Reilun vuoden ajan oli D6.
Pure-moodille en koskaan keksinyt juuri käyttöä, koska varsinkin näytön power-asetuksella (havainnollisin kulutus ja takaisinkeräys) oli helppoa ajaa pelkällä sähköllä hybridilläkin, kun vaan malttoi olla polkematta.
Regenerointi oli kuin oppikirjasta, mutta auto tosin liikkui enimmäkseen pitkiä matkoja. Diesel pyörähti n.2k kierroksille ja pysyi siellä jonkin aikaa. Näytössä käyttövoimaviisari putosi pohjaan, ts. sähkön voimavarat 0. Kun regenerointi loppui, akussa oli yleensä hiukan enemmän virtaa kuin aloittaessa, vaikka olisi ajanut vain tasaisellakin.
Työmatkalla meni suuntaansa n.15km diesel käynnissä. Tällaisessa ajossa keskikulutus oli 3,3l/100km. Oli kyllä jännää, kun kauppareissut ja nurkka-ajo laskivat aina keskikulutusta ja pidemmät reissut nostivat sitä.
Harmillisesti tuon yksilön matka jatkui kahdesti lavetilla.
Kerran heti uutena, kun matkaa oli taitettu pitkään vain sähköllä ja 12V järjestelmä kuivui täysin. (Ennakkotilausmalli, tehdas myi halvemmalla täysin varusteltuja sillä varauksella, että päivityksiä tulee tiuhaan ja palautetta kerätään.) Tämä korjattiin softapäivityksellä. Nykyään kaikki Volvon hybridit pakottavat polttomoottorin käyntiin, jos pienestä akusta alkaa varaustaso sukeltaa.
Toisella kerralla sylki jäähdytysnesteet maantielle.
Tämän lisäksi molemmat takalaakerit piti vaihtaa, kun autolla oli ajettu alle 60tkm. Aluksi uhkasi mennä kulumisen piikkiin ja omasta pussista, mutta Ruotsista tuli vastaus, että ei ole missään nimessä hyväksyttävää tämän hintaluokan autolle ja tehdas maksoi kaiken.
Verotus ei juuri dieselhybridiä suosi. Alennus sähköisyydestä tulee syödyksi jo siinä, että akusto nostaa käyttövoimaveroa painon muodossa.
Kaikin puolin todella miellyttävä auto kaikessa ajossa.