Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Korjaamo ja yleistekniikka => Takavetoiset => Aiheen aloitti: Puavo - 05.11.2010, 21:53:56
-
Kaikki 300-sarjan hankintaa ja arvoa koskevat kysymykset tänne.
-
Onkos 340 diesel eli 1.6, sama voimansiirto kuin bensakoneisissa?
-
Ehkä ihan ensimmäisenä antaisin ohjeen, älä hanki sitä :2funny:
No asiaan, mulla on ollut nyt muutaman vuoden sisällä 2 kappaletta näitä 300-sarjan Volvoja ja jotain niistä on tullut opittuakin.
Ensimmäinen auto oli ns. vaarin silmäterä eli 1.4-moottorinen 340 DL vuodelta 1987 ja tasan 100tkm mittarissa. Autoa ostettaessa oli tiedossa muutama mätäpaikka helmoissa, mutta muuten auto oli ehjä. Ajoin autolla muistaakseni vain vajaan vuoden kunnes se meni kiertoon. Mitään vikoja tuossa ei ilmennyt noiden muutaman paikkauksen lisäksi.
Nyt alla on myös 1987-vuodelta peräisin oleva Volvo 360 Volvon omalla B200K-moottorilla ja 215tkm mittarissa. Autolla olen ajanut nyt vuoden päivät ja jotain on tullut opittua. Tässä voisi olla oma suositus / muistutuslista ostajalle:
- Tarkista kori ruosteen osalta. Ruosteeton 300-sarjan Volvo on harvinaisuus. Omissa autoissa mätää on ollut takakaarissa, helmoissa ja etenkin takana tunkinpaikkojen tuntumassa. Myös takaluukun pohja kannattaa tarkistaa.
- Virtalukko tuntuu näissä usein antautuvan. Omassani on nytkin rattilukko paskana, joka pitää kunnostaa / vaihtaa ennen leimaamista. Monella muulla tuntuu olevan samaa vikaa. Lukot ja avaimet myös kuluvat ja avain irtoaa lukosta kesken ajon auton jatkaessa käyntiään. Itselleni tuli tästä huomautus leimalla, enkä ole ainoa.
- Itse suosittelen ostamaan Volvon koneella olevan version. Eroa kulutuksessa ei ainakaan omien autojeni välillä ollut kovinkaan paljon näiden 1.4- ja 2.0-litraisten koneiden ollessa vertailun kohteena. Taitaa olla tuossa 1.4-litraisessa sitten joku 70hp/100nm ja tässä Volvon koneessa 100hp/160nm. Tietysti tuo pienemmällä koneella varustettu on vähän kevyempi, mutta huollon, osien ja kaiken muun perusteella ostaisin silti Volvon koneella olevan. Jos autoa on tarkoitus virittää, niin ehkä kannattaa ostaa kaasarikoneinen vanhempi malli, jossa ei ole katalysaattoria ja jos tarkoitus on vain ajaa, niin ruiskukoneella varustettu saattaa olla fiksumpi.
- Autoja on tarjolla hyvinkin vähäisillä kilometreillä, etenkin 340-malleja. Käy katsomassa useampaa autoa ja osta mielummin 100tkm ajettu kuin 350tkm ajettu, joista pyydetään usein samaa rahaa.
- Älä osta räpellettyä autoa, vaan mahdollisimman alkuperäiskuntoinen, ellet sitten ole varma ns. rakentajan ymmärryksestä. Näitä 300-sarjan autoja tuntuu monet ns. "virittelijät" raiskaavan, johtuen varmaankin autojen edullisesta hankintahinnasta.
Toimiessaan 300-sarjan Volvo on ihan hyvä auto ajaa, lämmin talvella ja kevyt korinen virittämisen kannalta. Monet autot vaan ovat jo pilattuja ja näitä kannattaa välttää, ellei halua väkisin harrastaa.
-
Hyviä vinkkejä!! Saisin halvalla ton dieselin, sitä vaan että varaosiksi. Mulla on jo yks 150tkm ajettu 1.4 DL jääratarassina. Täysin ruosteeton lukuunottamatta yhtä reikää pohjassa :) Virtalukko tosiaankin mullakin talvella vittuilee, mutta eipä se minua ole haitannut kun ei käyttöautona ole. Osaatko vastata yhtään siihen että onko alusta ja muut osat paitsi moottori, samanlaisia kuin bensamalleissa?
