DIY kiertokanget

Materiaalin speksit olisi kiva saada esille ja toki jos omaat konekuvan, 3d mallin tms veivistä heitä nyt esille niin nähdää mitä on tarkoitus tuottaa ja sitten lopputuotteesta mitä tuli.

Kyllä kyllä, myös minua kiinnostaa kovasti miten homma etenee ja kaikki speksit, vaikka materiaalilujuuksista yms. mitään ymmärräkkään.

Tarvittaessa häiritään konesuunnittelijoita, ja pyydetää niitä kuuluisia lujuuslaskelmia."

Materiaalina takeen (taottu valmis-aihio) haluan hylätä.

Tämä olisi vain se helpoin tie.
 

Ennen lujuuslaskelmia tarvitaan kuitenkin vähän tietoa kuormitustasosta, eli massa- ja kaasunpaineenvoimat, lisäksi materiaalin lämpötilalla on suuri merkitys. Normikoneinssi osannee vääntää FEM-laskentamallin, mutta todennäköisesti tuloksilla ei tee juurikaan mitään. Tavallinen taulukkoihin perustuva väsymystarkastelu on kanssa aika arpapeliä. Ja tämän tiedän ihan käytännön kokemuksen kautta.

Taotussa aihiossa on yksi suuri etu verrattuna siihen että kangen koneistaa levystä. Oikein suunnitellussa takeessa on kiderakenne muodostunut syiksi, ja lisäksi nämä syyt kulkevat oikeisiin suuntiin jännitysvoimien suhteen.

Miksi takeesta on helpompi valmistaa kiertokanki kuin levystä?

Millä menetelmällä kovuusmittaus tehdään? Normaali Rockwellillä ei tee näissä hommissa "mitään" koska koestusvoima on liian syvä ja tekee liian syvän jäljen. Vickerssillä voi jo jotain materiaalin heterogeenisyydestä onkiakkin.

Mielenkiintoinen projekti. Tsemppiä vaan ja älä anna muiden masentaa turhilla kommenteilla, mutta aina pitää muistaa, että niin metsä vastaa, kun sinne huutaa

Joskus vuonna -98 tjsp teetin vinomoottoriin tällaiset kanget.

Miksi takeesta on helpompi valmistaa kiertokanki kuin levystä?

Sehän on melkein valmis tuote jo itsessään. Vain kansi pitää erottaa kannesta, oikasta pinnat, porata reijät, ja kierteyttää..

Jos tekee levystä, jää enemmän mietittävää, ja täten paljon mielenkiintosempi..

Tässä pieni priiffi materiaalista..

http://www.uddeholm.fi/finnish/files/uddeholm_impax_supreme.pdf

Ja tekniset tiedot tästä..

http://www.uddeholm.fi/finnish/files/mekaaniset_ominaisuudet_uddeholm_impax_290...330.pdf

Sehän on melkein valmis tuote jo itsessään. Vain kansi pitää erottaa kannesta, oikasta pinnat, porata reijät, ja kierteyttää..

Niin, mutta onhan nuo H-profiilikangetkin tehty takeista, ja koneistettu joka sivulta.

On on.. Mutta se materiaali.. Mä en halua että joku insinööri porukka on suunnitellu niinki oleellisen asian valmiiks, ku materiaali.. Muutenhan siinä ei olis mitää haastetta.
Mulle tuodaa melkein päivittäin kuvia, et tee tollasii.. Valmiilla materiaalivalinnalla ja valmis-aihiolla se muistuttaa liikaa päivätyötä..
Haen tällä itselleni pientä "aivotoimintaa",ettei ihan leipiinny tähä duunii. Ja päivät kuluu mukavemmin töissä, odotellessa yhden vaiheen valmistumista. Samalla oppii jotain uutta, ja kehittyy. Tietää siis yhdestä asiasta enemmän. Tai ainaki jotain, mikä meni vikaan

Materiaalin speksit olisi kiva saada esille ja toki jos omaat konekuvan, 3d mallin tms veivistä heitä nyt esille niin nähdää mitä on tarkoitus tuottaa ja sitten lopputuotteesta mitä tuli.

3D-mallinnus ois iha kiva saada juu.. Mut ainoo "piirustus" ohjelma mitä osaan käyttää on paint, ja silläki osaan tehä paksun ja ohuen viivan. No okei, on meillä töissä toi surfcam, mut sillä se piirtäminen on Äärimmäisen tuskastuttavaa.. 2D-mallinukset sillä on viel helppoi, mut 3D.. Voinha tietysti ottaa konkreettisesti valokuvan koneen ruudulta

On on.. Mutta se materiaali.. Mä en halua että joku insinööri porukka on suunnitellu niinki oleellisen asian valmiiks, ku materiaali.. Muutenhan siinä ei olis mitää haastetta.
Mulle tuodaa melkein päivittäin kuvia, et tee tollasii.. Valmiilla materiaalivalinnalla ja valmis-aihiolla se muistuttaa liikaa päivätyötä..
Haen tällä itselleni pientä "aivotoimintaa",ettei ihan leipiinny tähä duunii. Ja päivät kuluu mukavemmin töissä, odotellessa yhden vaiheen valmistumista. Samalla oppii jotain uutta, ja kehittyy. Tietää siis yhdestä asiasta enemmän. Tai ainaki jotain, mikä meni vikaan

Kuulostaa, että olisit ollut alalla kymmeniä vuosia. Valmistuit metallilta kuitenkin 2009 ? Voin toki erehtyä henkilöstä.

