Masan 740 T5

Kyllähän se käyttöalue siitä laajenee jos painetta saadaan jo esim 1000rpm alempaa, niin samaan 6000-6500rpm sitten vetää kuin isommallakin ahtimella, huipputeho jää toki pienemmäksi tottakai.

Itsellä tulee nyt aluksi B5244S nokka-akseleilla ilman vvt. Oletko kokeillut eri ajoituksia nokille et auttaako suuntaan tai toiseen?

Onko sulla lohko ihan vakio kunnossa, ettei mitään lisätuentaa yläpäässä? Kohtuu miehekkäät ahtopaineet sulla 

Mikä veivi-mäntä kombinaatio sulla on? 90mm kampiakseli?

Saahan sen heräämään alempaa pienemmällä ahtimella mutta ilma ei riitä yläpäässä niin että siellä todellista kulkua ois.

Jokainen toki määrittelee ja speksaa miten haluaa. Kelle mikäkin teho ja käyttöalue on riittävä.

Wisecon männät ja LMR (ilmeisesti kiina) veivit. Kulkee se sillä 2.7 bar ahtopaineella aika rivakkaan ,vääntö nousee käytännössä pystysuoraan. On vaan aika piikikäs ajettava. Toivottavasti rauhoittuu kansitöillä.

Se kevyempi t5 akseli, ei tuentaa yläpäässä, männät ja kanget vakio mitoilla (en muista mittoja).

Itse en usko koko tuenta asiaan, repeää hiukan alempaa jos on revetäkseen, putki itsessään on niin ohut. D5 lohko on lujempi, ilmeisen paljon tulee kuitenkin modattavaa. Dartonit on se juttu, kerralla kuntoon.

Ei noin nynnyjä nokkia hyödytä käännellä. Ne kun on käytännössä profiililtaan pyöreät.

Samaa olen nuista yläpäätuennoista tuumaillut, ja kerta sinullakin pysynyt ilmeisen pitkään jo nipussa tuolla 2.7bar ahdolla niin ei ole itsellä ainakaan tarvetta ruveta lohkoa vahvisteleen.

Dartonista olen saanut ihan lähipäivinä parikin vinkkiä että se ei ehkä olekaan niin luja paketti vitoskoneessa kuin nelosessa, kun pitempi lohko niin rakenne veltostuu kun tavaraa otetaan niin paljon pois ja lohko alkaa pettämään muualta, Ruottissa samaa puhuvat. Omia kokemuksia ei ole eikä sille varmasti tarvetta omalla kohdalla tule, minulle riittää varmasti 2bar ja alle ahtopaineet, ainakin pitkäksi aikaa voihan sitä innostua kokeileen sitten mihin rahkeet riittää.

On tuolla 15 000km ajettu kovalla paineella, ei ongelmia. Foorumia kun lueskelee niin tuntuu että tuhat kilometriä on monella tiukassa näillä tehoilla.

Paljonhan se on säädöistä kiinni.

Onko tuosta vitosen darton ongelmista jossain juttua luettavissa? En ihan tuosta vaan osta väitettä että lohko kuoriutuu.

Saahan sen heräämään alempaa pienemmällä ahtimella mutta ilma ei riitä yläpäässä niin että siellä todellista kulkua ois.

Jokainen toki määrittelee ja speksaa miten haluaa. Kelle mikäkin teho ja käyttöalue on riittävä.

Wisecon männät ja LMR (ilmeisesti kiina) veivit. Kulkee se sillä 2.7 bar ahtopaineella aika rivakkaan ,vääntö nousee käytännössä pystysuoraan. On vaan aika piikikäs ajettava. Toivottavasti rauhoittuu kansitöillä.

Se kevyempi t5 akseli, ei tuentaa yläpäässä, männät ja kanget vakio mitoilla (en muista mittoja).

Itse en usko koko tuenta asiaan, repeää hiukan alempaa jos on revetäkseen, putki itsessään on niin ohut. D5 lohko on lujempi, ilmeisen paljon tulee kuitenkin modattavaa. Dartonit on se juttu, kerralla kuntoon.

