Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Turbo- ja remmiahtaminen => Aiheen aloitti: Jopas_Jotakin - 06.05.2021, 22:03:56
-
Niin, sovin tässä tänään kaupoista v40 matalapaineturboVolvosta.
Tarkoitus olisi saada lisää tehoa, eli mistä aloitan?
Miten saan ahtoja suuremmiksi, minulla on kyllä hyllyssä joku kiinalainen bleed valve.
Mutta mitä pitää tehdä jotta saan tehot sieltä 160hp kieppeiltä johonkin 250hp kieppeille?
Nämä tinamoottorit on minulle ihan täysin uusia tuttavuuksia.
-
Suosiolla B4194T (tai muu 81mm porauksella) jos aikoo yhtään enempää virittää, ilman että kone on tikittävä aikapommi.
Muuten max 0,7-0,8bar ahdot, niin kestää ongelmitta.
Tai sit pitäis rajoittaa aika tehokkaasti se vääntö alas -> isompaa ahdinta ja rajoitetaan väännöt max 300nm tuntumaan. 350nm kieppeillä tainnut useimmilla tulla romua, joko lohko halki tai kanget taipunu.
Ja tietenkin softa tehtävä sille.
Ite nostin matalapaineturbosta kylmästi ahtoja vaan ohittamalla koko ahtopaineensäätimen ja tiukkaamalla hukkiksen tankoa, kun vuoti pahasti jo ylämäkeen osakaasulla ajaessa.
N. 1,1bar ahtoja sillä 12T ahtimella on liikaa, mut toimi silti "ongelmitta." 0,7-0,8bar on vielä suht järkevä sillä.
Luultavasti pakopesän sai jo halki, mut ei ihmeemmin oireillut..
E85 sekoituksen kanssa joutu ajelemaan, kun laitto isommat suuttimet.
Vielä isommat ois tarvinnu, että ois saanu pelaamaan pelkällä etanolilla.. tai sit softaan muutoksia (järkevin)
Vääntöä sen verran et ihan puhtaalla tuurilla selvis ilman että kanget tai lohko antautui. Eikä nuo männätkään kovin kummoisia paineita kestä, varsinkaan jos vielä pääsee nakuttamaan.
Mut gsf dyno näytti n. 170hp / 300nm 50% E85 sekoituksella. Parhaimmillaan 180hp/330nm
Vakiona n. 133hp / 225nm.
Ei siinä mitään mieltä oikeen ole, kun ahdin menee tukkoon jo 4500rpm kohdalla ja sit käppyrät laskee ku lehmän häntä.. mut ihan pirteän tuntuinen oli, ja tomaattiaskillakin sai pito-ongelmia aikaan kohtuu reippaan vääntöpiikin vuoksi silloin kun ei laatikko luistanut (ominaisuus).
14T ahtimella saa lisää voimaa (T4:sta), mut sit hajoamisen riski on aika korkea ainakin jos reilummilla ahdoilla ajelee jota ei rajoiteta millään tapaa eli taas tulee sitä alavääntöä liikaa.
-
Esimerkki.eli Juho_lta hommasin männät ja veivit yhteen kaverille korjattavaksi tulleeseen -01 2.0 T4 automaattiin jossa oli bsr steg1 virisofta. Yksi veivi ihan s-mutkalla ja männäntappien juuresta haljennutkin.
On ilmeisesti softannut tuon jo takaisin vakio T4.
Alavääntö kuten Juho_ laittoi on liikaa ainakin veiveille ja otin tuon kivannäköisen s-veivin männällä kotiin muistutukseksi. H profiileilla kestävyyttä jonkunverran 2.0 kokoseenkin saanee mutta 81mm - 83mm koneiden virityskestävyydessä ero on kuitenkin hyvin selvä.
Manuaalissa ainakin omassa -00 2.0T oli 228mm kytkin joka kestänee uutena max 350Nm, T4 on 240mm ja 450Nm tasoa.
