Jos sitä nyt alkais kirjoittelemaan tänne kun projekti pikku hiljaa etenee.
Eli auto on Volvo 242 -82 B200E, moottori on joitakin vuosia sitten vaihdettu edellisen omistajan toimesta, ja ensi kesäksi olisi tarkoitus saada rakennettua uusi tekniikka ja ottaa hieman voimaakin irti, mutta ei siitä sen enempää kun suunnitelmat on niin auki vielä.
Ostin auton noin 1,5 vuotta sitten, ekan vuoden aikana autoon tuli asennettua soitin ja vedettyä uudet kaiutinkaapelit joka nurkkaan. Mutta kiinni oli vain kaksi 6x9 hattuhyllyn kaiutinta jotka tuli auton mukana.
Viimeisen puolen vuoden aikana olen alkanut suunnittelemaan auton tulevaisuutta, ja tekemään "pieniä" juttuja jo.
Ajettiin viikonlopuksi kaverin porukoille helsingistä ristiinaan, jotta saa tehdä rauhassa ja ilman keskeytyksiä.
Eli olin käynyt ostamassa KGB:n alumiinisen 57l turvatankin, joka oli tarkoitus asentaa konttiin koska vakio tankki tahtoi vuotaa.
Hitsailtimme kulmaraudasta näppärän näköiset jalat tankille, ja ne onnistuivat melko hyvin. Kontin pohjan joku joskus varmaan vaihtanut kun oli niin huonolla saumalla hitsattu kiinni ja todella kuhmurainen, jonka takia jalkoja ei saanut kauhean nätisti kiinni konttiin. Imupumpun luukkukin vedettiin umpeen, sekä tankkausputken reikä. Ja huomattiin kontissa aika paljon muitakin reikiä jotka vedettiin samaa vauhtia umpeen.
Siirtopumpun tilalle tuli laitettua Bilteman polttoainepumppu.
Samalla päätettiin leikata munapussit (varapyöräkotelot) pois, ja laittaa tasaiset pellit tilalle.
Etuoviin tilasin Rimen kaukokeskuslukitus sarjan, sekä yleismalliset sähköikkunoittenmoottorit, ja noin vuosi sitten olin jo ostanut Hertzin 3-tie sarjan joka odotti asentamista.
Keskuslukitus olikin todella helppo laittaa, koska ovissa oli valmiiksi solenoidin paikat ja uudet solenoidit istui suoraan niihin, tosin takakonttin luukkua sai hieman leikata ja porata uudet reiät että sai "nappiavauksen" solenoidin kiinni. sitten vaan ohjausyksikkö kojelaudan alle piiloon ja johtojen vetäminen.
Sitten alettiin asentamaan sähköikkunoita, mielestäni todella fiksu systeemi, moottorit meni näpsäkästi kiinni ja sitten vain johdot.
Ja sitten vielä kaiuttimet, niissä olikin enemmän hommaa kun piti miettiä mihin kohtaan kauttimet laitetaan että ovi mahtuu kiinni ynm. sitten kun löytyi sopivat kohdat niin vanerista leikkaamaan sopivan kokoisia jalustoja kaiuttimille, tuli ihan hyvät ja näitten jälkeen kaiuttimetkin meni nätisti kiinni, ja jopa näyttää ihan hyvältä. Pitäis vielä ovipahvit keksiä tuohon.
Ja onneksi olin vuosi sitten kaiutinjohtoja vedellessäni sen verran fiksu että vedin 6 paria kaiutinpiuhoja taakse, joten Audisonin vahvistimen asentaminen konttiin ei tuottanut ongelmia.
Pienen säätämisen jälkeen soi todella hyvin, mutta kaipaisi kyllä subia konttiin, kun ei tahdo noista kaiuttimista matalia ääniä irrota.
Pari viikkoa meni muissa hommissa ja sitten pikkuveljen 740 meni kannen tiiviste, taikka onhan tuo jo varmaan pitkään ollut hajalla mutta vasta nyt ne huomas että öljyt ja jäähärit sekottuu. Ei tosin pahasti koska öljyssä ei ollut vaahtoa, eikä jäähärikään ollut kuin hieman öljyistä. Kansiremppa onnistui ajallaan ja jopa ilman suurempia ongelmia.
Sitten taas 242 kimppuun.
Bitterpill sanoi että jos ostan tarvikkeet, niin hän myllyttää auton.
Eikun motonetin kautta tallille. Lähti sieltä mukaan muutakin kuin vaan vahaa, ostin autocaugen kierrosmittarin ja momon penkinpäälliset.
Myllytys oli mielestäni todella helppoa, istuin alas ja katsoin kun auto alkoi kiiltämään
Noo asensin minä samalla kierrosmittaria, mittarikin löysi paikkansa vakio mittariston vasemmalta puolelta.
Penkin päällisten kanssa sai taistella, kun ei oikein noin isojen istuimien päälle mennyt, mutta kyllä sisustasta tuli paljon paremman näköinen.
Kuskin penkkillä oli varmaan joku joskus istunutkin, kun tuntui penkin rakenne läpi, joten laitoin muutamat vipperit päällisen alle, siksi aikaa kunnes saan oikein penkin hommattua.
Nyt hommasin 1031 perän joka pitäis vielä hiekkapuhaltaa ja vaihtaa uretaanipuslien kanssa alle. Mutta rahatilanteen (en usko että koskaan helpottaa) takia joutuu hiljalleen tekemään.