Ei noin nynnyjä nokkia hyödytä käännellä. Ne kun on käytännössä profiililtaan pyöreät.

Varmaan tässäkin kuitenkin on ns. rakotulkit pyttyjen välissä?

On tuolla 15 000km ajettu kovalla paineella, ei ongelmia. Foorumia kun lueskelee niin tuntuu että tuhat kilometriä on monella tiukassa näillä tehoilla.

Paljonhan se on säädöistä kiinni.

Onko tuosta vitosen darton ongelmista jossain juttua luettavissa? En ihan tuosta vaan osta väitettä että lohko kuoriutuu.

Eräs täällä foorumilla kirjoitteleva koneistaja ekspertti (saa itse kommentoida jos haluaa) siitä sanoi ja sitten googlailin asiaa, ruottin maalla siitä ois enemmänki juttua vaan kun ei osaa sitä kieltä niin hyvin, google kääntäjällä jotain lueskelin ja saksalaiselta sivulta myös.

Ongelma tuntuu olevan siinä että lohkossa sylinterin alapäässä sylinterien välit koneistetaan niin ohueksi että ne sylinterin välit murtuu ja sitten irtoaa dartonit alapään krympistään. Jollain oli halkeama levennyt alhaalta kannenpultin kierreosaan asti.

Moottorin resonanssitaajuudet vaikuttaa varmasti ne kun on erilaiset kaikilla eri kokoonpanoilla.

Toinen ongelma joista jenkeistä luin oisko ollut ainakin swedespeed ja joku toinenkin sivu on se että joissakin paikoissa sovituksesta on tehty liian tiukka tai vaihtoehtoisesti liian löysä, no nuin jos käy niin tietäähän sen miten siinä käy. Myös putkien painumista oli jenkeissä ollut mutta siinä epäilivät asennustiukkuuksien olleen pielessä.

Kyllähän tuo dartoni varmasti on luja kun kaikki on oikeen tehtynä mutta on siinä ongelmansa  juuri erikoisen asennuksensa vuoksi. Maksaa kuitenkin pitkästi yli 2000€ ostaa dartonit ja asennuttaa ne paikoilleen, itsellä jos tulee kestävyysongelmia niin siirryn varmastikkin D5 lohkoon.

Nelos ja vitoskoneen ero on juurikin värinä.

Tasaparilla olevat moottorit eli suora4 , suora6 ja suora8 ovat lähes värinättömiä kaikilla kierrosalueilla, jos kampiakseli, männät, veivit ovat tasapainossaan. Ja tämä tarkoittaa juurikin sitä että jokaisessa sylinterissä olevat romut ovat myös saman painoisia. ja jos pakkaa sekoitetaan lisää ei kiertokangen painoa esim. mitata kokonaispainon mukaan vaan alapään ja yläpään painot erikseen ja Suomessa on kourallinen pajoja joissa kyseinen mittaus edes oikeasti pystytään tekemään oikein.

No mutta siis asiaan.
Vitos kone on samanlainen kuin V moottorit, eli ei ole koskaan täysin värinätön, koska sylinterit eivät pysty olemaan niin että ne kompensoisivat tasapainon keskenään, eli näille moottoreille asetetaan tasapainoituksessa Bob weight arvo, joka on paino, joka koostuu kiertokangen ja männän yms. osien painosta.

No jotta homma ei olisi muutenkin jo suhteellisen epäselvä, tuota Bob weight paino prosenttia voidaan muuttaa.
No yleensä näitä muutoksia tehdään Pro Mod, Pro stock moottoreista, joita on moottoripajat tehneet satoja tai tuhansia. Jenkeissä ovat testanneet noita paljon. 

Tuo Bob weight on juurikin se arvo, jolla muutetaan moottorin värinäaluetta, eli kun nuo moottorit ei ole värinättömiä halutaan värinä muuttaa sellaiseen kierrosalueeseen, jota ei pääsäntöisesti käytetä.

