945 -93 D5252T köyhänmiehen suorakytkyllä (MB 722.6)

Pultin kanssa meninkin ja se olikin se ongelma, kun orkkis pultti oli kokokierteellä ja sellasta ei taas ollu saatavilla 12.9 vahvuisena. Nyt kun ois ollu pukki mukana ni ois sen korkeudesta voinu sanoa, riitääkö tuo osakierteen pituus.

Pari sivua taaksepäinhän on kuva pukista jossa pultti. Eikös siitä nyt saa tarpeeksi suuren arvion pelaako vai ei. Nuo prikat tosin ei aiheuta kovin kummosia luottamuksen tuntemuksia.

Onhan se mun silmään ainakin riittävä, toisaalta se silmäkin on valehdellut mutta se selviää huomenna. Mikäs prikoissa? Oisko parempi ilman?

Kandee pistää kovat prikat eikä noita raksamallin pehmeitä. 

Kandee pistää kovat prikat eikä noita raksamallin pehmeitä. 

Nää on myyjäliikkeen mukaan jotain normaalia kovempaa kamaa.

Ok. Yleensä ne on vaan tummien pulttien näkösiä. 

Ok. Yleensä ne on vaan tummien pulttien näkösiä. 

Samasta syystä minäkin epäilin nuota räkärauta prikoiksi 

Noniin, nyt tältä ei saa enää rauhaa. Täytyy varmaan etsiä vielä sellaiset mustat jostakin.

Mielummin katsoa katua kuin kaatua ja katua ettei katsonut katua.

Vanhoista kansipulteista kannattaa niitä alusprikkoja napsia talteen, ovat kovaa materiaalia.

Prikan kovuudella on parikin syytä:
- Pultti kiristyy "reaalimomenttiin", kun prikka on kova eikä mälväänny siinä välissä (pultti luistaa parrmmin kovaa kuin pehmeää prikkaa vasten)
- Pehmeä prikka "ei kanna", eli momentin kirimä ei jakaannu aluslevyn alueelle tasaisesti kuten kuuluisi, koska pehmeä prikka joustaa
- Pehmeä prikka voi antaa aikaa myöden periksi lämpölaajeneman yms. takia, jolloin pultin momentti löystyy (prikka kuluu).

Vaikeasti selitettyjä, ei maha mittään. Jokatapauksessa kaikissa tuon tapaisissa paikoissa on ne ns. "kovat" levyt alla. En nyt muista ovatko 12.9 lujuuksisia tjsp, mutta funktio niillä on.

Prikan kovuudella on parikin syytä:
- Pultti kiristyy "reaalimomenttiin", kun prikka on kova eikä mälväänny siinä välissä (pultti luistaa parrmmin kovaa kuin pehmeää prikkaa vasten)
- Pehmeä prikka "ei kanna", eli momentin kirimä ei jakaannu aluslevyn alueelle tasaisesti kuten kuuluisi, koska pehmeä prikka joustaa
- Pehmeä prikka voi antaa aikaa myöden periksi lämpölaajeneman yms. takia, jolloin pultin momentti löystyy (prikka kuluu).

En tiedä mistä keittokirjasta olet "tietosi" kaivanut.

- Kitkakertoimen pultin kannan ja prikan välillä voi kompensoida vaikka öljyllä
- Momentin mikä? Prikka joustaa?
- Lämpölaajenema on materiaalikohtainen vakio, se ei muutu teräksellä

Oikea ongelma liian pehmeän prikan käytössä on sen hajoaminen kovan pultin mahdollistaman suuremman esikiristysvoiman alla. Prikka tyypillisesti halkeaa, kun sitä puristetaan riittävästi. Kovempi prikka kestää enemmän puristusta, täts it.

Ai, olen nähnyt prikkoja, jotka ovat ikäänkuin muokkaantuneet kovan momentin alla. Tällöin saattaa lopullinen momentti, joka puristaa pukkia lohkoon, jäädä vajaaksi.
Samaten se öljy ei auta, jos kiristysvaiheessa se aluslevy antaa periksi ja pinta rosoutuu.


Mutta hälläväliä, kävi miten kävi on siellä syystäkin kovat prikat alla.

En tiedä mistä keittokirjasta olet "tietosi" kaivanut.

