Uudet neulat auttoi, vaikka oli vikaa muuallakin. (uudessa kohossa oli reikä)
-
kaasari tulvii sillon ku se tippasee tai liian tiukasti kiinni ettei jousta värinä kumeissa.
-
Ei tullut katottua tota että tippuiko hajottimista bensaa, oon vaan olettanut että ei vuoda kun mulla on uudet neulaventtiilit kaasareissa.
Nyt sain auton käymään samalla tavalla kun ennen, 22mm etäisyyttä kohoista kanteen tiivisteen kanssa (10g kohot)
Voi olla että vielä vois bensapintaa laskea 0.5-1mm mutta antaa nyt toistaiseksi olla kun faija tarvii autotallia huomenna.
-
Huomasin että omatkin dcoe:t (kurkut 2. ja 4.) tiputtaa pisaroita kiihdytyspumpun suuttimista hissukseen. Mistähän moinen ?
Neulat uusittu, pinnat säädetty, paineet tarkistettu.
-
Moi! Paljonko voi pirteyttä tulla numeroissa lisää Volvo 740 B230K (2.3) koneeseen, Weber 38/38DGAS kaasuttimella? Vakiona siinä on pierburg 2b7 ja numerot on 117hv 194Nm vääntöä. Pierburgin kurkkujen kokoa en tiedä. Tietääkö joku?
Itsellä on ollut käytössä juurikin vastaava pystyweber misabin isolla imusarjalla 2,5 litran koneessa. Se riittää siihenkin h- nokalla vallan mainiosti, kuten myös vakio uudemman mallin pakosarja,eli n170hp.n yli menevillä tehoilla tarvitaan vasta muutoksia imu ja etenkin pakopuolelle,joka on se akilleen kantapää vinokoneessa. Tuplat ja peltisarjat ovat tietenkin hyvännäköiset konehuonetta esitellessä. ;) Mitään muuta käytännön hyötyä ei niistä noilla tehoilla saa,paitsi sen että bensakauppiaat ja valtio kiittävät.
Jk Itseasiassa tuo imusarja/kaasutinpaketti on minulla ylimääräisenä,ja sen saa ostaa kohtuurahaan pois. Tuo 230 kallessa käytetty Pierburg on hyvä kunnossa ollessaan,mutta vanhana käytännössä korjauskelvoton. Siihen ei enää ole aikoihin saanut uuttta osaa mistään jos jollain ei kätköissään ole. Minulta ne vermeet loppuivat jo vuosia sitten .
-
Itelle menossa nyt nippuun webun 40 DCOE kaasarit, pohtinut että mitenkähän tuon moottorin huohotuksen saisi fiksuiten vedettyä, notta saisi pienen alipaineenkin huohotukseen.. imutorvilla kaasarit sekä autona 240 harmaakantisella punalohkolla jossa perinteinen lohkossa oleva huohotinkotelo ja siitä liekkulukko + Y haara.
Kun tässä setissä ei tule minkäänlaista airboxia vaan pelkät sukat torviin suodattamaan..
Kellään samantyylistä setuppia/kuvia miten on itse hoitanut ? ;D
-
B23A (aut.) -84 aiheuttaa pientä päänvaivaa kylmänä eli käynnistyy ryypyllä ok, mutta tukehtuu pian jos ei vähennä reilusti.
Silti ei jaksa käydä pienellä ryypyllä kuitenkaan eli pitää auttaa kaasulla. Liikkeelle ei kannata lähteä, ennen kuin on jonkin verran lämmennyt.
Ajossa ei toimi kuin pintakaasulla ennen kuin on kunnolla lämmennyt. Ns. booaa kun painaa kaasua vähänkin liikaa.
Kuumanakin sellainen "kuollut" alue pintakaasun ja puolen kaasun välissä, jossa ei tapahdu juuri mitään.
Valistuneita arvauksia syystä otetaan mieluusti vastaan, mutta varsinainen kysymys on Weberin korvauskaasuttimista eli kokemuksia ko. moottorissa 32/36 vai 38/38?
-
Mitä kokeneemmat kokeilisi muuttaa kun noin 2700-3000rpm on "mupeltava" kohta. Asensin laajakaistan niin näkee että käy tuossa alueella tosi laihalla n16-18 seos kun muuten 13-14 välillä. B20 kone 40mm tuplilla. 140 pää 200 ilma 52 tyhjä nyt. 36 sisäkurkut. Jotenkin tuo siirtymävaiheeseen liittyy. Tilaisiko isommat tyhjäkäynnit. Osaa tuon kanssa elää, vaan kuollut kohta osuu inhottavasti perus hiljaiseen ajoon
-
Itsellä samanmoinen ongelma 1700-2000 välillä, tosin laajakaista näyttää että käväsee paksulla 9-10 välillä, eikä laihalla.
-
Minkä pituinen imusarja mahtuu 242 konetilaan 45 tuplien kanssa, ettei ota jarrutehostimeen kiinni?Kyseessä siviilipirssi ja ilmapuhdistimet olisi kiva saada mahtumaan myös.
-
Mitä kokeneemmat kokeilisi muuttaa kun noin 2700-3000rpm on "mupeltava" kohta. Asensin laajakaistan niin näkee että käy tuossa alueella tosi laihalla n16-18 seos kun muuten 13-14 välillä. B20 kone 40mm tuplilla. 140 pää 200 ilma 52 tyhjä nyt. 36 sisäkurkut. Jotenkin tuo siirtymävaiheeseen liittyy. Tilaisiko isommat tyhjäkäynnit. Osaa tuon kanssa elää, vaan kuollut kohta osuu inhottavasti perus hiljaiseen ajoon
tuohon ongelmaan koittaisin seosputkea mikä on alhalta rikas tai vois myös koittaa pääsuutinta suurentaa (ja tämän johdosta tietysti myös lisäilmaa pitää suurentaa ettei ylhältä mene paksulle) 36 sisäkurkku on siviiliajoon isohko ja aiheuttaa monesti päänvaivaa pienillä kierroksilla, osa kaasarimerkeistä on ronkelimpia kun toiset ko ongelmalle..
Itsellä samanmoinen ongelma 1700-2000 välillä, tosin laajakaista näyttää että käväsee paksulla 9-10 välillä, eikä laihalla.
jos tasakaasulla tekee tuota niin pienempi pääsuutin ja lisäilma(tarkista myös suutinputki minkälainen se on) jos kaasua painaessa niin ruikkari liian iso.
Itelle menossa nyt nippuun webun 40 DCOE kaasarit, pohtinut että mitenkähän tuon moottorin huohotuksen saisi fiksuiten vedettyä, notta saisi pienen alipaineenkin huohotukseen.. imutorvilla kaasarit sekä autona 240 harmaakantisella punalohkolla jossa perinteinen lohkossa oleva huohotinkotelo ja siitä liekkulukko + Y haara.
Kun tässä setissä ei tule minkäänlaista airboxia vaan pelkät sukat torviin suodattamaan..
Kellään samantyylistä setuppia/kuvia miten on itse hoitanut ? ;D
.
erillinen huohotussäiliö, pikkuletkulla voi alipaineen ottaa imusarjasta/jarrutehostimen putkesta haaroittaa.
-
Onko toivookaan saada B20 pelittään 40DHLA C kaasareilla 7772.13 seosputkilla vai tilaanko suosiolla 5 tai 6 putket? :)
-
Onko toivookaan saada B20 pelittään 40DHLA C kaasareilla 7772.13 seosputkilla vai tilaanko suosiolla 5 tai 6 putket? :)
Aina on toivoa, se on niin monen asian summa että kokeilematta en lähtisi vaihtamaan putkia. nuo putket on numeroitu keksimisjärjestyksessä joten numeron perusteella ei voi tehdä mitään päätöksiä toimivuudesta. tuo #6 putki on yleinen kilpureissa mutta ei kuitenkaan välttämättä mikään onni ja autuus niissäkään..
-
Onko toivookaan saada B20 pelittään 40DHLA C kaasareilla 7772.13 seosputkilla vai tilaanko suosiolla 5 tai 6 putket? :)
Minulla oli joskus 40mm DHLAt b20:ssä. 36mm sisäkurkku ja 6 putket oli jotenkin kulmikkaat käytökseltään. 32mm kurkku käyttöautoilua ajatellen oli huomattavasti mielekkäämpi.
-
Juu itselläkin 32 kurkut,eli koitetaan. :)
Oon nyt tapellu noiden kiihdytyspumppujen kanssa kun en saa mitenkään säädettyä pumpun käyttövipua siten että jäisi pieni välys vivun ja kalvossa olevan tapin väliin kun loppuu kierre kesken ja vipu hulluun kulmaan jäisi.
Netistä löysin että kalvoja on 5 erilaista joissa vaihtelee juuri tuo tapin pituus ja keskilätyn halkaisija.
Mistä tiedän mikä kalvo kuuluisi olla kun pumpun kannessa ja rungossa "30" numerot?
-
Juu itselläkin 32 kurkut,eli koitetaan. :)
Oon nyt tapellu noiden kiihdytyspumppujen kanssa kun en saa mitenkään säädettyä pumpun käyttövipua siten että jäisi pieni välys vivun ja kalvossa olevan tapin väliin kun loppuu kierre kesken ja vipu hulluun kulmaan jäisi.
Netistä löysin että kalvoja on 5 erilaista joissa vaihtelee juuri tuo tapin pituus ja keskilätyn halkaisija.
Mistä tiedän mikä kalvo kuuluisi olla kun pumpun kannessa ja rungossa "30" numerot?
Tuo asia selvinnyt mutta seuraava kysymys ;D
Elikkäs kuinka "tiivis" läppien tulisi olla runkoon? Tai pikemminkin että kuinka paljon saa päivä paistaa kun kiikaroi valoa vasten?
Ja onko parempi että toinen kurkku sillain että ei näy valoa ollenkaan ja toisessa näkyy jonkun verran vai sillain että kaikissa about sama määrä valoa läpän ja rungon välissä?
Ja onkos sillä mitään merkitystä muutakuin tyhjäkäyntiin jos ohi virtaus vähän vaihtelee kurkkujen kesken?
-
Tuo asia selvinnyt mutta seuraava kysymys ;D
Elikkäs kuinka "tiivis" läppien tulisi olla runkoon? Tai pikemminkin että kuinka paljon saa päivä paistaa kun kiikaroi valoa vasten?
Ja onko parempi että toinen kurkku sillain että ei näy valoa ollenkaan ja toisessa näkyy jonkun verran vai sillain että kaikissa about sama määrä valoa läpän ja rungon välissä?
Ja onkos sillä mitään merkitystä muutakuin tyhjäkäyntiin jos ohi virtaus vähän vaihtelee kurkkujen kesken?
jos tyhjäkäynti ruuvi on väänetty auki ettei nojaa vipuun ni ei mistää saa näkyä valoa. läpät pitää syncronoioda että kaikissa on saman kokonen rako. aluksi esim rakotulkilla ja mittarilla sitte hienosäätöä. epätasanen syncronointi vaikuttaa tyhjäkäynillä ja matkaajossa eniten.
-
jos tyhjäkäynti ruuvi on väänetty auki ettei nojaa vipuun ni ei mistää saa näkyä valoa. läpät pitää syncronoioda että kaikissa on saman kokonen rako. aluksi esim rakotulkilla ja mittarilla sitte hienosäätöä. epätasanen syncronointi vaikuttaa tyhjäkäynillä ja matkaajossa eniten.
Juu tyhjäkäynti ruuvi auki tietty.
Aattelin kun molemmissa kaasareissa toisesta kurkusta paistaa päivä reunoilta aavistuksen vaikka miten vääntelee ja kääntelee ja koitin uusillakin läpillä.
E:Ei siis joka puolelta vaan muutamasta kohtaa,eli lähinnä akselin suuntaisilta sivuilta.
Tarvii tänää mellapellin kans viä tutkailla paljonko menee väliin.
Sillä ajattelin että parempi lienee sama määrä valoa jokaisessa kun ei oo Idle By-pass ruuveja noissa?
Ja kattelin uutta Fajssin 48IDF ni näkyy siitäki reunoilta valoa kun valoo vasten katsoo.
-
Juu tyhjäkäynti ruuvi auki tietty.
Aattelin kun molemmissa kaasareissa toisesta kurkusta paistaa päivä reunoilta aavistuksen vaikka miten vääntelee ja kääntelee ja koitin uusillakin läpillä.
E:Ei siis joka puolelta vaan muutamasta kohtaa,eli lähinnä akselin suuntaisilta sivuilta.
Tarvii tänää mellapellin kans viä tutkailla paljonko menee väliin.
Sillä ajattelin että parempi lienee sama määrä valoa jokaisessa kun ei oo Idle By-pass ruuveja noissa?
Ja kattelin uutta Fajssin 48IDF ni näkyy siitäki reunoilta valoa kun valoo vasten katsoo.
jos läppän reunoilta ei näy valoa ja toisesta näkyy ni tuo kertoo että läppä akseli on puneilla. ei olis eka kaasari missä on, kyllä se toimii mutta ei sitä kunnolla saa käymään tyhjäkäyntiä ja matkaajoa. fajs on muutenki laatutoleransit suuret ettei semmoseen kannata verrata. oon nähnyt niissä että imupulssit vetelee läppiä auki tyhjäkäynillä.
-
jos läppän reunoilta ei näy valoa ja toisesta näkyy ni tuo kertoo että läppä akseli on puneilla. ei olis eka kaasari missä on, kyllä se toimii mutta ei sitä kunnolla saa käymään tyhjäkäyntiä ja matkaajoa. fajs on muutenki laatutoleransit suuret ettei semmoseen kannata verrata. oon nähnyt niissä että imupulssit vetelee läppiä auki tyhjäkäynillä.
Okei. Ylä ja alapuolelta menee kyllä siten että ei ole rakoa mutta sivuissa on,eli ikäänkuin läppä aavistuksen kapea. Tarvii ajan kans niitä passailla ja tutkia.
Progressioreijstä kun tiirailee valon kanssa niin kyllä ainakin progressioreijistä katsoen läpät samassa asennossa.
Mutta siis koitanko tasata raot vaihtelemalla uusia ja vanhoja läppiä ristiin siten et valon määrä sama suunnilleen?
Vai laitanko kaikki mahd tiiviiks?
Tuo valon tasaus omaan korvaan parempi idea?