No tiedossa on tuo Bob weight arvo, jota yleisesti tehtaat ja kilpa moottorit käyttävät, mitäs tuolle arvolle tapahtuu kun vaihdetaan H-veivit, takomännät yms. osat?  No se muuttuu, kun tuo perustuu täysin noiden osien painoon. Eli vaihdetaan osia eikä ole mitään hajua siitä että tarvis painottaa moottori sen jälkeen. Lisäksi Suomessa on tasapainotus pajoja koneistamoita joilla ei ole mitään hajua mitä ne tekevät ja sama ongelma on varmasti myös muuallakin maailmassa. 

Olisikohan tämä osasyynä vitos koneen lohkon hajoomiseen...     

En halua kehua itseäni koska se kuulostaa pahalta mutta olen tehnyt paljon vitos koneen puntituksia, rata, vartti yms. suhteelisen kovaan käyttöön tarkoitettuja moottoreita ja ainakin toistaiseksi ovat asiakkaat olleet tyytyväisiä...

     

Nelos ja vitoskoneen ero on juurikin värinä.

Tasaparilla olevat moottorit eli suora4 , suora6 ja suora8 ovat lähes värinättömiä kaikilla kierrosalueilla, jos kampiakseli, männät, veivit ovat tasapainossaan. Ja tämä tarkoittaa juurikin sitä että jokaisessa sylinterissä olevat romut ovat myös saman painoisia. ja jos pakkaa sekoitetaan lisää ei kiertokangen painoa esim. mitata kokonaispainon mukaan vaan alapään ja yläpään painot erikseen ja Suomessa on kourallinen pajoja joissa kyseinen mittaus edes oikeasti pystytään tekemään oikein.

No mutta siis asiaan.
Vitos kone on samanlainen kuin V moottorit, eli ei ole koskaan täysin värinätön, koska sylinterit eivät pysty olemaan niin että ne kompensoisivat tasapainon keskenään, eli näille moottoreille asetetaan tasapainoituksessa Bob weight arvo, joka on paino, joka koostuu kiertokangen ja männän yms. osien painosta.

No jotta homma ei olisi muutenkin jo suhteellisen epäselvä, tuota Bob weight paino prosenttia voidaan muuttaa.
No yleensä näitä muutoksia tehdään Pro Mod, Pro stock moottoreista, joita on moottoripajat tehneet satoja tai tuhansia. Jenkeissä ovat testanneet noita paljon. 

Tuo Bob weight on juurikin se arvo, jolla muutetaan moottorin värinäaluetta, eli kun nuo moottorit ei ole värinättömiä halutaan värinä muuttaa sellaiseen kierrosalueeseen, jota ei pääsäntöisesti käytetä.

No tiedossa on tuo Bob weight arvo, jota yleisesti tehtaat ja kilpa moottorit käyttävät, mitäs tuolle arvolle tapahtuu kun vaihdetaan H-veivit, takomännät yms. osat?  No se muuttuu, kun tuo perustuu täysin noiden osien painoon. Eli vaihdetaan osia eikä ole mitään hajua siitä että tarvis painottaa moottori sen jälkeen. Lisäksi Suomessa on tasapainotus pajoja koneistamoita joilla ei ole mitään hajua mitä ne tekevät ja sama ongelma on varmasti myös muuallakin maailmassa. 

Olisikohan tämä osasyynä vitos koneen lohkon hajoomiseen...     

En halua kehua itseäni koska se kuulostaa pahalta mutta olen tehnyt paljon vitos koneen puntituksia, rata, vartti yms. suhteelisen kovaan käyttöön tarkoitettuja moottoreita ja ainakin toistaiseksi ovat asiakkaat olleet tyytyväisiä...

   

Kylläpä nuo värinät ja resonanssit on suurin syy 5 sylinteristen rakennevaurioille. Audin koneesta joku porukka oli tehnyt taajuus mittauksia ja kaikki taajuudet ja värinät poikkesi täysin parillisen sylinterimäärän omaavista rivikoneista.

