Pitkäiskuvinokone (yhdistetty topic)

Tuollaiset valmiit paketit ovat aina kompromisseja johonkin suuntaan.

Nyrkkisääntöhän on paljealueen kanssa, että pidetään se 0.1 mm per 1000 rpm tai sitten 3 mm tai enemmän.

Ison alakerran kanssa tuo tasainen mäntä, joka jää dekin alle voi olla hyvinkin kustannustehokas ratkaisu. Huipputehoon tuolla ei varmaankaan ole kovinkaan paljoa
merkitystä.

Joku kuulemma ajelee 147 mm kangella ja 94.5 mm akselillakin ahdettuna noin 450 hv tehoilla ja + 650 nm väännöillä, niin ei se B230 lohko, nyt niin älyttömän huono ole, että heti ratkeaisi.

Lainaus jostakin. Mun mielestä aika hyvin kiteytetty

Moottori on kokonaisuus, jossa kanavien poikkipinta-alat tulee mitoittaa iskutilavuuden ja halutun käyttökierroslukualueen mukaan, venttiilien ajoitukset näiden ja puristussuhteen perusteella sekä lopuksi imu- ja pakokanavien kokonaispituudet siten että pulssit ajoittuvat oikein.

+Venttilien koko on suhteessa kanavan poikkipinta-alaan
Perus asiat kuntoon, sitten vasta ahtamaan

juu kyllä varmasti menee vakio venttiileillä ja kanavilla tukkoon, lienee sopivat venttiilit 2000cc alakertaan. eli jos männän voi jättää dekin alapuolelle niin käytännössä minkä vaan kannen saa siis käymään, kun mäntiä on vaikka minkä mallista ja kansipahviakin saa 0,68 millistä reiluun kolmeen milliin, ja kiertokankia saa oman maun mukaan.
16v kantta siis voidaan puristuksen puolesta käyttää, niin millä kaavalla venttiilien kokoa lähdetään hakemaan? sanotaan vaikka että maksimiteho olisi 6000rpm kohdalla

Kasipallo sanoo...

40-42 / 34-36

Ahdettu tai ei niin menee se ison alakerran viri potentiaali vähän hukkaan 530 vakio venttiileillä ja kanavilla. Vaikka vähän suurentais venttiiliä ja muokkaisi kanavaa niin pikkukansi taitaa alkaa ahdistamaan 4000rpm jälkeen?
Arkikäyttiksessä iso alakerta pienellä yläkerralla on kyllä hyvä. Tosin vinokoneen tapauksessa se on vain rahan tuhlausta

En oikein näe järkeä siinä että panostetaan reilusti alakertaan, suhteessa liian vähän yläkertaan ja yritetään pelastaa paketti ahtamalla

Tottapa tämä. Isompi alakerta vaatii enemmän läpivirtausta kannelta. Isot pojat sanoo et vakio pakosarjakin alkaa ahdistaan 300hv:n jälkeen. Kansigurut tietää varmaan paremmin asiat mut joku tekijämies joskus mulle sano et kyllä pikkukannestakin saa ihan soivan pelin kun tietää mitä tekee sille.

Onhan se ihan omaa tyhmyyttä ja taitamattomuutta jos panostaa päälle 20000Kr alakertaan eikä yläkerralle tee mitään. Samalla vaivalla voi laittaa nokalle d24 motin ja ryypätä tukholmassa rahansa.

Mitenkäs se ruotsin poikien sanonta menikään, jokainen hevosvoima maksaa 100 kruunua ku mennään yli 300hv. 

Nostetaanpa tämä ylös kysymyksellä.

Muistelen että Bxx-sarjan kampiakselista pystyis tekemään 89mm iskusen käyttämällä EVO mitsun (150mm) kankea, menikö oikein? Ja toinen asia mikä askarruttaa, miten tuohon osaa laskea millaisella puristuskorkeudella olevan männän tarvitsee?

Nostetaanpa tämä ylös kysymyksellä.

Muistelen että Bxx-sarjan kampiakselista pystyis tekemään 89mm iskusen käyttämällä EVO mitsun (150mm) kankea, menikö oikein? Ja toinen asia mikä askarruttaa, miten tuohon osaa laskea millaisella puristuskorkeudella olevan männän tarvitsee?

