940 ääni taka-akselin seutuvilta

miten se laakeripesä kuluu? silloinhan (uloimman) laakerikoolin on täytynyt pyöriä laakerin mukana.
tuo on jo astetta vaikeampi sepitettävä!
ettei vaan taas puhuta eriasioista... 

edelleen mun järki sanoo, että asennuslevyn asentaminen laakerin ulkokoolin alle saa (laakeri)välyksen pienemmäksi.
tässä siis haetaan pitkittäisklappia pois vetoakselilta. tuollainen 0,5 - 1,0 mm säätö ei vielä vaikuta mihinkään muuhun...

en usko, että välys on laakereiden sisäpuolesta johtuvaa. niiden valmistuksessa kun on tietyt toleranssit. ehkäpä ne ovat kokonaisuutena aavistuksen ohuemmat...

olen "pikatraktorin" kanssa samaa mieltä tuosta välyslevyn paikasta.

Tietysti myös rasvakäsittelyn tarpeesta ( muovipussiin rasvaa ja laakeria siihen puristelemaan!) asennuksen yhteydessä.

Jos laakeripesä on ympärysmitaltaan pahasti kulunut väljäksi niin shimmaalla asiaa voisi korjata siirtämällä laakeria akselin ehjään kohtaan mikäli pesässä on tilaa ja tässä tapauksessa stefojen vastinpinnoilla pelivaraa, mutta ulkokoolin ulospäin säätäminen ei voi pitkittäisvälystä poistaa. Ulkokoolin tuominen ulospäin tuo koko vetaria laakereineen kunnes vastaan tulee mikä...?

Vastaan tulee laakerin vetoakselissa oleva sisäkehä joka sekin on kartiomainen. Rullalaakerit ovat näiden kehien välissä ja lähestyvät molempia pintoja. Rullat ovat rullakehässä olevissa koloissa. Koko laakeri on "hållplatta" nimikkeellä olevalla osalla muistaakseni neljällä ruuvilla taka-akselin päässä, ettei koko hoito tule ulos sisäkurvissa . Laakerin rakenne on "hieman" tavallisesta poikkeava jos sitä vertaa moniin muihin takavetoisiin, mutta nerokas! Noita rakenteita on tehty ihan yksirivisillä kuulalaakereillakin monissa merkeissä. Jos saat jostain tuon kuvan, se helpottaa asian ymmärtämistä. Levyn ei tarvitse olla paksu - välystä pitäisi jäädä n 0,6 - 0,8 mm ja millikään ei haittaa, ellei oireile.

en usko, että välys on laakereiden sisäpuolesta johtuvaa. niiden valmistuksessa kun on tietyt toleranssit. ehkäpä ne ovat kokonaisuutena aavistuksen ohuemmat...

olen "pikatraktorin" kanssa samaa mieltä tuosta välyslevyn paikasta.

Tietysti myös rasvakäsittelyn tarpeesta ( muovipussiin rasvaa ja laakeria siihen puristelemaan!) asennuksen yhteydessä.

Olet näemmä rasvannut ennenkin . Tuo välilevy on tosiaan "trigonometrisistä syistä" hyvin ohut. Itse tein ohuesta muovista (noin 0,10 mm) mallikappaleen sovitusta varten. Noin ohkaisia levyjä voi leikata vain tanakan "apulevyn" päällä jonkinsortin kiekkoleikkurilla ja muoto on ympyrä jonka leveys on noin 3 mm.

Tiedän kyllä ihan tarkalleen minkälainen laakeri on kyseessä. Eli eihän se sisäkooli vastaan tule vaan menee karkuun ellei vastassa ole jotain? Ja sen vastinpinnan täytyy pyöriä niin kuin se sisäkoolikin tekee tai muuten siitä tulee sorvi. Ei kannata "shimmailla" laakeria sitä ulompaa stefaa ja peltilevyä vasten! Yksittäisen kartiorullalaakerin välystä ei voi säätää ilman toista laakeria ellei laakeri ole purettavissa. Sen takiahan käytetään yleensä kaksirivisiä/kahta laakeria jos akseli on lyhyt ja halutaan tarkempia toleransseja kuten etunavat tai etuvetoisen etu/takanavat.

 
eli kun ei kuvaa ja muisti heittää, ei kannattaisi kovin alkaa kirjoittelemaan...

olen ne kerran tähän 940:n ja kerran yhteen 240:n vaihtanut, mutta ei muistu rakenne aidosti mieleen....

stefoja taisi olla kaksi, ja yksi laakeri...

nyt tästä hokasin sen , ettei sitä ulkokehää sitten lyödä sinne akseliputkeen lainkaan kiinni... 

jos lyötäisiin, tai sille olisi jokin vastinolake, niin sen alle VOI mielestäni kyllä täsmäyslevyn laittaa!

sitäkään en tosin ymmärrä, että miksi molempien koolien tulisi pyöriä mukana. Mihin siinä silloin niitä  laakerikuulakartioita  tarvii?
sisäkooli tietysti kiertää akselin kierroksilla, koska on sovitettu akseliin... mutta että ulkokooli kiertäisi myös...
sitä en ymmärrä... 

sitäkään en tosin ymmärrä, että miksi molempien koolien tulisi pyöriä mukana. Mihin siinä silloin niitä  laakerikuulakartioita  tarvii?
sisäkooli tietysti kiertää akselin kierroksilla, koska on sovitettu akseliin... mutta että ulkokooli kiertäisi myös...
sitä en ymmärrä... 

