Kebakon 142 Sport | 2022 : stroker pt.2

Hienoa ennakkoluulotonta rakentamista, arvostan.

Klaukkalassa ja Jämijärvellä varmaan jo kämmenpohjat hikoilee kun uusi kytkinkoppatähti on syntynyt 

En usko että on juuri väliä vaikkei flektin vaikutus kata öljyjäähdytintä. Mulla oli aiemmin öljyjäähy pystyssä syylärin vieressä apukuskin puolella niin, että jäähyn liittimet tuli suoraa tuon pellin läpi konetilan puolelle.
Nykysin öljyjäähdytin on etulipan takana ilma-aukon kohdalla kuskin puolella, 142:ssa siis näin. Molemmissa lokaatioissa toimi/toimii hyvin. Sulla on molempiin ratkaisuihin verrattuna se vielä paremmalla paikalla ajoviiman kannalta.

Hienoa ennakkoluulotonta rakentamista, arvostan.

Klaukkalassa ja Jämijärvellä varmaan jo kämmenpohjat hikoilee kun uusi kytkinkoppatähti on syntynyt 

En usko että on juuri väliä vaikkei flektin vaikutus kata öljyjäähdytintä. Mulla oli aiemmin öljyjäähy pystyssä syylärin vieressä apukuskin puolella niin, että jäähyn liittimet tuli suoraa tuon pellin läpi konetilan puolelle.
Nykysin öljyjäähdytin on etulipan takana ilma-aukon kohdalla kuskin puolella, 142:ssa siis näin. Molemmissa lokaatioissa toimi/toimii hyvin. Sulla on molempiin ratkaisuihin verrattuna se vielä paremmalla paikalla ajoviiman kannalta.

Näillä taidoilla ja välineillä saa kyllä jatkossakin tehdä ammattilaiset nuo hommat 

Järkeilin myös tuon öljynjäähdyttimen kanssa, että eipä sillä taida merkitystä olla puhaltaako flekti siihen vai ei. Todennäköisesti ainoita tilanteita jossa jäähdytystä ihan oikeasti tarvitaan on raskaassa ajossa radalla tmv. jolloin ajoviima joka tapauksessa puhaltaa sen läpi. Toki olen tällä ajanut ilmankin eikä ole mitään ongelmia ollut. Ajokin on tosin ollut vain maantiellä. Kuitenkin tässäkin oli syynä lähinnä ”varmuuden vuoksi” asentaa se ja ehkä se jossain näkyykin, mutta pikkuhiljaa olen lähtenyt viemään autoa enemmän ”race” henkiseen suuntaan. 190hp vapari tappikone on nimittäin aivan järkyttävä ajaa liikenteessä, kun sopivaa kierrosaluetta ja vaihdetta ei nopeusrajoitusten puitteissa löydy, peltorit on oltava aina päässä ja keskikulutus on oikeasti 20L / 100km  98E5. 

Laatikko kun oli hitsattu ensimmäisenä tein siihen uudet tiivisteet, kun missään ei ollut m400 tiivisteitä saatavilla, mistä olen lähiaikoina osia tilaillut tai kysellyt. Homma sujui helposti, kun suhautin harson sprayta tiivistepinnalle, painoin paperin kiinni siihen ja otin pois, jolloin jäljelle jää täydellinen sapluuna leikkaamiselle ja tiivisteistä saa ihan yhtä hyviä kuin kaupasta ostetuistakin. Sen jälkeen pyyhkii sprayt pois tinnerillä tiivistepinnasta.
Tiivisteiden jälkeen kasailin laatikon siihen kuntoon, että sen saa änkeä paikoilleen. Sitä ennen kuitenkin oli vaihdettava kytkinlevy. Uusi levy oli ap racingin joku olevinaan spesiaali massalevy. Tiedä siitä, mutta hienosti se sopi paikoilleen. Tarkistin ennen asetelman takaisin ruuvaamista vielä, että vauhtipyörän pultit ovat tiukalla.


Kannatinkumin kiinnikkeen muokkasin vain m40 laatikosta kohtuu pienellä vaivalla. Tavoitteena oli saada se samalle kohdalle koriin nähden kuin m40 laatikossa ja siinä onnistuttiin kohtuullisen hyvin.


