Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: -Sampo- - 17.01.2014, 09:02:04
-
Tässäpä oma tyyli vahvistaa tinakonetta (sylinteri putket puuttuvat vielä)
Tänne voi sitten keräillä tietoa ja kuvia.
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/Tinakone1_zps47776df8.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/Tinakone2_zps48239b8a.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/Tinakone4_zps182f32b9.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/Tinakone3_zpsf71ca18e.jpg)
-
Tietoja nimenomaan joten voisit kyllä vähän enemmå selittää mitä oot tehny jne että kaikki tajuaa jotka ei välttämättä näistä asioista hirveesti tiedä koska ny vaan pari kuvaa..
-
näyttäisi että lohko on muutettu "closed deck" tyyppiseksi, ja sylinterien välit hitsattu umpeen.
-
Tässä nyt sitten vähän eri vaiheista kuvia.
Vakio lohkoja toisesta porattu kolme putkea jo pois
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1464640_10201862755468118_658267709_n_zpsc5d3528f.jpg)
Pyttyjen välit snurrattu
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/995022_10201862754028082_910312594_n_zpse1d49a3a.jpg)
Korsetti Vesitilaan
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1459929_10201862749907979_577066591_n_zpseb325eba.jpg)
Hitsaus urat.
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1545990_10202124096641484_1963965546_n_zpsbf4a1769.jpg)
Hitsattu korsetti
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/20140109_144540_zps96c73fe6.jpg)
Karkea plaanaus
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/20140110_142248_zps7526ff79.jpg)
Pyttyjen olkapäät tehty ja vähän viimeistellympi plaanaus
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/Tinakone4_zps182f32b9.jpg)
Uudet sylinteri putket
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1497707_10201862743627822_1810395606_n_zps65f2c4ae.jpg)
-
Täähän on mielenkiintoinen lähestymistapa, onko noi lohkot 81 vai 83 porauksella alkujaan ja mille poraukselle lopulta tulee?
-
Lohko on 83mm porauksella oleva vaparin lohko jossa öljyruutat ja uusi putki on 83mm myös koska alumiini putken ympärillä ei anna oikeen myöten suuremmalle putkelle niin että tästä hommasta olisi hyötyä kun kumminkin pyritään kasvattamaan sylinteri seinämää, on mahdollista myös suuremmalla porauksella oleva putki mutta seinämä ohuempi. 83mm myös koska pystytään käyttään 7mgte koneen mäntää jotka ovat edullisia jenkkilässä.
-
Mielenkiintoinen ratkaisu. Olenkin päässä miettinyt että pystyykö tuota yläpäätä vahvistamaan.
Näköjään kyllä, hieno projekti. ;)
-
Hyvää työtä :)
Kummastelin noita kuvia hiukan. TIGillä näyttäs olevan vedetty täytteet lohkoon. Mietin vaan ettei lohko vetele itteensä kieroon jos on hätiköity hitsauksessa. Hyvää jälkeä kyllä on ja tuntus olevan sopivat koneet käytössä.
Tässä on siis tukittu kokonaan vesikierto kanteen? ymmärsinkö väärin?
Tehotavoitteet lienee aika korkeella kun näin suurta vaivaa on jo nähty.
-
Tämäpä mielenkiintoinen lähestymistapa. Itseäkin hieman mietityttää tuo hitsauksesta aiheutuva vetely, mutta ilmeisesti se on otettu jotenkin huomioon?
-
Tämäpä mielenkiintoinen lähestymistapa. Itseäkin hieman mietityttää tuo hitsauksesta aiheutuva vetely, mutta ilmeisesti se on otettu jotenkin huomioon?
Itse en ks. moottorista tiedä juuri mitään mutta alumiinista ja konestuksesta kyllä. Työnjäljestä päätellen on kyllä tehty hyvin asiat.
Nimimerkillä "Entinen Tig-hitsaaja sekä osittain valmistunut koneistaja"
-
Vesireijät on vielä poraamatta kun ei ollu pahvia minkä mukaan porata.
kun kaikki lohkon koneistukset ja työt on tehty runkolinja mitataan ja tarvittaessa hoonataan suoraksi ja kyllä tässä tosiaan kaiken näköstä täytyy huomioida.
