740 GLT T5 607Whp. Maxxecun asennus

Kun sulla on noin rajusti kulunu kamppeet koneessa et pysty mitenkään tarkistamaan kytkimen asetuksia.

Mun epäilys on että kytkin on hieman kulunu, jonka seurauksena kytkinasetelman jouset on tullu ulospäin ja välys loppunu painelaakerin ja asetelman välissä. Sen jälkeen kytkin ei ole palautunut vaan asetelma jäänyt pikku painallukseen, levy sutassa ja samalla päittäis laakeri alkanu tuhoutumaan. 

Yksi voi olla joku ongelma nestekytkimessä että ei palauta nestetä tarpeeksi nopeasti tai kokonaan.

Tuo että levy on kulunu enemmän toiselta puolelta kuin toiselta on jännä, onko mahdollista että on päässy öljyä väliin?

Tuosta öljynpaine logista.  Minimi paine on 2.9 bar mutta mikä on tuon sykkeen toinen ääripää, eli megan asetuksissahan on sen herkkyden säätö niin sillä sais varmaan tuota sykettä pois niin se tasaa näyttämän.
Jos se on esim. 7bar niin puoliväli siitä on joku 5 bar.

Kesällä olikin puhetta, että painelaakeri unohtui shimmata ja jäi liian kauas.

Testasin laittaa kampuran paikalleen lohkon puolikkaaseen ja tökkäsin sen vaihteistoa vasten. Kytkinakseli ei pääse pohjaamaan mistään kohdasta. Myöskään kytkinlevy ei pääse pohjaamaan mihinkään suuntaan.

Kytkinkotelo oli kuivan näköinen eikä kone ole vuotanutkaan mitään. En siis usko, että levylle olisi päässyt öljyä mistään.

Eilen kasasin toiseen tinakoneeseen kaikki kytkinromut paikoilleen laatikko mukaanlukien. Painelaakerin ja asetelman väliin jää vieläkin yli 5mm rakoa, vaikka levy onkin runsaasti kulunut. Myöskin päittäisvälys tuntuu kampuran päästä testattuna, vaikka laatikko paikallaan (tämä siis ehjä kone, jossa pieni päittäisvälys). Ainoa asia minkä huomasin jo viimekerralla, että laatikko ei mene paikalleen aivan käsin työntämällä. Joutuu vähän vedättämään pulteilla, että menee ohjuritappien kanssa pohjaan.

Joskus saattaa kytkinkoppa hitsatessa vetää itseään kasaan, jolloinka koppa vetää ruuvikehän pienemmäksi kuin alkuperäisessä, tässä kuitenkin puhutaan hyvin pienistä muutoksista.

Voit testaa ohjaintappien reijät poraa aivan pikkuisen suuremmaksi.

Tuo on edelleenkin hieman mystinen homma mikä päittäislaakerin on syönyt tuo tuskin tuohon vaikuttaa, varsinkin kun sanoit että akseli liikkuu pitkittäin vaikka aski on paikallaan.

Tuskin tämäkään on aiheuttanut sitä mutta noiden jäykkien asetelmien kanssa ei saa missään nimessä esim. liikennevaloissa pitää kytkinpoljinta pohjassa ja odottaa valojen vaihtumista.
Kyseiselle laakerillehan ei ole paine voitelua vaan ohi kulkeva runkolaakerin öljy, joka valuu vain akselin väliin.

Mites kiertokankien yläpäät?  Kai ne liikkuu sivuttain ja ohjaus on akselista alhaalta.
Jos ohjaus on kummastakin päästä kampee, joku johonkin suuntaan varmasti.

Eli alhaalla välys (heitän hatusta) 0.5mm ja ylhäällä 5mm sitten kun kone on kasassa tsekkaa vielä koko pyörintä suunnan että ylhäällä on välys kummallakin puolella mäntää...


 

Tuli muuten tuosta levystä mieleen. Sehän voi olla että kasattu 3.2mm pala toiselle puolella ja 4.4mm toiselle puolelle sillon on paksuus 9.6mm   2mm paksulla rungolla ja vauhtipyörä täysin suora ilman upotusta.