-
Omaan 2 litraiseen ollut tyytyväinen. Hyvä auto se on ja tunnokas. Talvella tosi hyvä ajettava, pärjää hienosti ilman nykyajan ajonvakautuksia yms. Nykyetuveto ei pysy mitenkään perässä mutkaisella talvitiellä.
Kattoluukku on upea varuste tähän malliin, tosin ovat aika harvinaisia. Tuntuu lähes targakatolta kun luukku täyttää lähes koko katon etuosan 8)
2-litraset on tekniikaltaan erittäin hyvässä kunnossa, koska näillä ei juurikaan ole ajettu 200tkm enempää. Omalla päästelty 250tkm+. 20tkm+ ajanut itse ja aina on päästy perille. Ei vuoda öljyä, eikä syökkään. Nykyään kuulemma normaalia että uudet autot syö öljyä. Tämä ei syö ollenkaan, tikku ollut aina max-kohdassa kun olen öljyt tarkastanut. Siis jos auto on palvellut normiarkiajossa on kone erittäin hyvässä iskussa.
Ruoste on tuttava 95% tapauksista, enemmän tai vähemmän. Itsellä ollut peltoautona aikoinaan 333tkm ajettu 340. Se oli laho pohjasta kauttaaltaan, tunkki ei oikeen pelannut kun tähän autoon kokeili :idiot2: Tämä nykynen käyttis oli ostaessani 220tkm+ ajettu, pohja täysin terve suurimmilta osin, mutta paikkoja sai muistaakseni lätkiä 50 kappaletta auton reuna-alueille, eli ne peruspaikat siis. Nämä reijät oli kaikki kokoluokkaa 2x2cm-7x7cm kokoisia. Eli ei vielä isoja ja helposti korjattavissa kun vaan vihtii. 100tkm ajetut on sitte lähes kuin uusia. Tietysti tuo ruosteisuus vaihtelee sen mukaan miten se on uutena viitsitty ruostesuojata ja miten hyvin korista on huolta pidetty. Mutta erinomaisen auton saa kun ostat 0-200tkm ajetun joka on vielä kohtuullinen paikata.
Alustat alkaa oleen näissä lopussa, sillä onhan ne jo 20+ vuotta vanhoja. Mutta iskari uudet taakse ja eteen myös jouset niin on alusta taas timmi.
Omassa myös vaddumainen klappi vaihteistossa/perässä joka nykittää autoa 1000-1500krs tuntumassa ajettaessa. Mutta aika mitätön ja oppii kytkimellä neutraloimaan. Ei haittaa mutta jos joskus intoa riittää niin tuonki pikkuvian korjaa.
Vaihdekeppi hullaantuu 250 tkm tuntumassa, pystyy hitsaileen takasin paikalleen kun purkaa kepin ympäriltä muovit.
Sitten sellanen että joku tiiviste korkkasi hammastangossa ja öljyt tulee ihan lattialle asti. Kilometrejä 250+
Mutta on kyllä mukava ja halpa-auto tee-se-itsemiehelle. Ostaessa kannattaa muistaa että meitä on moneksi, suurin osa tieten tekee vähän sinnepäin mutta jotkut sitten hyvin tai viimesenpäälle. Oma oli muuten alkuperäinen mutta entinen omistaja oli helmoja hitsatessaan sitten vetässy etulokarit auton koriin kiinni ::) Kyrsii, voipi olla että joskus tuonkin asian pistän kuntoon.
-
Nämä vinkit on tälläisiä omalle kohdalle sattuneita juttuja, mutta monet tuntuvat olevan ns. tyyppivikoja näissä 300-sarjan autoissa.
Omastani oli vaihdelaatikon ja perän kannatinpalkki mädäntynyt todella pahoin. Palkki on auton pohjassa sillä tavalla, että kaikki kura, kosteus ja muu pahaa tekevä kerääntyy palkin päälle ja jää sinne muhimaan. Tämä palkki onki joko korjattu tai korjauksen tarpeessa lähes jokaisessa vastaavassa autossa.