-
Okei. Ylä ja alapuolelta menee kyllä siten että ei ole rakoa mutta sivuissa on,eli ikäänkuin läppä aavistuksen kapea. Tarvii ajan kans niitä passailla ja tutkia.
Progressioreijstä kun tiirailee valon kanssa niin kyllä ainakin progressioreijistä katsoen läpät samassa asennossa.
Mutta siis koitanko tasata raot vaihtelemalla uusia ja vanhoja läppiä ristiin siten et valon määrä sama suunnilleen?
Vai laitanko kaikki mahd tiiviiks?
Tuo valon tasaus omaan korvaan parempi idea?
kaasuläppähä on aavistus soikee että se tiivistyy. asetuuko läpät keskelle kanavaa se on taas toinen juttu ja onko läppäakselissa päittäisvälystä. tahtoo olla käytetyissä kaasareissa ettei niitä ihan kohilee saa
-
kaasuläppähä on aavistus soikee että se tiivistyy. asetuuko läpät keskelle kanavaa se on taas toinen juttu ja onko läppäakselissa päittäisvälystä. tahtoo olla käytetyissä kaasareissa ettei niitä ihan kohilee saa
Juu sepä juur,tarvii ajan kans nakeloida.
Mites onko parempi tasaset raot kaikis vai mahd tiiviit vaik olis eroja?
-
Juu sepä juur,tarvii ajan kans nakeloida.
Mites onko parempi tasaset raot kaikis vai mahd tiiviit vaik olis eroja?
mieluumin tasaset raot, ei ne läpät kuitenkaan käytössä täysin kiinni ole ikinä että tarvis 100% tiivis olla. ite en oo ikinä kattonu noita edes noin tarkasti, kuitenkin jokaisessa moottorissa on pieniä sylinterikohtaisia eroja jokatapauksessa.
-
mieluumin tasaset raot, ei ne läpät kuitenkaan käytössä täysin kiinni ole ikinä että tarvis 100% tiivis olla. ite en oo ikinä kattonu noita edes noin tarkasti, kuitenkin jokaisessa moottorissa on pieniä sylinterikohtaisia eroja jokatapauksessa.
Juuri näin itsekkin ajattelin. Kiitos kaikille tasapuolisesti. :)
-
Nonii nyt saatu B20 tupla 40DHLA C delluilla käymään.
Ongelmana on semmoinen että rötää helkkaristi jos antaa kaasua pieniltä kierroksilta. Kun saa härnättyä kierrokset yli 3000rpm niin sit saa veivata kaasua niin nopeesti kun ehtii ja kiertää ihan normaalisti ja vastaa kaasuun.
Rötäys alue on n.1500-3000rpm.
Ja bensaa tulee sumuna imutorvista väärään suuntaan sillon kun rötää.
-Koneessa vakio alakerta.
-11 ruttuja.
-44/40 venat.
-R nokka
-Kärjetön sytkä
-40 DHLA C:t misabin pitkillä sarjoilla.
-Vakio pakosarja.
Kaasareissa:
32 kurkut.
150 pää/205 ilma
13 seosputket
Tyhjäkäyntiputket 2 ja suuttimet 55
Kiihdytysp. 40
Kiihdytyspumppujen tuotot säätelin 0.7cc per polkasu niin voisko se olla liikaa ja sen takia oksentaa?
E:Löysäilin noita pumppujen vipujen säätöjä roimasti niin parani mielestäni aika tavalla. Huomenna paremmin tietää kun koittaa heittää lenkin.
-
Synkat kunnossa? Kaasarit tuettu toisiinsa ?
-
Synkat kunnossa? Kaasarit tuettu toisiinsa ?
Progressio reijistä katsoin ja sitten letkun pätkällä kuunnellen kuulostaa samalta,mutta ei siis välttämättä ihan perfect oo ::)
Huomena ensitöikseni teen tuen. Piisaako vaan semmonen että tulee latikka esmes molemmissa kaasereissa imutorven pultin alle ja siitä toisen kaasarin torven pultin alle?
Vai pitääkö olla vähintään kaks tukipistettä per kaasari? :P
-
Laittaisin R-Sport mallisen levyn. Sulla on kaksiosainen imusarja?
-
Laittaisin R-Sport mallisen levyn. Sulla on kaksiosainen imusarja?
Tein nyt väliaikaisesti semmoisen messinkilistan mikä on molempien kaasareiden alimmaisilla imutorven pulteilla kiinni,eli 2 pulttia per kaasari siis.. Aika pletku toisin päin mutta jämy ylös-alas suunnassa niin ei siitä varmaan ainakaan haittaa ole.
Mikäs sellanen R-sportti levy on?
Juu misabin pitkä 2 osanen on,tai siis että 2+2.
Veivailin kiihdytyspumppujen tangot sillain että lukitusmutterit on ihan tasalla tangon pään kanssa. Rötäys hieman helpotti mutta ei toivookaan että ajaan pystyis,tai pystyy mutta rötää ja ravistaa sillain että päå irtoo.
Käyntiin lähtö myös huononi,tai siis että tarvii kaasua pumpata ennen starttia enemmän kun ennen säätöö.
Uskosin että rötäys johtuu liian isoista tyhjäkäynti suuttimista kun vaikka sillain hiipien kaasuttaa niin alkaa rötään 2000rpm tienoilla ja loppuu siinä 3000rpm korvilla.
Tilailin 50 tyhjäkäyntisuuttimet nykysten 55 tilalle,ja kun nykysistä ei tiedä vaikka olisi porattu isommaks.
Tilasin samalla myös 135 pää suuttimet ja 185 ilmat niin pitäis niillä ainakin saada semmoseen kuosiin että ajaan pystyis.
Bensanpinnat katsoin niin oli toisessa 27mm ja toisessa 26.5mm eli ihan ok pitäs olla.
Onko kellään mitään hajua mitä mahtais sanoo jos koittas vaihtaa noi tyhjäkäyntiputket kakkosista semmosiin saastemallin putkiin missä ei oo mitään merkintöjä eikä kalibrointireikää vai mikälie,siis että se ruuvarin kanta puoli on umpinainen? Tai siis lähinnä että onko toivookaan että olis edellytyksiä toimia noilla saastemallin putkilla kun saastemalleissa uskoakseni "kiinteä" ilmareikä tms?
-
Tein nyt väliaikaisesti semmoisen messinkilistan mikä on molempien kaasareiden alimmaisilla imutorven pulteilla kiinni,eli 2 pulttia per kaasari siis.. Aika pletku toisin päin mutta jämy ylös-alas suunnassa niin ei siitä varmaan ainakaan haittaa ole.
Mikäs sellanen R-sportti levy on?
Juu misabin pitkä 2 osanen on,tai siis että 2+2.
Veivailin kiihdytyspumppujen tangot sillain että lukitusmutterit on ihan tasalla tangon pään kanssa. Rötäys hieman helpotti mutta ei toivookaan että ajaan pystyis,tai pystyy mutta rötää ja ravistaa sillain että päå irtoo.
Käyntiin lähtö myös huononi,tai siis että tarvii kaasua pumpata ennen starttia enemmän kun ennen säätöö.
Uskosin että rötäys johtuu liian isoista tyhjäkäynti suuttimista kun vaikka sillain hiipien kaasuttaa niin alkaa rötään 2000rpm tienoilla ja loppuu siinä 3000rpm korvilla.
Tilailin 50 tyhjäkäyntisuuttimet nykysten 55 tilalle,ja kun nykysistä ei tiedä vaikka olisi porattu isommaks.
Tilasin samalla myös 135 pää suuttimet ja 185 ilmat niin pitäis niillä ainakin saada semmoseen kuosiin että ajaan pystyis.
Bensanpinnat katsoin niin oli toisessa 27mm ja toisessa 26.5mm eli ihan ok pitäs olla.
Onko kellään mitään hajua mitä mahtais sanoo jos koittas vaihtaa noi tyhjäkäyntiputket kakkosista semmosiin saastemallin putkiin missä ei oo mitään merkintöjä eikä kalibrointireikää vai mikälie,siis että se ruuvarin kanta puoli on umpinainen? Tai siis lähinnä että onko toivookaan että olis edellytyksiä toimia noilla saastemallin putkilla kun saastemalleissa uskoakseni "kiinteä" ilmareikä tms?
Joku tulppa pimeänä(jos olet käynnistellyt useita kertoja ja pumpannut bensaa tms) ja kone heiluu sentakia? Kokeile irroitella yksitellen, ellei tyhjäkäynti laske jonkin kohdalla on joko tulppa pimeänä tai sitten synkronointi tosi pahasti pielessä. Minä onnistuin sotkemaan jopa sytysjärjestyksen kun yritin saada Weberin 45 pakettia toimimaan :)
-
Joku tulppa pimeänä(jos olet käynnistellyt useita kertoja ja pumpannut bensaa tms) ja kone heiluu sentakia? Kokeile irroitella yksitellen, ellei tyhjäkäynti laske jonkin kohdalla on joko tulppa pimeänä tai sitten synkronointi tosi pahasti pielessä. Minä onnistuin sotkemaan jopa sytysjärjestyksen kun yritin saada Weberin 45 pakettia toimimaan :)
Synkkavipu kaipaa pientä preparointia kun sen verran pitkä se yhdysvarppi että tarvii sitä tukevoittaa hiukan. :)
Juu pitänee huomena nyppiä johtoja. Ykkösen tulppaa kurkkasin niin musta oli.
E:Niin ja siis käy tyhjäkäyntiä kyllä nätisti kaikilla mutta toi jostain vajaasta 2000rpmstä 3000rpmään on melkosta vatkausta ja rötäystä.
-
https://www.skandix.de/en/spare-parts/engine/fuel-mixture-formation/air-supply/airfilter-housing-r-sport/1062923/
RSportin filukotelo.
Tuo on vielä tuettu moottorinetukorvaan.
-
https://www.skandix.de/en/spare-parts/engine/fuel-mixture-formation/air-supply/airfilter-housing-r-sport/1062923/
RSportin filukotelo.
Tuo on vielä tuettu moottorinetukorvaan.
Joku tuontyylinen pitänee apinoida. :)
Nyt noilla 5 putket,135 pää ja 185 ilma sekä 50 tyhjäk. pystyy jo ajamaan.
Loppu vaan lyheen ajelu kun paisarista meni nippa poikki kun välitarkastusta tein ennen isompaa ajelua. ::)
Tarvii kiihdytyspumput viä säädel takas normiasetuksiin kun nyt saa polkee kaasua helkkaristi että saa käymään.
-
Joku tuontyylinen pitänee apinoida. :)
Nyt noilla 5 putket,135 pää ja 185 ilma sekä 50 tyhjäk. pystyy jo ajamaan.
Loppu vaan lyheen ajelu kun paisarista meni nippa poikki kun välitarkastusta tein ennen isompaa ajelua. ::)
Tarvii kiihdytyspumput viä säädel takas normiasetuksiin kun nyt saa polkee kaasua helkkaristi että saa käymään.
Noilla 50 tyhjäkäyntisuuttimilla seosruuvit tarvi olla sen 5 kierrosta auki ja siltikin poksi kaasareihin välillä ja moottorijarrulla paukutti putkeen.
Vaihdoin noi vanhat 55 takas mutta rötää helkkaristi 2000-3000rpm välin.
Otin yhden noista "55" irti niin on silmälläkin katottuna selkeesti isompi läpi on kun vertaa 50 suuttimeen,eli porattu aikonansa luulen. Tarvii varmaan tilailla oikeet 55 suuttimet.
Kiihdytyspumput säädin sillain että kierrettä näkyy 3mm lukitusmutterin jälkeen.
Nyt lähtee laakista käymään kylmänä kun kaasua pumppaa pari kertaa enne starttausta.
Koitin myös vakiojakajalla mutta sillä käy helvetin vaikeesti ja ei meinaa millään päästä rötäyksen yli. Tarvii heittää takas toi kärjetön missä keskipakoennakko rajotettu 15 asteeseen ja kärkipöytä hitsattu. Positiivista se että toimii ihan hyvin yli 3000rpm kierroksilla.
Onko mitään järkee tilailla toisia suutinputkia noiden nykysten 2. tyhjiksien tilalle?
.
-
Noilla 50 tyhjäkäyntisuuttimilla seosruuvit tarvi olla sen 5 kierrosta auki ja siltikin poksi kaasareihin välillä ja moottorijarrulla paukutti putkeen.
Vaihdoin noi vanhat 55 takas mutta rötää helkkaristi 2000-3000rpm välin.
Otin yhden noista "55" irti niin on silmälläkin katottuna selkeesti isompi läpi on kun vertaa 50 suuttimeen,eli porattu aikonansa luulen. Tarvii varmaan tilailla oikeet 55 suuttimet.
Kiihdytyspumput säädin sillain että kierrettä näkyy 3mm lukitusmutterin jälkeen.
Nyt lähtee laakista käymään kylmänä kun kaasua pumppaa pari kertaa enne starttausta.
Koitin myös vakiojakajalla mutta sillä käy helvetin vaikeesti ja ei meinaa millään päästä rötäyksen yli. Tarvii heittää takas toi kärjetön missä keskipakoennakko rajotettu 15 asteeseen ja kärkipöytä hitsattu. Positiivista se että toimii ihan hyvin yli 3000rpm kierroksilla.
Onko mitään järkee tilailla toisia suutinputkia noiden nykysten 2. tyhjiksien tilalle?
Tarkoittaako "poksi kaasareihin välillä" ja "rötää helkkaristi" samaa vai luulenko vaan?
Jos kaikkea säätää koko ajan ja ajelee, tulee koko ajan lisää muuttujia. Säädää yhtä asia ja heittää pienen lenkin ja sitten säätää uudestaan.
Perusperiaate on että jos kaasutin yskii ulospäin on se liian laihalla ja jos pakoputkesta tulee liekkiä/paukkuu, tulee bensaa sinne asti palamattomana eli käy ihan liian rikkaalla.
Lisäksi ainakin Webereissä alkaa tyhjäkäyntisuutin siirtymään pois 2000rpm jälkeen ja on kokonaan pois 3000rpm kohdalla, samalla tulee sitten pääsuutin mukaan. Jos toimii hyvin yli 3000rpm on ainakin pääsuutin puoli ok. Tuo alue on ihan tunnettu "ongelmakohta" jota kait korjataan isommalla tyhjäkäyntisuuttimella jotta tuo ylimeno olisi helpompi. Ehkä samaa on tehty noissa 55 suuttimissa jos ne on porattu isommiksi. Sitten tuo koneen heiluminen niinkuin jo The_Otton toimesta mainittiin, tuohan voi sotkea seoksia tosi pahasti jos ne kaasuttimet elää eriaikoina.
