Kebakon 142 Sport | 2022 : stroker pt.2

Ei noita 215mm näytetä myyvän missään turboon erikseen, kun tehtaan turboissa tainnut olla aina pottapyörä ja 228mm levy. Rohkenen kyllä epäillä, että tästä koskaan voisi niin paljoa saada irti (yli 310nm), että rupeaisi luistamaan tuolla SRE + massalevy yhdistelmällä. Massalevy se turbossakin on mutta missä lie sitten ero?

Kyllä sitä turbon kytkinlevyä saa ihan motonetistä kunhan pistää ukot kaivelemaan noita osanumeroita vähän tarkemmin eri toimittajilta.

240 Turbon kytkin on 215mm littupyörällä. Mun mielestä siitä ei ole muuta iloa kuin jäykemmät jouset.

240 Turbon kytkin on 215mm littupyörällä. Mun mielestä siitä ei ole muuta iloa kuin jäykemmät jouset.

Näin vähän arvelin, että pitävyyden kanssa ei ole väliä kumpi lätty sielä välissä on. Jos nyt sattuu levyä ostaessa löytymään helposti, niin voisihan sitä siinä tapauksessa sen turbon levyn sinne laittaa.

Noniin. Hommat etenee joksenkin verkkaista vauhtia edelleen ja osia on täytynyt kelkkoa koneistamolle ja takaisin ihan urakalla.
Viimeisimpänä työnä vauhtipyörä oli tasoitettu ja veiveistä hoonattu yläsilmät 24mm tapille sopivaksi. Vihdosta viimein sain myös ne kk pultit niin pääsi alasilmätkin mittaamaan, jotka olivat toleranssien sisällä eli niille ei tarvinut tehdä mitään. Eilen toimitin moottorin pyörivät osat Lensulle tasapainotukseen.
Lohko on porattuna ja dekistä jouduttiin höyläämään -1.7mm, kun jotenkin oletin, että kuten aiemmissa 6 pulttisissa moottoreissa niin kaikissa B20 mäntä tulee ykk:ssa lohkon tasalle, vaan eipä tässä. Ei sitä kyllä olisi voinut siitä kiinni ruostuneesta aihiosta tarkistaakaan. Alunperin piti mennä 1.2mm tiivisteellä, mutta erinäisistä syistä ja omista epätarkoista mittavälineistä johtuen tullaan menemään 1.42mm cometicin peltitiivisteellä, jolloin paljeraoksi jää 0.87mm, kun tällä hetkellä mäntä ylittää dekin 0.55mm. Lohko ei ollut vielä ihan valmis niin piti toimittaa se vielä takaisin. Kaikki sylinterit on porattu, mutta vain 1 & 4 oli hoonattu sen verran, että mäntä liikkuu mittausta varten.

Noniin viimeisen päivityksen jälkeen jouduin toteamaan, että noita cometicin tiivisteitä ei toimitusaikojen puolesta ole oikeastaan enää edes tälle vuotta saatavilla piti sitten päätyä ottamaan männästä 0.2mm pois.


Kansi ja lohkokin olisivat nyt valmiita koneistuksien puolesta. Enää puuttuu maali päältä. Palotilat mitattiin vielä uudestaan ja pikkuisen viimeisteltiin kuvan ottamisen jälkeen. Kannesta lähti nyt lopulta se 2mm siivu ja puristussuhteeksi tulee tuolla 0.85mm paljeraolla n. 11.7x, täytyy vielä laskea sille tarkka, kun 0.8 se olisi ollut 11.8…

Kaikki pyörivät osat ml. Männät ja veivit kävivät Lensulla tasapainotuksessa ja iso kiitos sinne, kun ei tarvinut viikkotolkulla odottaa valmistumista vaan kaikki sujui ongelmitta järkevällä aikataululla

