Ilmastotoimilla tuntuu olevan kiire.
Onko siis uutta autoa ostavan oikea ratkaisu juuri nyt joku muu kuin sähköauto?
Sähköauto on NYT ja TULEVAISUUDESSA paras ratkaisu, jos persus/lompakko kestää ja auto soveltuu omaan käyttöön.
Suomen sähköntuotannon CO2 päästöt tippuvat kuin lehmän häntä. Nyt ollaan jo painuttu alle 100 g/kWh ja 0-tavoite vuodelle 2035 saavutetaan tuoreimpien arvoiden mukaan jo 2030. Tosin tämähän ei ole koko totuus - laskennassa vain suorat päästö palamisesta ja huomiomatta jäävät mm. polttoaineen tuotanto (myös ydinvoimalat), voimaloiden rakentaminen (tuulivoimalan käyttöikä 20 vuotta) ja CO2+metaanipäästöt vesivoimaloiden patoaltaista. Menee vain sekä vaikeaksi että kovin epävarmaksi laskenta, kun lähdetään ymppäämään mukaan kaikkia raaka-aineiden hankinnakin päästöjä, joten toistaiseksi mennään näillä pelkästään piipusta tulevilla päästöillä.
Vaikka sähköauton valmistaminen aiheutta suuremmat CO2 päästöt - onhan niissä materiaalia sellaiset 500-600 kg/enemmän - niin elinkaarenaikaiset päästöt pienemmät. Onhan jo nykyisellä sähköntuotannolla päästö alle 20 g/km. Huom. nyt tarkoitan täyssähköautoa. HS koeajossa taas vaihteeksi lataushybridi, mikä pakkasilla hörppi 10 l/100 km (2348 g/km), vaikka verot maksellaan 26 g/km mukaan.
Vaan ne ongelmat. Täyssähköautoja on 0,65 % henkilöautokannasta. Ladattavien määrän odotetaan kasvavan 600 000 autoon 2030 mennessä, mutta sekin on hikisesti yli 1/5 osa autokannasta ja täyssähköautojen osuuden oletetaan silloinkin olevan tyyliin 1/3 osa ladattavista eli alle 10 % koko autokannasta. Itse kyllä odotan/toivon, että täyssähköautojen osuus kasvaisi nopeammin.
Ei todellakaan sähköautoilla liikenteen päästöjä puoliteta 2035 mennessä, kuten tavoitteena on. Ladattavien osuus voi silloin olla lähes puolet, mutku suuri osa näistä ladattavista kuitenkin hörppii sen 3-5 l/100 km...
Latausinfra on vielä kovin puutteellista eikä suomalaisten enemmistölle, joka asuu kerros- tai rivitaloissa, ihan käden käänteessä latauspiste järjesty kotipihaan. Etenkin mikäli ei edes ole sitä kotipihaa (kadunvarsiparkki). Tässäkään mielessä ei sähköautojen määrä voi kovin hurjaa kyytiä kasvaa, vaikka Suomen alta öljyä löytyisikin ja pääsisimme touhua rahoittamaan norjalaisten tapaan. Lisäksi raskaassa kalustossa sähkökäyttöisyys on pakettiautoja ja kaupunkibusseja lukuun ottamatta ihan lapsen kengissään. Suomeen rekisteröitiin viime vuonna 2 sähkökäyttöistä jakelukuorma-autoa.
Jos sähkökäyttöisyys ei passaa, niin toiseksi paras vaihtoehto on kaasu. Tässä vain verotuksella torpattiin näiden yleistyminen .... ja torpataan edelleen, kun maksellaan käyttövoimamaksua ja veroa fossiilisen polttoaineen eli maakaasun mukaan, vaikka sen tankkaajat lie jo kovin vähissä - maakaasu on jo biokaasua kalliimpaa. Uusien kaasuautojen tarjonta on heikkoa, mutta käytetyn ostajalla on vielä valinnanvaraa ja vanhankin auton voi muuttaa kaasulle, jos pystyy uhraamaan käytännössä koko takakontin.
Koska raskaaseen kalustoon ei hyviä vaihtoehtoja ole näkyvissä, kaasua ollaan ottamassa laajemmin käyttöön. On vaan aikamoinen purkkaviritys polttaa kaasua dieselmoottorissa. Pitää mm. käyttää koko ajan dieseliä sytykkeenä. Lisäksi paineistettu kaasu riittää vain nurkka-ajoon, joten pitkille matkoille ratkaisuna nesteytetty metaani. Sitä haihtuu "termospullo" tankeista koko ajan ja metaanihan on paljon hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu.
Jos ei kaasukaan passaa, niin seuraavaksi tarkasteluun lataushybridi tai latauskelvoton hybridi. Hyödyttää etenkin kaupunki/pätkäajossa, jossa polttomoottori heikoimmillaan. Tosin näiden toimivuudessa talvella... tai pikemminkin muulloin kuin lämpimällä kesäsäällä on suuria eroja. Tolkuttomimmat ratkaisut saa pakkasellakin kulkemaan sen 30 km sähköllä, mutta kone käy alle +7 lämpötiloissa käytännössä koko ajan tyhmäkäyntiä lämmön tuottamiseksi
Sekä vanhaan että uuteen kalustoon olisi mahdollisuutena myös etanoli eli E85, mutta verotuksellahan tämäkin tapettiin ennen kuin pääse kunnolla vauhtiin.
Vetyä meille pakkopullana myös yritetään syöttää. Siitähän hössötettiin kovin 2000-luvun alussa ja Suomeenkin rakennettiin 2 tankkausasemaa, jotka on purettu käytön puutteessa. Tämä on pähkähulluin ratkaisu. Loputon rahareikä, johon on muualla maailmassa kaadettu julkista rahaa jo 20 vuotta ja edelleen pitää kaataa. Vrt. tuulivoimaloiden tuotanto saatiin nostettua omille jaloilleen ja kaupallisesti kannattavaksi 2011-2017 käytössä olleella syöttötariffilla.
Näin hienosti toimii vetyautoilu Kaliforniassa
https://www.latimes.com/politics/story/2021-08-10/hydrogen-highway-or-highway-to-nowhereJa se vetyauton ympäristöystävällisyys... autossa pitää olla puskurina samankaltainen akku kuin hybrideissä (akkumineraalit) ja polttokennoon tarvitaan katalyytiksi platinaa yms. eksoottisia metalleja. Painoa ihan yhtä paljon kuin täyssähköautoilla. Vedyn tuotanto elektrolyysillä vie 55 kWh/kg ja nesteytys kuljetusta ja varastointia varten reilun 13 kWh/kg. Kovasti uutisoidaan, miten on vetyautolla onnistuttu jossain kihnuttamaan tankillisella reilut 1000 km. Vaan ne reaalimaailman kulutukset pätkäajossa muun liikenteen tahtiin ihan jotain muuta. Teknavi kun tällaista tekniikan ihmettä testasi, niin kaupunkikulutus lauhalla kesäsäällä 1,2-1,5 kg/100 km, vaikka maantiellä rekkojen tientukkona kihnuttaen pääsikin alle kilon.
https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/