Ehkä se 55 porattu suutin setti kiinni (2,5kierrosta auki ensialkuun)ja sitten kaasuttimien tukeminen tukevasti toisiinsa, ja jonkinlainen ilmansuodatin, onhan sellainen käytössä? Ei tule niin hurjia imuilmaeroja kun suodatin vähän tasaa ilman kulkua. Lopuksi 98e tankkiin, korvakuulolla synkronointia. +Uudet tulpat. Kylmänä ainakin omat 45 weberit yskivät torviin, ihan normaalia taitaa olla tuokin(ainakin youtube säätövideoiden mukaan).
-
Tarkoittaako "poksi kaasareihin välillä" ja "rötää helkkaristi" samaa vai luulenko vaan?
Jos kaikkea säätää koko ajan ja ajelee, tulee koko ajan lisää muuttujia. Säädää yhtä asia ja heittää pienen lenkin ja sitten säätää uudestaan.
Perusperiaate on että jos kaasutin yskii ulospäin on se liian laihalla ja jos pakoputkesta tulee liekkiä/paukkuu, tulee bensaa sinne asti palamattomana eli käy ihan liian rikkaalla.
Lisäksi ainakin Webereissä alkaa tyhjäkäyntisuutin siirtymään pois 2000rpm jälkeen ja on kokonaan pois 3000rpm kohdalla, samalla tulee sitten pääsuutin mukaan. Jos toimii hyvin yli 3000rpm on ainakin pääsuutin puoli ok. Tuo alue on ihan tunnettu "ongelmakohta" jota kait korjataan isommalla tyhjäkäyntisuuttimella jotta tuo ylimeno olisi helpompi. Ehkä samaa on tehty noissa 55 suuttimissa jos ne on porattu isommiksi. Sitten tuo koneen heiluminen niinkuin jo The_Otton toimesta mainittiin, tuohan voi sotkea seoksia tosi pahasti jos ne kaasuttimet elää eriaikoina.
Ehkä se 55 porattu suutin setti kiinni (2,5kierrosta auki ensialkuun)ja sitten kaasuttimien tukeminen tukevasti toisiinsa, ja jonkinlainen ilmansuodatin, onhan sellainen käytössä? Ei tule niin hurjia imuilmaeroja kun suodatin vähän tasaa ilman kulkua. Lopuksi 98e tankkiin, korvakuulolla synkronointia. +Uudet tulpat. Kylmänä ainakin omat 45 weberit yskivät torviin, ihan normaalia taitaa olla tuokin(ainakin youtube säätövideoiden mukaan).
Siis noilla poratuilla "55" käy helkkarin rikkaalla 2000-3000rpm välin ja röpeltää vaikka seosruuvit laittaa kierroksen vaan auki ja noilla 50 niin laihalla että aivastelee kaasareihin lämpimänäkin vaikka seosruuvit sen 5 kierrosta auki.
Huomena tai pe pitäs tulla 55 suuttimet ja synkkamittari postissa.
Kaasarit on tuettu toisiinsa imutorvien päästä. Putsareiks on redlinen sukat mutta en oo niitä viä viittiny paikalle laittaa ennenkuin saa semmosiin säätöihin että ne ei heti pala karrelle ;D
Ja ajattelin muutenkin hommata putsareiks joko KN 90mm korkeet tai sit 90mm korkeet Sprint filtterit ihan sillä että ei oo niin palo herkkä kuin bensassa liotettu sukka. :idiot2:
Juu ja yhtä kohtaa kerrallaan oon säätänykkin ja testannu,selostus vaan vähän sekavaa varmaan kun koittaa jonkin näköstä yksinkertaistettua selontekoo antaa tänne. ;D
E: Nii ja 98 tietysti tankissa.
E2: Juu tulpat on uudet,tai ei ny enää uudet kun niil jo pienen lenkin verran ajettu mutta ei vaikutusta suuntaan eikä toiseen. NGK:t lämpöarvoltaan 7 ja häiriönpoistaja mallia.
Syttypuolella on uutta kansi,pyörijä ja puolan- sekä tulpan johdot, Accelin 8mm silikoonit.
-
seosruuvit vaikuttaa vain tyhjäkäyntiin ei matkaajoon, matkaajossa vaikuttaa tyhjäkäynin suutin ja sen osat. netissä on kuvia mistä näkee miten tuo tyhjkäyntisuutin piiri toimii
-
Siis noilla poratuilla "55" käy helkkarin rikkaalla 2000-3000rpm välin ja röpeltää vaikka seosruuvit laittaa kierroksen vaan auki ja noilla 50 niin laihalla että aivastelee kaasareihin lämpimänäkin vaikka seosruuvit sen 5 kierrosta auki.
Huomena tai pe pitäs tulla 55 suuttimet ja synkkamittari postissa.
Kaasarit on tuettu toisiinsa imutorvien päästä. Putsareiks on redlinen sukat mutta en oo niitä viä viittiny paikalle laittaa ennenkuin saa semmosiin säätöihin että ne ei heti pala karrelle ;D
Ja ajattelin muutenkin hommata putsareiks joko KN 90mm korkeet tai sit 90mm korkeet Sprint filtterit ihan sillä että ei oo niin palo herkkä kuin bensassa liotettu sukka. :idiot2:
Juu ja yhtä kohtaa kerrallaan oon säätänykkin ja testannu,selostus vaan vähän sekavaa varmaan kun koittaa jonkin näköstä yksinkertaistettua selontekoo antaa tänne. ;D
E: Nii ja 98 tietysti tankissa.
E2: Juu tulpat on uudet,tai ei ny enää uudet kun niil jo pienen lenkin verran ajettu mutta ei vaikutusta suuntaan eikä toiseen. NGK:t lämpöarvoltaan 7 ja häiriönpoistaja mallia.
Syttypuolella on uutta kansi,pyörijä ja puolan- sekä tulpan johdot, Accelin 8mm silikoonit.
Nyt on jo siinä mallissa että pystyi lenkin heittämään ja ajamaan normaalistikkin.
Vielä kyllä tuossa 2000rpm nurkilla meinaa vähän alkaa rötäämään jos pieniltä kierroksilta lähtee vedättään.
Se johtuu melko varmasti siitä että tyhjäkäynnillä meinaa vähän tiputella hajottimista eli tulvii.
Huomena pitäs sähköpumpun saapua niin saa sen iskee kiinni paineensäätimen kera.
Jäykät koneen kumityynyt myös pitäs tulla huomena niin sekin voi auttaa kun ei vatkaa ja heilu koko morkula niin paljoa.
Nyt siis 50 tyhjäkäynti suuttimet .2 pitimissä.
135 pää/185 ilma,5 seosputket.
40 alaspäin ruuttaavat kiihdytyspumpun suuttimet.
Tyhjäkäynti on siinä n.950rpm mutta läpät ovat toisen progressioreiän kohdalla jo, onko tästä jotain haittaa,tai millä saisi läpät pysymään ekan progressioreiän kohdilla ja koneen käymään tyhjäkäyntiä?
Tosin tämä ongelma voi korjaantua sillä kun lakkaa tippasemasta hajottimista. ;D ::)
Tuo 2000rpm huono kohtakin 99% varmuudella häviää kun lakkaa tulvimasta.
Olis pitäny vaan suosiolla heti tutkia ennen hutkimista. :idiot2:
-
50 Fajsit kusi myös kokoajan, vaihdettiin huoltosarjat niin loppui, kaveri epäili että kiihdytyspumpun kalvo fuskasi.
-
50 Fajsit kusi myös kokoajan, vaihdettiin huoltosarjat niin loppui, kaveri epäili että kiihdytyspumpun kalvo fuskasi.
ei oo kalvoa ku mäntäpumppu on nuissa, itekki oon huomannut että fajsit kannattaa purkaa ja kasata uudelleen ennen paikalleen laittoa. yhessäkin oli tupla tiivisterikat neulaventiilissä ja koneistusjätettä ollut myös sisällä. kurkut olleet soikeita, kananmunaki oli pyöreempi ku nuo mitä viimeksi sorvailin kuntoon.
-
Siis noilla poratuilla "55" käy helkkarin rikkaalla 2000-3000rpm välin ja röpeltää vaikka seosruuvit laittaa kierroksen vaan auki ja noilla 50 niin laihalla että aivastelee kaasareihin lämpimänäkin vaikka seosruuvit sen 5 kierrosta auki.
Huomena tai pe pitäs tulla 55 suuttimet ja synkkamittari postissa.
Kaasarit on tuettu toisiinsa imutorvien päästä. Putsareiks on redlinen sukat mutta en oo niitä viä viittiny paikalle laittaa ennenkuin saa semmosiin säätöihin että ne ei heti pala karrelle ;D
Ja ajattelin muutenkin hommata putsareiks joko KN 90mm korkeet tai sit 90mm korkeet Sprint filtterit ihan sillä että ei oo niin palo herkkä kuin bensassa liotettu sukka. :idiot2:
Juu ja yhtä kohtaa kerrallaan oon säätänykkin ja testannu,selostus vaan vähän sekavaa varmaan kun koittaa jonkin näköstä yksinkertaistettua selontekoo antaa tänne. ;D
E: Nii ja 98 tietysti tankissa.
E2: Juu tulpat on uudet,tai ei ny enää uudet kun niil jo pienen lenkin verran ajettu mutta ei vaikutusta suuntaan eikä toiseen. NGK:t lämpöarvoltaan 7 ja häiriönpoistaja mallia.
Syttypuolella on uutta kansi,pyörijä ja puolan- sekä tulpan johdot, Accelin 8mm silikoonit.
jos sulla hiili johdot ja vastus tulpat on tilanne 1+1 eli tupla vastus rötää ja paukkuu se on varma
-
jos sulla hiili johdot ja vastus tulpat on tilanne 1+1 eli tupla vastus rötää ja paukkuu se on varma
No perskale,tarvii hakee tulpat ilman R merkintää. Kiitos tästä vinkistä P> P>
-
Accelin piuhat on muistaakseni 500 ohm/ ft niin ei B20 syttyjohdoissa paljoa resistanssia kerry. Resistoritulpat on 5 kohmin tietämissä
-
Onkos kellään mitään hyvää ratkasua 140-sarjalaisen sähkösenbensapumpun kiinnityspaikaksi konehuoneessa?
Aloin tänää suunnitteleen pumpulle tellinkiä mekaanisen pumpunpeitelätkän toisen pultin alle,mutta tuli mieleeni että täriseekö liikaa siinä?
Siitä letku syylärin edestä lukkopellin alta hantin puolelle ja regu hantin etuvalon taakse ja siitä kaasareille oli suunnitelma?
-
Accelin piuhat on muistaakseni 500 ohm/ ft niin ei B20 syttyjohdoissa paljoa resistanssia kerry. Resistoritulpat on 5 kohmin tietämissä
kait niitä accel johtoja on kupari langalla eli lähes vastuttomat ja hiilisenä joissa on aina vastusta. Niin sanotuilla kuparijohdin piuhoilla voi käyttää R tulpia ja hiilikuitu johtimilla tulppa ilman vastusta. Veneen moottoreissa on yleisesti kuparijohtimet ja R tulpat. Autopuolella hiilijohtimet ja 0 vastus tulpat. Siis vino volvon moottoreissa.
-
Nyt on jo siinä mallissa että pystyi lenkin heittämään ja ajamaan normaalistikkin.
Vielä kyllä tuossa 2000rpm nurkilla meinaa vähän alkaa rötäämään jos pieniltä kierroksilta lähtee vedättään.
Se johtuu melko varmasti siitä että tyhjäkäynnillä meinaa vähän tiputella hajottimista eli tulvii.
Huomena pitäs sähköpumpun saapua niin saa sen iskee kiinni paineensäätimen kera.
Jäykät koneen kumityynyt myös pitäs tulla huomena niin sekin voi auttaa kun ei vatkaa ja heilu koko morkula niin paljoa.
Nyt siis 50 tyhjäkäynti suuttimet .2 pitimissä.
135 pää/185 ilma,5 seosputket.
40 alaspäin ruuttaavat kiihdytyspumpun suuttimet.
Tyhjäkäynti on siinä n.950rpm mutta läpät ovat toisen progressioreiän kohdalla jo, onko tästä jotain haittaa,tai millä saisi läpät pysymään ekan progressioreiän kohdilla ja koneen käymään tyhjäkäyntiä?
Tosin tämä ongelma voi korjaantua sillä kun lakkaa tippasemasta hajottimista. ;D ::)
Tuo 2000rpm huono kohtakin 99% varmuudella häviää kun lakkaa tulvimasta.
Olis pitäny vaan suosiolla heti tutkia ennen hutkimista. :idiot2:
Nyt on sähkönen bensapumppu. Lykkää 0.45 bar paineen ja koitin vanhalla kaasariturbo malpassilla saada paineita laskettua mutta ei laskenut kuin 0.4 baariin.
Tilasin uudet Filter Kingin mittarilla.
Ja koneen kumityynyinä Lautamäeltä jäykät yleimalliset,ja on tosiaan jäykät. ;D Moottorin heilunta ja tärinä loppui,samatein loppui se vähäinenkin matkustusmukavuus kun joka paikka resonoi sisustassa. V:>
Mutta sitten asiaan. Voiko bensanpaineet tehdä sen että auto sammuksissa kaasarit ei tulvi mutta auto käynnissä hajottimista tulee bensaa ja tekee lätäkköö kurkun pohjalle?
Paineensäätimen pitäs tuleman viimestään ylihuomena ni saa säätää ne kohdilleen ja katsoa auttaako,mutta kunhan alustavasti kyselen että voiko niistä johtua tuo käydessä tiputtelu. ???
-
Tohon Malpassiin liittyen, moottoripyörien kanssa käytetty ja niissä neulaventtiilit on sen verran hepposempia että about 0,15bar peruspaine on tavoitteena, yleensä on vaatinut sen säätimen jousen lyhentämistä.
-
Nyt on sähkönen bensapumppu. Lykkää 0.45 bar paineen ja koitin vanhalla kaasariturbo malpassilla saada paineita laskettua mutta ei laskenut kuin 0.4 baariin.