Päädyin lopulta hiomaan hiukan saumoja pois. Ei olisi välttämättä tarvinut, mutta turhan ähräämisen vähentämiseksi.


Sen jälkeen sitten ähräämään ja oikein hävettää myöntää, mutta enpä tullut ajatelleeksi, että 164 korissa on juuri kytkinkäpälää varten ”monttu” vaihteiston tunnelissa. Eihän se tuon käpälän kanssa mitenkään mahtunut. Yritin taivutella ja lyhentääkin käpälää tuloksetta.


Pakko se sitten oli nöyrtyä(päivittää) siihen nestekytkimeen, kun en käpälälle keksinyt mitään järkevää asentoa vaijerin ja 142 korin kanssa.
Sitten keksin järjettömän hyvän idean jopa omasta mielestäni. Nurkista löytyi työntävä 700srj kytkimen työsylinteri ja m40 nestekytkimellisen kytkinkoppa. Työsylinteri oli juuri oikean kokoinen myös siihen m40 korvaan, joten rälläköin sen irti ja sulattelin kiinni sellaiselle kohtaa, että kytkinkäpälälle tulee vipuvartta, mutta  työsylinteri mahtuu vielä paikoilleen ettei ole öljypohja tms tiellä.


Sen jälkeen tein uuden viillon kytkinkäpälän akseliin, kun boorissa on yksi leveämpi kohta, että akselin saa vain yhteen asentoon. Nyt siis ideana oli pyöräyttää käpälää 180 astetta jolloin työntävä työsylinteri toimii ”oikein päin”.


Kytkinkäpälää joiduin luonnollisesti myös taivuttamaan sylinteriä kohti. Päähän hitsasin M12 mutterin ja toisen päädyn siitä umpeen, jolloin työsylinterin varsi pysyy tukevasti ”kupissaan”.

ja kyllä, työsylinterin korvakossa on toisella puolella kunnon tukiappale. Tälle puolelle ei mahtunut sillä kytkinkopan pultinreikä on vieressä





Maaliakin ostin, että olisin voinut käpälän maalata mutta eiköhän sekin jäänyt näköjään pakkaamatta ostoskassiin. Noh, motonet on nyt siis 11.9e rikkaampi. Aikataulu painaa sen verran päälle, että annoin sen olla ja nostin laatikon paikoilleen.

Laskin, että jarrupolkimen ”taakse” moottoritilaan mahtuisi max n. 11cm pääsylinteri kytkimelle. Tänään hain sellaisen säiliöllisen 0.700” sylinterin, joka oli sopivasti 9.5cm pitkä.
Samalla reissulla poikkesin hakemaan tähän 164 kardaanin, joka on luonnollisesti isoilla ristikoilla ja paksulla putkella. Volvo on onneksi ajatellut järjellä ja se sattuu olemaan vielä saman mittainenkin alkuperäisen kanssa, joten pitäisi olla ihan bolt on, mutta se tietysti varmistuu vielä myöhemmin.


Sitten kun sain pääsylinterin käsiini alkoi suunnittelu. Sitten vain rasiaporalla lisää reikiä koriin.


Paikoillaan
polkimen puolelle tein tuollaisen systeemin. Painoin kytkinpolkimen länään yhdestä kohtaa, ja tein kierretangosta ja 10mm pultista tuollaisen ”korvakon” josta sylinterin varsi tulee läpi. Korvakko pyörii vapaasti poljinta painettaessa. Ideana oli tehdä tästä säädettävä. Mietin ensin haarukkaa polkimen ”ympärille”, mutta siinä muodostui ongelmaksi, että sylinteri pohjasi aina, kun poljin painettuna lattiaan tulee niin lähelle tulipeltiä. Ei kuulostanut hyvältä idealta, että pääsylinterin mäntä on se, joka pysäyttää liikeen, kun runnoo kytkintä voimalla pohjaan.


Aluksi meinasi usko loppua ettei tästä tule yhtään mitään, mutta sitten tajusin että männän varsi on työsylinterissä liian lyhyt. Tein väliaikaisen virityksen siihen työntämällä katkaistun pultin väliin ja sitten uudestaan yritys ja sehän irroitti. Voitto! Ehkä täytyy vielä lisätä pääsylinteriin iskun pituutta, jotta saa irroittamaan paremmin, mutta se selvinee,kun pääsee ajamaan.