Omani oli päässyt sen verran huonoon kuntoon, että palkki oli kokonaan katki ja kiinni vain toisesta päästään. Vaihdelaatikko ja perä roikkui vinossa muutama sentti normaalia alempana ja tuntui heiluvan äänistä päätellen kun autolla lähti liikkeelle.
Sain käsiini "ehjän" palkin, joka sekin oli mätä, mutta vähemmän kuin original. Palkin eheytys oli paskamaista. Pelti on ohutta ja hitsaus hankalaa.
Vanhan palkin irrotus oli myös vaikeaa. Palkki on molemmista päistä kahdella M8-pultilla kiinni auton pohjassa. Omassani pultin kannat olivat aivan muodottomaksi ruostuneet ja paksun paskan peitossa. Kuskin puolelta pultit on mahdollista irroittaa ns. normaalisti, mutta apukuskin puolella toinen pultti oli omassani ainakin bensatankin täyttöputken alla piilossa. Täyttöputki pitääkin irroittaa liitoksesta, jotta sen saa vedettyä sivuun. Omastani sattui irtoamaan viimeistä pulttia irotettaessa korin puolelta mutteri tai vastaava osa, jossa vastakierre on, irti ja pultti alkoi pyöriä vapaasti, mutta ei kuitenkaan irronnut. Pultti oli pakko sahata katki käsin koska rälläkän käyttö 2mm päässä sijaitsevasta avoimesta bensatankista olisi hieman kyseenalaista.
Vanhan palkin saa pois kun laskee perän ja laatikon tunkin varassa alas. Uuden palkin asennus ei itseltäni onnistunut ihan kerrasta, mutta hieman viisastuneena järjestys taisi olla seuraavanlainen:
- Uusi palkki kiinni pohjaan
- Tunkilla laatikko+perä-paketti ylös hollille
- Kumipuslilla varustetut kannakkeet kiinni laatikon kylkeen
- Perän ja laatikon nosto palkkiin kiinni
- Kiinnikkeiden ruuvaus kiinni palkkiin
- Bensatankin täyttöputken kiinnitys
Noin se periaatteessa menee. Itselläni oli todella paljon ongelmia tuo järjestyksen ja ruostuneiden pulttien yms. kanssa. Hommassa meni varmaan yli 5h, vaikka pultteja ei montaa ollut :)
Eli jos palkki on kunnossa, niin ainakaan tähän ei tarvitse alkaa. Itse olisin tulevaisuudessa valmis maksamaan ainakin 100e enemmän autosta, jossa tuo homma on jo tehty.
-
Sama tyyppivika alkaa painaa omassakin. Kuskinpuolelta lahonnut päästä ja alkanut jatkua halkeamana etenemään vänkärinpuolelle. Katsuri tuonne kopasi ja ropina kävi. Sen verta ehjä (ylempi palkin pelti ehjä mistä kiinnittyy koriin) vielä sattuu oleen että vuodeksi sai vielä leimaa. Mutta vaihtaahan se pitää ennenkuin perä tippuu. Itse en pistä hyvästi mätänevää vakiotyyppistä pelteistä prässättyä palkkia vaan teen rhs-palkista uuden.
-
Sama tyyppivika alkaa painaa omassakin. Kuskinpuolelta lahonnut päästä ja alkanut jatkua halkeamana etenemään vänkärinpuolelle. Katsuri tuonne kopasi ja ropina kävi. Sen verta ehjä (ylempi palkin pelti ehjä mistä kiinnittyy koriin) vielä sattuu oleen että vuodeksi sai vielä leimaa. Mutta vaihtaahan se pitää ennenkuin perä tippuu. Itse en pistä hyvästi mätänevää vakiotyyppistä pelteistä prässättyä palkkia vaan teen rhs-palkista uuden.
Hyvä idea. Itse puuhastelin vanhasta ja kyllä siinä hermot meinasi mennä. Kannattaa tosiaan tehdä jostain fiksummasta materiaalista, ellei satu olemaan tervettä palkkia tarjolla.