Lopulta vielä piti uudet nostajatkin laittaa tilaukseen. Noita halvempia (95g) chevyn pikkulohkon nostajia mitä kaikki b20 osia myyvä viritysosapulju myy ei ollut juuri mistään ainakaan fiksuun hintaan saatavilla niin ostinpa sitten suutuspäissäni nuo 73g versiot. Johan oli nostajille hinta keksitty, kun melkein 30e per laaki. Noh, lohduttaa se edes vähän, että ovat ainakin kevyet.
Samaan tilaukseen sitten pistin myöskin työkalun, millä pystyy noita 32mm venajousille kaivamaan sopivat jousikaivot, kun omalla luottokoneistamolla ei tuollaista noin pientä ollut ja ei se nyt niin paha sijoitus ollut varsinkaan kun ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen rakentamani tappikone. (Muita hyviä moottoreita kun ei ole olemassa )
Seuraavaksi oikeastaan, kun ostaisi enää tiivisteet ja maalaisi lohkon niin voisi ruveta kasaamaan moottoria. Opinnäytetyön kirjoittaminen pikkusen pistää kapuloita rattaisiin tämän ”projektin” osalta, mutta kyllä tää tästä vielä valmistuu

Eilen illalla oli taas maalarin juhlaa, kun pääsi hinkkaamaan 12h noita moottorin osia maalauskuntoon. Aloittelin tietysti lohkosta. Päästin siitä vanhat maalit ja ruosteet erinäisillä teräsharjalaikoilla pois. Sen jälkeen pikkusen karhensin vielä hiekkapaperilla kaikkia pintoja. Sen jälkeen laitoin maalinpoistoaineen muhimaan hihnapyöriin, lämppärin vesiputkeen, vesipumpulta lähtevään alavesiputkeen ja venttiilikoppaan. Vartin jälkeen huuhtelin painepesurilla vanhat maalit pois. Sitten hionta kaikille em. osille p80>p120>p180>p240>p320. Öljypohjaan tein jonkinlaisen loiskelevyn vielä jatkoksi alkuperäiselle, mutta sen hyöty jäänee kovin marginaaliseksi ottaen huomioon kuinka ison reiän öljypumppu vaatii. Ei ole kyllä ollut öljynpaineen kanssa ongelmia tähän asti vaikka on asfaltilla pyörittänyt ympyrää. Sen jälkeen sen hioin samalla reseptillä.
Kansi kävi koneistamolla ollessaan lasikuulapuhalluksessa ja samoiten uusi stefallinen jakopäänkoppa oli puhallettu, joten niille ei tarvinut tehdä enää mitään. Sitten tuttuun tapaan pohjalle ruiskulla kunnon epoksi kaikille osille. Punaisiin osiin mulla oli vielä RAL3002 2k akryylimaalia varastossa, jolla suihkin niihin pintamaalin. Hopeiset osat suihkin akryyli spraymaalilla, jonka sävyn kävin valitsemassa paikallisen varaosaliikkeen kattavasta valikoimasta. Sävy sattui olemaan juuri sellainen kuin sen halusinkin olevan. Mattahopeakin olisi ollut ihan jees noihin moottorin osiin, mutta suihkin lakan päälle niin sopii paremmin kiiltävän lohkon kanssa ja lisäksi helpompi pitää puhtaana tuollainen sileä pinta.







Tuo vanha vesipumppu oli maalauksen ajan suojana..




















Nyt ovat olleet kuivumassa n. 10h, joten kohta ruvetaan kasaamaan

Kaunista on.

Kaunista on.

Kiitos, volvon B20 on

Moottorin kasaamisessa ei päästy pitkälle, koska jos jotain sattuu niin se sattuu tämän auton kanssa. Noituutta.

Ensimmäisenä laittelin kampiakselin paikoilleen ja väänsin runkopukit momenttiin. Välissä redlinen kasausrasvaa. Sitten oli katkosvälyksien hierominen kohdalleen. Johan oli kovat männänrenkaat kun ensin normaalilla viilalla en saanut mitään aikaan, mutta timanttiviilaan vaihtaessa rupesi homma toimimaan. Kaikkia renkaita piti aavistus hioa, mutta nyt on välykset kohdallaan. Sitten vain järjestyksessä veivit ja männät paikoilleen.