Pedal box pitäisi kyllä tähän laittaa, kun jarrutehostin ei ole ollut pariin vuoteen enää käytössä. Harkitsin sitä jo nyt, mutta olisi vaatinut hiukan kuskin lattian uudelleen muotoilua, että polkimet saa oikealle kohtaa niin sai jäädä nyt tähän saumaan kun kiire on jo muutenkin.

Lopuksi vielä laitoin vaihteiston kannatinpalkin paikoilleen. Ainoa asia mitä piti muokata aiemmasta oli, että snurrasin vingulla hiukan kannatin kumin reikää alaspäin soikeaksi, jotta sain säädettyä oikean korkeuden laatikolle.

Loppuviikko oli vähintäänkin hektinen. Auton laittamiselle ei meinannut irrota aikaa ja se mitä tehtiin tehtiin yöunien kustannuksella. Kuvia tuli otettua harmittavan vähän.

Vaihdelaatikon asentamisen jälkeen vaihdoin kardaaniin kannatinlaakerin ja kumin sekä etummaisen ristikon, joka tuntui olevan hiukan jumissa. Ostin myös hyllyyn 2 ristikkoa, jotta saa loputkin vaihdettua myöhemmin. Ennen kardaanin asentamista vaihdoin perän laipan takaisin suurempaan. Kardaanissa on myös paksummat pultit kuin ohuemmassa. Itselläni ei paksumman kardaanin pultteja ollut, mutta huomasin, että m10 pultti menee hikisesti vääntämällä reiästä läpi. Ostin kardaanin pulteiksi perus 12.9 M10 pultit ja ennen asennusta kävin laippojen pultinreiät läpi 10mm poralla, joka raapi pinnasta seitinohuen siivun. Sen jälkeen kardaani sopi paikoilleen ja oli täysin bolt on. Nyt ei tarvitse senkään puolesta jännittää.

Seuraavaksi vaihdoin öljyt moottoriin, vaihdelaatikkoon ja perään.
Moottoriöljyksi valikoitui tuttuun tapaan amsoilin z-rod. Edellisilläkään ei ollut ajettu kuin ehkä n.800km, mutta päätin vaihtaa kuitenkin kun olivat käytännössä ensimmäiset öljyt sisäänajoöljyjen jälkeen. Tosin välissä oli yhdet ihan hetken aikaa kun oli kansivikaa, mutta se tarina onkin kerrottu jo aiemmin.

Moottoriöljyjä vaihtaessa asensin öljynlämpömittarin. Uusi pohjaproppu oli hankittuna, mutta sehän tietysti oli jo hukkunut jossain välissä niin tein vanhaan öljyproppuun reiän keskelle johon väänsin anturille 1/8-27 npt kierteen. Itse mittari tuli ratin vasemmalla puolella olevan käytöstä poistetun vedenlämpömittarin tilalle öljynpainemittarin viereen.



Jarrupaloja en hoksannut tilata kunnollisia riittävän ajoissa, niin vaihdoin joka nurkkaan uudet oe-laatuiset palat edes. Jarrunesteeksi valitsin motulin rbf 600 sen toivossa ettei heti kiehuisi.

Laturi on ollut tässä murheena niin hitsasin jo vahvistettuun korvakkeeseen kerroksen 3mm lattaa vielä.



Kytkimen työsylinterin varteen tein vielä säädön, joka tulikin tarpeeseen. Ahvenistolle tultaessa pakki ei meinannut mennä silmään, kun kytkin irroitti hiukan heikosti. Säädöllä alkoi homma rokkaamaan.

Renkaat oli hirveä työmaa vääntää päälle, kun mulla ei rengaskoneessa ole apukäpälää. Lopulta kun hyppi renkaan päällä samalla kun pyöritti vannetta suostui nankangit nousemaan vanteelle.


Lopuksi halusin tuoda jotain hiukan kilpurin näköä tähän niin asensin aerocatch lukot konepeltiin.

Lopulta tilanne näytti tältä aamu yhdeksältä tänään:


Ajo ahvenistolle hiukan jännitti, kun ei ollut mitään tietoa pettääkö jokin vai ei. Ahvenistolle päästiin ongelmitta.