Juu, ei tarviikkaan, kun se ei pyöri, toivottavasti! Niinkuin asian kiertoteitse ilmaisitkin... :hello:

EVO8  Tuo laakerin sisäkooli ei mene minnekään, koska sen liikkuminen perämutikan suuntaan on estetty lämpökutisterenkaalla, samalla mikä estää vetoakselia karkaamasta kurvissa...  .  Yleisemmin meilläpäin puhutaan krymppirenkaasta. Joten ulkokoolin "kiristäminen"  sisäänpäin vähentää välystä.

Toivottavasti ymmärsin edes puolet ongelmistanne, mulle tuo laakeri on kyllä täysin selvä rakenteeltaan ja kiinnitykseltään. Niinkuin varmaan pikatraktorillekin.
Muista en osaa sanoa mitään, kun en tunne... 

Juu, ei tarviikkaan, kun se ei pyöri, toivottavasti! Niinkuin asian kiertoteitse ilmaisitkin... :hello:

EVO8  Tuo laakerin sisäkooli ei mene minnekään, koska sen liikkuminen perämutikan suuntaan on estetty lämpökutisterenkaalla, samalla mikä estää vetoakselia karkaamasta kurvissa...  .  Yleisemmin meilläpäin puhutaan krymppirenkaasta. Joten ulkokoolin "kiristäminen"  sisäänpäin vähentää välystä.

Toivottavasti ymmärsin edes puolet ongelmistanne, mulle tuo laakeri on kyllä täysin selvä rakenteeltaan ja kiinnitykseltään. Niinkuin varmaan pikatraktorillekin.
Muista en osaa sanoa mitään, kun en tunne... 

 


On ilmeisen vaikeasti ymmärrettävä kuvio. Kuvasta olisi helpompi auttaa tajuamaan mutta nyt ei ehdi kaivelemaan. Mutta joo, se krymppi on siellä ja se lukitsee akselin sisäkooliin akseliin tai toisinpäin mutta ei muuta. Jos laakeria tuodaan ulospäin laittamalla simmilevyjä akseliputkeen niin kyllä kaikki muukin romu tietysti (koko laakeri ja akseli) tulee ulospäin kunnes laakerin toinen puoli  on vasten jotain. Eli sisäkooli stefaa tai sitä peltilevyä ja sitten vasta alkaa välys pienentyä! Tämä laakeri on tehty kahdella olakkeella varustetulla laakeriradalla juuri sen takia että niiden tehtävä on pitää kaksi toisiinsa nähden pyörivää kappaletta samalla radalla! Rakenteestakin jo voi arvata että ei ole tarkoitettu säädettäväksi!!! Laakerin toiselle puolelle voi laittaa vaikka kuinka paljon tavaraa niin välys pysyy samana kunnes toisellakin puolella on jotain vastassa ! Otat laakerin käteen niin huomaat että välyksen poistaaksesi sun täytyy painaa toiselta puolelta ulkokoolia ja vastakkaiselta puolelta sisäkoolia. Tai vetää näitä erilleen. Valitettavasti siellä akselissa toisella puolella eli jarrun puolella ei ole kuin kiinteää tavaraa mutta sisäkooli pyörii joten mitä teet?

Mutta ei muuta sitten kun laittaa simmejä sinne ja kuvitetut ohjeet sitten tännekin !   

Jatkakaa!

Kerrataanpas taas rakennetta . Vetoakseli asennetaan laippa maata vasten ja akseliin laitetaan (ja mielellään oikein päin pidätinregas, ulompi stefa ja laakeri, jossa kaksi osaa: sisäkooli ja kartiorullat ohjausrenkaassa. Takistetaan että ovat kaikki oikeinpäin mukana oikeassa järjestyksessä. Viimeisenä otetaan noin vetoakselin mittainen vesijohtoputken pätkä ja kokeillaan meneekö laakeriin asti ja onko läpimitta sopiva. Otetaan pois ja pannaan lähelle valmiiksi. Viimeiseksi otetaan kutisterengas, lämmitetään se punahehkuun ja pudotetaan vetoakseliin. Lopuksi varmistetaan heti perään sillä putkenpätkällä, että meni perille. Pannaan ulkokooli paikalleen ja oikein päin laakeritilan pohjalle:). Loppuasennus on periaattessa helppoa: Työnnetään sisälle ja neljä ruuvia kiinni. Vetoakseli on siellä ja pysyy - sen ulostulon estävät mm pidätinlevy, stefan lieriöosa ja rullalaakerien ohjausrengas. Se missä välys sitten syntyy, on minullekin arvoitus - ei ollut röntgeniä ja teräksen läpi näkee vain Teräsmies.  Itse sain välyksen pienenmään panemalla laakeripesään ensin ohuen shimmin ennen ulkokoolia. Se siirtää lakeripesää eteenpäin ja jossain missä välyksiä on ne saa tällä menetelmällä häviämään osittain. Pitää jäädä se 0,6 - 0,7mm välystä jäljelle. Tuo on arvaus, koska toisella puolen oli näin, mutta ei silti huosti arvattu .
Tämä on kokeilu, ei säätöohje. Sain molemmille puolille samasuuruiset käyntivälykset. Älkää tehkö tätä kotona .