Mittasin vielä, paljonko mäntä
Tulee yli ja nyt on kohdallaan.


Tähän asti päästiin.. kunnes


Eiköhän tietysti sitten viimeistä mäntää asentaessa käynyt niin, että sihtasin männänrengas puristimen samaan kohtaan kuin aiemmin ja käänsin kiinni… naps…kling… voi vi***
No eiköhän sitten kuitenkin jäänyt alemman puristusrenkaan pää johonkin  tuon puristimen väliin ja kiinni kääntäessä tulos oli ilmiselvä. 4 moottoria rakentanut tuollaisella ja muutaman ”tavallisella” versiolla.. ja nyt piti sitten sattua kun tätä moottoria on tehty jo muutenkin niinkuin iisakin kirkkoa.

No, eipä siinä maanantaina sitten etsimään m-renkaita jostain. Wössnerin tehtaalta varmaan saa tilaamalla. Wisecon mäntiin on renkaita myynnissä joka kulmalla ja paksuuden puolesta niistä sopis puristusrenkaat. Wisecossa on 1 - 1.2 - 2.8mm ja näissä wössnereissä 1 - 1.2 - 2.5
Menisiköhän ne yhtä lailla? Näissä wössnereissä on Nipponin valmistamat renkaat, mitkähän lie wisecoissa?

Tällänen puristin oli käytössä. Seuraavaksi varmaan hommattava sellainen kartio

Ite oon tykänny käyttää ihan noita perus m-rengaspuristimia.
Kartio toki paras.

https://www.biltema.fi/autoilu---mp/autotyokalut/moottorityokalut/mannanrengastyokalut/mannanrengaspuristin-2000021402

Tommonen löytyy, ja oli ihan ok mitoiltaan.

Komee motti kyllä tulossa.

Ite oon tykänny käyttää ihan noita perus m-rengaspuristimia.
Kartio toki paras.

https://www.biltema.fi/autoilu---mp/autotyokalut/moottorityokalut/mannanrengastyokalut/mannanrengaspuristin-2000021402

Tommonen löytyy, ja oli ihan ok mitoiltaan.

Komee motti kyllä tulossa.

Tuollaisella olen kanssa muutaman moottorin tehnyt, mutta tähän astisten kokemusten perusteella tuo mulla käytössä ollut on osoittautunut paremmaksi, jos ei nyt oteta tätä viimeisintä mukaan…

Sattuneesta syystä, kun ei moottoria pääse kasaamaan täytyy keksiä muuta ajanvietettä.
Ensimmäisenä kasailin kannen jo valmiiksi. Johan oli noiden venttiilinjousien kanssa taiwanilainen puristin kovilla.

Pitkien keskustelujen jälkeen venttiilivarren kumit tulee paikoilleen sellaisena kuin ne alunperinkin on myös näiden k-line kanssa.




Keinuvivustoakin jo hiukan hahmottelin paikoilleen. Jouset korvataan tottakai vielä putkella.


Sitten olikin aika kaivaa hytti pois kuivaajasta häpeämästä. Surullinen näky kun ollut täysin ajamatta juhannuksesta 2020… päällä oli melkoinen kerros jo pölyä, joten ensimmäisenä kunnon pesu.
Kylläpä muuten keulii ilman moottoria.


Sitten rupesin aiemmin hankkimiani -30mm jousia ruuvaamaan paikoilleen. Ja voi että oli mahtavaa pitkästä aikaa laittaa kunnon oikeaa 142 volvoa. Lisäksi kun vastassa on maalattuja mustia alustan osia eikä mitään ruosteisia korppuja ja kaikki pultitkin aukesivat nätisti  
Eiköhän noilla pikkusen saa vaappumista pois. Vielä kun saa hankittua ne bilsteinit ja 25mm vakaajat




Yksinkertaista ja kaunista
Olisi muuten varastossa maalatut takaylätukivarret. Täytyy niihin puristaa puslat paikoilleen ja ruuvata kiinni.