-
Omaan 340 tein kulmatangosta sen palkin. Ei tarttennu, ku reijät porata ja katkasta oikeen mittasiks ni sopi suoraan.
-
340 kohta hankinnassa :P koneen vaihto edessä.. Minkäslaista mottia kannattais havitella tohon konetilaan ja joka olisi helposti upotettavissa ? joku 150hp kuulostaisi hyvältä 8)
-
Jos 150hp haluat niin virittää 2litrasta vaparia tai sitten 940 matalapaineturbon tieten saattaapi saaja kilpien väliin, tämä itselläkin mielessä mutten vielä varma ole mistään joten älä ala pistään ennenkun olet konttorilta kysyny. Sekin kannattaa kysyä että meneekö 340 ja 360 samaksi autoksi, kyllähän tuossa 340 tietääkseni on ollut 1.9:ä ja 2 litrasta.
Sen tiiän varmaan sanoa että helpompi ois alottaa tuo 150hp tavottelu ihan oikiasta 2 litran mallista, siinä on kestävempi voimansiirto. Mulla oli peltoautona 3:n kierroksen ajan 340 josta porsi koko voimalinja peltoon kun ei jaksanu vejätystä.
-
Kestääkö tuollaisen 340 1.4 moottorisen voimansiirto 400-sarjalaisen B18FT (122hv/175nm) moottorin kanssa ?
sekä onko volvon moottorilla olevissa 360:peissä paljon eroja alustoissa/vaihteistoissa noihin 340 volvoihin ???
saako noihin pieniin takavetoihin lukkoja peräänkään mistään ?
-
Mielenkiintonen pieni auto, tosin ei mielestäni ihan komeimpia volvoja mutta saahan siitä tekemällä. :)
Itellä oli kans joku 3 vuotta sitten tollanen 360 2.0 ruisku -87, oli mulla autokouluautona (opetusluvalla ajettu kortti) ja pari kuukautta sen jälkeen käyttöautona. Pelitti kyl hyvin, oli jtn 230-240tkm ajettu. Puhallin ei aina oikee pelannu, varmaan katkasijassa jtn vikaa..koitin kyllä vaihtaa mutta ei siltikään. Erillisellä kytkimellä sit toimi.
Ja tuo minkä Customer mainitsi, niin se vaihdekeppi hullaantuu jostain kumman syystä.. liekö vain sitte liian sporttinen ajotapa vai miksi se käppi jäi melekeen käteen pari kertaa... :D
Ei mikään kestävin volle, mutta varmasti vähän tee-se-itse miehelle erittäin mieluisa peli! :) Itekki joskus tommosta aatellu uudestaan, mut tuossa on nytte tuo volvo 240 DTic projekti alla.. siinä riittää hommaa kyl. Ehkä joskus. :)
-
Kestääkö tuollaisen 340 1.4 moottorisen voimansiirto 400-sarjalaisen B18FT (122hv/175nm) moottorin kanssa ?
sekä onko volvon moottorilla olevissa 360:peissä paljon eroja alustoissa/vaihteistoissa noihin 340 volvoihin ???
saako noihin pieniin takavetoihin lukkoja peräänkään mistään ?
Kestää, jos ei revi kuin hullu, kardaani jossa päässä prässätyt kumivulkanoinnint on se heikko kohta, ulkomailla näkyneet pistäneen normi ristiniveliä ja akselia tilalle kuten normiautoissa. Lootahan on sama M45 tai M47 joka on isossa volvossakin, tosin näissä kyljellään ja perän yhteydessä, mutta väännönkesto on aika sama se 400-420Nm lähes ikuisesti, 450Nm alle 20s. 1,7L koneessahan on sama voimansiirto kun 1,3-1,4 ja 1,6D koneissa, paitsi eri kytkinkoppa kun 1,3-1,4, 1,6d ja 1,7bensa pitäis olla samalla kopalla kun 400 sarjan rellukoneet, ja kytkinhilppeet pitäis kans osittain passata päittäin.