Omassa vakio 12T ja ahto nostettu mekaanisesti 0.65bar. yleensä pakopesät halkeavat ihan ajan myötäkin näissä 12t/14t ahtimissa
Ps. Näihin x40 saa bolt on sarjana myös mitsun 19t ahdinta, siihen lisäksi 2.0 vaparin nokat, parempi ic ja 3"dp + putkidto sekä isommat suuttimet niin pääsee jo hiukan pidemmälle.
-
Juu seuraava, hyvin lähellä oleva raja on sit tuo lohko joka ei oikein tykkää siitä väännöstä.
Sitä en toki tullut ajatelleeksi, miten paljon sais rajaa venytettyä jos laittaa rakotulkit lohkoon ja tietyst h-profiilit.
Luultavasti männät leviää jokatapauksessa matalapaineturbosta herkästi.
-
Jos virittelis vaan sitä 240:stä ja ajelis arkiajot sit ihan vakiona.
Onhan tuo ihan mukavan vääntävä kone kyllä jo vakionakin.
Verrokkina on opeli 2006 vm. 2.2l kone, niin kyllä tuo 2.0t tuntuu vääntävämmältä.
Ja niinhän se onkin 220 vs 240nm...
Ja sitten saa luopua tuosta kolme vuotta pihalla olleesta chrysleristä joka on kyllä kolme vuotta toiminut täydellisesti ja mennyt joka vuosi katsastuksesta läpi, maksoi aikoinaan 200 yheltä juopolta.
Yheltä juopolta 40€ ja kahella viskipullolla tuokin v40 haettiin... :D
Eli eipä ollu kallis! :D
-
Nyt voi jo hinnan julkistaa kun nimet on papereissa... :D
-
Halpa ainakin on ollut.
Takapönttö jos sulla vakio niin se on eniten kuristavin kohta näissä, pelkällä läpivirtaavalla takapöntöllä saa jo useamman konin ulos. Tuohon kun yhdistää paineen noston 0.7-.08bar niin eron täysin vakioon tuntee.
-
Otin sen muovisuojan ja lämpöpellin pois että pääsee kohteisiin käsiksi, ni onpa jännä sytytysjärjestelmä tossa. Kas coil-on-plug puolaa, joita ajettiin hukkakipinänä sillain että kahdesta Cop-puolasta lähti molemmista yks tulpanjohto erikseen tulpalle, normaali tulpanhatulla.
Miksei perus hukkakipinää tai sitten oikeita cop puolia niin että ois joka pytyllä.
Mikähän pointti tommosessa systeemissä on muuta kuin pieni rahansäästö...
-
Eipä siinä muuta oo kun että säästetty valmistuskustannuksia.
Todenneet vaan että tuollainen systeemi riittää tähän, eikä suorasytkälle ole oikeeta tarvetta. :)
Toki suorasytkää herkempi taitaa olla ongelmille.
-
Purin vähän koneen ympäriltä paneeleita, mutta miten helvetissä asennan bleederin tähän, koska se letku joka menee kompurakotelolta hukkikselle on todella todella hankalassa paikassa ellei pura puolta autoa ympäriltä.
-
Se letku menee ahtopaineensäätimelle joka on muistaakseni putsarikotelon vieressä.
Keltaisella merkitty joka tulee hukkaportilta.
-
Voinko ottaa siitä keltasella merkitystä letkusta t-kappaleella letkun ahtopainemittarille? Vai mistä se kannattaisi ottaa?
Ja voinko työntää bleederin tuohon keltaisella merkittyyn letkuun t-kappaleella.
Ja vielä semmonen juttu että lambdavalo sytty ja ihan hienoisesti nykii/nypyttää kun täyskaasulla kiihdyttää...
Vielä yks kysymys, miten näissä huomaa milloin turbo tulee mukaan, kun ainakaan tässä autossa ei turbon mukaantuloa huomaa mitenkään.
Mulla on ollu aiemmin 240 turbo -Volvo ja siinä kyllä turbo tuli mukaan kunnon hevosenpotkulla.
-
Se keltaisella merkitty letku on hukkaportin ohjausta varten, eli sitä ei ahtopainemittarille voi käyttää.