Maalipintahan oli myös päässyt aivan hirveään kuntoon seisomisen aikana. Hapettunut jotenkin aivan tuollaiseksi laikukkaaksi harmaaksi ja mystisiä naarmuja ilmestynyt sinne tänne, varsinkin linnunpas*** olivat syövyttäneet pintaa 
Noh ei siinä auttanut kuin ruveta myllyttämään taas. Onneksi 2 stepillä sai itseäni tyydyttävän lopputuloksen.

Ennen


Jälkeen


Vielä täytyy muutama paneeli ja sitten collinite päälle.

Aiemmin mainittu männänrengas ongelma ei nyt loppujen lopuksi ollutkaan niin suuri tai kallis homma onneksi. Rupesin hiukan selvittelemään niin toden totta myös wiseco käyttää nipponin renkaita. Kävin sitten heti maanantaina hakemassa lautamäeltä uudet männänrenkaat. Sattui olemaan samat ominaisuudet, sama profiili ja noh, siinä kun vertailin niin totesin että aivan sama rengas se oli siinä wisecossakin. Ainoa, että öljyrengas oli 2.8mm, kun näissä wössnereissä se on 2.5mm. Ei toki omalta osalta auheuttanut toimenpiteitä, kun ainoastaan se 2. Puristusrengas oli poikki. Eilen pääsin sitten taas työn touhuun ja puristin männän paikoilleen ja vieläkin sillä samalla puristimella, mutta tällä kertaa erityisen varovasti.


Sen jälkeen olikin sitten nokka-akselin vuoro, joka kertauksena vielä on siis S. Ostin kg:lta nokan kaveriksi tuollaista siihen tarkoitettua rasvaa, jota sotkin ihan huolella siihen, ettei menisi sileäksi heti ensikäynnistyksellä. No rehellisesti sanottuna koskaan ei ole ongelmia ollut nokan kanssa.


Samalla tuli myös näitä muita kauan kaivattuja päivityksiä, ettei tarvitse ajaessa aina jännittää että kestääkö vai ei. Eli teräksinen nokan päätylevy ja uusi holkki nokan päähän ja alumiini jakopää fiiberin tilalle. Alumiini, koska uskon sen olevan vähintään riittävän kestävä, mutta se on huomattavasti kevyempi verrattuna teräkseen.




Tämän jälkeen sitten oli aika koittaa kuinka lähellä mäntä käy venttiilejä. Kasailin 1 sylinterille venttiilikoneiston ja kanteen laitoin testin ajaksi pelkät sisäjouset 1 syl venttiileille. Sitten muotoilin sellaisen 4-5mm paksun lätyn muovailuvahasta männän päälle ja nostin kannenn kansipahvi välissä lohkon päälle ja vedin pultit sormikireydelle. Säätelin välyksen kohdalleen ja pyöräytin muutamia kertoja. Wössner suosittelee välykseksi imuventtiilille min 1.5mm ja pakoventtiilille 2mm. Noh, tällä ajoituksella ei tullut edes jälkeä tuohon mun 4-5mm paksuun muovailuvaha lättyyn niin hyvillä mielin voi kasata.

Samoilla vauhdeilla sitten katsoin tuota keinuvipujen geometriaa ja se on mielestäni aika lähellä mitä pitäisikin. Tässä kuva puolella eli n. 6.5mm nostolla. Keinuvipu on siis kohtuullisen lähellä vaakatasoa. Toki maksiminostolla sitten ollaan jo keinuvipu reilusti alaviistoon, mutta se nyt tällä nostolla on käytännössä väistämätöntä, jos haluaa mitenkään fiksun geometrian noille saavuttaa. Työntötanko on ihan ok mittainen. Vähän voisi olla lyhyempi, että olisi enemmän säätövaraa, mutta puhutaan millistä, max kahdesta. Jos alkaa näyttään että loppuu varat kesken tilaan kg:lta haluamani mittaiset vielä myöhemmin.