- Kitkakertoimen pultin kannan ja prikan välillä voi kompensoida vaikka öljyllä
- Momentin mikä? Prikka joustaa?
- Lämpölaajenema on materiaalikohtainen vakio, se ei muutu teräksellä

Oikea ongelma liian pehmeän prikan käytössä on sen hajoaminen kovan pultin mahdollistaman suuremman esikiristysvoiman alla. Prikka tyypillisesti halkeaa, kun sitä puristetaan riittävästi. Kovempi prikka kestää enemmän puristusta, täts it.

Kyllä nuo pehmeämmät prikat tuppaa muuttamaan muotoaan "hallitsemattomasti", monesti näkee että kannenpulttien prikat esimerkiksi on kuperia ja kantta vasten ne kantaa ainoastaan ulkoreunoilta, jo pelkästään tuommosen korvaaminen tavan suoralla prikalla lie melko radikaali muutos huonompaan. Lisäksi tuommonen pehmeä prikka helposti menee plastisen muodonmuutoksen alueelle kun kova pultti kiritään kiinni, jollonka se lämpölaajenemisen myötä joutuu vaihtelevalle rasitukselle, ja rasituksen ollessa suurimmillaan puristusvoima kasvaa ja prikka muokkautuu lisää -> jäähtyessä pultti löystyy.

Saatiinko aluslevyistä jo tarpeeksi tietoa, jotta topicin moottori saadaan kasattua?

Kyllä nuo pehmeämmät prikat tuppaa muuttamaan muotoaan "hallitsemattomasti", monesti näkee että kannenpulttien prikat esimerkiksi on kuperia ja kantta vasten ne kantaa ainoastaan ulkoreunoilta, jo pelkästään tuommosen korvaaminen tavan suoralla prikalla lie melko radikaali muutos huonompaan. Lisäksi tuommonen pehmeä prikka helposti menee plastisen muodonmuutoksen alueelle kun kova pultti kiritään kiinni, jollonka se lämpölaajenemisen myötä joutuu vaihtelevalle rasitukselle, ja rasituksen ollessa suurimmillaan puristusvoima kasvaa ja prikka muokkautuu lisää -> jäähtyessä pultti löystyy.

Mun mielestä tästä kannattaa jutella vielä hetki. Anonekin on tiedemiehiä

Oli prikka missä muodossa hyvänsä siellä välissä, siihen vaikuttaa sama kiristysmomentin mukainen esikiristysvoima kuin pulttiinkin. Prikan mälväytymisellä voi olla negatiivinen vaikutus esimerkiksi kiristettävän kappaleen kokemaan pintapaineeseen, mutta se on taas oma aiheensa.

Jos prikka ja pultti ovat terästä, joilla on sama lämpöölaajenemiskerroin, ei esikiristysvoiman pitäisi muuttua, koska molemmat oletettavasti ovat samassa lämmössä ja laajenevat samalla kertoimella. Näin ollen prikkaan ei pitäisi syntyä suurempa jännitystä ja siten suurempaa muodonmuutosta. Vai olenko aivan hakoteillä?

No täälläpä on intouduttu.

No, tässä kävi nyt niin, että mustat M10/10,5 prikat (jotka olivat vahvuudeltaan 350HV, yksikkö ei mulle kerro mitään) joita tilattiin, olivatkin ulkohalkaisijaltaan 28mm. Alkuperäisen pultin kuusiokanta on tartuntapinnaltaan prikkamaisen pyöreä (oikeaa termiä tälle en taas muista), mutta sen halkaisija on kuitenkin 20mm, jonka kokoinen tasainen pinta taas on koneistettu laakeripukkiin -> nämä mustat hienot aluslevyt eivät käy.

Nuo "perus" prikat ovat kuulemma vahvuudeltaan jotain 140HV, ja ne kirkkaat jotka kerkesin jo aiemmin ostaa olivat muistaakseni jotain 200HV tai vähän päälle.

Nyt sitten kuitenkin tilaamalla löytyi M10/10,5 kirkkaita aluslevyjä 20mm ulkohalkaisijalla, jotka ovat vahvuudeltaan 300HV. Vahvimpia mitä oli Etralla tarjota tuon kokoisina. Kai niiden täytyy nyt riittää.

Vickers Hardness (HV), tapa testata ja ilmoittaa materiaalien kovuus. 300HV vastaa tavallisilla hiiliteräksillä ~975 N/mm²(MPa) eli aika kovista prikoista on kyse.