Paikalle saapuessa kello oli jo reippaasti yli 12 niin päätimme kierrellä katsomassa hiukan muita autoja ja sitten 1300 possujunaan. Possujunan aikana hiukan silmäilin rataa ja heti sen jälkeen kurvasin ratakatsastukseen. Katsastuksen jälkeen hiukan jännittyneenä radalle, sillä ikinä en ole moottoriradalla ajanut. Joten ajolinjat yms varmaan oli mitä oli, mutta tärkeintä varmaan, että hauskaa oli. Heti ensimmäisellä tai toisella kierroksella iski jäähdyttämättömien jarrujen ja vakio palojen muodostama ongelma silmille. Koko radan alkuvaiheen jarrut purivat oikein tehokkaasti, mutta pääsuoran lopussa aloin jarruttamaan aiempien havantojen perusteella mukamas ajoissa vaan eipä purrutkaan jarrut enää ihan yhtälailla ja kurvissa pääsi perä luistamaan hiukan edelle. Noh mitään ei onneksi sen suuremmin sattunut muutoin kuin henkisesti niin homma jatkui ja nyt osasi jo hiukan enemmän varoa, että pakko aloittaa jarrutus riittävän ajoissa, varsinkin kun rupeaa lämpötilat nousemaan.

Jonkun verran tuli ajeltua radalla ja kyllä se hyvin kulki, mutta muutama havainto ilmeni:
Ensimmäisenä tietysti ne jarrut. Jäähdyttämättömillä levyillä ja vakiopaloilla ei pidä jättää liian itsevarmasti jarrutusta myöhälle.

Toisena oli ohjaus. Ratti on välissä vaihtunut syvään mokkarattiin, joka hanskat kädessä tarjoaa tukevan otteen. Ohjaus ei myöskään ole liian jäykkä, mutta aivan liian hidas. Kurveissa on kädet solmussa.

Kolmantena oli välitykset. Koko rata pääsuoraa lukuunottamatta täytyi ajaa 2. Vaihteella. Vauhdin kasvaessa joillakin pätkillä pääsin 2 rajoittimelle asti, mutta vaihtaminen olisi kuitenkin ollut liian hidasta. Vaihtaminen muutenkin on kyllä tuolla onnettoman hidasta.

Renkaat tarjosivat omaan menoon nähden kyllä julman pidon, joskin joissain kurveissa kyllä tunsi, että ollaan aivan pidon rajamailla.
Öljynjäähdytin toimi niinkuin pitää, mutta ilman sitä olisin kyllä varmaan keittänyt öljyt.
Iskareissa oli joka nurkassa 11 napsua jäykkyyttä joka oli ihan ok. Ehkä joku kokeneempi osaisi niiden kanssa pelata, mutta mulle tuntui ihan hyvältä.
Vakaajat toimi aivan erinomaisesti. Ei paljon kurveissa heijannut.
Penkit oli kyllä aivan hirveät tähän käyttöön. Pitää tulevaisuudessa harkita vakavasti mihin suuntaan tätä autoa vie, sillä kyllä tämä enemmän on radalla kotonaan kuin maantiellä tai kylillä tällä hetkellä.

Paljoa en mittaria katsellut, varsinkin kun se tällä hetkellä näyttää +20km/h liikaa, mutta pääsuoralla ennen jarrutusta vauhdit liikkuivat reilun 140km/h paikkeilla.
Kierrosaikoja tuli mitattua vain kahdelta kierrokselta, niistä parempi 1:48 ja huonompi 1:50. Liekö sitten minkälaisia, en tiedä. Vaikka ei kisaamassa oltukaan, niin olisi kiva tietää minkälaisia aikoja yleisesti ajettiin.

Annoin kyllä autolle ihan niin paljon kenkää kuin siitä tällä radalla lähti ja näyttäisi siltä, että koko päivän ainoa tappio oli viimeisen muutaman kierroksen aikana hukattu weberin suutinkansi. Kotiin asti kuitenkin päästiin ihan ongelmitta. Bensaa paloi kyllä. Yhteensä n. 300km + radalla ajetut kilometrit tuli tänään mittariin.