Starttaaminen kytkinpoljin pohjassa tekee myös höböä päittäislaakeroinnille, etenkin jäykällä asetelmalla. Mulla oli viimeisin offroadlelu vinokoneella, siinä joutuu lajin luonne huomioiden käyttämään kytkintä paljon ja pienillä kierroksilla.

Kun purin koneen niin vanhan b23 päittäinen oli aivan lopussa, ja kampuran pinta joka ottaa kytkimeltä tulevan päittäisen vastaan oli kulunut karmealle uralle.

Pakko myöntää, että välillä varmaan tullut täräytettyä kytkin pohjassa käyntiin. Paha tapa, kun töissä häärää uusien vehkeitten kanssa, jotka ei muuten starttaa.

Nyt uskoisin kumminkin löytäneeni oikean vian. Eilen aloin tutkimaan viimeisenä mahdollisuutena kytkinhaarukkaa ja työsylinteriä. Nyt näyttäisi siltä, että kun käpälä unohtui talvella shimmata, on haarukan kulma ollut huono.




Kuvasta saa vähän huonosti selvää, mutta työsylinterin tappi kulunut sormella tuntuvasti keskeltä ja siinä näkyy poikittaisia pykäliä. Vaikuttaisi siltä, että haarukka on ollut liian kovassa kulmassa, jolloin elänyt sivulle sen verran, että tappi päässyt ottamaan kiinni sylinterin pölysuojan päällä olevaan metalliseen reunaan. Kädellä haarukkaa sivulle painaessa sen sai pykältämään eikä nuo jäljet ole tuohon muustakaan syystä voineet tulla.

Kytkimen paksuuteen ja veivien ohjaukseen pitää vielä perehtyä, kun seuraavan kerran eksyy tallille.

Purin hiljan yhden b6254s + m90 paketin, siinä myös kulunut päittäislaakerointi niin että kampura on romurautaa.

Noissa vakio m90 jutuissa ongelma on se että myydään m56 ja m90 laatikkoihin käyviä työsylintereitä joissa on pikku eroja, lisäksi vuosien varrella saattaa olla että kuluneen kytkimen takia tehdään modeja työsylinterin tankoon ja kun uusi kytkin asennetaan kiinni ei muuteta alkuperäiseen ja lopulta kytkin jää kantamaan, jonka seurauksena koko ajan työsylinteri painaa liian kovaa kampiakselia eteenpäin.

Samat jutut koskee ZF modeja, on äärettömän tärkeää että tarkistetaan kytkin välys ja jos jotain muutoksia tehdään, tehdään ne niin että kytkinkäpälän asento ei muutu.   Ansento kun muuttuu menee kytkimen tunto paskaksi ja muitakin ongelmia voi olla tiedossa... 

Kytkinlevy oli 9.87mm paksu mikrometrillä mitattuna ja runko sen 2mm. Eli kaiken järjen mukaanhan tuo ei sitten ole kulunut juuri ollenkaan? Vauhtipyörä on täysin tasainen.

Mittailin sylintereitä ja yläpäässä tuntuu selvät raput. Sylinterimitta antoi rapulle noin 0.05mm kulumaksi. Soikeutta sain pahimmillaan 0.08mm. Eli alkaisi olemaan lohko tolla porauksella aika moro?

Mitkä männät ois järkevä hommata? Wisecot tuntuvat olevan aika kalliita ja wössnereiden saatavuus taitaa olla vähän tuuripeliä?

Tarviiko tinalohkot poraukseen tressilevyä? Kannenpultithan on vesitilan "ulkoreunoissa", mutta lohko on kumminkin aika vetelä, kampura ei pyöri ennenkuin on alakehto momentissa.

Se että kone ei pyöri ilman että alakehto on paikoillaan johtuu varmaan runkolaakereista, jotka ei ole pesissään kunnolla ennen kuin runkokehto painaa ne pohjaan.

En ole stressilevyn kanssa porauttanu yhtäkään, tuskin vaikuttaa mitään kun sylinteriputki on muutenkin eri kamaa kuin lohko.