Tehot nähdään sitten penkissä mutta tavoitteita kyllä on ;)
-
Ihanan näköisiä koneistettuja pintoja :)
Mua huolestuttaisi eniten tässä ratkaisussa hitsauksen aiheuttamat materiaalin sisäiset jännityskeskittymät, eli ts. hitsauksen aiheuttamat paikalliset ja keinotekoiset raerajat sekä niiden viereen muodostuneet dislokaatiokertymät, jotka eivät pääse purkautumaan yli raerajan. Kun moottoria lämmitetään (lue: hilarakenteeseen tuodaan lisää muodonmuutosenergiaa) kerta toisensa jälkeen, nuo dislokaatiot haluaisivat mielellään jatkaa matkaansa tai hilarakenne haluaisi uudelleenjärjestäytyä (jos lämpöä tuodaan riittävästi), mutta tässä tapauksessa kumpikaan ei ole mahdollista.
Joku muukin on varmaan joskus nähnyt alumiinin murtuneen hitsaussauman vierestä...
-
Jännitystenpoistohehkutus??
-
Jännitystenpoistohehkutus??
Kevyt- ja värimetalleilla lämpökäsittelymekanismit ovat erilaiset normaaliin hiiliteräkseen verrattuna.
EDIT:
Selvennetään sen verran, että jos jännitystenpoistohehkutus tehdään ennen koneistusta, on sen hyöty melko olematon. Jos taas hehkutus tehdään koneistuksen jälkeen, ei saavuteta haluttuja geometrisia- tai mittatarkkuuksia.
Jos tuosta aikaisemmin kuvaamastani ongelmasta haluaisi päästä eroon, tulisi koko hitsatulle rakennelmalle suorittaa uudelleenkristallointihehkutus, mutta se taas poistaisi alumiiniseokselta sille varta vasten erkautuskarkaisulle hankitut mekaaniset ominaisuudet. Eli koko rakennelma pitäisi lämpökäsitellä uudelleen haluttuihin arvoihin ja koneistaa vasta sen jälkeen. Tässä taas tulee ongelmaksi se, että lohkovalun ja hitsauslisäaineen koostumukset ovat 100 % varmuudella erilaiset, mikä taas johtaa lämpökäsittelyprosessin lopputuloksen tuntemattomuuteen.
Mielenkiintoista!
-
Onko tässä siis lopputulema se, että ominpäin jälkikäteen vahvistettu lohko ei ole yhtä luja kuin jos se olisi kaikkien tieteen sääntöjen mukaan alunperin valettu samoihin vahvempiin mittoihin?
Ja jos verrataan tuota vahvistettua lohkoa siihen mitä se voisi tieteellisesti lujimmillaan olla, niin millaisesta lujuuserosta puhutaan? 800 hv vs. 1600 hv?
Kyllä kai kuitenkin tuo hitsattu lohko kestää enemmän rääkkiä kuin vakio? Vai onko se tuomittu halkeamaan lämpöstressin vaikutuksesta öljynvaihtovälin kuluessa?
Kiinnostais vähän itseäkin tehoakestävä tinakutonen mutta haluttaisi ajaa lohkolla pitkään...
EDIT: Lisätään vielä että entäs jos käyttää hitsaustäytteenä samanlaisesta romulohkosta veistettyä siivua, olis kai sitten samaa materiaalia ainakin?
-
Onko tässä siis lopputulema se, että ominpäin jälkikäteen vahvistettu lohko ei ole yhtä luja kuin jos se olisi kaikkien tieteen sääntöjen mukaan alunperin valettu samoihin vahvempiin mittoihin?
Ja jos verrataan tuota vahvistettua lohkoa siihen mitä se voisi tieteellisesti lujimmillaan olla, niin millaisesta lujuuserosta puhutaan? 800 hv vs. 1600 hv?
Kyllä kai kuitenkin tuo hitsattu lohko kestää enemmän rääkkiä kuin vakio? Vai onko se tuomittu halkeamaan lämpöstressin vaikutuksesta öljynvaihtovälin kuluessa?
Kiinnostais vähän itseäkin tehoakestävä tinakutonen mutta haluttaisi ajaa lohkolla pitkään...
EDIT: Lisätään vielä että entäs jos käyttää hitsaustäytteenä samanlaisesta romulohkosta veistettyä siivua, olis kai sitten samaa materiaalia ainakin?