Tilasin uudet Filter Kingin mittarilla.
Ja koneen kumityynyinä Lautamäeltä jäykät yleimalliset,ja on tosiaan jäykät. ;D Moottorin heilunta ja tärinä loppui,samatein loppui se vähäinenkin matkustusmukavuus kun joka paikka resonoi sisustassa. V:>
Mutta sitten asiaan. Voiko bensanpaineet tehdä sen että auto sammuksissa kaasarit ei tulvi mutta auto käynnissä hajottimista tulee bensaa ja tekee lätäkköö kurkun pohjalle?
Paineensäätimen pitäs tuleman viimestään ylihuomena ni saa säätää ne kohdilleen ja katsoa auttaako,mutta kunhan alustavasti kyselen että voiko niistä johtua tuo käydessä tiputtelu. ???
voi tehä. max paine kaasareille 0.25bar. kyllä mä oon saanut turbon paineensäätimellä paineet tarpeeksi alas. onko säädin kytketty oikein että paluu linjakin on olemassa, viime kesänä kävi pari autoa rullilla missä oli tommonen turbonsäädin kytketty väärin ilman paluu linjaa ni eihän ne toimineet.
-
voi tehä. max paine kaasareille 0.25bar. kyllä mä oon saanut turbon paineensäätimellä paineet tarpeeksi alas. onko säädin kytketty oikein että paluu linjakin on olemassa, viime kesänä kävi pari autoa rullilla missä oli tommonen turbonsäädin kytketty väärin ilman paluu linjaa ni eihän ne toimineet.
Nyt on Filter Kingi paikallaan,paineet 0.2bar ja vanhat ongelmat poistu. Nyt reagoi tyhjäkäynnin seosruuveihinkin. :)
Nyt ongelmana seuraavaa:
Kun 1.llä,2.lla ja kolmosella kiihdyttää vähän roisimmin(johonkin 5500rpm) ja sitten heittää 4.lle ja koittaa ajaa pintakaasulla n.3000rpm niin sipsauttelee kaasareihin. Siitä kun taas vaihto pienemmälle ja kiihdytti niin kiihty normaalisti. Kävi nätisti tyhjäkäyntiä ja ei yhtään lätäkköö tee kurkun pohjalle.
Tulpat oli vaaleat eli laihalla käy.
Itse epäilen että tyhjäkäyntisuutin liian pieni niin reagoi noin kun himmailee kaasua/kiihdyttämistä kun kiihdytysvaiheessa kiihdytyspumppu paikkaa tuota laihalla oloa sen verran että ei huomaa persdynolla?
Nyt 50 tyhjäkäynti suuttimet 2. pitimissä.
135 pää/185 ilma 5. seosputket.
-
Nyt on Filter Kingi paikallaan,paineet 0.2bar ja vanhat ongelmat poistu. Nyt reagoi tyhjäkäynnin seosruuveihinkin. :)
Nyt ongelmana seuraavaa:
Kun 1.llä,2.lla ja kolmosella kiihdyttää vähän roisimmin(johonkin 5500rpm) ja sitten heittää 4.lle ja koittaa ajaa pintakaasulla n.3000rpm niin sipsauttelee kaasareihin. Siitä kun taas vaihto pienemmälle ja kiihdytti niin kiihty normaalisti. Kävi nätisti tyhjäkäyntiä ja ei yhtään lätäkköö tee kurkun pohjalle.
Tulpat oli vaaleat eli laihalla käy.
Itse epäilen että tyhjäkäyntisuutin liian pieni niin reagoi noin kun himmailee kaasua/kiihdyttämistä kun kiihdytysvaiheessa kiihdytyspumppu paikkaa tuota laihalla oloa sen verran että ei huomaa persdynolla?
Nyt 50 tyhjäkäynti suuttimet 2. pitimissä.
135 pää/185 ilma 5. seosputket.
Nonii loppu tuo kaasareihin yskiminen 2000-3000rpm välillä kun laittoi 55 tyhjäkäyntisuuttimet.
Vielä on ongelmana se että kun ajaa vaikka 4.lla 3000rpm ja hissukseen himmailee 2000rpm ja koittaa kiihdyttää niin alkaa rynkyttään ja kun heittää 3.n niin kun pääsee 3000rpm yli niin vetää ihan ok.
Huomena koitan 60 tyhjäkäyntisuuttimilla että paraneeko vai paheneeko. Jos pahenee niin koitan 50 suuttimilla ja noilla 2. tyhjispitimillä. Jos siltikään ei auta niin koitan 50, 55 ja 60 suuttimilla 1. pitimillä.
Vaihdoin myös pääsuuttimet 135 -> 150 niin enään ei ole tulpat valkoiset ja veto parani yläkierroksilla.
Koitin noilla 55 suuttimilla ja 2. pitimillä säätää kiihdytyspumput ensin pienemmälle niin huononi ja sit toiseen ääripäähän niin huononi kans niin jätin siihen välimaastoon.
Huomenna vielä koitan ennen kun muuta teen niin 38 kiihdytyspumpun suuttimilla jotka ruuttaa vaakaan kun noi nykyset 40 ruuttaa alaspäin ja se bensa jää kurkun pohjalle osittain ja rikastaa seosta pidemmän aikaa. Huomaa siitäkin että tyhjäkäynniltä kun pumppailee kaasua niin jää kurkun pohjalle osa lillumaan ja tyhjäkäynti vaikeutuu hetkeksi.
Yritys ja erehdys metodilla mennään perse edellä puuhun niinkuin aina. :idiot2:
E: Onko kellään mitään hyviä ideoita että mikä vaijerisarja olis hyvä dellortoille? Mangoletsin LP4301 tyyline tarvis olla että vetää imutorviin päin ja saisi semmosella perinteisellä pallo/kuppi vivulla kiinni synkkavipuun. Mangoletsia en suomesta mistään netistä löytänyt :(
-
Vaiha sellaset tyhjäkäynti suutin putket missä vähemmän ilma reikiä :) 55 taitaa miullakin olla turbo volvossa suuttimet tosi isoja eroja suutin putkissa..
-
Vaiha sellaset tyhjäkäynti suutin putket missä vähemmän ilma reikiä :) 55 taitaa miullakin olla turbo volvossa suuttimet tosi isoja eroja suutin putkissa..
Nyt on 2. tyhjisputket,eli toiseks rikkaimmait.
En tänään jaksanut tehdä oikein mitään asian eteen muutakuin vaihdoin 38 vaakaan truuttaavat kiihdytyspumpun suuttimet ja käyttelin hetken autoo.
Tekee semmoista että käy ihan ok tyhjäkäyntiä ja kun polkasee kaasua pari kertaa niin kun laskee tyhjäkäynnille niin alkaa käymään vaikeesti mutta ajan kuluessa alkaa käymään normaalisti. Sama toistuu siis nyt aina kun kaasuttelee paikallaan. Ja tulpat oli mustat kun katsoin käyttelyn jälkeen. Mikähän tuon vaikean käynnin kaasuttelun jälkeen tekee?
Mielestäni ennen kun viimeisen kerran säätelin k-pumppuja niin ei ollut kyseistä ominaisuutta. ;D
Mitenkäs nuo bensan pinnat pitäisi olla kun kaasarit on 7° asteen kulmassa?
Mittailin ottamalla suutinputken pois ja siitä tasaisesta pinnasta niin oli pintaan n.31mm. Jostain löysin tiedon että tuolla tapaa mitaten pitäis olla n.35mm,eli olisi useamman millin liian ylhäällä pinta.
Aiemmin kantsoin sillain että otin kohokammion kannen pois ja mittasin saarekkeen päältä niin oli sen n.27mm mutta silloin oli mekaaninen pumppu niin voi olla että ei ole ollut ihan täynnä kun olen tarkistanut....
Tarvii huomenna katsoa uudestaan nuo bensanpinnat ennenkuin alan taas muuta häslään.
-
Nyt on 2. tyhjisputket,eli toiseks rikkaimmait.
En tänään jaksanut tehdä oikein mitään asian eteen muutakuin vaihdoin 38 vaakaan truuttaavat kiihdytyspumpun suuttimet ja käyttelin hetken autoo.
Tekee semmoista että käy ihan ok tyhjäkäyntiä ja kun polkasee kaasua pari kertaa niin kun laskee tyhjäkäynnille niin alkaa käymään vaikeesti mutta ajan kuluessa alkaa käymään normaalisti. Sama toistuu siis nyt aina kun kaasuttelee paikallaan. Ja tulpat oli mustat kun katsoin käyttelyn jälkeen. Mikähän tuon vaikean käynnin kaasuttelun jälkeen tekee?
Mielestäni ennen kun viimeisen kerran säätelin k-pumppuja niin ei ollut kyseistä ominaisuutta. ;D
Mitenkäs nuo bensan pinnat pitäisi olla kun kaasarit on 7° asteen kulmassa?
Mittailin ottamalla suutinputken pois ja siitä tasaisesta pinnasta niin oli pintaan n.31mm. Jostain löysin tiedon että tuolla tapaa mitaten pitäis olla n.35mm,eli olisi useamman millin liian ylhäällä pinta.
Aiemmin kantsoin sillain että otin kohokammion kannen pois ja mittasin saarekkeen päältä niin oli sen n.27mm mutta silloin oli mekaaninen pumppu niin voi olla että ei ole ollut ihan täynnä kun olen tarkistanut....
Tarvii huomenna katsoa uudestaan nuo bensanpinnat ennenkuin alan taas muuta häslään.
Nonnii taas häslätty tappimorkulan parissa..
Ekaks koitin vaihtaa tyhjäkäynti suuttimet 55 -> 60. Meni vielä huonommaks.
Siitä viisastuneena vaihdoin tyhjäkäynti suuttimiksi 50:set.
Toiminta parani huomattavasti. :)
Vielä huomaa että 2000-3000rpm väli on puuroinen mutta kuitenki huomattavasti parempi kuin aiemmin. Parhaiten huomaa kun ajaa 2000rpm pintakaasulla ja koittaa lähtee kiihdyttään niin 3000rpm asti meno on vähän röplöttävää.
Tulpat olivat kärjestään vähän harmahtavat,eli ehkä hieman laihalla käy ylhäältä. Alkuviikosta asentelen laajakaistan lambdan ja seosmittarin niin saa yläpäähän perehtyä.
Mikä olisi viisain temppu saa tuota 2000-3000rpm väliä karvan laihemmaksi?
Tyhjäkäyntisuutinta ei oikein voi pienentää kun noilla 50 seosruuvit n.4 kierrosta auki.
Vaihdanko tyhjäkäynti pitimet 2:sta eli toisiks rikkaimmasta 1:siin eli normaaleihi asteikon puolivälistä?
Vai vaihdanko 5. seosputket 13:siin? Vai vaikuttaako putket ylipäänsä tuossa progressio alueella vielä merkittävästi?
Pääsuuttimet on nyt 150 ja ilmat 185.
Kp suuttimet 38.
-
No niin nyt on Innovaten LC-1 ja innovaten viisarillinen mittari.
Tyhjäkäynnillä liikkuu siinä 13.5-14.
Normi pintakaasu ajossa pyörii siinä 14 kantturoilla.
Kun lähtee kiihdyttään 2000rpm:stä osakaasulla niin tipahtaa johkin 10 tienoile ja yli 3000rpm menee johkin karvan vajaa 11.
Lievään ylämäkeen 3.lla 2000rpm:stä lappu pikkuhiljaa lattiaan niin aluks on 10 luokkaa ja sitten nousee hiukan,johkin 10.5 ja pysyy siinä tappiin asti.
Jos lyö lapun lattiaan pieniltä kierroksilta niin rötää ja tippuu johonkin alta 10.
Ajattelin että isonnan ilmat 185 -> 205 ja koitan mitä tapahtuu.
E: Koitin samoilla säädöillä mutta vaihdoin seosputket 5. -> 13.
Meni viä rikkaammalle ja normi ajokaan ei onnistunu kun tippu alta 10 ja rötäs vaan 2000rpm tienoilla.
Vaihdoin takas 5. ja 205 ilmat.
Nyt täyskaasuvedolla pysyy siinä 12 korvilla kunhan pääsee 2000rpm rikkaasta(afr 10) kohdasta yli.
Pintakaasuajossa pysyy siinä n.13-14 välissä.
Semmoinen ongelma on että kun lähtee esim. 2.lla pikkuvauhdista ja vetää sen tappiin ja kolmosella hyvän matkaa niin afr on 12 kieppeillä mutta kun siitä heittää 4.lle ja alkaa pintakaasulla ajaan niin tussauttelee kaasareihin jokusen kerran ja afr käy jossain 14 tienoilla tai vähän yli.
Periaatteessa nyt menee näin kierrosten mukaan:
Tyhjäkäynti-1750rpm afr 14.
2000rpm kohdalla käy 10.5
3000rpm noin 12.5-13
3000rpm-6500rpm tuntus pysyvän 12 kieppeillä.
Mitä muuttaisi ja mihinpäin?
Ja mikä tuon täyskaasukiihdytyksen jälkeisen aivastelun pintakaasulla tekee?
-
No niin nyt on Innovaten LC-1 ja innovaten viisarillinen mittari.
Tyhjäkäynnillä liikkuu siinä 13.5-14.
Normi pintakaasu ajossa pyörii siinä 14 kantturoilla.
Kun lähtee kiihdyttään 2000rpm:stä osakaasulla niin tipahtaa johkin 10 tienoile ja yli 3000rpm menee johkin karvan vajaa 11.
Lievään ylämäkeen 3.lla 2000rpm:stä lappu pikkuhiljaa lattiaan niin aluks on 10 luokkaa ja sitten nousee hiukan,johkin 10.5 ja pysyy siinä tappiin asti.
Jos lyö lapun lattiaan pieniltä kierroksilta niin rötää ja tippuu johonkin alta 10.
Ajattelin että isonnan ilmat 185 -> 205 ja koitan mitä tapahtuu.
E: Koitin samoilla säädöillä mutta vaihdoin seosputket 5. -> 13.
Meni viä rikkaammalle ja normi ajokaan ei onnistunu kun tippu alta 10 ja rötäs vaan 2000rpm tienoilla.
Vaihdoin takas 5. ja 205 ilmat.