Lambda merkkivalo on moottorin häiriövalo, eli kertoo moottorinohjauksen tallentaneen vikakoodin; joko päällä tai vikamuistissa.
Se mistä se herjaa, selviää vaan obd vikakoodinlukijalla.
-
Se keltaisella merkitty letku on hukkaportin ohjausta varten, eli sitä ei ahtopainemittarille voi käyttää.
Lambda merkkivalo on moottorin häiriövalo, eli kertoo moottorinohjauksen tallentaneen vikakoodin; joko päällä tai vikamuistissa.
Se mistä se herjaa, selviää vaan obd vikakoodinlukijalla.
Voinko kuitenkin laittaa tommosen perus bleederin siihen keltaisella merkittyyn letkuun, ja nostaa ahdot sinne 0.7bar ilman mitään ongelmia.
Mistähän kohtaa ahtoputkistoa olis hyvä ottaa ahtopainemittarille "signaali", eli alipaineletku, vai teenkö imusarjaan semmosen 27 npt kierteen, jollasia nippoja mulla on hyllyssä, ja nappaan sitten semmosesta mittarille ali/yli paineen.
Entäs tuo ahtopaineiden nousu, sitä ei taida tietää ennen ku saan mittarin paikoilleen, en aio asentaa autoon pysyvästi mitään lisämittareita, joten otan vaan sen mittarin keskikonsoliin ja vänkäri saa kattoa lukemia kun kiihdyttää...
-
Jos haluaa ahtopainemittarin näyttävän myös alipainetta, täytyy letku vetää imuventtiilin ja kaasuläpän välistä, eli toisin sanoen imusarjasta.
Vaihtoehtoisesti letkun voi vetää myös ahtoputkesta tai ahtimen kompurakotelosta mutta silloin mittari ei näytä alipainetta.
-
Löysin imusarjasta nipan, josta lähtee alipaineletku johonkin, ilmeisesti semmosesta voi t-kappaleella ottaa mittarille painetiedon.
Yks juttu rupes kans kiinnostaan, minkä turbon tarvin, joka sopisi suoraan paikoilleen, mutta riittäisi vähän pidemmälle kuin tuolla alkuperäisellä turbolla. Ihan 240hp riittää, kunnon turbolla kone jaksaisi kiertää paremmin ku pakopaineet ei kasvais niin älyttömäksi. tuo turbo on kyllä järettömän pieni ku on ollu gt45:ta ja hx40superia. Mulla oli joskus 240 turbo volvo niin siinäkin oli isompi turbiinikotelo.
Miten noissa ic ja downpipe riittää?
Entä suuttimet, ehkä stage 1 vireinä vois kuitenkin mulla olla se 200hv, mitä kaikkia mä tarvin siihen, ahtopaineiden nosto 0.7-0.8bar huiteille ja lastu? Riittääkö suuttimet sinne 200hp asti?
-
Nyt asensin ahtopainemittarin ja alipaineet menee tyhjäkäynnilläkin pohjaan, siinä ei tosin ollu asteikko ku 30 mitä yksiköitä ne nyt onkaan elehopeapatsaita tjsp.
Mutta kyllähän se kuutta psitä ahtaa ja ahdot on tapissa vähän alle 3000rpm kakkosella ja aiemmin kolmosella.
Mutta mikähän siinä vois olla kun polttaa lambdan valoa ja on hankala käynnistää ilman että antaa kaasua...
Toinen on tietty että asennanko mä ton kiinalaisen bleed valveni siihen keltaiseen letkuun sinne sulakeboksin päätyyn, ajattelin nostaa 9psi:hin paineet, onko liikaa jo? :idiot2:
-
Lambda merkkivalo on moottorin häiriövalo, eli kertoo moottorinohjauksen tallentaneen vikakoodin; joko päällä tai vikamuistissa.
Se mistä se herjaa, selviää vaan obd vikakoodinlukijalla.
Eli vikakoodeja lukemaan jollain testerillä, sillä pääsee alkuun.