Männät on ongelma. Onneksi itsellä on koko ajan yksi sarja Wösnereitä varastossa varalla.

   

Eikait se auta, kuin odotella. Alkuvuodesta aikaisintaan saattaisi kuulemma wössneriä saada..

Jos jollain jäänyt 81.5mm takosia turhaksi vitoseen, niin saa toki tarjota.

Eikait se auta, kuin odotella. Alkuvuodesta aikaisintaan saattaisi kuulemma wössneriä saada..

Jos jollain jäänyt 81.5mm takosia turhaksi vitoseen, niin saa toki tarjota.

Mistäs näitä saa tilattua? Ihan vaan jos tulevaisuudessa sattuu tarvitsemaan...

Hetki kulunut viime päivityksestä.

Moni varmaan jo arvaili, että romut on myyty moottoririkon jäljiltä pois. Näin ei kumminkaan ikinä käynyt.

Wössnereistä ei ikinä kuulunut, joten pistin wisecot tilaukseen 81,5mm koossa. Lohko kävi porauksessa ja tasopinta ajettiin puhtaaksi. Kampiakseliksi tuli b5244s2 koneen vakio ja se kävi lensulla tasapainotuksessa kaikkien liikkuvien kanssa.








Kasailin moottorin ja öljynpaineiden pyörityksen jälkeen alkoi hämmästely, kun ei käynnistynyt. Pikaisella vianhaulla suuttimille tuli virtaa ja railiin ainetta, mutta suuttimista ei tullut tavara läpi.

Käytin suuttimia finjectorilla, mutta niitä ei saanut enää pelastettua, olivat ruostuneet jumiin jäädessään talven ajaksi irralliseen railiin kiinni.

Uudet suuttimet kiinni ja auto lähti heti käyntiin. Tässä vaiheessa oli jo fiilikset aika korkealla, kun kaikki tuntui toimivan ja kone käyvän hienosti. Vartin käyttelyn jälkeen alkoi kumminkin lattialle ilmestyä glykolia. Pienen tutkimisen jälkeen sai todeta, että lohkon vesitila oli useista kohdista halki ulospäin.

Lohkossa ei irrallaan näkynyt selviä jälkiä, mutta se on kansipahvin pettäessä päästänyt sylinteripaineen vesitilaan, joka on tehnyt murtumat vesitilan läpi. Se on mysteeri onko lopullinen halkeaminen tapahtunut vasta koneen lämmetessä tai kannenpulttien kiristyksessä vai enkö ole vain huomannut halkeamia aikaisemmin.

Jokatapauksessa juuri koneistuksessa käynyt lohko oli nytten roskiskamaa.



Onneksi pienen kyselykieroksen jälkeen tutulta löytyi kohtuuhintaan tyhjä rn lohko. Lohko mukaan ja heti seuraavana aamuna koneistamolle teettämään samat toimenpiteet, kuin edellisellekkin.

Lohko taisi viipyä koneistamolla pari päivää ja kun kävin sen puoliltapäivin hakemassa, niin se kävikin jo seuraavana aamuyönä.







Samassa yhteydessä alkoi tankkilaite vuotamaan näille tyypilliseen tapaan. Tein tankkilaitteeseen uuden kannen ja samalla siihen tuli an lähdöt.





Tämän jälkeen autolla sitten ajeltiinkin ilman ongelmia useampi tonni ja se meni syksyllä takaisin talliin ehjänä.

Tekniikka oli todettu toimivaksi, joten talven 2019-2020 projekti oli päivittää puolikaaret kunnon häkiksi. Pääkaari lähti ehjänä irti ja sen kaveriksi löytyi jo aikaisemmin marteliukselta tilatut puolisivukaaret, jotka olin teettänyt omien mallien perusteella. Loput taivutukset tein itse. Häkki tuli tehtyä liite j mukaisesti ja katsastuskortti tuli myös tilattua.

Kaaret valmistuivat ja oli tarkoitus vain sutia pensselillä niihin joku väri päälle. Auto oli kumminkin sisustaltaan jo niin purettu, että vedin sen kokonaan tyhjäksi ja tein pohjat koko sisälattiaan. Väriksi tuli tietenkin alluperäisellä värikoodilla punainen, jonka vedin suorakiiltomaalina bilteman ruiskulla ja 50l kompuralla. Jostain kohdista jäi hieman kuivaksi, mutta ihmeen hyvä ekaksi isommaksi ruiskumaalaukseksi.

