Aamu alkoi lievän epätoivon saattelemana (hämmästyttävällä vauhdilla saapuneeseen) pääsylinterin vaihdolla.
Sitä tuli puljattuakin jonkun aikaa, ja niitä putkia sille, mutta sain nippuun. Kävin ilmaamaan tuolla hienolla paineilmalla toimivalla laitteeella, no eihän se toimi yhtään. Imua on, säiliön hörppäsi tyhjäksi hienosti, mutta ilmaushommissa se ei toiminut ollenkaan. Ryysti vaan, ei saanut tasaista imua päälle siitten mitenkään. Vaikka antoi alkuvauhtia poljinta painamalla. Tuli sitten ilmattua noita perinteisesti, ja kas kuplien tulo alkoikin rauhoittumaan. Sain jarruja sen verran ettei poljin enää hakannut lattiaa.
Siinä se odotti lähtöä, itsekään meinannut järjissä kestää, olipahan piinallinen levoton odotus vika tunti ennen varattua aikaa
Mutta piina palkittiin
Ihan hetkeen ei ole tuollaista oloa ollutkaan
Kädet tärisi, vaikea sitä on kertoa miten tärkeä tuo auto on minulle.
Puhdas paperi, ja kehut päälle
Mutta oli siellä jemmassa yksi huomion paikka. Oikea yläpallo edessä alkoi näyttää väsymisen merkkejä konttorilla, no, asia hoidettiin samantien pois.
Kotona taas
Amazontreffeillä nähdään, se ainakin varmistui
Vaikka tarkoille jäikin
------
Ainiin ja unohtui mainita tuosta takavakaajasta. Se toi juuri sen toivotun muutoksen ajotuntumaan mitä siltä varovasti toivoinkin
Nyt tuo ei enää yhtään aliohjaa, nyt se yliohjaa jos taittaa "liian jyrkästi" mutkaan. Erittäin maukas ajettava nyt, ja muutenkin nyt kääntyy ylipäätään mutkiin kun kartingauto