Loppuun kotiin tullessa vielä pari fiilistelykuvaa




Loppuun vielä pikku maistiainen niille ketkä eivät olleet paikalla. Lisää materiaalia tulee, tai sitten ei tule. Riippuu millaista materiaalia päivältä on irronnut 
https://youtu.be/WZvqbkF8Fe8

Ps. Kuvaajia oli paikalla aika paljon, jos jollain on kuvia tästä niin olisi aivan mahtavaa jos saisi kunnon kameralla otettuja kuvia tästä

Hieno saundi oli autossa ja oikeaa "historic" meininkiä.

Hyvä, että ongelmat koneen kanssa on selätetty ja pääsit nautiskelemaan ajosta.

Kolmantena oli välitykset. Koko rata pääsuoraa lukuunottamatta täytyi ajaa 2. Vaihteella. Vauhdin kasvaessa joillakin pätkillä pääsin 2 rajoittimelle asti, mutta vaihtaminen olisi kuitenkin ollut liian hidasta. Vaihtaminen muutenkin on kyllä tuolla onnettoman hidasta.

Hienoa ja siistiä rakentamista, tätä on mukava seurata. Mikä öljy laatikossa? Minusta ainakin tuntui että omassa M400:ssa ATF:llä menee pykälä nopeammin silmään kuin oikealla vaihteistoöljyllä. Voi toki olla ihan silkkaa kuvitelmaa

Hieno saundi oli autossa ja oikeaa "historic" meininkiä.

Hyvä, että ongelmat koneen kanssa on selätetty ja pääsit nautiskelemaan ajosta.

Itse tietysti vain videon välityksellä pääsee kuuntelemaan miltä tämä kuulostaa ulkopuolella, mutta äänimaailma on kyllä kohdallaan
Mutta melumittauksessa tulos oli 96dB 4500rpm, joten ei tällä kyllä ole mihinkään oikein muutoin kuin melupäivinä asiaa. Tai sitten sellaisille radoille jossa rajaa ei ole.

Hienoa ja siistiä rakentamista, tätä on mukava seurata. Mikä öljy laatikossa? Minusta ainakin tuntui että omassa M400:ssa ATF:llä menee pykälä nopeammin silmään kuin oikealla vaihteistoöljyllä. Voi toki olla ihan silkkaa kuvitelmaa

Kiitos!
Ei se varmaan pelkkää kuvitelmaa ole. Itse käytin oikeaa vaihteistoöljyä M40 kanssa 2017 vuonna muutaman viikon. Varsinkin kylmänä oli tuskaa saada kyllä vaihteita vaihdettua. Sen jälkeen olen käyttänyt ihan vain 5w-40 moottoriöljyä, jolla on mielestäni toiminut parhaiten. Sitä valutin myös tähän M400 sisuksiin. ATF:ää en ole kyllä koittanut tappikoneen laatikossa, mutta M47 kanssa en Dex 2 ATF ja 5w-40 välillä havainnut juuri eroa.
Vaihdevälithän on myöskin pitkiä kuin nälkävuosi heti alkoi tehdä mieli sitä suorakytkentälaatikkoa, mutta mennään nyt edes heti tällä kun ei vielä ole rikki

Hienoa kun sait laatikon sovitettua.

Uskoisin että tuo kestää pidempään nyt.

Näitä onnistumisia on ilo lukea.

Vanhemmissa M400 on tiheämmät välit ja sitten joku sotavehkeen laatikko jossa on vielä tiuhemmat välityksen.

Hieno saundi oli autossa ja oikeaa "historic" meininkiä.

Hyvä, että ongelmat koneen kanssa on selätetty ja pääsit nautiskelemaan ajosta.

Tätä tappikoneen ääntä ei voinut kuin ihailla radalla.

Näitä onnistumisia on ilo lukea.

Vanhemmissa M400 on tiheämmät välit ja sitten joku sotavehkeen laatikko jossa on vielä tiuhemmat välityksen.

Tätä tappikoneen ääntä ei voinut kuin ihailla radalla.