Sulla on vähän puurot ja vellit sekaisin. En mielestäni ottanut kantaa koko rakenteen ideaan lainkaan. Kyllä tuo korsettilevy varmasti vähentää putkien yläpään värinää.
Lujuutta ei mitata hevosvoimissa.
Se näissä hitsatuissa rakennelmissa on ongelmana, että on hyvin hankala määrittää mitään tarkkaa tai edes suuntaa-antavaa kestoaikaa. Tuo voi ratketa jo kannenpultteja kirittäessä tai sitten miljoonan lätkä lattiassa ajetun kilometrin jälkeen. Jos nimenomaan haetaan varmaa ratkaisua, niin itse pidättäytyisin hitsailemasta.
Materiaali olisi toki kädessä pyöriteltynä samaa, mutta oikein tehdyn hitsauksen aikana sulasta sihahtaa savuna ilmaan osa rakenneaineista. Hilarakenne on joka tapauksessa täysin erilainen.
-
Sulla on vähän puurot ja vellit sekaisin. En mielestäni ottanut kantaa koko rakenteen ideaan lainkaan. Kyllä tuo korsettilevy varmasti vähentää putkien yläpään värinää.
Lujuutta ei mitata hevosvoimissa.
Ei virtaustakaan mutta se on kuitenkin yleisin siitä käytetty mittayksikkö autofoorumeilla ;)
Lähinnä hain siis sitä että onko tuo pohdiskelu hitsisauman tai sen vierustan kestävyydestä akateemista viilausta kolmannessa merkitsevässä numerossa vai vakavakin heikkous.
Hevosvoimathan korreloivat rasituksen kanssa.
-
Ei virtaustakaan mutta se on kuitenkin yleisin siitä käytetty mittayksikkö autofoorumeilla ;)
Lähinnä hain siis sitä että onko tuo pohdiskelu hitsisauman tai sen vierustan kestävyydestä akateemista viilausta kolmannessa merkitsevässä numerossa vai vakavakin heikkous.
Hevosvoimathan korreloivat rasituksen kanssa.
Kyllä mulla suurimmaksi osaksi on akateemiset okulaarit jätetty pöydälle, kun näitä asioita pohdiskelen :) Joskus on kuitenkin helpompaa suhtautua asioihin, kun luulee ymmärtävänsä asioiden todellisesta luonteesta jotain kolmannessa merkitsevässä numerossa. Vaikka toki autofoorumeilla ainut hyväksyttävä perustelu onkin kokeilu, joka onnistui tai ei onnistunut.
Kuten jo aiemmin nostin esille, niin tuo kesto on täysi kysymysmerkki ja siksi mielestäni vakava heikkous. Jos noita valmistettaisiin täysin samoin menetelmin sadan kappaleen sarja, niin osa repeäisi jo hitsauksen jäähtymisvaiheessa.
Lisäksi olisi mielestäni järkevää miettiä, että onko tuolla lohkon yläpään vahvistuksella jotain todellista merkitystä? Eikös ne putkea rasittavat voimat nimenomaan ole sylinterin alapäässä...
-
NASAlla olisivat liimanneet tuon.
-
NASAlla olisivat liimanneet tuon.
NASAlla tuo luultavasti olisi jotakin radioaktiivista hyperpoloniumia koko lohko, jos nyt ylipäätänsä tinakutosta rakettiin haluaisivat soveltaa :D
Mun mielestä tää on aika makee juttu että tällasella asteella näitä rakennellaan ja kokeillaan, toimi tai ei (ja toivottavasti niin tekeekin). Toi hitsaushomma onkin ehkä vähän arvelluttava, mutta luulis noiden pyttyjen kanssa saatavan suhteellisen tiukka rakenne jos tuo onnistuneesti saadaan sovitettua. Onhan esim. noita kansia paljonkin täytelty hitsaamalla ihan onnistunein tuloksin. Tollasta lohkoa on meinaa aika vaikee rupee mallintamaan/simuloimaan ja ennusteleen elämisen ja muotoitumisen kanssa. En nyt ole mitenkään metallurgian asiantuntjia, mutta eikös tota kutakuinkin sais jollakin konstilla päästymään uunittamalla tjsp?