Ei näin. Kampiakseli määrää iskun pituuden. Vaikka laittasit T-fordin kanget niin iskun pituus ei muutu mihikään. Kun iskun pituutta muutetaan niin sillon aletaan laskeen sitä mitkä kanget ja mitkä männät laitetaan. Riippuu myös siitä onko kyseessä vapari vai ahdettu motti.

pystyis tekemään 89mm iskusen käyttämällä EVO mitsun (150mm) kankea

Ei näin. Kampiakseli määrää iskun pituuden. Vaikka laittasit T-fordin kanget niin iskun pituus ei muutu mihikään. Kun iskun pituutta muutetaan niin sillon aletaan laskeen sitä mitkä kanget ja mitkä männät laitetaan. Riippuu myös siitä onko kyseessä vapari vai ahdettu motti.

Tämä vastaus taisi mennä hieman metsään.

Tämä vastaus taisi mennä hieman metsään.

Perustelut?

Perustelut?

Valitsemalla kangeksi Mitsun veivin voidaan alkuperäisen akselin kiertokangen kaula hiota epäkeskeisesti 89 mm iskulle.

Muutenkin on järkevää näissä vehkeissä miettiä millä osilla saa mitäkin rakennettua ja miten niitä on saatavilla.

Valitsemalla kangeksi Mitsun veivin voidaan alkuperäisen akselin kiertokangen kaula hiota epäkeskeisesti 89 mm iskulle.

Muutenkin on järkevää näissä vehkeissä miettiä millä osilla saa mitäkin rakennettua ja miten niitä on saatavilla.

Jep. Jäi lukematta kunnolla tuo alotuskyssäri. Eli hiomalla kyllä onnistuu. Tosin tuollasella kampuralla saadaan "vain" 2.5L kone. Kannattaa pitää mielessä et kun jotain tekee niin sitten joutuu myös tekeen muille komponeteille jotain. Itellä riitti pelkkä kannen vaihto siihen et kytkin meni vaihtoon vaikkei tehot noussu kovinkaan paljoo.

Jep. Jäi lukematta kunnolla tuo alotuskyssäri. Eli hiomalla kyllä onnistuu. Tosin tuollasella kampuralla saadaan "vain" 2.5L kone. Kannattaa pitää mielessä et kun jotain tekee niin sitten joutuu myös tekeen muille komponeteille jotain. Itellä riitti pelkkä kannen vaihto siihen et kytkin meni vaihtoon vaikkei tehot noussu kovinkaan paljoo.

Sulake siirtyy aina eteenpäin? 

 Ja toinen asia mikä askarruttaa, miten tuohon osaa laskea millaisella puristuskorkeudella olevan männän tarvitsee?
Jos tietää alkuperäisen kangen+männän korkeuden kiertokangen keskilinjasta männän lakeen. Sitten vain vähennyslaskua.  B230= 191mm-4,5mm= iskunpituuden lisäys-150mm=veivi= tarvittavan männän puristuskorkeus=36,5mm, vissiin jotenkin noin?
OHO

Eli hiomalla kyllä onnistuu.

Pitkäiskuvinokonetopic kun on kyseessä...

Jos tietää alkuperäisen kangen+männän korkeuden kiertokangen keskilinjasta männän lakeen. Sitten vain vähennyslaskua.  B230= 192mm-9mm= iskunpituuden lisäys-150mm=veivi= tarvittavan männän puristuskorkeus=33mm, vissiin jotenkin noin.

Tuohon kun lisää vielä +3.5 mm epävarmuustekijän, niin männän puristuskorkeudeksi saadaan 36.5 mm.

Mitä mäntää ootte käyttäneet, kun tehdään evo mitsun veiveillä 89mm pitkäiskukone? Käykö esim. Aa merkkinen kuplavolsun "takomäntä" aihioksi 35mm lakikorkeudella?

Onko evo mitsun veivi vakiona h-profiili vai muuten vain kestävää mallia? Jos ei ja käyttää  h-profiili evo veiviä niin kunka paljon sylinteriputkeen pitää tehdä tilaa veiville ja onko vesikanavia siinä lähellä?

Jääkö tuollaiselle pikkumännän helmalle rittävästi tukea sylinteriputkessa alakuolokohdassa, jos putkeen pitää tehdä koloa?

Kun kk-kauloja hiotaan näin rajusti sivuun niin pitääkö runkolinjat oikaista yleensä vielä lopuksi (akselin taipumisen vuoksi hionnan aikana) alikokoon hiomalla ja pitääkö kk-kaulat oikaista vielä runkolinjojen oikaisun jälkeen uudelleen että kaikki on suorassa keskenään?

Paljon kysymyksiä uteliaalla