Antaa kyllä paljon motivaatiota rakenteluun, kun muutkin arvostavat vanhan liiton tappikonetta ja pääsee tämän kaltaisiin tapahtumiin kokeilemaan työn tuloksia   

Ensimmäisenä täytyy nyt ainakin perävälitys vaihtaa, kun se on tällä hetkellä 3.73

Ratapäiviltä paluumatkalla hukkui hiukan alle paisuntasäiliöllinen jäähdytinnestettä. Mistään ei vuotanut allensa niin pelkäsin jo pahinta.
Kuskin lattiamatto oli kuitenkin litimärkä, joten epäilyt kohdistuivat lämmityslaitteeseen. Hajusta tunnistaisi helposti jos vain käyttäisi jäähdytinnestettä, mutta tässä on tällä hetkellä ihan vaan vettä ja red linen water wetteriä. Täytyy kohtapuolin vaihtaa jäähdytinnesteeseen, ettei yöpakkasten saapuessa käy vahinkoa.

Viikonloppuna irroitin lämmityslaitteen kennon ja testasin sen pitävyyden sillä paineella mitä nyt tavallisesta vesiletkusta tulee. Kenno oli ehjä. Kennolle menevät letkut olivat klemmarien kohdalta ratkenneet osittain (vanhuuttaan), joten ostin motonetista 16mm vesiletkuja 90 asteen mutkalla muutaman kappaleen, joista leikkomalla oikean pituiseksi sai taivuteltua uudet letkut. Myöskin tuo lämppärin kierto on jäänyt mietityttämään, mutta siihenkin keksin saman tien ratkaisun. ylävesiletkussa oleva flektin anturi on ollut tähän asti vieläkin periaatteessa toiminnassa, mutta koska davies craig on osoittautunut luotettavaksi päädyin poistamaan tuon ylävesiletkun anturin. Anturia varten olen tehnyt siihen ylävesiletkun anturi adapteriin M14x1.5mm kierteen. Porasin em. Kierteellä olevaan pulttiin keskelle 10mm reiän, katkaisin sen ja hitsasin 16mm 90 asteen mutkan pultin päähän, jolloin syntyi paikoilleen kierrettävä letkulähtö lämppäriä varten. Lämppärin paluu putken katkaisin vesipumpun juuresta. Hitsasin vesipumppuun jäävän tumpin pään umpeen ja jätin sen tulpaksi alkuperäisen lämppärin paluun päälle. Lämppäriltä palaavaan rautaputkeen hitsasin 90 asteen mutkan suoraan ylöspäin ja yhdistin sen ylävesiletkuun 16mm kumiletkulla. Tällä tavalla ainakin teoriassa lämmityslaitteelta palaavaan letkuun pitäisi tulla jonkinlainen ”imu” ja veden kiertää kennossa. Nyt lämmityslaitteen kierto toimii juuri oikein ja sen kyllä huomaa hytissä, nimittäin lämmityslaitteen hana on jumiutunut auki asentoon


Samalla ratapäivien jäljiltä tarkistin venttiilinvälykset, jotka hämmästyttävää kyllä olivat pysyneet arvoissaan kaiken sen ratapäivä huudatuksen jälkeen no hyvä niin, ettei ole heti palikat muuttuneet hiontapölyksi.

Kytkimen kanssa riittää tappelemista. Aina kun kytkimen säätää kohdalleen ehtii puoli päivää ajamaan niin taas menee vaihteet huonosti päälle kun irroittaa niin huonosti. Hitsasin 4mm lattaraudasta vahvikkeen kytkinkäpälälle, mutta taas 200km ajon jälkeen pikkuhiljaa alkoi irroittamaan huonommin, eli siis kytkinhaarukka vääntymään. Sille täytyy keksiä jotain. Josko eliminoisi koko kytkinhaarukan ja ostaisi hydraulisen painelaakerin…

Tänään ajaessa huomasin, että todellisuudessa se mikä vuotaa on lämmityslaitteen hana. Se vuotaa jotenkin valikoivasti, sillä ensimmäisen 50km aikana ei ollut vuotanut yhtään ja sitten seuraavat 50km meni motarilla, jonka jälkeen hana valutti hiukan kuskin lattialle vettä ja sen jälkeen seuraavan 30-40km aikana ei taaskaan ollut vuotanut mitenkään merkittävästi. Täytyy laittaa hana vaihtoon. Kai tuo volvonkin lämmityslaitteen hana vain sellainen, että kun laittaa lämmönsäätimen kylmälle se tukkii kennolle menevän letkun, jolloin kennossa ei kierrä vesi?