9psi on n. 0,62bar, eli ei ole liikaa.
Joko vikatilan vuoksi ei ahda sitä noin 0,5bar, tai sit siinäkin on hukkaportin jousi kuoleentunut tai esijännitys romahtanut. Toki voin olla väärässäkin, että täysin ehjässä yksilössäkin voisi olla noin 0,4bar ahdot (6psi).
Muistaakseni omassa jäi sillo alle 0,5bar vakiona, ja hukkaportin esijännitystä piti tiukata ettei hukkaportti hiipinyt auki esim. jo ylämäkeen ajaessa osakaasulla.. (piti rasittavaa vihellystä sen vuoksi)
-
Mikäli tuossa on samat nokka-akselit kuin B4194T (T4 mallin moottori), niin se millää HX40 ala kiertää sen paremmin. Koska ne on aika laimeat nokat ja ei T4 kanssa ole senkään takia kierroskone. Ainakin omasta mielestä tuo T4 kone on ihan riittävän hyvä tavalliseen ajoon vakionokilla. Onhan noihin T4 laitettu tietääkseni 2.0 vaparikoneen nokkia, mutta ne tarvitsee ECU uudelleenohjelmoinnin muistaakseni.
Itse kyllä laittaisin sinne mielummin T4 moottorista Mitsubishi 14T ahtimen, eikä mitään Holsetteja joka herää millään kierroksilla ja saa vain moottorin rikki nopeammin. Tuon auton vakioturbo on muuten Mitsubishi 12T. Tuollainen 14T menee sinne suoraan paikalleen mielestäni.
-
Kuka tässä on holseteista ja virinokista puhunut?
-
Sitä vain, että eipä T4 B4194T moottorikaan ole miksikään kierroskoneeksi tehty. Joten se yläpään vetokaan ei parane paljoa vaikka 14T ahtimella, johtuen vakio nokka-akseista jos ne on samat kuin T4 koneessa tässä 2.0T mallissakin.
-
Nyt ahtoja on sen 11psi ja kyllähän auto kulkee ihan eri tavalla kuin ostaessa, pitää vielä hommata se vikakoodinlukija.
Onko tuossa pakoputkessa missä suurin vastus, downpipessä, katissa, äänenvaimentimissa jne. Jos vähän modailis putkistoa niin sillä yleensä saa turboautoissa aika ison vasteen aikaseksi.
Mutta kyllä tuo nytkin kulkee aika hyvin. ::) ::)
-
Takapönttö joka ei vakiona ole läpivirtaava on ahistavin kuten aikaisemmin jo kirjoitin. Vakio 12t et saa uloskaan niin paljoa tehoa että dp, katti, tai välipönttöä tarvitsisi isontaa.
2.0T ja T4 ero on ahdin ja softa, muut ic, suuttimet, putkisto, nokat jne ovat molemmissa malleissa samat. T4 mitsu t14 käy täysin bolt on tuon 12t tilalle.
Ahtopaineen mekaanista nostoa liian ylös ei ecun vakiosofta sitten oikein tahdo ymmärtää niin mäntäpistiäis porsimus herkemmin edessä. Ecun äly riittää korjaamaan sinne 0.8 bar tasolle, siitä yli menee herran hallussa. Näin ainakin bensalla, etanolilla ei hajua.
-
Olikos se vakioputki 2,5" muistaakseni näissä, eikös se riitä lastutetussa T4 sinne 230hv vielä hyvin. Eli antaisin sen pakoputkiston kyllä olla.
-
On 2,5" putkisto.
Takapönttö kannattaa mm x40.fin mukaan joko omaan muokata sisältä linja uusiksi eli suoraksi tai uusia läpivirtaava pönttö niin ainut todella hyödyttävä viritys pakoputkeen vakioromuilla. Takapönttö näissä on tehty puhtaasti vaimentamaan ääntä niin virtaa aikasen huonosti läpi.
Noita T4 on pelkällä softamuutoksella omilla vakioromuilla penkitetty softasta riippuen 215hv -235hv välille.