Nyt täyskaasuvedolla pysyy siinä 12 korvilla kunhan pääsee 2000rpm rikkaasta(afr 10) kohdasta yli.
Pintakaasuajossa pysyy siinä n.13-14 välissä.
Semmoinen ongelma on että kun lähtee esim. 2.lla pikkuvauhdista ja vetää sen tappiin ja kolmosella hyvän matkaa niin afr on 12 kieppeillä mutta kun siitä heittää 4.lle ja alkaa pintakaasulla ajaan niin tussauttelee kaasareihin jokusen kerran ja afr käy jossain 14 tienoilla tai vähän yli.
Periaatteessa nyt menee näin kierrosten mukaan:
Tyhjäkäynti-1750rpm afr 14.
2000rpm kohdalla käy 10.5
3000rpm noin 12.5-13
3000rpm-6500rpm tuntus pysyvän 12 kieppeillä.
Mitä muuttaisi ja mihinpäin?
Ja mikä tuon täyskaasukiihdytyksen jälkeisen aivastelun pintakaasulla tekee?
Vaihdoin tyhjäkäyntisuuttimet 50->55 kun seosruuvit oli n.5 kieppiä auki.
Ja pitimiks laitoin 1. kun oli ennen 2.
Pääsuuttimet vaihdoin 150->135 ja ilmoiks 185.
Nyt täyskaasuvedolla pelittää hienosti ja afr on aluks siinä 12 korvilla mutta yli 4000rpm menee johkin 12.5 ja karvan vajaaseen 13 6000rpm maissa. Eikös tuo ole ihan ok?
Mutta millä helkkarilla saan tuon 2000rpm tai karvan yli kohdan laihemmaksi?
Afr on pienillä vaihteilla 10-11 luokkaa tilanteesta riippuen ja 4.llakin vähän yli 2000rpm afr on alta 12.
Tyhjäkäynti suuttimilla 50-55 ei tunnu olevan isoa merkitystä eikä pitimelläkään 1 vs 2.
Bensanpinnat on sillain että kun ottaa tyhjisputken pois niin pinta on juuri siinä kartion pohjan paikkeilla. Joku vanha dellorton ohje kertoi että pitäisi olla juuri reiässä mutta en tiä tarkottaako reikä reiän loppupäätä vai kartioo johon suutin vastaa?
Sitten semmonen että kun moottorijarruttaa ja painaa ihan inan kaasua niin ampuu kaasariin,jos painaa enemmän niin ei mitään ongelmaa. Tosiaan ei ole merkitystä kauanko moottorijarruttaa mutta jos niin vähän painaa kaasua kun pystyy niin ampuu kaasariin?
Ikävä vaiva kun jos hidastaa vaikka 80km/h vauhdista moottorijarrulla 60km/h ja pintakaasulla koittas jatkaa niin yskii kaasariin muutaman kerran.
-
aivastelu voi johtua imuilma vuodosta tai laihasta seoksesta tai kaasareiden synkronointi ei oo ihan kohallaan.
-
aivastelu voi johtua imuilma vuodosta tai laihasta seoksesta tai kaasareiden synkronointi ei oo ihan kohallaan.
Vuotoja ei pitäisi olla kun kaikki uutta ja
/tai plaanattua.
Ja tehostinkaan ei oo käytössä.
Ja tosiaan muuten ei poksi mutta juuri moottorijarrun jälkeen kun ihan inan painaa kaasua. Afr käy moottorijarrulla siinä 14-14.5 korvissa niin voisko olla sen verran laiha kohta että ihan pintakaasulla ei kiihdytyspumppu pelasta, kun jos painaa enemmän kaasua ni ei ongelmaa.
Synkka on kohdillaan mittarilla kattottuna.
-
Vuotoja ei pitäisi olla kun kaikki uutta ja
/tai plaanattua.
Ja tehostinkaan ei oo käytössä.
Ja tosiaan muuten ei poksi mutta juuri moottorijarrun jälkeen kun ihan inan painaa kaasua. Afr käy moottorijarrulla siinä 14-14.5 korvissa niin voisko olla sen verran laiha kohta että ihan pintakaasulla ei kiihdytyspumppu pelasta, kun jos painaa enemmän kaasua ni ei ongelmaa.
Synkka on kohdillaan mittarilla kattottuna.
käyppä läpi kaikki kohat mistä voi olla mahollisia vuotokohtia esim starttipilotilla tai jms mutta jos pakosarja samalla puolen ni oo varovainen ettei tusaha naamalle. oon monesti nähnyt hajoneita O renkaita tai vastaavia ku aivastus poksattanut ne rikki.
-
käyppä läpi kaikki kohat mistä voi olla mahollisia vuotokohtia esim starttipilotilla tai jms mutta jos pakosarja samalla puolen ni oo varovainen ettei tusaha naamalle. oon monesti nähnyt hajoneita O renkaita tai vastaavia ku aivastus poksattanut ne rikki.
Bräkleenillä suihkin joka sauman ja ei ollu eroja. ???
Luulis että ampuis muutenkin ajossa kaasariin jos imuvuoto olis eikä pelkästään moottorijarrun jälkeen ???
Ja ampuu siis vaan kun nelosella moottorijarruttaa,eli ei tee pienemmillä vaihteilla.
Voisko olla että vetää vaan sen verran laihalle moottorijarrulla että ampuu siks kun tyhjäkäyntikin sen verran laihalla(afr 14) niin nelosella kun enempi kuormaa niin ampuu?
Tosiaan tulee vaan sillon kun moottorijarrun jälkeen painaa kaasua niin vähän kuin mahdollista.
Ja kun painaa vähänkin enemmän heti moottorijarrun jälkeen niin ei ongelmaa. :idiot2:
-
Ota pari kuvaa moottoritilasta ja vaikka video moottoritilasta kun auto käy tyhjäkäyntiä? Ehkä noiden avulla joku asiantuntija foorumilla osaa sanoa jotain kattavampaa? Videot ja kuvat saa vaikka Dropboxilla jaettua foorumille.
-
Ota pari kuvaa moottoritilasta ja vaikka video moottoritilasta kun auto käy tyhjäkäyntiä? Ehkä noiden avulla joku asiantuntija foorumilla osaa sanoa jotain kattavampaa? Videot ja kuvat saa vaikka Dropboxilla jaettua foorumille.
Loppu kaasareihin ampuilu ja sain melko varman vinkin tuon 2500rpm rikkaan kohdan korjaamiseenkin mutta siitä lisää viikonloppuna kun saa todettua auttaako vai ei.
Jos ei parane niin voin viikonloppuna videoida ongelma kohtaa mutta hankalaa ajon aikana konehuoneen puolelta. ;D
-
Loppu kaasareihin ampuilu ja sain melko varman vinkin tuon 2500rpm rikkaan kohdan korjaamiseenkin mutta siitä lisää viikonloppuna kun saa todettua auttaako vai ei.
Jos ei parane niin voin viikonloppuna videoida ongelma kohtaa mutta hankalaa ajon aikana konehuoneen puolelta. ;D
Tuossa on kuva mun konehuoneesta: https://www.dropbox.com/s/q6qahqfczdyqz39/IMG_1691%281%29.JPG?dl=0 näyttääkö ollenkaan samantapaiselta setiltä mikä sulla on?
oma kaasutinyskiminen väheni reilusti kun vaihdoin kaasuttajien ja imusarjan väliset tiivisteet uusiin, asensin nuo ilmansuodattimet ja uusin bensasuodattimen takaiskumalliseksi. Bensapaineet oli kanssa ihan liian korkeat. Varmaan säädetty tarkoituksella väärin kun tuosta oli kannentiiviste palanut, ilmeisesti jäähdytetty konetta sitten bensalla.
-
Loppu kaasareihin ampuilu ja sain melko varman vinkin tuon 2500rpm rikkaan kohdan korjaamiseenkin mutta siitä lisää viikonloppuna kun saa todettua auttaako vai ei.
Jos ei parane niin voin viikonloppuna videoida ongelma kohtaa mutta hankalaa ajon aikana konehuoneen puolelta. ;D
kerro nyt muilleki mikä vinkki on
-
kerro nyt muilleki mikä vinkki on
Nuo 5. seosputket ja samaten 13. on alhaalta aktiivisia,tulee mukaan juuri n.2500rpm kohdilla missä ongelma ilmenee nyt. Kehoitettiin koittamaan 6. tai 11. putkilla,kun kutoset tulee peliin vasta likempänä 3400rpm.
Ja tuota 5. putkien mukaan tuloa ei ainakaan myöhäistä nuo pienet 32 kurkut...
Ja uskoakseni vinkki voi hyvinkin pitää kutinsa kun kertoja työkseen niiden kanssa pelaa. :)
Eli koitan vkloppuna kutosen putkilla mitä sanoo. Kaasareihin ampuilu loppu kunnisonsin tyhjäkäynti suuttimia ja säädin tyhjäkäynti afr n.13.5.
Tarvii viä paneutua lisää asiaan kun saa noi 6. putket niin sit hakee siirtymäalue kohdilleen vasta. :)
Tuossa on kuva mun konehuoneesta: https://www.dropbox.com/s/q6qahqfczdyqz39/IMG_1691%281%29.JPG?dl=0 näyttääkö ollenkaan samantapaiselta setiltä mikä sulla on?
oma kaasutinyskiminen väheni reilusti kun vaihdoin kaasuttajien ja imusarjan väliset tiivisteet uusiin, asensin nuo ilmansuodattimet ja uusin bensasuodattimen takaiskumalliseksi. Bensapaineet oli kanssa ihan liian korkeat. Varmaan säädetty tarkoituksella väärin kun tuosta oli kannentiiviste palanut, ilmeisesti jäähdytetty konetta sitten bensalla.
Hyvältä näyttää 8)
Näyttää kyllä jonkunverran samalta,itellä tosin putsareina Redlinen peltikuoriset, ja dellortot ja vakiopakosarja :)
Nappaan huomena kuvan ja laitan tänne. :)
Itekkin laitoin viikko tai kaks sitten uudet misabbilevyt ja uudet kumituttiprikat ihan just in case kun kaasarit oli irti vaikka edelisilläkään ei ollu ajettu montaa kymmentä kilsaa ;D
Laskin kans bensanpaineet karvan alta 0.2 baariin että 250 neulat pitää varmasti.
Mulla on ennen pumppua neekerimallin suodatin ja bensanpaineen säätimenä Filter Kingi suodattimella.
Itellä kaasu viä vivuilla.
Hölmöyttäni menin ostaan Sytecin poikittain vetävän vaijerisarjan ja se on kyllä mielestäni aika ala-arvonen kötöstys. Omani ainakin vaati melkosta vääntelyä että osu edes ruuvin reiät kohdilleen ja silti on kiero silmälläkin nähden... Jätin sen nyt paikoilleen silti kun ajattelin tehdä siitä sellaisen putsareihin päin vetävän evomallin niin saa käyttää nykysiä synkkavipuja. Kun alunpitäen tuo sytecci painaa alaspäin ja se ei oikein noilla nykysillä synkkavivuilla onnistu.
E: Kuva
(https://i.ibb.co/NSn12rM/IMG-20211203-111527.jpg) (https://ibb.co/NSn12rM)
-
Nuo 5. seosputket ja samaten 13. on alhaalta aktiivisia,tulee mukaan juuri n.2500rpm kohdilla missä ongelma ilmenee nyt. Kehoitettiin koittamaan 6. tai 11. putkilla,kun kutoset tulee peliin vasta likempänä 3400rpm.
Ja tuota 5. putkien mukaan tuloa ei ainakaan myöhäistä nuo pienet 32 kurkut...
Ja uskoakseni vinkki voi hyvinkin pitää kutinsa kun kertoja työkseen niiden kanssa pelaa. :)
Eli koitan vkloppuna kutosen putkilla mitä sanoo. Kaasareihin ampuilu loppu kunnisonsin tyhjäkäynti suuttimia ja säädin tyhjäkäynti afr n.13.5.
Tarvii viä paneutua lisää asiaan kun saa noi 6. putket niin sit hakee siirtymäalue kohdilleen vasta. :)
Hyvältä näyttää 8)
Näyttää kyllä jonkunverran samalta,itellä tosin putsareina Redlinen peltikuoriset, ja dellortot ja vakiopakosarja :)
Nappaan huomena kuvan ja laitan tänne. :)
Itekkin laitoin viikko tai kaks sitten uudet misabbilevyt ja uudet kumituttiprikat ihan just in case kun kaasarit oli irti vaikka edelisilläkään ei ollu ajettu montaa kymmentä kilsaa ;D
Laskin kans bensanpaineet karvan alta 0.2 baariin että 250 neulat pitää varmasti.
Mulla on ennen pumppua neekerimallin suodatin ja bensanpaineen säätimenä Filter Kingi suodattimella.
Itellä kaasu viä vivuilla.
Hölmöyttäni menin ostaan Sytecin poikittain vetävän vaijerisarjan ja se on kyllä mielestäni aika ala-arvonen kötöstys. Omani ainakin vaati melkosta vääntelyä että osu edes ruuvin reiät kohdilleen ja silti on kiero silmälläkin nähden... Jätin sen nyt paikoilleen silti kun ajattelin tehdä siitä sellaisen putsareihin päin vetävän evomallin niin saa käyttää nykysiä synkkavipuja. Kun alunpitäen tuo sytecci painaa alaspäin ja se ei oikein noilla nykysillä synkkavivuilla onnistu.
E: Kuva
(https://i.ibb.co/NSn12rM/IMG-20211203-111527.jpg) (https://ibb.co/NSn12rM)
lämpöpeltiä kaipaa kaasareiden ja pakosarjan väliin. talvella ei nii haittaa mutta kesäkuumalla voi alkaa esintyä ongelmaa. ladassa, volvossa, ooppelissa oli ongelmaa kesällä jos sammutti heti ajon jälkee ni ei saanut käyntii enneku jäähty ja jos sai käyntii ni rätki ja pätki eka kilometrit. pellin ku laitto väliin ni ongelma loppu ja muutenki moottorin toiminta muuttu paremmaksi.
-
lämpöpeltiä kaipaa kaasareiden ja pakosarjan väliin. talvella ei nii haittaa mutta kesäkuumalla voi alkaa esintyä ongelmaa. ladassa, volvossa, ooppelissa oli ongelmaa kesällä jos sammutti heti ajon jälkee ni ei saanut käyntii enneku jäähty ja jos sai käyntii ni rätki ja pätki eka kilometrit. pellin ku laitto väliin ni ongelma loppu ja muutenki moottorin toiminta muuttu paremmaksi.