Ei muuta ku lykkyä ja menestystä täältä! O0
/B
-
NASAlla tuo luultavasti olisi jotakin radioaktiivista hyperpoloniumia koko lohko, jos nyt ylipäätänsä tinakutosta rakettiin haluaisivat soveltaa :D
Mun mielestä tää on aika makee juttu että tällasella asteella näitä rakennellaan ja kokeillaan, toimi tai ei (ja toivottavasti niin tekeekin). Toi hitsaushomma onkin ehkä vähän arvelluttava, mutta luulis noiden pyttyjen kanssa saatavan suhteellisen tiukka rakenne jos tuo onnistuneesti saadaan sovitettua. Onhan esim. noita kansia paljonkin täytelty hitsaamalla ihan onnistunein tuloksin. Tollasta lohkoa on meinaa aika vaikee rupee mallintamaan/simuloimaan ja ennusteleen elämisen ja muotoitumisen kanssa. En nyt ole mitenkään metallurgian asiantuntjia, mutta eikös tota kutakuinkin sais jollakin konstilla päästymään uunittamalla tjsp?
Ei muuta ku lykkyä ja menestystä täältä! O0
/B
Bamse: Kon-67.3101 ja Kon-67.3401 ;)
Täytehitsaamisella ja irtokappaleen hitsaamisella railoon on merkittävä ero!
-
Lisäksi olisi mielestäni järkevää miettiä, että onko tuolla lohkon yläpään vahvistuksella jotain todellista merkitystä? Eikös ne putkea rasittavat voimat nimenomaan ole sylinterin alapäässä
yläpäästä ne halkeilee (ainakin kaikista tuhokuvista mitä minä olen nähny)vois kuvitella että sen takia uudemmat tinalohkot on sylinterit "lähempänä" tai tarkemmin sanottu paksumpia
Oli muuten puhe täällä että honda pojjaat käyttää jonkinlainen korsetti myöskin ,en ole itse semmosta totetusta nähny mutta kuulema rupee "voblamaan " 10000rpm jälkeen :)
tuolakin vähän juttua
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=27141.msg503375#msg503375 (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=27141.msg503375#msg503375)
-
Yläpäästähän nuo open-deck tyyliset laitteet melkein aina hajoaa, ei Dartonillakaan turhaan ole putket suuniteltu niin, että yläpäästä tulee yhtenäinen dekkitaso. http://www.darton-international.com/prod_desc.html
"Darttonoitu" tinalohkohan näyttää jokseenkin tuollaiselta. http://www.larryspower.com/engine/Darton_Volvo.html
-
Hyvä että tännekkin saatin vähän keskustelua asiasta.
Tosiaan tuon hitsauksen aiheuttamat haitat pyritään kyllä eliminoimaan mahdollisimman hyvin.
Kai tässä vois vielä sanoa että kampiakselikin kokee vähän iskun pidennystä iskua tulee näillä näkymin 96mm ja poraus tosiaan 83mm jolloin tilavuuttakin on ihan kivasti.
-
NASAlla olisivat liimanneet tuon.
Nykyään on niin valtavan hyviä liimoja, että tuo olisi varmaan ihan oiva vaihtoehto muuallakin, kuin NASA:lla.
-
Nykyään on niin valtavan hyviä liimoja, että tuo olisi varmaan ihan oiva vaihtoehto muuallakin, kuin NASA:lla.
Taisi olla geeteeiissä joskus esittelyssä tämä "Limmet" Liimataisen yli 1000-hepoinen E30, johon kerrottiin tehdyn alumiinisen kardaanin liimaamalla. Ja Polaris Rusheissa on osa rungosta niputettu liimalla.
-
Taisi olla geeteeiissä joskus esittelyssä tämä "Limmet" Liimataisen yli 1000-hepoinen E30, johon kerrottiin tehdyn alumiinisen kardaanin liimaamalla. .
muistan ton jutun joo,jotenkin ne svedut laski että ois pitäny olla niillä nm joku 5tuuman kartaani mutta kun liimas niin pärjäs vähemmällä ........tai jotain semmosta
-
Tässäpä väliaikais päivitystä eli plaanikoneessa putki kiinni ja viisteitä yläpäähän.
