Kun Siirsin 740 Volvoni harrasteautoksi, taloon tuli Opel Omega B. Auton taipaleesta voisin vähän kirjoittaa tähän. Käytin auton kaksi kertaa ruostesuojauksessa, siitä huolimatta takakaaret sai vaihtaa omistukseni aikana kahdesti, ruostuivat paloiksi. Takaovien alareunoja korjattiin kahdesti, aina ruoste palasi. Seuraavaksi ruoste löysi tiensä kynnyksiin, ei ehtinyt sentään läpi mennä. Erään oven lista putosi katosi omille teilleen, nähtävästi ruoste söi pellin listan alta, hankala korjattava. Ikkunalistojen alapuolelta alkoi ruoste kuplimaan. Venttiilikopat tiivisteineen aina alle 100.000km uusiksi. Palelemisen tähden koko lämmityslaitteisto kennoineen uusiksi, ei auttanut, kylmää oli kyyti. Monenlaisia muitakin vikoja mm. sammui toisinaan mystisesti tyhjäkäynnin aikana, ei löytynyt selvää syytä. Ymmärtäisin ruostumisen jos olisin unohtanut auton pesemisen, mutta kun pesen usein autoa ja vahaan myös.
Välillä kun autolla oli hyviä päiviä, niin ajettavuus oli ihan hyvä, myös käynnistyvyys sinänsä ihan hyvä. Automaatin toiminnasta en pitänyt. Jälkeenpäin miettinyt tässä, olisi pitänyt jo ajat sitten hankkia myös päivittäisajoon Volvo. Nyt tämä nykyinen S80 on tuntunut heti laadukkaalta ja hyvältä autolta. Auto on lämmin ja kulkee tasaisesti, istuimet mukavat ja kaikinpuolin auto tuntuu laadukkaasti tehdyltä. Minun oli helppoa palata Volvoon, 740 on myös ollut aina minulle mieluinen auto, samoin kuin tämä s80 on täyttänyt ja ylittänyt vaatimukseni.
