Keinuvivun vaakataso

Miten mitataan keinuvivun vaakataso ? Ihannehan ilmeisesti olisi keinuvivun vaakataso venttiilin ollessa puoliksi auki.

Yritän itse vastata kysymykseeni. Puolella nostollahan keinuvivun pitäisi olla 90asteen kulmassa työntötangon päästä mitattuna, venttiiliin nähden. Olenko oikeassa ?
Mittauksieni mukaan koneisto käyttää ainoastaan keinuvivun kärkiosaa. ( Hiukan laskettu kansi, lähtömitoista ei tietoa).
B20 koneissahan on useita eri paksuisia kansia, mutta taitaa vakiona olla vain yhden mittaisia työntötankoja ?
Säätöruuvillahan pystytään jonkin verran korjaamaan kannen madallusta, kunnes säätövara loppuu, mutta geometriaahan se ei korjaa. Onkohan näissä pähkäilyissäni mitään tolkkua ?

Kannen madaltaminen ei vaikuta keinuvivun asentoon/geometriaan. Siihen vaikuttaa venttiilin pituus ja nokan nosto.

Säätöruuvilla saa just nimenomaan kompensoitua kannen madallusta, kun välys säädetään kohdalleen.

Olet aivan oikeassa !
Kun asetin keinuvivun 90 asteen kulmaan, säädön ollessa puolivälissä ja noston puolivälissä, venttiili ei ollut vielä alkanut aukeamaan ?? Keinuvivun vaakataso näyttäisi olevan venttiilin aukeamishetkellä. Pukkeja madaltamalla tai lash cappeja käyttämällähän tämä korjautuu, mutta ... 
Ehkä turhaa hienosäätöä, mutta kun on utelias.

Onhan tuolla asialla vissi merkitys, mutta vain korkeampinostoista nokkaa käytettäessä. Silloinhan se keinun vaakataso pyritään saamaan samaan kohtaan, mitä se on vakio-osillakin. Siksi nokkapukkeja madalletaan, että keinu olisi lähtötilanteessa enemmän pystyssä. Kannen ja nokkapukkien madallus vaatii sitten jo useissa tapauksissa lyhyemmät työntötangot. Pelkän kannen madalluksen saa ehkä juuri vielä säädettyä ruuveista.

Kiinnitin huomiota moottoria pyöritellessä keinuvipujen asentoon, koska mielestäni ne eivät missään vaiheessa olleet "nokka ylöspäin", vaan päinvastoin.
Eikö tälläisessä tilanteessa hukata osa nokan noususta (varsinkin jos halutaan tehoja ulosmitata) ja myös venttiliä ei paineta tasaisesti, vaan kammetaan toiseen reunaan.
Ensin pitäisi kait laittaa geometria kuntoon ja sitten työntötangot sovitetaan sopiviksi.

Tere, aikoinaan Timo Kormu suosittele B30 moottorin keinuvipuja jotta saadaan geometria kohdalleen, jotka ovat 2mm lyhyemmät. tuolloin kyseessä Timon nokka/kansi/pakosarja paketti. Otettiin vielä lohkosta 0,8 pois ja Amazon jätti turposuapit!

Eikö pakettiin kuulunut toimenpiteitä vipuakselin korkeuden säätöön ? Useinhan kannesta poistetaan pukkien alta "korokkeet" ja rakennetaan uudet "pukit", jolloin on myös tarve lyhyemmille tönäreille.

Voi Frank, tästä yli 35v aikaa, joten ei pysty muistamaan. Sen muistan kun Timon jarrutti rallikross koneesta 250hv, me pojat seistiin vieressä ja pissittiin housuihin. Peltisarja, ikkuna auki, Timolla kuulosuojaimet, meillä ei, Kilowattvägen 1 oli osoite.

Kyllähän tuo muisti alkaa olla aika valikoivaa sorttia nykyään.
Uskoisin kuitenkin geometrialla olevan jonkinlainen vaikutus tuohon kaasunvaihtoon, kun ajattelee miksi työntötankokoneet ovat historiaa. Yläpuolisella nokalla on paljon hyviä ominaisuuksia, mm. vähemmän painavia liikkuvia osia, suora yhteys venttiileihin jne.

Totta Mooses geometrialla on merkitystä! Tuolloin naapurimaassa nostettiin kuutiotilavuusraja 2,7 l. Timo olisi käyttänyt 2,4l konetta ilman tuota muutosta, silloin tikkukone kiersi 8500 r/min, venttiilivälys 0,65, jotta saatiin nopeampi kiihtyvyys massoille nokka-akselin tullessa rampille.
Ihmeteltiin loivaa raksusta, mutta ei me maalaispojat niitä hienouksia ymmärretty. Kuivasumppu kone kävi kaunista tyhjäkäyntiä (650 kierrosta) 55lla Webruilla. Matti siihen aikaan jyrsi kiertokanget.
Meillä oli siviilikäytössä 717 ja 762, jotka olivat erittäin sivistyneitä akseleita, varsinkin 717, joka oli tyyppiä"more miles, less gas". 762lla vedettin joskus Porvoosta Tampereelle alle 2h loivasti alle kympin kulutuksella. Hole