Ihan näin tiedoksi tähänkään saakka kaikki lakiasiat mitkä on päätetty eivät ole olleet järkeviä jotka on myöhemmin kumottu. Jännä myös että et tarkerruit minun kirjoituksiin, mutta kun mikan argumentoi asiat paremmin hyppäsit vain ne yli vaikka selvästi luit ne.
Lain laatijoiden asiantuntemattomuudesta olemme samaa mieltä, kuten jo eilen 20.2.2015 kello 18:09 vastauksessani sinulle jo kerroinkin. Tästä uudesta tarkistuksestasi huolimatta olen edelleen samaa mieltä, ellet pane pahaksesi?
Jännä juttu takertumisesta sinun teksteihisi johtuu siitä, että vain sinä olet haukkunut minunlaisiani s**tanan idi**teiksi. Vaikutelmaa vahvistaa sinun puoleltasi se, että jätit huomiotta minun vastaukseni mikan:lle eilen 20.2.2015 kello 18:17 ja nyt vastoin tosiasioita (taas kerran)
väität etten olisi vastannut. Jos sinulla on väitteidesi tueksi jotain konkreettista näyttöä etu- tai takasumuvalojen, hyväksymättömien xenonien ja hyväksyttyjen päivävalojen aiheuttamista todellisista ongelmista, nyt olisi hyvä aika viitata niihin näyttöihin, ettei olla pelkästään sinun väittämisesi varassa?
Harkitsin kyllä myös toiseen mikan postiin vastaamista, mutta jätin tekemättä, koska älyluurilla on vaikea editoida tekstiä ruudulla tarkasti. Jos näppäimistö olisi ollut käsillä jo eilen, olisin vastannut toiseen postiin näin:
Normaalinäköisillä ajovalot auttavat aina havaitsemiseen, sillä se on puhdasta fysiikkaa. Ja havaitseminen on taasen kaiken perusta liikenteessä. yli 90% autoilevista voi luokitella normaalinäköisiksi.
Valottoman auton havaitseminen on vain vaikeampaa kuin valollisen ja tämä on puhdasta fysiikkaa, eikä havaintopsykogiaa.
Puhut itsekin havaitsemisesta, joka on aika paljon muutakin kuin optiikkaa ja muuta fysiikkaa. Silmien riittävä näkökyky on välttämätön, mutta ei riittävä ehto liikenteessä näkemiselle. Tämän huomaa selvimmin motoristien ajokoulutuksessa, jossa jo vuosikymmeniä ajaneita "kokeneita" kuskeja opetetaan tietoiseen katsetekniikan käyttöön.
Näitä tekniikoita opiskelematon näkee hyvin usein sitä, minkä tietää näkevänsä. Tai luulee.
Tässä takavaloasiassa on yksi esimerkki optisen näkemisen ja havainnon merkityserosta. Valot erottuvat paremmin, se on selvää, mutta liikenteessä myös liikesuunta ja muutama muu asia vaikuttavat siten, että valojen lisääminen taakse lisäsi peräänajokolareita.
Tästä löytyy netti pullollaan hauskoja kuvia ja videoita, jotka osoittavat, kuinka helppoa ihmisen näkemistä on huijata. Syy on aina sama, näkeminen ei tapahdu silmillä optisena ilmiönä, vaan aivoissa, optiikan kuvaaman asian tulkintana.
Juuri näiden tulkintojen sopivuus tai sopimattomuus vallitsevaan tilanteeseen aiheuttaa eron silmiemme näkökyvyn ja kolaritilastojen välille.