Loppuviikosta saa valmiista lohkosta kuvaa ;)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1551698_10202139728392268_738964998_n2_zpseb11cb9a.jpg)
-
Nykyään on niin valtavan hyviä liimoja, että tuo olisi varmaan ihan oiva vaihtoehto muuallakin, kuin NASA:lla.
Meillä käytetään Belzonan epoksia, kestää yli 200 C, ja niin kovaa että siihen voi koneistaa vaikkapa kierteitä.
-
Sellanen muistikuva tosta Belzonasta kun sitä joskus havittelin että ei taida olla hirveän helposti yksityisten saatavilla? Tai sitten oli hinnoiteltu siten että ostohalut haihtui melko äkkiä..
-
Siinä sitä nyt olis valmis putkitettu lohko, parempaa kuvaa tule kun saan järkkärillä kuvailtua.
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1604838_10202144687876252_1626862519_n1_zpsd18da81f.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1526702_10202144687036231_492862647_n1_zps3861767c.jpg)
-
Kaunis kun sika pienenä! Me likey!
O0 O0 O0 O0 O0
/B
-
Ihanan näköisiä koneistettuja pintoja :)
Mua huolestuttaisi eniten tässä ratkaisussa hitsauksen aiheuttamat materiaalin sisäiset jännityskeskittymät, eli ts. hitsauksen aiheuttamat paikalliset ja keinotekoiset raerajat sekä niiden viereen muodostuneet dislokaatiokertymät, jotka eivät pääse purkautumaan yli raerajan. Kun moottoria lämmitetään (lue: hilarakenteeseen tuodaan lisää muodonmuutosenergiaa) kerta toisensa jälkeen, nuo dislokaatiot haluaisivat mielellään jatkaa matkaansa tai hilarakenne haluaisi uudelleenjärjestäytyä (jos lämpöä tuodaan riittävästi), mutta tässä tapauksessa kumpikaan ei ole mahdollista.
Joku muukin on varmaan joskus nähnyt alumiinin murtuneen hitsaussauman vierestä...
Eiköhän se ole joku ulkoinen voima, joka aiheuttaa sen murtumisen hitsin vierestä. Hitsauksen jäännösjännitykset ovat kai korkeintaan myötölujuuden suuruisia ja se ei riitä murtumiseen, korkeintaan pieneen muodonmuutokseen. Enkä oikein usko että dekkitasossa syntyy sellaisia vaihtojännityksiäkään, että murtuman sinne saa. Epäpuhtaudet ja muut hitsaustekniset ongelmat on sitten oma lukunsa. Mielestäni jos tuo ei ole heti halki hitsauksen jälkeen niin ei se ihan heti hajoa käytössäkään. Alukansiakin hitsaillaan aika paljon ja ei niissäkään yleensä ongelmia ole, jos hitsaaja osaa hommansa.
-
Tässä kuva vielä suoraan göteborin tehtaalta :D
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/282924_10202146126872226_1674466451_n1_zps62079956.jpg)
-
Kerro sampo nuista putkista vähäsen ,mistä ne on ja minkälaisella koneistuksella niitä soviteltiin ? sillä meinaan että onko tiukka sovitus ? tai sano vaikka jos putki on esim 100mm niin tehtiinkö reikä 100+/- jotain
-
sylinteri putket on la sleeven valmistamat. krymppi on 0.07mm. seinämää putkeen jää 83 porauksella jotain 3.5-4mm
-
Eiköhän se ole joku ulkoinen voima, joka aiheuttaa sen murtumisen hitsin vierestä. Hitsauksen jäännösjännitykset ovat kai korkeintaan myötölujuuden suuruisia ja se ei riitä murtumiseen, korkeintaan pieneen muodonmuutokseen... ...Mielestäni jos tuo ei ole heti halki hitsauksen jälkeen niin ei se ihan heti hajoa käytössäkään....
Kuten jo aiemmin yritin tieteen termein selittää, niin tuo ongelma ei ole niin yksiselitteinen, että siihen voisi soveltaa jotain taulukkokirjoista löytyviä materiaalien myötö- tai murtolujuuksia. Materiaalin mekaaniset ominaisuudet ovat keinotekoisilla raerajoilla (lue: hitsaussauman rajapinnalla) koko muusta materiaalista poikkeavat. Ilmiön voi todeta paljaalla silmälläkin, kun katselee kahden päittäin hitsatun levyn poikkileikkausta.
