Minusta tuo km perusteinen verotus olisi aivan loistavaa, mutta siinä pitäisi huomioida julkisen liikenteen mahdollisuus.
Jos matkan voisi kulkea julkisilla mutta haluaa ajaa autolla, sitä tarpeetonta ajamista pitäisi verottaa todella rankasti.
Tuossa taas piilee iso sudenkuoppa.
Pari vuotta sitten minulle todettiin eräästä valtion konttorista, että kyllä minulle julkinen on täysin vaihtoehto, kun kuljettava matka ei ole kuin 5km. Kuulemma oman auton perusteluksi ei kelvannut se, että lapsi piti viedä 10km päähän päiväkotiin toiselle puolen kaupunkia ja aikataulujen takia julkinen olisi ollut lapsen kannalta kaikkea muuta kuin hyvä.
Aamulla olisi pitänyt tehdä keskustassa vaihto ja jo tämän seikan takia lähteä tuntia aikaisemmin liikenteeseen. Kotiin palaaminen olisi saattanut kestää kaksikin tuntia pidempään, koska käytettävien linjojen bussit olivat usein täynnä kello 16.
"Kyllä ennenwanhaankin", joo toki. Työkaveri muistaa kuinka hänen isänsä ajoi polkupyörällä 20km päiväkodille joka aamu työkaverin istuessa etutarakalla silloin joskus 60/70 luvun taitteessa (oliko tuolloin edes päiväkotia? Päivähoito vissiin...). Tai oma äitini ajoi kahden mukulan kanssa puolen vuoden ajan kuplavolkkarilla 230km/siivu päiväkodin ja kodin väliä. Työpaikka oli 210km päässä ja päiväkoti 230km päässä.
Kuulemma aamulla lähtö oli 4:30 ja kotona oltiin ~8 maissa. Eläminen oli siis perheen silmin nukkuminen, ylös, autoon, ajelua, päiväkoti, autoon, ajelua, iltapala nukkumaan.
Se oli silloin. Ei tuo minulta (tai omilta lapsilta) onnistuisi, tosin nykyään moinen tilanne ei liene kovin todennäköinen. Ja eiköhän tuohon puuttuisi viranomaisetkin, lastensuojelullisessa mielessä...
Sitten tietysti voidaan miettiä myös lapsetonta, jolla on vaikkapa harrastustoimintaa tms. yhteiskunnallisesti merkittävää tekemistä (harrastustoiminta tuottaa ison siivun oheiskuluineen rahan liikkumisesta, eikä sitä voi suoraan väheksyä. Mielenterveystyöstä puhumattakaan). Jos bussilla kulkeminen olisi puolimahdotonta, ellei mahdotonta, onko omalle autolle tällöin riittävä peruste?
Yhteiskäyttöautot vielä hakevat toimintamalliaan, mutta niissä on potentiaalia. Tavispulliaista ei nimittäin se auton omistaminen kiinnosta pätkääkään, ellei ole olosuhteiden puolesta pakko sellaista omistaa. Mikäli yhteiskäyttöautolla, sähköfillarilla tms. kulkuneuvolla ne asiat voisi hoitaa liki yhtä helposti ilman auton omistamisen stressiä ja liiallisia lisäkuluja, väittäisin suurimman osan arkiautoilijoista luopuvan yksityisautoilusta.
Itseäni en laske tavispulliaiseksi autoilun suhteen koska olen kulkuneuvoista yleisesti kiinnostunut harrastaja. Väittäisin myöskin, ettei tämmöisten autofoorumien käyttäjäkunnasta kovinkaan iso osa ole noita "tavispulliaisia".
Sama homma jossain fillarifoorumilla. Siellä iskee helposti vauhtisokeus siihen, että kaiken voi hoitaa polkupyörällä, eikä nähdä metsää puilta.
Jottei kaikki toiminta vain loppuisi ja tämä valtio muuttuisi ihmisten valintojen sekä kulkemisen suhteen takaisin neuvostoliittolaiseen malliin, kannattaisi ihan kaikkien kulkuneuvoharrastajien vetää yhtä köyttä ja saada päätöksiin vaihtoehtoja, jotka olisivat kompromisseja. Esimerkkinä nyt vaikkapa tuo biopohjaiset polttoaineet, ne voisivat olla aivan mahtava siirtymävaihe niin pitkään, ettei liikenne ole enään riippuvainen poltettavasta energiasta. Verotuksen jatkuva kiristäminen tekee sekin kuopan itselleen jossain vaiheessa, kun ostovoima alkaa heikkenemään kaiken kallistuessa (ruoka ei leiju sinne kauppaan).
Mitä sähköautoihin tulee, niin hienoa on ollut vuosien saatossa huomata, kuinka paljon näitä on alkanut ilmestymään myös foorumilaisille. Jakakaa vain niitä kokemuksia. Näin saadaan myyttejä murrettua/vahvistettua ja pohdittua tulevaisuutta.