Sitten vielä lopuksi tsekkasin nokan päittäis (tai siis hammas)välyksen, jonka jälkeen päätykopat uusien stefojen kanssa paikalleen.

Öljypumppu oli luonnollisesti seuraava potilas. Sekin tuli kg-trimningiltä ja hämmästykseksi oli jopa volvon paketissa. Paketin mukana tuli ohjeet, jossa käskettiin putsaamaan pumppu ja vaihtamaan paineenrajoitusventtiilinä toimivan luodin tilalle mukana toimitettu pallo ja sille jousi. En ihan hahmottanut, että mikä tässä nyt on ideana laittaa se pallo sinne. Kuitenkin järkeilin, että kg tainnut myydä tappikoneen osia ennenkuin itse olen edes syntynyt niin pistetään se pallo sinne. Aiemmin mulla on ollut käytössä kumpaakin versiota enkä muista juuri eroa niiden välillä. Yhden prikan työnsin lisäksi vielä jousen alle. Kaiken varmuuden vuoksi tarkistin myös hammasvälyksen, joka oli luonnollisesti ok.


Kansi kiinni, omaiset ovat nähneet.


Nostajien pohjaan laitoin sitä samaa vaaleaa molyrasvaa ja pudottelin ne paikoilleen.


Vesipumppu on kaikkea muuta kuin helppokäyttöinen tämän jälkeen. Viilasin pultinreikiä ihan huolella ja niitä kumitiivisteitäkin madalsin useamman millin, että mahtuu väliin.


Hattu päälle. Kansipultit on uudet vakiot. Niitä lyhensin pari milliä. Oli ihan siinä hilkulla, että ei olisi pohjannut vakimiomittaisenakaan, mutta varuiksi otin hiukan pois. Eipähän ole heti lohko halki.


Mahtava moottori






Nyt olisikin oikeastaan kaikki tehtynä mitä tässä vaiheessa tehdään. Seuraavaksi moottori auton keulalle ja loput romut ympärille. Rauhaksiin on tullut tuo moottorin kasaus tehtyä, että ehtii mittailemaan kaikki välykset ja muuttuvat tekijät matkan varrella, mutta nyt se olisi valmis.

Ensimmäisenä oli edellisen päivityksen jälkeen vuorossa kampiakselin silmälaakerin vaihto. Sitten vauhtipyörä kiinni ja lopuksi asetelma.



Asetelman kanssa joutui kytkinhaarukkaa taittelemaan uuteen muotoon, jotta se ylettyy painamaan asetelmaa. Haarukka on vahvistettu jo aiemmin ja hyvä niin, koska asetelma toden totta on kohtuullisen jäykkä. Irroittaa kuitenkin hyvin nyt.


Sitten laatikko perään. Laatikkoa en maalannut. Sille täytyy jotain vielä tulevaisuudessa keksiä. Pitkää vaihdekeppiä en vaihda tai vaihteistotunnelia rupe silppuamaan.


Sielä lepää.




Ostin bauhausista 22mm sisä halkaisijalla ja 1.5mm seinämällä olevaa alumiiniputkea. Istuu juuri oikein keinuvipuakselin päälle. Otin oikeat mitat ja pätkin sopivat pätkät keinuvipuakselille. Lopputuloksena on tälläinen setti.


Paikoillaan. Hyvältä näyttää.