Juu pitänee semmoinen askaroida. :)
Ei perskele auttanu 6. seosputketkaan ongelmaan.
Ongelma tuntuu tulevan pienellä viivellä 2500rpm kohdilla. Eli kun kiihdyttelee normaalista niin afr huitoo 10.5 noilla paikkeilla mutta kun ajaa tasakaasulla tuota 2500rpm niin muutaman sekunnin päästä afr tippuu 10 ja vähän allekkin. Ja kun lämpimänä risteyksestä kääntyy 2.lla ja normaalisti koittaa kiihdyttää niin 2500rpm kohdilla paukuttaa putkeen niinkuin olis paukku. ???
Muutenkin seokset vähän muuttu noilla 6. putkilla kun 3000-6000rpm kolmosella loivaan ylämäkeen niin pysyy siinä 11.5 kantturoilla.
Huomena lasken bensanpintoja ihan karvan testimielessä ja koitan 50 tyhjäkäyntisuuttimilla uudestaan vaikka seosruuveista saattaakin loppua säätö kesken.
Nyt tälläset:
Kurkut 32
Pää 135
Ilma 185
Tyhjäkäynti 55 2. pidin.
Kp 38
Tyhjäkäynnin seosruuvit 5,25 kierrosta auki ja afr tyhjäkäynnillä siinä 13-14.
Niin ja tyhjäkäynti on siinä 1000-1100rpm,kurkkaan huomena viä että missä kohtaa läpät on vrt progressioreiät tyhjäkäynnillä.
E: Kaasarit on 6:lla progressioreiällä ja nykyisellä tyhjäkäyntiasetuksella ensimmäinen reikä on läpän imun puolella kokonaan ja toinenkin ihan niukinnaukin ravollaan tai liki ainakin.
-
Juu pitänee semmoinen askaroida. :)
Ei perskele auttanu 6. seosputketkaan ongelmaan.
Ongelma tuntuu tulevan pienellä viivellä 2500rpm kohdilla. Eli kun kiihdyttelee normaalista niin afr huitoo 10.5 noilla paikkeilla mutta kun ajaa tasakaasulla tuota 2500rpm niin muutaman sekunnin päästä afr tippuu 10 ja vähän allekkin. Ja kun lämpimänä risteyksestä kääntyy 2.lla ja normaalisti koittaa kiihdyttää niin 2500rpm kohdilla paukuttaa putkeen niinkuin olis paukku. ???
Muutenkin seokset vähän muuttu noilla 6. putkilla kun 3000-6000rpm kolmosella loivaan ylämäkeen niin pysyy siinä 11.5 kantturoilla.
Huomena lasken bensanpintoja ihan karvan testimielessä ja koitan 50 tyhjäkäyntisuuttimilla uudestaan vaikka seosruuveista saattaakin loppua säätö kesken.
Nyt tälläset:
Kurkut 32
Pää 135
Ilma 185
Tyhjäkäynti 55 2. pidin.
Kp 38
Tyhjäkäynnin seosruuvit 5,25 kierrosta auki ja afr tyhjäkäynnillä siinä 13-14.
Niin ja tyhjäkäynti on siinä 1000-1100rpm,kurkkaan huomena viä että missä kohtaa läpät on vrt progressioreiät tyhjäkäynnillä.
E: Kaasarit on 6:lla progressioreiällä ja nykyisellä tyhjäkäyntiasetuksella ensimmäinen reikä on läpän imun puolella kokonaan ja toinenkin ihan niukinnaukin ravollaan tai liki ainakin.
Tänään sain siihen malliin että ensimmäinen rööri on puolittain läpän imun puolella tyhjäkäynnillä.
Parani kaasuun vastaavuus ainakin.
Millä helkkarilla saan sillain että reiät ummessa? Vai kuuluuko sen edes olla sillain?
Tyhjäkäynti nyt jotain alta 1000rpm valot ja puhallin päällä ja mieluusti sais käydä vähän kovempaakin kun kylmänä loppuu jalat kesken painaa jarrua,kaasua ja kytkintä samaan aikaan....:idiot2:
Toimii nyt sillain että pystyy ajeleen alta 2000rpm ja yli 3000rpm kierroksilla normaalisti. Nelosella menee hienosti 1500rpm ihan pintakaasulla ja seokset siitä 12.5-13 luokkaa mutta kun nostaa 2000rpm niin johan alkaa afr tippuu kymppiin ja alkaa käymään vaikeesti.
Hain uudet tulpatkin mutta ei apua.
E: Niin ja STE etanasynkkamittari näyttää tasan 4 joka torvessa. En ny muista onko mikä mittayksikkö mut enivei
-
Ei sulla ole isompia kurkkuja kokeilla? Mutuilen että ne voisi sopivasti heikentää kaasuttimen toimintaa tuossa ongelma alueella. Muutenkin 32mm kurkku r-nokalla tuntuu ahtaalta..
-
Ei sulla ole isompia kurkkuja kokeilla? Mutuilen että ne voisi sopivasti heikentää kaasuttimen toimintaa tuossa ongelma alueella. Muutenkin 32mm kurkku r-nokalla tuntuu ahtaalta..
Ei ole saakeli ja koittanu kysellä tutuilta josko jollain olis mutta hijasta on.
Taidan tilata netistä 36 kurkut niin saa ainaki ens viikolla.
E: Tilasin nyt 36 kurkut.
Hulluks ton härvelin kans tulee. :idiot2:
Ongelma kohtaa saa hieman lievitettyä 50 tyhjäkäynti suuttimilla ja 1. pitimellä,mutta siltikin vetää alle 11 afr ja kunnon kiihdytyksen jälkeen normiajossa ampuilee kaasareihin kun ei saa tyhjäkäyntiä tarpeeks rikkaalle vaikka ruuvit sen 7 kierrosta auki.
Koitin myös 55 tyhjäkäyntejä kaikista laihimmalla 5. pitimellä ja niillä ei toivookaan että pystyis edes ajaan kun käy niin laihalla.
60 tyhjäkäynneillä ja tolla laihimmalla pitimellä pystyy nippanappa ajaan mutta siltikin tuo ongelma kohta liki yhtä paha.
Paras tuntuu olevan 55 tyhjäkäynti 2. pitimellä niin toimii tyhjäkäynniltä 2000rpm asti ja sitten yli 3000rpm.
Mahtaako noi 32 kurkut tehdä jotain erikoisia ton R-nokan kans kun vaikka tuolla 50 tyhjäkäynti suuttimella ei menny afr kun vähän alta 11 niin silti huomaa että imuääni on erikoisen oloinen tuossa 2500rpm kohdilla,semmonen että ei oikein tiä oksentaako väärään suuntaan vai inte. ;D
-
Nyt koitin 36 kurkuilla.
Aluks ajattelin että sehän pelittää hyvin,mutta....
Tosiaan vaihdoin kurkut 32 -> 36 ja ajattelin että koitan sanoilla suuttimilla,eli 135 pää / 185 ilma. Toimi huomattavasti paremmin aina 5000rpm asti mutta sen jälkeen veti afr liki 15 niin lopetin. Koitin pari kertaa vielä niin seokset suht ok tuohon 5000rpm kantturoille mutta sitten veti laihalle. Mutta noilla toimi tuohon 5000rpm asti hyvin ja norniajokin onnistu.
Ja ei ollu muita pääsuuttimia kun 135 ja 150. Ja ilmoja on vaan 185 ja 205....
Vaihdoin suuttimiks 150 pää / 205 ilma.
Tuo 2000rpm kohta taas meni röplötykseks mutta afr pysyy täyskaasulla siinä 12 korvilla.
Huomaa parhaiten 4. vaihteella kun koittaa lähtee kiihdyttään pieniltä kierroksilta niin afr tippuu 10 ja alkaa oikein loikkiin välillä ja tuntuu kuin koittas alkaa käymään väärinpäin jos painaa lisää kaasua sopivassa kohtaa. Kun pikkuhiljaa saa härnättyä sinne liki 3000rpm niin sit alkaa vetään.
Millähän suutinkompolla tuota nyt seuraavaks alkais kiusaamaan?
Seosputkia on 5,6 ja 13.
-
Jos menee laihalle 5000 tietämissä, niin ilmasuutin pienemmäksi.
165 ilmasuutin? ja 135 pääsuutin.
-
Jos menee laihalle 5000 tietämissä, niin ilmasuutin pienemmäksi.
165 ilmasuutin? ja 135 pääsuutin.
Tilasin 165 ilmat. :)
Ja 140 päät ja 150 ilmat viä just in case.
Tänään koitin piruuttani viä vaihtaa putket 135 pää/ 185 ilmojen kans kutosista vitosiin,ja meni vielä laihemmalle ja aikaisemmin kuin 6. putkilla.
Myös tuo 2000rpm römpötys korostuu noilla 5. putkilla sillain että onnistuu paikallaankin kaasuttelemalla saada paukkuun putkessa.
Heitin sit takas taas 150 pää/205 ilmat kutosen putkilla kun niillä pystyy ajeleen ihan ok ja on ainakin turvallisesti rikkaalla täyskaasulla koko alueen.
Empiiriset kokeet jatkuu kunhan posti tuo huomena toivottavasti suuttimia. ;D
-
Tilasin 165 ilmat. :)
Ja 140 päät ja 150 ilmat viä just in case.
Tänään koitin piruuttani viä vaihtaa putket 135 pää/ 185 ilmojen kans kutosista vitosiin,ja meni vielä laihemmalle ja aikaisemmin kuin 6. putkilla.
Myös tuo 2000rpm römpötys korostuu noilla 5. putkilla sillain että onnistuu paikallaankin kaasuttelemalla saada paukkuun putkessa.
Heitin sit takas taas 150 pää/205 ilmat kutosen putkilla kun niillä pystyy ajeleen ihan ok ja on ainakin turvallisesti rikkaalla täyskaasulla koko alueen.
Empiiriset kokeet jatkuu kunhan posti tuo huomena toivottavasti suuttimia. ;D
En tiedä auttaako mutta listaan nyt kuitenkin omaa settiä.
Koneessa R-nokka ja n.2,5mm laskettu ruiskun kansi, eli aika samantyylinen perussetti kun sinulla.
2,5" tuumainen läpivirtaava pakoputkisto ja peltisarja
45 Webereissä seuraava setti:
Kurkut: 36
Tyhjäkäyntisuutin: 60f8
Pääsuutin: 145
Lisäilmasuutin: 170 (tulpat menivät tuhan valkoiseksi matkaajossa vakio 190llä)
Seosputket: F16
Ei tuo auto samalla tavalla käyttäydy kuin moderni turbodiesel jolla jurnuttaa menemään 1500-> mutta kyllä sillä ihan ok pystyi ajamaan 2000/ 3000 väliä ja 4000 kohdalla missä on ilmeisesti paras vääntö kone vetää hienosti reiluun 6000kierrokseen ilman ongelmia. Kesällä kun samutti lämpimänä ja käynnisti n.10min jälkeen yski reilusti kaasuttimista(mikä ilmeisesti liittyi tuohon bensan kiehumiseen), kaasuttimien ja pakosarjan väliin on tarkoitus virittää joku pelti ensikesää varten.
-
En tiedä auttaako mutta listaan nyt kuitenkin omaa settiä.
Koneessa R-nokka ja n.2,5mm laskettu ruiskun kansi, eli aika samantyylinen perussetti kun sinulla.
2,5" tuumainen läpivirtaava pakoputkisto ja peltisarja
45 Webereissä seuraava setti:
Kurkut: 36
Tyhjäkäyntisuutin: 60f8
Pääsuutin: 145
Lisäilmasuutin: 170 (tulpat menivät tuhan valkoiseksi matkaajossa vakio 190llä)
Seosputket: F16
Ei tuo auto samalla tavalla käyttäydy kuin moderni turbodiesel jolla jurnuttaa menemään 1500-> mutta kyllä sillä ihan ok pystyi ajamaan 2000/ 3000 väliä ja 4000 kohdalla missä on ilmeisesti paras vääntö kone vetää hienosti reiluun 6000kierrokseen ilman ongelmia. Kesällä kun samutti lämpimänä ja käynnisti n.10min jälkeen yski reilusti kaasuttimista(mikä ilmeisesti liittyi tuohon bensan kiehumiseen), kaasuttimien ja pakosarjan väliin on tarkoitus virittää joku pelti ensikesää varten.
Juu aika samantyylinen perus-setti. :)
Nyt toimii parhaiten tähän asti, kun laitoin 150 ilmat.
Täyskaasulla 3000rpm afr12
4000rpm 12.5
5000rpm maissa menee 13 ja pysyy siellä tappiin asti.
Ja lähtee nelosella jostain vähän reilusta 2500rpm vetään kaasupohjassa ihan mukisematta.
Tuossa karvan alle 2500rpm on vieläkin erikoinen kohta mutta se johtuu varmaan sytkästä,mutta sen pystyy välttään ihan hyvin.
Ajossa pintakaasulla kiihdytellessä afr siinä 13 ja matka ajossa pyörii siinä 12.5-13 välillä. :)
Kytkin perkule vaan alko lipsuun nopeissa vaihdoissa. :idiot2:
E: Nyt siis:
Kurkut 36
Seosputket 6.
Pää 135
Ilma 150
Tyhjä 55, 2.pidin.
38 kp suuttimet.
250 neulat.
Bensanpaineet 0.18bar.
-
Mimmosia bensanpaineita kukakin käyttää/suosittelee?
Itellä oli joku karvan vajaa 0.18bar ja laskin 0.15 niin alakierroksilla parani mutta keskeltä meni laihemmalle osakaasulla. Veivasin takas tai vähän ylikin varmaan kun meni koko alueella rikkaammalle ja alakierroksilla varsinkin.
Tarvii huomena ettiä joku välimallinratkasu. ;D
E:Voisko tuo 2000rpm rikas kohta johtua siitä että tulvii hieman ajossa kun laiheni se kohta 0.15bar paineilla ja kun nostin takas ja vähän ylikin niin meni viä paksummalle se kohta kun oli? Tosin en kokeillu kun pienen lenkin 0.15 paineilla ja osakaasulla meni ainakin laihemmalle niin eikös se viittaa että on tulvinut kun eihän bensanpaineen pitäisi vaikuttaa seoksiin muuten kuin jos tulvii liiallisesta paineesta?