Tsemppiä siis projektiin. Arvostan ihmisiä, jotka tekee itse ja on halukkaita keksimään jotain uutta. Ei kuitenkaan kannata aliarvioida insinöörien ammattitaitoa lujuuslaskelmissa, joissa muuttujia on muitakin kuin teräksen murtolujuus ja kimmokerroin yms.

Kuulostaa, että olisit ollut alalla kymmeniä vuosia. Valmistuit metallilta kuitenkin 2009 ? Voin toki erehtyä henkilöstä.

Tsemppiä siis projektiin. Arvostan ihmisiä, jotka tekee itse ja on halukkaita keksimään jotain uutta. Ei kuitenkaan kannata aliarvioida insinöörien ammattitaitoa lujuuslaskelmissa, joissa muuttujia on muitakin kuin teräksen murtolujuus ja kimmokerroin yms.

Juu valmistuin 2009. Ja koulutus muoto oli oppisopimus, ja tapahtui yrityksessä jossa olen ollut töissä vuodesta 2003. Tuskimpa olet erehtynyt henkilöstä. :hello:

BTW.. Saaks iipuhelimesta lisättyä kuvaa tänne? vai tarviiko se tuupata ekaks jollekki kuvasivulle?

tuupattava kuvasivulle

Tää kai liittyy tarpeeksi aiheeseen.
-muistaako kukaan muu juttua V8:ssa joskus 90-luvun alussa, joku firma teki titaanikankia samantyylisellä prosessilla kuin suihkuturbiinin siivet valmistetaan?
Varsi oli ontto, ovaali putki ja laakeripesään (laser?) hitsattu "kannet" sulkemaan rakenne.

Ongelmaksi tais silloin tulla se että ne veivit oli "liian kovia" ts. muu kone alko hajoamaan ympäriltä (männät, laakerit, k-akseli)
Ja veivien hinta oli aivan järkyttävä, luokkaa tuhansia dollareita /kpl

Otto-setä muistaa jutun. Sillä äärimmäisellä keveydellä ei saavutettu mitään sellaista, mikä olisi tarjonnut kilpa-autoilussa muut pieksevän edun.

Ongelmaksi tais silloin tulla se että ne veivit oli "liian kovia" ts. muu kone alko hajoamaan ympäriltä (männät, laakerit, k-akseli)
Ja veivien hinta oli aivan järkyttävä, luokkaa tuhansia dollareita /kpl

Aika tyyristä kokeilua.. Mut eipä siinä mitää. Jos ei kokeile, ei voi tietää. Voi vain arvailla. Kaikki kunnia tolle kokeilulle.
Toi kovuus mua kiehtoo kauheesti. Ompa tullu nähtyy niinki kovia kikkareita, et hajoo säpäleiks, ku tiputtaa lattialle.

Mielestäni veivin kuuluu olla pinnasta järkyttävän kova, ja sisältä mahdollisimman sitkeä. Voin olla väärässäki. Tietysti kovuudellaki on rajansa.. Volfram halkeilee itsestään, ja vautid repeilee.. Mut kovuus luokkaa n.50HRC..

Tossa ripee räpellys suoraa heidenhainin näytöltä
http://s44.photobucket.com/albums/f22/Fellah740/?action=view&current=IMG_0093.jpg

Mitää mittasuhteita ei kannata vertailla.. Mitat muuttuu hyvinki äkkii..

Ongelmaksi tais silloin tulla se että ne veivit oli "liian kovia" ts. muu kone alko hajoamaan ympäriltä (männät, laakerit, k-akseli)

Eikös tuohon ole luonteva ratkaisu tehdä kampura ja männät myös titaanista? Alkaa liikkuvat osat olemaan keveitä    Laakereiksi varmaan joku ratkaisu löytyy myös mikä toimisi esim. kahden titaaniosan välissä.

Värinöitähän voi vähentää myös arkkitehtuurilla eli rivi6 tai boxeri, niin laakerit päässevät vähemmällä rasituksella? (Hmm... kaksi rivi6:tta vastakkain tusinamukiseksi boxeriksi?)

Poikkileikkausta mietittäessä kriittisin on nurjahdus puristuksessa. Poikkileikkaus optimoidaan koneen poikittaissuuntaan Eulerin kakkos- ja pituussuuntaan Eulerin nelostapauksena. Todellisuudessa männän päässä lienee myös pituussuunnassa lähinnä nivel, jolloin puhutaan kolmostapauksesta.

Eulerin kakkostapauksen edellyttämä jäyhyyshän menee tunnetusti nollaan päissä, nivelet kun ovat kyseessä, kun taas nelostapauksessa jäyhyys on vakio. Tuotantomoottoreiden kankien yläpäätä katsellessa huomaa, että moottorisuunnittelijatkin näkevät sen nivelenä.

Plus tai risti poikkileikkauksena minimoi jäyhyyden, eli senmalliset kanget on lähinnä markkinointikikkailua.