Juttu menee överiksi, mutta kaikilla ei ole tuota poikkileikkauskuvaa kotona. Helpottaa ehkä jonkin verran jos tietää, että sisäkooli on kartiomainen vetoakseliin päin, mutta loppuosassa on selvä porras ulospäin ja loppuosa vaakatasossa. On mahdollista että välys syntyy juuri pääosin tässä pisteessä, mutta on kyllä selvä este. Kaaviopiirroksesta on vaikea päätellä mitä se rengaskehä tekee siellä toisessa päässä - nojaako se esim stefan lieriöosaan? Viivat ovat piirroksessa liian paksuja. Kuitenkin tuo rengaskehä näyttäisi olevan ikäänkuin avainasemassa myös tuon välyksen suhteen. Yhtäkaikki jos jossain on milli päittäisvälystä ja toisella puolen 0,6 mm, se sopii kyllä minullekin - kärrinakseleihin . Saa joku muu jatkaa .

Joku ei nyt ymmärrä tätä...
Ehkä sitten joskus. Neuvokaa pätevämmät.

 
renkaat kuiten (vielä) pyörii!

mutta asiaan palataan!

sen lupaan!
 

Nyt on ihan pakko. Ja siis minähän en sitten tiedä mistään mitään. Se laakerihan nyt on kai sitten samanlainen, kuin 240 akselissa. Ja välyksestä puhutaan. Siellä tosiaan on yhtenä puuna pidätinlevy, stefan runko, laakerin rullien ohjausrenkaan ulkolaidassa oleva ohut rengas ja laakerin ulkokooli. Jos ulkokoolia ulospäin simmaamalla saa välyksen pienentymään, ovat nuo edellämainitut osat olleet jostain syystä erillään (siis niiden välissä on ollut välys, mitä ei mielestäni saisi tapahtua) ja samaan tulokseen välyksen suhteen olisi päässyt jarrukilven poistolla. Jotta laakerin välyksen saisi nollaan, täytyisi ulkokoolin reunasta (siltä puolelta, millä sisähalkaisija on suurempi, siis, mistä laakeri tulee sisään) sorvata siivu pois.

Ja mitä tämä välys sitten tekee? No ainakin rallisprintti Starlettiin tuli Volvon 1030 perällä pumppujarrut. Ja kun joku mainitsi nerokkuuden, niin ai että Hiacen perään on helppo vaihtaa pyöränlaakerit, siinä kun irtoaa laakeripesä vetarin mukana. Eikä oo päittäisvälystä.

On viimeaikoina ollut täällä etelässä sellaisia pakkasia että melkein kaikissa "vähän "ajetuissa volvoissakin kuuluu ylimääräisiä vonkuja ja kitinöitä. En katsoisi suureen huoleen olevan aihetta jos nesteet on sisällä ja ei tapahdu tihkumista etenkään mikäli oudot äänet/ilmiöt häviää lämmön myötä ja toimivuus on kohdallaan. Itsellä myös automaatti/kardaanin tukilaakeri pitää omaa ääntänsä yli -25 pakkasessa mutta toimii kuitenkin ja hiljenee kun lämpiävät. Veljet kevättä kohti uusin äänin.

En viittin uutta aihetta tehdä niin laitetaan tänne. Ostin uudet kardaanin takimmaisen laipan pultit siniseltä tiskiltä ja sain käteen tilaamalla kuusiokoloruuvit ja nylock mutterit ja vanhat paikallaan olevat on ihan normaalit kuusioruuvit ja mutterit. Tarkastutin asian vielä siellä ja väitti, että noi pitäs käydä. Onko ne vaihtanu mallia noihin kuusiokoloihin jossain välissä vai kämmäskö se myyjä? Onko muilla samanlaisia kokemuksia. Mutta eiköhän noi sinne saa käymään.

Luulisin että ovat tehneet sen saman havainnon minkä tein aikanaan kuutisen vuotta takaperin . Ne ruuvit saa paremmin paikalleen ja kiristettyksi kuusiokoloruuveilla oikeaan momenttiin. Erityisesti noissa etulaipan ruuveissa huomasi eron (oli GLT) - työkalut mahtuivat paremmin. Takalaipan ruuvit taisivat kyllä jäädä kuusioruuveille, koska niihin pääsee hieman paremmin käsiksi. Käytin muuten ruuviliikkeen ruuveja jotka olivat alkuperäisen lujuusluokan mukaisia, muistaakseni 10.9. Ainoa haitta taitaa syntyä siitä kuusiokoloavaimesta jonka joutuu hankkimaan. Kannattaa ehkä hankkia palasarja . Minulla palasarjat olivat ennestään kun oli noita volkkareita välillä.