Samalla shifteri päivittyi kunnolliseen ja jalkatiloihin tuli astinlaudat.

Tällä setillä ajeltiin loppukesä ja jälleen auto ehjänä talliin.

2020-2021 talvena oli suunitelmissa tehdä uusi imusarja. Kl racingin plenumi oli alusta asti ollut laadultaan luokattoman huono. Valu  oli huokoista ja kotelo ohutta alumiiniä.

Hommasin luisulta imusarjatarvikkeet ja aloin sovittelemaan osia konehuoneeseen. Imusarja saatiin parsittua kasaan, mutta sen kanssa meinasi olla hieman tiukkaa. Oli jo pidempään ollut haaveena vaihtaa ohjaustehostin sähköhydrauliseen, joten en edes yrittänyt enään tässä vaiheessa saada vakiota mahtumaan plenumin kanssa. Myös vesikotelo meni uusiksi, joten tässä vaiheessa oli hyvä hetki tehdä se an liittimillä.

Kevät oli jo aika pitkällä ja oli tiedossa, että kimppatallista joutuu luopumaan kesän aikana. Uudesta tallistakaan ei ollut varmuutta, joten auto parsittiin kiireellä kasaan vähän sinnepäin.

Syyläri jäi an ylävesiletkun takia entistäkin pahemmin termarikopan alapuolelle ja ylävesiletku teki pahan ilmataskun, kun täyttökorkki oli syylärissä.








Jossain vaiheessa tuli tehtyä myös huohottimen keruusäiliö uusiksi. Mikellä oli niin tyylikäs ratkaisu omassaan, että kopioin sen suoraan omaani. Pohjassa on moottoripyörän bensahana, josta saa valutella etanolilirut pois. Ylhäältä menee letku imuputkeen ja alhaalta vakio huohotuspöntölle.





Ohjaustehostimeksi sovitin purkusaxosta jääneen pumpun.


Tälle kesälle ei sitten ajoa kauheasti tullutkaan. Tallia siivotessa, kun kävin volvolla heittämässä kaatopaikkakuormaa (ainoa koukullinen auto silloin), ei peruutuksen jälkeen enään kytkin irroittanutkaan. Sain ajeltua auton takaisin tallille ja jossain kohtaa alkoi kytkin pienen sivuäänen kanssa toimia. Aski lattialle ja silmälaakeri oli rikki. Onneksi lensulta löytyi heti hyllystä uusi, niin sai auton ajoon.




Tälle kesää tuli käytyä penkissa ensimmäistä kertaa uudelleen rakennetulla koneella. Ennakot ja seos kohdilleen ja tehoa tuli 2.2bar paineella 617hp renkaalta. Nostettiin painetta 2.5bar asti, jolloin saatiin 621whp, mutta kone ei selvästi hengittänyt, kun ahtopaine ei kelvannut. Koitettiin säätää nokkia, mutta imunokasta loppui säätövara kesken, joten ei alettu hyppäyttämään jakoa. Jätettiin paine 2,2bar.


Loppukesästä varmistui uusi tallipaikka, kun kaveri sai volvoprojektin myytyä ja luopui paikastaan. Volvolla tehtiin kärryn kanssa tallimuutto, mutta muuten ajot jäi aivan minimiin. Ohjaustehostin ei toiminut aivan toivotulla tavalla, tehostus reagoi vasta pienellä viiveellä. Myös lämpöjen kanssa oli ongelmia. Osasyynä oli varmasti huonosti suuniteltu ylävesiletku ja toinen syyllinen oli huono flekti ilman tunnelia.

Syksyllä käytin autoa vielä katsastuksessa ja hylkyhän sieltä tuli, kun ei jaksanut laittaa katalysaattoria putkeen. En sitten enään käyttänyt jälkitarkastuksessa, vaan laitoin auton talvisäilöön.

pic uploader