Viimeisimmän päivityksen jälkeen tälle ei ole tapahtunut muutakuin vaihdettu alle säilytysrenkaat, joten kausi on näin ollen paketoitu. Ensi kesälle on mielessä vain joitain pieniä parannuksia, joten talven aikana tarkoitus keskittyä pääasiassa muihin projekteihin.

Kilometrejä en laskenut tarkasti ja mittarikin tuntuu keräävän puolet kilometreistä talteen, mutta saldona kuitenkin koko ajokaidelle on n. 2000km. Tärkeimpänä asiana kuitenkin verrattuna edellisiin vuosiin oli, että mitään katastrofaalista moottoririkkoa ei tapahtunut, vaikka antoi kunnolla kenkää.

Tulipahan vielä tehtyä parin minuutin pätkä ratapäivästä. En ole mikään it nero, joten videossa on vain lyöty peräkkäin erilaisia perunalla kuvattuja ohiajo pätkiä. Saundit ainakin kuuluu hyvin sentään.

https://youtu.be/xrh0Gv2Q-Cs

Vanhempi herrasmies ajelee 1:44 aikoja vakiolla 142S, muistaakseni D nokka ja alustassa paremmat jouset sekä iskarit.

Kevät on saapunut tännekin toden teolla ja alkoi mieli tehdä jälleen herätellä tätäkin henkiin.

Viime kesän lopulla jäätiin lataus- ja kytkinongelmien johdosta tilanteeseen, että tämä kulki viimeisimmän matkansa ennen talvisäilöä trailerilla.


Viime viikolla tilailin hiukan osia, lähinnä ihan vain huoltoa varten: Öljyt amsoil z-rod, öljynsuodatin ja uudet 200 neulaventtiilit. Kotimatkalla perjantaina hain biltemasta uuden laturin, joka tuli nyt tuo bilteman 60a pikkulaturi. Lauantaina hain vielä paikallisesta varaosaliikkeestä pienen kiristinrullan ja uuden akun.

Olin jo aiemmin aloittanut visioimaan laturille kannaketta, joten oli helppo homma lähteä siitä jatkamaan. Tässä lopputulos.

Yksi mikä tuottaa valtavasti turhia värinöitä on apulaitehihna, sillä se pyörittää ainoastaan tuota laturia ja on kuitenkin kohtuullisen pitkä. Päätin lisätä jonkinlaisen rullan väliin. En ollut yhtään varma mistä löytäisin riittävän pienen kiristinrullan, mutta tutun varaosaliikkeen myyjä osasi lukea ajatukset ja kaivoi minulle johonkin 2000-luvun alkupuolen volkkariin kuuluvan kiristinrullan, joka oli täydellinen tähän.



Paikallaan.


Tosiaan kiusallista oli se, että näitä latureita ei saanut kuin toisen puoleisena, mutta halusin kuitenkin tämän pikkulaturin. Ylemmän korvakon kanssa piti hiukan käyttää luovuutta. Nyt mekanismi toimii siis siten, että kantta kohti kääntämällä hihna kiristyy. Kuvassa paikallaan on aavistuksen turhan pitkä remmi, joka on kiristysvaransa tapissa. Kokeilin tällä kyseisen asetelman toiminnan ja toimi hienosti. Ensi viikolla tulee sitten kevlar vahvistettu hiukan lyhyempi remmi tilalle. Sen pitäisi kestää myös se, että selkäpuoli laahaa rullaan.


Seuraavaksi tulee moniurahihna ja varmaan olisi tullut jo nyttenkin, jos kaupasta saisi suoraa kampiakselille alumiinista moniura hihnapyörää


Toinen asia mikä on pitänyt tehdä on päävirtakytkimen asentaminen ja myös sen ehdin viikonloppuna asentamaan. Eliminoin tuhkakupin, sillä sille ei ole ihan kauheasti ollut käyttöä ja kytkin on nyt helposti saatavilla. Oikea kilpa-autohan tämä ei ole, joten en halunnut sitä sijoittaa kuitenkaan ulkopuolelle.


Ensi viikonlopulle jäi hommaksi vielä se kytkinkäpälä. Täytyy harkita vieläkö yrittää käpälää viritellä vahvemmaksi vai ostaisiko suoraan hydraulisen painelaakerin.