Sitten rupesin säätämään venttiilinvälyksiä kohdalleen ja säätövara niissä kyllä riitti, mutta pakko se on todeta että pakko hankkia lyhyemmät tangot. 1-2mm riittäisi. Nyt. Vain ottaa yksinkertaisesti keinun reunaan kiinni työntötangon kuppi täydellä nostolla.
Kokeilin myös noita nykyisiä tankoja lyhentää huonolla menestyksellä. Taino yhden -2mm koevedoksen sain tehtyä ja sillä venttiilinvälyksen sai säädettyä ihan mukavasti, mutta se koevedos meni kyllä kaikella muulla tavalla pilalle niin täytyy tilaila sopivat.

Perjantaina kun moottori oli paikoillaan lähdin kiertelemään maakuntia ja hankkimaan loppuja osia ja tarvikkeita. Kilometrejä tuli 600 sillä reissulla öljyt hankin samalla reissulla. Hetken pyörittelin mielessäni minkälaiset öljyt tähän ostaisin ja päädyin siihen tulokseen, että tässä vaiheessa se on aivan se ja sama käyttääkö muutaman kympin enemmän per öljynvaihto, kun muutenkin näillä nostoilla ja tulevilla kierroksilla kaikki muuttuu muutenkin rautapölyksi varsinkin venttiilikoneistossa. Amsoilin öljyt vaikuttivat mielenkiintoisilta hankin 4 purkkia sisäänajoa varten break in oilia ja 4 purkkia 10w30 z-rodia. Kummassakin on kohtuullisen suuri määrä sinkkiä ja tuo z-rod on nimenomaan korkeaviritteisille moottoreille laahaavilla nostimilla. Z-rodia on myös olemassa 20w-50 viskositeetilla, mutta täytyy kokeilla miten toimii tuolla. Kelien kylmetessä tuo 20w voi ruveta olemaan turhan jähmeää. Ohjekirja suosittelee ympärivuotiseen käyttöön 10w-30/40/50. Aiemmin öljyihin en ihan kauheasti ole käyttänyt aikaa, mutta nyt voisi oikeasti kokeilla mikä on paras viskositeetti.

Kivan näköistä 

Kivan näköistä 

Kiitos
kiva lukea, että vanha maamoottorikin herättää positiivisia tunteita foorumilla

Nyt kun ne työntötangot puuttuvat olen tehnyt rauhaksiin kaikkia muita oheishommia.
Ensimmäisenä kasailin moottoritilaan hiukan lisää tavaraa, pakosarjan, imusarjat ja kaasuttimet, laturin, startin, virranjakajan, syylärin ja flektin ym.

Syyläri tosiaan on alumiininen ”mallikohtainen” tiesin, ettei se ihan sellainen ole, mutta kohtuu helposti se siihen meni.  Tuohon keulalle kun olen mallailut 6 eri syyläriä ja tullut siihen tulokseen, että ilman runkopalkkien vahvikkeiden tai keulapalan isompaa leikkomista ei tuohon muuta saa. Tuossa on kuitenkin kenno huomattavasti paksumpi ja virtaa varmasti enemmän kuin kattilakiveä täynnä oleva 50 vuotias messinkisyyläri.
Letkulähdöt tässä olivat liian pienet, mutta se ratkaistiin helposti. Syyläri toimitettiin siten, että lähtöjen päällä oli kumiset/pehmeät muoviset tulpat joten niistä Leikkasin vain päädyt auki ja letku sopi siihen päälle suoraan, problem solved.
Flekti on edelleen etupuolella eikä se muualle mahdu. Flekti mahtui juuri päätyjen väliin ja sen kiinnitin sen samoin kun se aina on ollut: neljällä nippusiteellä kennon välistä ylä ja alareunasta.


Tulpanjohdot päivitin aiemmasta tuollaisiin ainakin mukamas performance malleihin. Onhan ne hävyttömän siniset, mutta jos toimittavat kipinän paremmin perille niin kelpaa mulle. Tulpiksi valitsin vaihtelun vuoksi densot, kun boscheja ei ollut hyllyssä. Aiemmin kyllä olen pärjännyt kaikkien rakastamalla NGK:lla.