E2:Nii ja siis ei tyhjäkäynnil ainakaa tulvi eikä sammuksissa.
Tai sitten voi olla että kattelin seosmittaria vähän huonosti kun se on radion paikalla hanttimiehen edessä koelaudassa että ei välttämättä laihentunut :idiot2: ;D
Huomena uusin silmin uudestaan.
-
Ei ole löytynyt ratkaisua ongelmaan.
Ilmeisesti kyse on takaisin virtauksesta/virtauksen sekoamisesta. Enklanniks reversion.
Tuota 2000rpm kohtaa ei saa laihennettua millään suuttimilla järkeväks ja sytkää veivannu tuolla alueella 18 asteen ja liki 30 asteen välillä ja ei vaikuta ainakaan parantavasti.
Nuo 36 kurkut auttoi huomattavasti verrattuna 32.
Seuraavaks hankintalistalla peltisarja josko sillä saisi apuja verrattuna vakiosarjaan.
Ilmeisesti R-nokka 102 nokkien välisellä kulmalla + vakiopakosarja + 40 pakovenat ei tule toimeen keskenään tuolla 2000rpm paikkeilla.
Jos jollain joku muu idea niin saapi kertoa?
-
Jos jollain joku muu idea niin saapi kertoa?
Läppärungot ja ruisku. Toimii joka alueella eikä tarvitse ruuvvata. Säätäessä ei paskaannu näpit.
-
Käytä jossain rullilla säädöissä, sellaisella jolla on suutinsarjat ym niin voi kokeilla erilaisia. Lisäksi heillä on tietoa mikä vaikuttaa mihinkin.
Samalla näkee paljonko tehoa irtoaa.
-
Käytä jossain rullilla säädöissä, sellaisella jolla on suutinsarjat ym niin voi kokeilla erilaisia. Lisäksi heillä on tietoa mikä vaikuttaa mihinkin.
Samalla näkee paljonko tehoa irtoaa.
Juu tämä on tarkoituskin.
Koitan nyt vielä peltisarjalla josko tuo ongelma korjaantuisi kun viitsi penkittään mennä ennenkuin on itse koitettu kaikki asian eteen mitä pystyy.
-
kun viitsi penkittään mennä ennenkuin on itse koitettu kaikki asian eteen mitä pystyy.
itte kokeilu tulee kalliimmaksi
-
itte kokeilu tulee kalliimmaksi
Se on kyllä totta mutta eihän sitä muuten opi kuin kiipeemällä perse edellä puuhun. :D
E:
Tossa liikkuvaa kuvaa aiheesta.
Kakkosella 2000rpm ja siitä kaasu pohjaan niin saa korostettua tuon ongelman selvemmäks videota varten.
https://youtube.com/shorts/3uHVNUr1Elw?feature=share
-
Joskus penkittäjät ei jaksa loputtomiin hieroa vikoja kuntoon, niin voi saada paremman tuloksen kun vehkeet on alustavasti iskussa.
-
Joskus penkittäjät ei jaksa loputtomiin hieroa vikoja kuntoon, niin voi saada paremman tuloksen kun vehkeet on alustavasti iskussa.
Tätä juuri haenkin että olis vähän sielläpäin kaikki ennenkuin menee penkittään. Ja mukavaa näppäilyä ja oppimista samalla :)
-
Joskus penkittäjät ei jaksa loputtomiin hieroa vikoja kuntoon, niin voi saada paremman tuloksen kun vehkeet on alustavasti iskussa.
tämäki on kyllä totta ja osa taas ei viiti säätää nii tarkasti kuha on vaan sinne päin.
-
Ei ole löytynyt ratkaisua ongelmaan.
Ilmeisesti kyse on takaisin virtauksesta/virtauksen sekoamisesta. Enklanniks reversion.
Tuota 2000rpm kohtaa ei saa laihennettua millään suuttimilla järkeväks ja sytkää veivannu tuolla alueella 18 asteen ja liki 30 asteen välillä ja ei vaikuta ainakaan parantavasti.
Nuo 36 kurkut auttoi huomattavasti verrattuna 32.
Seuraavaks hankintalistalla peltisarja josko sillä saisi apuja verrattuna vakiosarjaan.
Ilmeisesti R-nokka 102 nokkien välisellä kulmalla + vakiopakosarja + 40 pakovenat ei tule toimeen keskenään tuolla 2000rpm paikkeilla.
Jos jollain joku muu idea niin saapi kertoa?
kokeilisin myöhästää sytkää vielä lisää tuosta 18 auttaaisko kakomiseen.
seoksien puolesta ite oon aina säätäny niin, että kierrosten noustessa rikastuu. eli tähän vois kokeilla 125pää ja 130-140lisäilmaa.
tyhjäkäynti seos johonkin 13-13,5 nurkille niin ei pikkusella kaasun painolla ammu kaasariin. jos pidempään tyhjäkäyntiä käydessä alkaa käymään raskaasti niin sillon laihentaa ruuvista pikkusen.
Dellortoa ja weberiä kun vertaa niin dellortoissa on väkevämmät hajottimet, eli imee paremmin bensaa kuin weber. tämä taas johtaa siihen että suuttimia ei voi vertailla keskenään, vaan dellorto on yleensä pienemmät samassa combossa mitä weber.
-
kokeilisin myöhästää sytkää vielä lisää tuosta 18 auttaaisko kakomiseen.
seoksien puolesta ite oon aina säätäny niin, että kierrosten noustessa rikastuu. eli tähän vois kokeilla 125pää ja 130-140lisäilmaa.
tyhjäkäynti seos johonkin 13-13,5 nurkille niin ei pikkusella kaasun painolla ammu kaasariin. jos pidempään tyhjäkäyntiä käydessä alkaa käymään raskaasti niin sillon laihentaa ruuvista pikkusen.
Dellortoa ja weberiä kun vertaa niin dellortoissa on väkevämmät hajottimet, eli imee paremmin bensaa kuin weber. tämä taas johtaa siihen että suuttimia ei voi vertailla keskenään, vaan dellorto on yleensä pienemmät samassa combossa mitä weber.
Syttyä myöhästämällä meni huonommaksi tuo kakominen. Nyt on MSD 6AL boksi kiinni niin auttoi jonkunverran,varmaan siksi että jaksaa sytyttää seoksen paremmin vaikka rikkaalle vetääkin.
LC-1 pimeni mutta ens viikolla uusi tilalle ja peltisarja nakeloida kuosiin niin saa sen jälkeen taas säädellä. :)
E:Tyhjäkäyntiseoksena oon pitäny 12.5-13 ja sillä on pelannut hyvin ja jaksaa käydä tyhjäkäyntiä hyvin pitempiäkin aikoja. :)
-
Ei ole löytynyt ratkaisua ongelmaan.
Ilmeisesti kyse on takaisin virtauksesta/virtauksen sekoamisesta. Enklanniks reversion.
Tuota 2000rpm kohtaa ei saa laihennettua millään suuttimilla järkeväks ja sytkää veivannu tuolla alueella 18 asteen ja liki 30 asteen välillä ja ei vaikuta ainakaan parantavasti.
Nuo 36 kurkut auttoi huomattavasti verrattuna 32.
Seuraavaks hankintalistalla peltisarja josko sillä saisi apuja verrattuna vakiosarjaan.
Ilmeisesti R-nokka 102 nokkien välisellä kulmalla + vakiopakosarja + 40 pakovenat ei tule toimeen keskenään tuolla 2000rpm paikkeilla.
Jos jollain joku muu idea niin saapi kertoa?
Nyt hommat edenny parempaan suuntaan.
Peltisarjalla toiminta parani huomattavasti.
Se entinen 2000-2500rpm örinäkohta pieneni huomattavasti ja siirtyi karvan alemmaksi.
Nyt toimii mielestäni riittävän hyvin tuon 2000rpm jälkeen niin saa olla noin.
Peltisarjalla seokset laiheni yläpäästä sillain että täyskaasulla 5000rpm ylöspäin afr menee yli 14, vaihdoin ilmat 150 -> 140 mutta en vielä käyny testaan paraniko kun ei muksun kans viitti suorittaa testiajoja kunnolla. :)
Pintakaasulla ja keskikierroksilla on nyt siinä 12.5-13.5 välissä afr. :)
Ja nyt tekee sitä että kun tällää kaasun pohjaan niin välillä kyykähtää varmaan puoleks sekunniks ja lähtee sitten vetään, ja afr vetää laihalle ihan hetkeks kun polkasee pohjaan. Aina ei kyykkää mutta useimmiten.
Saman huomaa kun vaihtaa vaihdetta ja painaa kaasun pohjaan niin kyykähtää vajaaks sekunniks ja sit lähtee vetään.
Kp suuttimet on nyt 38 mutta isompaa huutaa,tilaanko 45 vai 50?
-
Nyt hommat edenny parempaan suuntaan.
Peltisarjalla toiminta parani huomattavasti.
Se entinen 2000-2500rpm örinäkohta pieneni huomattavasti ja siirtyi karvan alemmaksi.
Nyt toimii mielestäni riittävän hyvin tuon 2000rpm jälkeen niin saa olla noin.
Peltisarjalla seokset laiheni yläpäästä sillain että täyskaasulla 5000rpm ylöspäin afr menee yli 14, vaihdoin ilmat 150 -> 140 mutta en vielä käyny testaan paraniko kun ei muksun kans viitti suorittaa testiajoja kunnolla. :)
Pintakaasulla ja keskikierroksilla on nyt siinä 12.5-13.5 välissä afr. :)
Ja nyt tekee sitä että kun tällää kaasun pohjaan niin välillä kyykähtää varmaan puoleks sekunniks ja lähtee sitten vetään, ja afr vetää laihalle ihan hetkeks kun polkasee pohjaan. Aina ei kyykkää mutta useimmiten.
Saman huomaa kun vaihtaa vaihdetta ja painaa kaasun pohjaan niin kyykähtää vajaaks sekunniks ja sit lähtee vetään.
Kp suuttimet on nyt 38 mutta isompaa huutaa,tilaanko 45 vai 50?
Nyt seokset muuten hyvät mutta kun tällää kaasun pohjaan n.3000rpm niin tulee semmoinen varmaan alta 0.5 sekunnin miettimistauko ja käy laihalla mittarinkin mukaan sen miettimisen ajan ja sit lähtee vetään. Sama välillä vaihdettaessa täyskaasuvedossa. Kp suuttimet vaihdoin 38-> 45 niin parani kun aiemmin kyykähti pahemmin ja melkein aina,nyt ei joka kerta vaikka meneekin laihalle mutta ei aina niin laihalle että kyykähtäis hetkeks.
Koitanko viä isommilla kp suuttimilla vai veivailenko pumpun iskua?
Kun eikös periaatteessa iskun pitäisi olla hyvä nyt kun miettii noin lyhyen aikaa?
Eli toisinsanoen määrä varmaan hyvä mutta tarvis nopeammin ruutata?
Tosin jos veivaa iskua siten että tangon jousi enemmän pännissä niin liekö sitten ruuttaa nopeammin versus vähemmän esijännitystä kp-tangon jousessa. :idiot2:
-
Minkä kokoinen on "pohjasuutin" ? Vaikuttaa myös oleellisesti koko kiihdytyspumpun antamaan bensan määrään ja suihkutusaikaan .Joskus ajettiin "sokealla " kun oli oikein "juoppo kone ".
-
Minkä kokoinen on "pohjasuutin" ? Vaikuttaa myös oleellisesti koko kiihdytyspumpun antamaan bensan määrään ja suihkutusaikaan .Joskus ajettiin "sokealla " kun oli oikein "juoppo kone ".
Tarkoitatko kiihdytyspumpun "takaiskua"?
Ei taida Dellortoihin olla samanlailla erilaisia kuin webereihin on?
-
SORRY , totta , ei luettu koko ketjua !
-
Nyt seokset muuten hyvät mutta kun tällää kaasun pohjaan n.3000rpm niin tulee semmoinen varmaan alta 0.5 sekunnin miettimistauko ja käy laihalla mittarinkin mukaan sen miettimisen ajan ja sit lähtee vetään. Sama välillä vaihdettaessa täyskaasuvedossa. Kp suuttimet vaihdoin 38-> 45 niin parani kun aiemmin kyykähti pahemmin ja melkein aina,nyt ei joka kerta vaikka meneekin laihalle mutta ei aina niin laihalle että kyykähtäis hetkeks.
Koitanko viä isommilla kp suuttimilla vai veivailenko pumpun iskua?
Kun eikös periaatteessa iskun pitäisi olla hyvä nyt kun miettii noin lyhyen aikaa?
Eli toisinsanoen määrä varmaan hyvä mutta tarvis nopeammin ruutata?
Tosin jos veivaa iskua siten että tangon jousi enemmän pännissä niin liekö sitten ruuttaa nopeammin versus vähemmän esijännitystä kp-tangon jousessa. :idiot2:
Koitin viä 0.5mm poratuilla kp suuttimilla ja siltikään tuo lyhyt kyykähdys ei hävinnyt kokokaan. Mutta sen teki että kun vaikka 3.lla lähtee 3000rpm kiihdyttään siten että tällää kaasun pohjaan rivakasti niin seokset pysyy turhan paksulla muutaman sekunnin ja huomaa persdynollakin että veto huonompi paksulla ollessa.
Ja se vähän outoa että tosiaan kun kyykähtää niin ampuu putkeen kerran sillain "prap" ja sit herää henkiin.
Perskele kun tuon kyykähtämisen sais eliminoitua kun seokset on nyt normiajossa n.13-13.5 ja täyskaasuvedolla 12.5-13.5 niin olis aika hyvä muuten.
Mahtaiskohan auttaa jos koittais 5. putkia kutosen tilalle jos nyt jotenkn tyhjäkäynti piirin ja pääpiirin välissä vajaa kohta?
Tosin luulis huomaavan sitten muutenkin kuin vaan lappua lattiaan sulloessa.
Vai voiskohan tuo johtua sytkästä? Meinaan että jos tulee sytytyskatko tms ja raakaa bensaa menee putkeen ja siksi näyttää mittari että menee laihalle?
Vakio vauhtipyörällä tuota ei ilmennyt ainakaan niin selkeästi kuin nykysellä 5.5kg:llä kyllä huomaa erkkikin,varsinkin ykkösellä ja 2.lle vaihdettaessa.