Joka tapauksessa Sampolta asiallista pioneerityöskentelyä :)
-
Tässä vähän parempia kuvia ja läheltäkin niin että näkee seinämän ja muutakin.
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/75916_10202151091076328_1996022438_n2_zpsc35e29aa.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1016215_10202151091876348_1932594990_n1_zps48bcdb15.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1489196_10202151092916374_713166510_n1_zps059ab0bd.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1522264_10202151094636417_752565409_n2_zpse35bc39b.jpg)¨
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1526536_10202151093996401_621888013_n1_zpscd69db30.jpg)
(http://)
-
Vesikierto lohkoon tehtynä
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1525658_10202153218729518_65780337_n1_zpsb84d646d.jpg)
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/10761_10202153217049476_1862532938_n2_zps97b6feaa.jpg)
-
Ei vedelly hitsaus runkolinjaa vinoon.
Kampura sovitettu uusilla laakereilla ja pyörii moitteettomasti.
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1537867_10202159813574385_1813324661_o_zps731392e1.jpg)
-
Asiallista jälkeä pukkaa ... ::)
Muutama kysymys jotka askarruttavat:
Kuinka tarkasti kellotit runkolinjan vai pudotitko akselin vain paikkaansa?
Runkolinja/Laakeripesien suoruustoleranssi on +/- 0.01mm ja käyntivälys Rk:n kaulalle 0.06-0.08mm (Vandervell,Clevite kirjoista kopsattua)
Entä mittailitko lohkoa(tasoa ja rk linjaa) kun porasit vanhat putket pois ?
Tulisi äkkiä mieleen että kun tuo lohko on kuitestin monimuotoinen, eri materiaalipaksuuksia yms.. ja kun ottaa huomioon alumiinin käyttäytyminen hitsatessa niin voisi hyvinkin vääntelyä olla havaittavissa.
Entä käytitkö minkaanlaisessa uunissa lohkoa jännitysten laukaisemiseksi? Dokumentointia ja kuvia lisää..
Minkä hintaisia sylinteri putket oli ?
Mielenkiinnolla seuraan :hello:
Ja syy näihin tyhmiin kysymyksiin on että minulla on pari vastaavaa projektia menossa (5syl.) mutta Dartonin putkilla.
-
Asiallista jälkeä pukkaa ... ::)
jälki on sitä mitä nyt sirpillä ja vasaralla saa...
Muutama kysymys jotka askarruttavat:
Kuinka tarkasti kellotit runkolinjan vai pudotitko akselin vain paikkaansa?
Runkolinja/Laakeripesien suoruustoleranssi on +/- 0.01mm ja käyntivälys Rk:n kaulalle 0.06-0.08mm (Vandervell,Clevite kirjoista kopsattua)
Runkolinlinjaa ei ole tarkastettu, akseli vain pudotettu paikoilleen. Tseketaan vielä.
tuosta syystä mitään välyksiä ei ole vielä katsottu.
Entä mittailitko lohkoa(tasoa ja rk linjaa) kun porasit vanhat putket pois ?
Noi vanhat putket vaan kairattiin pois, samaan syvyyteen kaikki.
Tulisi äkkiä mieleen että kun tuo lohko on kuitestin monimuotoinen, eri materiaalipaksuuksia yms.. ja kun ottaa huomioon alumiinin käyttäytyminen hitsatessa niin voisi hyvinkin vääntelyä olla havaittavissa.
Entä käytitkö minkaanlaisessa uunissa lohkoa jännitysten laukaisemiseksi? Dokumentointia ja kuvia lisää..
Joka tapauksessa montaa sadasosaa tuo lohko ei vääntynyt, koska yllätykseksi kampiakseli pyöri hitsauksen jälkeen yhtä hyvin kuin ennen hitsausta. Johtuen tod. näk. juuri tuosta uunituksesta ja hitsauksen aikaisesta lämmityksestä jne.
Minkä hintaisia sylinteri putket oli ?
siinä 100e kipale.
Mielenkiinnolla seuraan :hello:
Ja syy näihin tyhmiin kysymyksiin on että minulla on pari vastaavaa projektia menossa (5syl.) mutta Dartonin putkilla.
Laitatko darton m.i.d sleevet?