Tässä hyvä video lohkon koneistuksesta dartoneita varten, eipä tuonne sylinterien alaosaan montaa milliä jää välien paksuudeksi koneistuksen jälkeen, ennen koneistusta ovat oikeinkin tukevan näköiset.

https://www.youtube.com/watch?v=pXK8gyzbELA

Ruottissa varttimailivehkeissä vain yläosassa sopivalla krympillä laitettu tuki ja 5 sylinterisissä 1000-1200hv, en ole yhdenkään koneen spekseissä nähnyt dartoneita, toki ei monia huippumoottoreiden speksejä julkisesti jaella. Joku jolla ruotti taittuu paremmin voisi googlailla asian tiimoilta lisää ja laittaa vaikka tänne linkkiä jos löytyy jotain tietoa.

Onko boostilla hajonnut Tinakutosen lohkoja vain siksi että rakenteellinen kesto on tullut vastaan, eli ei esim mäntävaurion jne. takia?

Minulta ei ole koskaan perus koneen heikkouden takia hajonnut mitään.

Yhden kerran kansiukon huonon seetirenkaan asennuksen takia mureni seeti mutta sillonkaan ei hajonnut kuin kansi.

Ikinä ei ole mennyt yhtään kansitiivistettäkään...  Tehomäärät pyöriny 500-1000hv välissä...

Kylläpä nuo värinät ja resonanssit on suurin syy 5 sylinteristen rakennevaurioille. Audin koneesta joku porukka oli tehnyt taajuus mittauksia ja kaikki taajuudet ja värinät poikkesi täysin parillisen sylinterimäärän omaavista rivikoneista.

Tässä hyvä video lohkon koneistuksesta dartoneita varten, eipä tuonne sylinterien alaosaan montaa milliä jää välien paksuudeksi koneistuksen jälkeen, ennen koneistusta ovat oikeinkin tukevan näköiset.

https://www.youtube.com/watch?v=pXK8gyzbELA

Ruottissa varttimailivehkeissä vain yläosassa sopivalla krympillä laitettu tuki ja 5 sylinterisissä 1000-1200hv, en ole yhdenkään koneen spekseissä nähnyt dartoneita, toki ei monia huippumoottoreiden speksejä julkisesti jaella. Joku jolla ruotti taittuu paremmin voisi googlailla asian tiimoilta lisää ja laittaa vaikka tänne linkkiä jos löytyy jotain tietoa.

Onko boostilla hajonnut Tinakutosen lohkoja vain siksi että rakenteellinen kesto on tullut vastaan, eli ei esim mäntävaurion jne. takia?

Eikös se heikoin paikka oo kuitenkin sylintereiden välissä? Eli parhaiten puree rakotulkit.

Vai haetaanko tuolla korsetti asialla värinää vähemmäksi?

Onko joku nähnyt tinakoneen joka on ratkennut muualta kuin sylintereiden välistä?

Onko muuten sylinterit lähteny yläpäästä leviämään (81mm poraus)?
Ilman korsettia.. jos ootte noita mittailleet?

Mutta hieno projekti ja reilusti on siulla ahtoja ollut koneessa.

Laitatko muuten kanteen alkuperäisille seetirenkaille m50 venttiilit (33/30,5mm)?
Muistelen vaan, että seetit ois ollu 32/28mm halkasijaltaan.. voi olla että niissäkin eroja, tai sit muistan väärin mitat.
 Kestävyys on tietysti aina vähän kysymysmerkki jos seetirengas tulee koko halkasijaltaan käyttöön, ainakin jos ohenee vielä merkittävästi.

Toisaalta ei ollu miulla seetirenkaiden kanssa mitään ongelmia, vaikka vähän mietitytti miten tulee kestämään.

Onko muuten sylinterit lähteny yläpäästä leviämään (81mm poraus)?
Ilman korsettia.. jos ootte noita mittailleet?

Mutta hieno projekti ja reilusti on siulla ahtoja ollut koneessa.

Laitatko muuten kanteen alkuperäisille seetirenkaille m50 venttiilit (33/30,5mm)?
Muistelen vaan, että seetit ois ollu 32/28mm halkasijaltaan.. voi olla että niissäkin eroja, tai sit muistan väärin mitat.
 Kestävyys on tietysti aina vähän kysymysmerkki jos seetirengas tulee koko halkasijaltaan käyttöön, ainakin jos ohenee vielä merkittävästi.