Vaikka eipä tuokaan nyt mikään mailmanloppu ole mutta olis kiva jos toimis sillain kun kuuluis. ;D
-
Vai voiskohan tuo johtua sytkästä? Meinaan että jos tulee sytytyskatko tms ja raakaa bensaa menee putkeen ja siksi näyttää mittari että menee laihalle?
sytyskatkos ilmenee laihana ku happea seassa ja samaten jos rikas seos ei pala täydellisesti vaan jää osittain happea sekaan.
-
sytyskatkos ilmenee laihana ku happea seassa ja samaten jos rikas seos ei pala täydellisesti vaan jää osittain happea sekaan.
Koitin piruuttani ilman MSD 6AL boksia.
Ei toiminu sitten ollenkaan vaan paukutti putkeen kun koitti kiihdyttää ja tasakaasullakin ääni oli semmoinen praapraprapraa.
Ja afr näytti olevan 10-11.5 alakierroksilla kun msd kanssa siinä 12-13. Ja afr meni alta 11 niin huomas että alko sytytyskatkoja tekeen ja paukutti putkeen.
Laitoin msd takasin ja toimii normaalisti poislukien pieni kyykähdys ja putkeen paukahdus kun lyö lapun lattiaan,sekä seokset pysyy siinä 12-13.5 normaaliajossa.
Erikoista että noin iso ero afr ilman MSD ja msd kanssa,tosin voipi olla tulpat ehtoopuolella ja sen takia ei polta kunnolla ilman msd vai mitä hiivattia?
-
Koitin piruuttani ilman MSD 6AL boksia.
Ei toiminu sitten ollenkaan vaan paukutti putkeen kun koitti kiihdyttää ja tasakaasullakin ääni oli semmoinen praapraprapraa.
Ja afr näytti olevan 10-11.5 alakierroksilla kun msd kanssa siinä 12-13. Ja afr meni alta 11 niin huomas että alko sytytyskatkoja tekeen ja paukutti putkeen.
Laitoin msd takasin ja toimii normaalisti poislukien pieni kyykähdys ja putkeen paukahdus kun lyö lapun lattiaan,sekä seokset pysyy siinä 12-13.5 normaaliajossa.
Erikoista että noin iso ero afr ilman MSD ja msd kanssa,tosin voipi olla tulpat ehtoopuolella ja sen takia ei polta kunnolla ilman msd vai mitä hiivattia?
Apinointi jatkuu.
Tulin siihen tulokseen että kyykähdys vois johtua siitä että tyhjäkäynti piirin ja pääpiirin välissä laiha kohta. Siitä innostuneena vaihdoin putket 6 -> 5.
Heitin samalla 140 pää/165 ilma.
Tadaa,kyykähdys hävis. Sitten se mutta: Menee afr liki 15 n.4000-4500rpm ja sitten taas meni 13.5 kantturoille. Vaihdoin sitten päät 140-> 150.
Sitten pysy vedossa ihan ok siinä 13-14 ja sitten taas se mutta, vetää nyt liian paksulle matka-ajossa siinä 2000-2500rpm välissä ja välillä menee jopa afr 10 ja alkaa käymään vaikeesti. :idiot2: Sekä nyt kun tallaa kaasun pohjaan 2000rpm niin vetää paksulle ja selvittelee sitä sekunnin ja sitten lähtee.
Onko jollain infoa 13. seosputkista vrt 5. tai 6.?
Tai millä saan 140 pää / 165 ilma 5. putkissa kombolla 4000-4500rpm väliä rikkaammaksi ilman että rikastuu myös alempaa?
E: Taidan huomena koittaa viä 6. putkilla kun niillä toiminu pää135/125 ilma kombolla hyvin poislukien kyykähdys niin sillain et koitan 140 pää jos sillä sais hiukan tota kyykähdystä kuriin. Tai sit viä 60 tyhjikset jos auttas.
Ja sit koitan noilla 13. putkilla viä jos niil sais jtn järkee jos ei muu auta.
-
Ehdotuksia parhaista imutorvista tuplakaasareihin? Omissa DCOE 45 on nyt kiinni upotettavat pitkät teräksiset, pituutta n.8cm. Olisiko parempi vaihtaa alumiinisiin tai saako joltain valmistajalta isommalla imuaukolla olevia tms?
-
Apinointi jatkuu.
Tulin siihen tulokseen että kyykähdys vois johtua siitä että tyhjäkäynti piirin ja pääpiirin välissä laiha kohta. Siitä innostuneena vaihdoin putket 6 -> 5.
Heitin samalla 140 pää/165 ilma.
Tadaa,kyykähdys hävis. Sitten se mutta: Menee afr liki 15 n.4000-4500rpm ja sitten taas meni 13.5 kantturoille. Vaihdoin sitten päät 140-> 150.
Sitten pysy vedossa ihan ok siinä 13-14 ja sitten taas se mutta, vetää nyt liian paksulle matka-ajossa siinä 2000-2500rpm välissä ja välillä menee jopa afr 10 ja alkaa käymään vaikeesti. :idiot2: Sekä nyt kun tallaa kaasun pohjaan 2000rpm niin vetää paksulle ja selvittelee sitä sekunnin ja sitten lähtee.
Onko jollain infoa 13. seosputkista vrt 5. tai 6.?
Tai millä saan 140 pää / 165 ilma 5. putkissa kombolla 4000-4500rpm väliä rikkaammaksi ilman että rikastuu myös alempaa?
E: Taidan huomena koittaa viä 6. putkilla kun niillä toiminu pää135/125 ilma kombolla hyvin poislukien kyykähdys niin sillain et koitan 140 pää jos sillä sais hiukan tota kyykähdystä kuriin. Tai sit viä 60 tyhjikset jos auttas.
Ja sit koitan noilla 13. putkilla viä jos niil sais jtn järkee jos ei muu auta.
Nyt koitin 11. putkilla 140 pää ja 165 ilma.
Sama homma kun 6. putkilla eli kyykähtää/empii sekunniks kun lyö lapun lattiaan 3000rpm.Melkein jopa pahemmin kyykkää noilla 11. ;D Tuon nopean kyykähdyksen jälkeen kiskoo ilosesti tappiin asti ja afr pysyy siinä n.12.7-13.5.
Kaippa tuon empimisen on pakko johtua laihalle menosta kun 5. putkilla sitä ei ilmene ja ne on alhaalta rikkaat? Ja sillain mittarikin kertoo.
Mikä on kun ei taidot riitä,mikä on kun ei onnistu :2funny:
-
Nyt koitin 11. putkilla 140 pää ja 165 ilma.
Sama homma kun 6. putkilla eli kyykähtää/empii sekunniks kun lyö lapun lattiaan 3000rpm.Melkein jopa pahemmin kyykkää noilla 11. ;D Tuon nopean kyykähdyksen jälkeen kiskoo ilosesti tappiin asti ja afr pysyy siinä n.12.7-13.5.
Kaippa tuon empimisen on pakko johtua laihalle menosta kun 5. putkilla sitä ei ilmene ja ne on alhaalta rikkaat? Ja sillain mittarikin kertoo.
Mikä on kun ei taidot riitä,mikä on kun ei onnistu :2funny:
Nyt hävis kyykähdys ja toimii suht ok. :)
Hiukan viä hienosäätöö kiihdytyspumppujen kans ja tyhjäkäyntipitimien myös. 8)
-
Nyt hävis kyykähdys ja toimii suht ok. :)
Hiukan viä hienosäätöö kiihdytyspumppujen kans ja tyhjäkäyntipitimien myös. 8)
Sehän kauan toimi hyvin. :2funny:
Tai olis varmaan toiminu jos en olis alkanu testaileen bensan pintojen nostoo. ELK
Onko jollain havaintoa että paljonko bensanpinnan kuuluisi olla dellortoissa mitattuna seosputken reiästä kohokammionnkansi paikallaan?
Kun en huomannu mitata paljonko kohon ja kannen väli oli ennen kun aloin häslään. Enemmän kuin 15mm kuitenkin,varmaan liki 17 arviolta ehkäpä.
Laitoin sen 15mm mitä joka paikassa netissä kerrotaan mutta sillä bensan pinta seosputken lävestä mitaten n.28mm ja siitä pois se pykälä n.4mm johon tönäri kantaa eli 24mm lopputulos. Sillä tuppaa tulviin ja tiputtelee kpsuuttimista ja progressioreijistä.
Laitoin kohon ja kannen väliks 16.5mm mutta silti seosputken reiästä mitaten karvan vajaa 29mm - 4mm pykälä. Ja vähän näyttäs tippasevan vieläkin....
Koitan huomena kohon ja kannen väliks 17mm.
Eikös neulaventtiilit sillon oo tiiviit kun bensanpaineet pysyy useamman minuutin ylhäällä vaikka pumpun sammuttaa?
Neulavenat on varmaan alta 1000km / 6kk vanhat 250 metallikärkiset.
Löysin vanhan mopo-sportin ohjeen säätöön ja se oli siten että bensan pinta on juuri tyhjäkäyntiseosputken paikan reiässä mutta ei kartion yläpuolella.
Kaasarit on misabin pitkällä imusarjalla 7° kulmassa jos sillä nyt on merkitystä.
Aiemmin oli varmaan vähän turhan alhaalla pinnat kun tarvi 125 ilmat että ei menny laihalle ylhäältä. :idiot2:
E: Niin kohot on 7gr ja bensanpaineet on 0.15bar.
E2: Taitaa noi 35e huoltosatsien neulat olla ei niin hyvä laatuset. Meinaan vaikka laskin kohoja 2mm niin bensan pinnat pysyy hetken järkevinä ja sitten vajaassa minuutissa nousee pari milliä vaikka pumppu ei oo päällä.
Tilasin sitten eilen dellorton orkkis 225 neulavenat mutta niitä ei viä postitettu niin tilasin siitä hyvästä uudet 48 Fajssit. ;D
Ne tosin tulee vasta seuraavaan kokoonpanoon. 8)
-
oliko moottori kuuma ku mittasit, jos on ni tankissa oleva bensa on kylmempää, tulee kaasareille ja on jonku aikaa ni moottorista tuleva lämpö saa sen laajenee
-
oliko moottori kuuma ku mittasit, jos on ni tankissa oleva bensa on kylmempää, tulee kaasareille ja on jonku aikaa ni moottorista tuleva lämpö saa sen laajenee
Ihan kylmiltään mittailin. Alkuviikosta pitäs tulla uudet neulavenat niin jos sitten säätelis ajan kans ne bensan pinnat. :)
-
Ihan kylmiltään mittailin. Alkuviikosta pitäs tulla uudet neulavenat niin jos sitten säätelis ajan kans ne bensan pinnat. :)
Nyt pysyy siinä mihin säätää.
Onkos ollu tapana laittaa joka kerta uudet kumitutti-prikat kun kaasarit käyttää irti?
Meinaan jos niitä parin viikon välein repii irti niin tarviiko joka kerta uudet? :2funny:
-
Eikai niitä tarvitse vaihtaa elleivät näytä rikkinäisiltä.
-
painuvat läjään aikaa myöten. laittaa jouset tilalle. oon jokkisautoihin tehnyt kumiputkesta niitä :D
-
Kylä tuntuu olevan pienillä asioilla ihmeesti vaikutusta.
Laitoin tänään pakoputkeen yhden pöntön lisää ja putki piteni jonkun 40cm niin nyt käväsee laihalla kun painaa kaasua/kiihdyttelee osakaasulla.
Ja karvan laiheni 2000-3000rpm välikin tasakaasulla. :idiot2:
Tarvii huomena koittaa vaihtaa kp suuttimet 38->45 ja jos se ei tee mitään niin veivailla taas pumpun iskuja vähän pitemmäks.
E: Eipä se juurkaa paremmaks tullu 45 kp suuttimilla. Tai tavallaan tuli kun normaalisti kiihdytellessä rikastaa juur sopivasti mutta lappu lattiaan tilanteessa käväsee laihalla ja nyppäsee välillä.Ja paikalla kaasua polkastessa käy tyhjäkäyntiä vaikeesti pari sekuntia sen jälkeen kun turhan isot noi 45kp suuttimet.
Koitin myös 60 tyhjäkäyntejä 1. pitimillä ja niilläkin tilanne parani muttei vallan korjaantunu,ja boonuksena matka-ajossa afr 11 kantturoilla eli ei hyvä.
Perskele kun toimi hienosti useamman viikon ja ajattelin tällätä putkeen yhden pöntön lisää ja jatkaa putken perään asti niin johan taas pääsi eroon siitä hyvästä toimivuudesta. :2funny:
Aiemminkin on kyllä kävässy mittarin mukaan laihalla kun tällänny kaasun pohjaan mutta ei niin laihalla että olis nypyttäny tms mutta laiheni varmaan juur sen ihan karvan että nyt empii/nyppää ja aiemmin ollu ihan kiikunkaakun varmaan.
Ja pintakaasulla afr oli aiemmin siinä 13-13.5 ja nytten likempänä 14 ja jos enempi vastusta ni menee sinne liki 15 ja ei tunnu kyllä tykkäävän niin laihasta kun meno vähän empivää silloin.
Ongelma johtunee uskoakseni siitä että tyhjäkäyntipiirin seos on ihan karvan laiha ja se yhdistettynä 36 kurkkuihin niin ei ihan piisaa kiihdytyspumppu paikkaan tarpeeksi nopeasti/riittävästi? Tai sitten pumpun iskua veivaamalla sais enemmän pänniä jouseen niin ruuttaisi ehkä nopeammin/pienemmilläkin kaasun painalluksilla.
Tilailin ny kaikista rikkaimmat tyhjäkäyntipitimet ja 58 tyhjäkäynti suuttimet.
Ja pykälää isommat pääsuuttimet kun sais olla kyllä vaikka karvan paksummalla täyskaasulla ja josko silläkin saisi tuota lappu lattiaan empimistä vähän eliminoitua kun olis vähän paksummalla koko alueen,ja kun tosiaan ei paljoa tarvisi paksuuntua niin empiminen häviäisi.
Tuleepa taas melkosta tarinaa.
Koitan huomena veivailla noita pumpun iskuja karvan pitemmäks ja koitan mitä sanoo samoilla suuttimilla millä aiemmin toimi hyvin.