Imusarjat ei ole mitkään kaikista parhaimmat tai kauneimmat. Alunperin ollut yksiosainen, josta vain tehty kaksiosainen. Vaatii myös aika paljon vänkäämistä ja kumivasaraa että sopii pakosarjan viereen. Kohdistaminenkin on aikalailla silmämääräistä, mutta en viitsi tapittaa enää noita sarjoja kun uudet/uusi on hankintalistalla. Jos nyt saisi ensin edes koko maailmanlopun laitteen toimimaan

Uusi Bensapumppu on sen verran iso morkula että se ei enää mihin tahansa mahdukaan. Alkuperäinen polttoainelinja on keulille asti täysin voimissaan enkä halua sitä teurastaa ja jättää pumppua tankin viereen akselin syvennykseen ruostumaan. Taitaa myös vatkata lämpöiseksi polttoaineen jo niin viileä paikka ei varmasti ole huonoksi. Parhaimmaksi paikaksi tuntui valikoituvan alkuperäisen imuilman ”kotelo” keulapalassa. Siihen se sopi kivasti, on viileässä paikassa ja toisaalta mahdollisimman kaukana kabiinista surisemasta.
Mutta onhan tuo vähän härski paikka kolariturvallisuuden näkökulmasta. Voisihan siihen tehdä jonkun tappokytkimen yhdistettynä öljynpaine-anturiin tms. Joka tapauksessa se polttoainelinja kulkisi keulan kautta tai hyvin läheltä joten saa olla tuossa.

Johdotuksia täytyy osin vetää uudestaan ja siistiä. Kovasti myöskin tekisi mieli sukittaa ja vähän siistiä noita ihan alkuperäisiäkin johtoja, kun 70-luvulla ei näköjään vielä liittimiä käytetty hirveästi. Alkuperäiset releetkin on yksittäisillä abikoilla ja johdot on aika näkyvästi. Mutta sitä ehtii suunnittelemaan vielä.

Tällä hetkellä tilanne on tämä:


Muuten autoon on tullut pohjasta hiottua kivien syömiä paikkoja puhtaaksi ja massattua uudestaan. Takana kursläpän edessä oli jo niin ohutta peltiä, että leikkasin palan pois ja hitsasin uuden. Näyttävät nämä syöpyvän tietyistä samoista paikoista, kun kivet syövät, sillä näitä jo aiemmin tehtyjä paikkoja saa tehdä uudestaan melkein joka vuosi ettei tule ruostereikiä.

Jarrut ei olleet jumissa, mutta levyt ruostuneet, varsinkin takaa. Niille annoin lisäaikaa ensi kesään hiomalla ne puhtaaksi ja maalaamalla keskiöt niistä. Samalla säädin käsijarrun.
Kotelosuojaa suihkin taas kriittisimpiin paikkoihin, erityisesti takakylkien sisälle, joissa on myös hitsisauma vaihdettujen takakaarien takia.

Niiden työntötankojen osalta on hiukan liikaa harmia taas tiedossa. Rupesin mittailemaan ja nykyiset ovat jotkut aivan erikoisen mittaiset: 223mm! Ne ”normaalit” chevyn nostajien kanssa myytävät ovat 218.3mm. Alkuperäiset 205.5mm.. kyselin KG-trimningiltä mittatilaus tikkuja ja heilläkin on materiaalipulaa, ensi viikolla ehkä tietää koska lisää saa. Saahan noita aihioita myös, mutta päät on loppu monesta paikasta

Jos on tietoa kuka tekee mittatilaus tikkuja niin paiskatkaa yv:tä. Pääsisi elämässä eteenpäin senkin suhteen.

Tänään myllytin auton loppuun ja vahasin collinitella. Samalla sai 240 luovuttaa vanteet tämän alle.

Pienet maistiaiset hämärässä ja sekaisessa tallissa otettuna.