2.0T saanee viisaasti softattuna noin 190hv ulos, yli sen jos haluaa mieluiten vaihtaa sovinnolla tuon T4 ahtimen.
-
Kannattaa muistaa myös se porauksen ero 83mm vs 81mm kun virityshommia suunnittelee. Noita 83 lohkoja vissiin puhjennut jo 60hv per sylinteri.
Joku syy siihen epäilemättä on ollut että nuo vakavammat tehdasturbot on kaikki 81mm porauksella.
-
Kuinkahan kauhea pörisijä siitä tulis, jos vaihtais tuon takapöntön mallia itse muokattuun...
Kun en halua mitään pörisijää tosiaankaan, eikös itse ahdinkin vaimenna ääntä...
On tuo tuolla 11psi ahdoilla jo ainakin yksin ajaessa ihan ripeä, tosin vääntöä ei alta kolmentonnin mahdottomia ole, vaikkakin kone vetää ja käy tosi tasaiseen.
Pitää vaan tuo vikakoodi saada nollatuksi ja luetuksi...
-
Oiskohan halvimmat testerit olleet 30-40€ luokkaa.
Joku jossa livedata ominaisuus, niin sellasen hommaa ja alkuun voi lukea vikakoodit ja tarvittaessa nollata.
Se vikakoodin nollaus kun ei korjaus ole. ;)
-
Vm raja näissä lukemisessa menee 96-00 ja 01-04 eli uudemmissa saa lukijoilla kunnolla tietoa ulos koneesta sekä myös abs, srs jne.. Oma kun -00 niin pääsee esim icarsoftilla tai palikka ja torque pro vain moottoriin ja koodit voi lukea sekä nollata eikä sielläkään montaa kohtaa löydå mitä voi livenä seurata. Voi olla että jollain muulla kuin orkkis vol fcr noihin pääsee mutten ole jaksanut etsiä.
-
Näytti vikakoodinlukija että kampiakselin asentoanturi olisi rikki.
Sen lisäksi lambda-anturin esilämmitys ei toimi.
Voisiko olettaa, että kun vaihdan tuon asentoanturin niin aina kun lambda on lämmin niin kone toimii kunnolla vai pitääkö lambdakin vaihtaa. :idiot2:
-
Lambdan esilämmityspiiri jos on rikki niin asentotunnistin ei siihen anturiin eikä toimintaan vaikuta yhtään mitenkään. Omassa veti aika rikkaalle esilämmityspiiri hajalla eli sotkee seosta..
Uusi lambda ja ntk/ngk orkkis joka toimii etenkin jos viilatakin meinaa.
Tuo kampuran asentotunnistin ei kuvaa miten häröilee, nokan asentotunnistimen omaani olen vaihtanut ja puutunut voima kiihdytyksessä oli oireena vikakoodin lisäsi.
Ps. Takalambdasta joka katin toimintaa ja päästöjä seuraava jos lämmityspiiri menee ei vaikuta seokseen kuin lievästi ja pidemmällä ajanjaksolla. Etulamda ohjaa seosta joten vaikutus on välitön.
-
Minulla ei voimaa puutu mutta kylmänä saa sahata samperin kauan käyntiin.
Mitä oireita se kampiakselin asentoanturin hajoaminen sitten tekee, kai se kannattaa vaihtaa, kun ei kerta ole kallis ja kerta sieltä vikakoodia puskee.
Jaa että NGK merkkinen lambda olisi hyvä, vai?
Minäpä katon vielä että näyttääkö tuo mun vikakoodinlukija joitain vikanumeroitakin...
-
Koodit oli siis: P0335 ja P0135
-
Starttiongelmat voi hyvinkin tulla kampuran anturista.
Ntk = Ngk eli sama firma on alkuperäinenkin lambda näissä. Virossa esim aeromotors taso puolet suomen hinnoista.
-
Se ei käytä sitä lambdaa ollenkaan jos lämmityspiiri sökönä = vikatilassa, ja tod.näköisesti käy selkeästi rikkaalla.