Toisaalta ei ollu miulla seetirenkaiden kanssa mitään ongelmia, vaikka vähän mietitytti miten tulee kestämään.

Alkuperäisille seeteille tulee. Lautasia kyllä kavennetaan hieman.

Samalta tekijältä tullut useita tinanelosen kansia joilla työnnelty +300 km/h mailille. Itse en sekaannu kansi asiaan, hoitakoon se jolla paras tieto ja kokemus.

Luulisin että kansityöt tekemällä ja nokat vaihtamalla alkaa ahtimen tapitus olla lähellä ja vähemmällä ahtopaineella kun nyt.

Mulla on tähän asti ollu vain rakotulkit yläpäässä.

Tuossa on kilpuriin tulossa uusi moottori, jossa on tukilevy yläpäässä, tehty hieman eri tyylillä kuin Lunkan malli.
Mutta tehotavoite nousee 200hv ylemmäksi muutenkin.

Jos lohko alkaa notkuman laitan epoxin tai lohko betonin sisään ei ole varaa ylläpitää Darton moottoria+ jos tulee haaveri, Suomessa koneistamoilla menee aina aikaa niin ei kesken kesän ole aika odotella... Ilman Darttoneita olevia lohkoja voi laittaa riviin odottamaan hajoomista:)

Eikös se heikoin paikka oo kuitenkin sylintereiden välissä? Eli parhaiten puree rakotulkit.

Vai haetaanko tuolla korsetti asialla värinää vähemmäksi?

Onko joku nähnyt tinakoneen joka on ratkennut muualta kuin sylintereiden välistä?

Mikäli en ihan väärin muista niin Lankulla on yksi vaparikutosen lohko hajonnut vesitilan alarajasta halkeamalla, mutta saatan toki muistaa väärin. Tästä taisi olla kuviakin kys. henkilön kuvagalleriassa.

Onko muuten sylinterit lähteny yläpäästä leviämään (81mm poraus)?
Ilman korsettia.. jos ootte noita mittailleet?

Jotenkin intuitio sanoisi että tuollainen valualumiinisylinteri ohuella valurautasisusputkella olisi sen verran jäykkä ja hauras rakenne että tuskin leviäisi pitkän käytön seurauksena vaan hajoaisi kerrasta   

Mulla on tähän asti ollu vain rakotulkit yläpäässä.

Tuossa on kilpuriin tulossa uusi moottori, jossa on tukilevy yläpäässä, tehty hieman eri tyylillä kuin Lunkan malli.
Mutta tehotavoite nousee 200hv ylemmäksi muutenkin.

Jos lohko alkaa notkuman laitan epoxin tai lohko betonin sisään ei ole varaa ylläpitää Darton moottoria+ jos tulee haaveri, Suomessa koneistamoilla menee aina aikaa niin ei kesken kesän ole aika odotella... Ilman Darttoneita olevia lohkoja voi laittaa riviin odottamaan hajoomista:)

Kuinka tiukalla sovitteella teillä on nuo rakotulkit sylinterien välissä? Minkä merkkiset betonit ja epoksit on hyväksi todettuja? Itellä ei ole kokemusta kuin moroson betonista ja siitäkin aikaa jo yli 10 vuotta. Miten tuo epoksi soveltuu jatkuvaan käyttöön eli kestääkö vuosia katuautossa johon saattaa tulla reilustikkin kilometrejä kesän aikana? Nykyään betonia on todella monissa katuautoissakin ja moni laittaa sitä vaikka ei olisi niin raju moottorikaan, toki samahan se on laittaa ennakoivasti jos tarkoitus on kuitenkin hätyytellä isojakin numeroita moottorista.


Kyllähän nuo korsetit tukee tuon yläosaston melkolailla kun onhan niillä paksuutta kuitenki se 20mm ainakin, nuitakin valmistaa aika moni ympärimaailman