Ja tosiaan koko homma on TESTI ja riskit tiedostettu ennen hommaan ryhtymistä. Nostan lippistä sampolle, että sain olla osana tätä testiä, oli lopputulos mikä tahansa.
-
Mahottoman hienoo. Kai tästä otetaan se megawatti ulos?
-
Tämmöset tuli jenkkilästä viikolla.
Eli toyota 7mgte 83mm.
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1014398_10202295388283668_512807709_n_zps9e4ae27f.jpg)
-
Mihin käyttöön tätä konetta on uumoiltu?
-
Ihan katuautoon leluksi omaksi iloksi.
-
(http://i1310.photobucket.com/albums/s646/turbo244/Volvo%20242%20Projekti/Tinapjotor/1597223_10202322866090596_196855199_o_zpsb14a5c1f.jpg)
Sinne meni lohko on nyt porattu ja hoonattu männille ja dekkitaso viimeistelty.
Mäntä jäi 2mm dekkitason alle eli 1mm odotettua vähemmän nyt vielä kun männästä siipastaan vähän pois niin saadaan rutut kohalleen.
loppu toteutus on joko tinakoneen 143mm veivillä ja 90mm iskulla olevalla kampuralla tai 139,5 veivillä ja iskua pidentämällä...
-
Tästä tulee siis matala puristeinen?
-
ysin pintaan tulee rutut.
-
ysin pintaan tulee rutut.
Ymmärsinkö nyt oikein. Jos käytät 90mm iskua ja 143mm veiviä niin mäntä jää tällöin 2mm alle sekin plus, että männässä on vielä monttu? Omien laskujen mukaan 47cc palotilalla ja 1,5mm kansipahvilla tutut jää alle 8. Hyvin suurella todennäköisyydellä voin olla myös väärässä.
-
Ei.
Mäntä jää 139.5mm veivillä 2mm alle.
Ja 143 veivillä 1,5mm yli.
Sorvaus männästä 1,2-1,3mm pois niin mäntä jää 0,2-0,3mm yli ja se on passeli.
Jätä kampura vakioksi, älä koske siihen muuta kuin tasapainoituksessa. Se pieni litratilavuuden parannus on aivan turhaa.
-
Hienoa työtä. seurantaan...
-
Ei.
Mäntä jää 139.5mm veivillä 2mm alle.
Ja 143 veivillä 1,5mm yli.
Sorvaus männästä 1,2-1,3mm pois niin mäntä jää 0,2-0,3mm yli ja se on passeli.
Jätä kampura vakioksi, älä koske siihen muuta kuin tasapainoituksessa. Se pieni litratilavuuden parannus on aivan turhaa.
Ok jää siis palje alueet ja kaikki
Paljonko jää montun ja vena kolojen yhteis tilavuudeksi siivun poiston jälkeen?
-
P> asiallista työtä teet... mieti vielä tuota 92,3 kampruaa.. sillä kun tulee mukavemmin vääntöä alakierroksilla. ellet sitten meinaa kierroskonetta rakennella ;)
Ja ellen muista ihan väärin niin mulla tuli männät melkein millin yli.... mutta mun muisti on ennekin ollu "niin ja näin" :)
-
Hah no sit et varmaan pyöritä konetta kuin 5000rpm kun kanteen on matkaa 0.4-0.5mm.
Vakio pahvi 1.4-1.5mm kokoon puristettuna. 0.2-0.3mm yli dekin niin väli on 1.1-1.2mm voi siis pyörittää konetta sen 10t rpm
Laskekaas ny paljonko tilavuutta tulee lisää tuolla 2.5mm iskun lisäämisellä. Et huomaa missään ala väännössä mitään. Lisäät 5 astetta sytkäennakkoa perus karttaan niin vaikutus on suurempi.
-
Tuossa on jonkun ruotsalaisen tyyli vahvistaa lohkoa. Tosin 81mm poraus, mutta ajanut varttia 8.3 tolla lohkolla...
(http://i165.photobucket.com/albums/u42/kokarmicke/IMG_1401.jpg)
(http://i165.photobucket.com/albums/u42/kokarmicke/IMG_1402.jpg)
Tuossa vielä juttu kyseisestä autosta http://forum.motorportalen.net/viewtopic.php?f=28&t=5305
Erittäin hienoa työtä -Sampo-!