Voi olla toki johtovika tai liittimessa pinnit hapettunu pilalle, mut epätodennäköistä näissä.. toisen merkkisissä yleisempää jälkimmäiset..
Lämmityspiirin voi tietysti mitata vielä lambdalta, että onko mitattu vastus ohjearvoissa, mut voisin lotota että 99% todennäköisyydellä ei ole mitään yhteyttä tai sit heittoa merkittävästi.
Laadukkaat tarvikkeet tai OEM antureiden kanssa.. näissä taitaa toki tarvike Bosch jne toimia ihan ok.
Kampiakselin asentotunnistimena siis.
Eli ei mitään ridexiä, triscania tms. - ei tuu kun ongelmia. ::)
-
Eli koodi on P0135, Happianturin lämmitysvirtapiiri, kenttä 1, anturi 1.
Onko tuo rikkinäinen nyt sitten se säätöanturi vai määritysanturi? :idiot2: :idiot2:
-
Siellä on ns. säätölambda, eli joka on ennen katalysaattoria ja tarkkailee seossuhdetta (happipitoisuutta oikeastaan).
Eli sitä juurikin herjaa jossa lämmityspiiri avoin.
Katalysaattorin valvontalambda on sit nimensä mukaisesti katalysaattorin jälkeen ja on sit anturi 2.
Yleensä ensin mainitaan esim. pankki 1, anturi 1. Tai pankki 1, anturi 2 joka kertoo sijainnin.
Näissä kun on vaa 2 lambdaa yhteensä, niin puhutaan vain yhdestä pankista, joten on vielä helppo selvittää mikä lambda on mikäkin.
-
No nyt alkaa olla jo Volle kunnossa, lähtee käyntiin kuin palmun alta uudella lambdalla.
Kampiakselin asentotunnistimen vikakin häipyi itestään, eli enää ei polta lambda-valoa eikä vikakoodinlukija näytä mitään vikakoodia.
Sitä tässä rupesin miettimään että tuohon pitää jakohihna vaihtaa, niin jos samalla vaihtaisi ne vaparin nokat, niillä saisi hilattua kierrosaluetta ylöspäin, eli saisi vähän sitä alavääntöä pois joka tappaa sen koneen.
Tietty siihen tuilisi sitten joko 16t tai 19t ahdin, eikö nuo molemmat oo bolt-on turboja, ainakin kl-racingin sivuilta saa merkkikohtaiset kohdasta 16t ahtimen, ja noita 19t ahtimia sai jostain päin ruotsia aika halvalla, en nyt vaan saa päähäni että mistä. Eikös tuommoinen 16t tai 19t myöskin herää ylempänä jolloin ei tule sitä konetta tappavaa alavääntöä...
-
No nyt alkaa olla jo Volle kunnossa, lähtee käyntiin kuin palmun alta uudella lambdalla.
Kampiakselin asentotunnistimen vikakin häipyi itestään, eli enää ei polta lambda-valoa eikä vikakoodinlukija näytä mitään vikakoodia.
Sitä tässä rupesin miettimään että tuohon pitää jakohihna vaihtaa, niin jos samalla vaihtaisi ne vaparin nokat, niillä saisi hilattua kierrosaluetta ylöspäin, eli saisi vähän sitä alavääntöä pois joka tappaa sen koneen.
Tietty siihen tuilisi sitten joko 16t tai 19t ahdin, eikö nuo molemmat oo bolt-on turboja, ainakin kl-racingin sivuilta saa merkkikohtaiset kohdasta 16t ahtimen, ja noita 19t ahtimia sai jostain päin ruotsia aika halvalla, en nyt vaan saa päähäni että mistä. Eikös tuommoinen 16t tai 19t myöskin herää ylempänä jolloin ei tule sitä konetta tappavaa alavääntöä...
Niissä bolt-on ahtimissa on sama pakopesä kuin vakio 12/14T:ssä.
-
Paljonkos sillä 14t ahtimella voi havitella tehoja, jos laitetaan parempi välijäähy, putkisto ja custom softa.