360 tai sanotaanko 2,0l malleissa, koska 340 malleja on 2,0l koneisina, ja kuulemma jossain olisi 360 kans myyty renukoneella.... tiedä sitten, erot alustassa pikkubensoihin on takajarrurummuissa, 180mm vs 220mm jos en muista väärin, etujarrut samat kaikissa malleissa 1979 eteenpäin, jouset järeämmät 2,0l koneisissa 6,5mm ohuimmasta takana kun relluissa 5,5mm, etujouset 12mm vs 10-11mm. ruiskukoneisissa 20mm lyhyemmät etujouset kun kaasari 2,0, 355mm vs 335mm vapaapituus ja glt mallissa vielä 20mm lyhyemmät takana ja edessä.
Dieselissä samat jouset kun 2,0l mallissa ja samat takarummut kuulemma. rellubensoissa 45l tankki takakontin alla ja vararengas konehuoneessa, dieselissä ja 2,0 tankki takapenkin alla ja varakumille palju takaluukussa.
Kallistuksenvakaaja edessä 2,0l mallissa koiranluilla 1986 eteenpäin, muuten kaikki muut mallit ns. pulttitankovakaajalla alatukivarteen.
Lukkoperiä on HOER niminen hollantilaisfirma joskus tehnyt ehkä 100kpl, mahdottomia löytää nykyään :'( perähän on ihan erilainen kun isoissa volvoissa, muistuttaa hitusen e30 bemarin perää, ehkä kopioitu siitä...
-
Lukkoja saa kyllä, jos ei ole rahasta puutetta ja pystyy tilaamaan useamman kappaleen. Jos on rahaa laittaa lähemmäs tonni/lukko tai enemmän, saa 300-sarjalaisen perään kyllä lukon, mutta ei se perän kesto siitä kuitenkaan järjettömästi parane, niin tosiaan täytyy olla ylimääräistä rahaa. ;)
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=2145.msg396110#msg396110
-
onkos teillä tietoja että paljon tuon 2.0l koneen voiman siirto kestää? ??? uskaltaako 150hv kutittaa sieltä?
-
Elikkäs tuollaista olisin ostamassa. http://www.nettiauto.com/volvo/360/5283300
Soitin ja sanoivat että kokeilivat että ottivat bensaletkun irti ja sieltä ei tullut polttoainetta virratpäälle laittaessa niin on varmaan kanssa sitten bensapumppu vain rikki ? Mikäs näissä on muuten ollut heikkolenkki leimalle vietäessä ?
Toivon pikaisia vastauksia!
Kiitos!
-wh-
-
Virrat päällä ei polttoainetta kuulukaan tulla, mutta jos startatessakaan ei bensaa tule niin vika on aika varmasti joko akun takana olevassa lisäsulakerasiassa, tai sitten LE-Jetin päävirtareleessä joka löytyy ilmamäärämittarin jalan juuresta.
Tuossa akun takana olevassa sulakerasiassa on bensapumpun ja sumuvalojen sulakkeet ja se lisäsulakeboksi on tiivistämätön mallia tarjoustalo. Usein hapettunut ja kontaktit huonot. On siis ruuvattuna lokasuojaan kiinni akun takana. Näyttää tältä. http://s976.beta.photobucket.com/user/V360Injection/media/AuxFuseboxNowcleanwithcorrectfuses.jpg.html
Päärele löytyy ilmamäärämittarin kiinnitysjalan tienoolta ja on tuo mokkula keskellä ylhäällä. http://www.elisanet.fi/mtn/images/autot/volvo-misc/johtosarja.jpg
On vähän erikoisempi rele, koska se antaa bensapumpulle virtaa vasta kun saa kierrostiedon ja startti pyörii (eli pelkät virrat päällä ei pumpun kuulukaan pyöriä, vasta kun rele saa kierrostiedon, lähtee bensapumppu pyörimään). Tuota relettä saa ihan Motonetistä esim. On sama kuin K-jettiläisissä 200-sarjalaisissa.
Omassa kolmisatkussa oli sekä sulakerasia, että tuo rele huonossa hapessa ja aiheutti epämääräistä käynnistyvyyttä. Korvasin sulakerasian tiivistetyllä lattasulakerasialla ja vaihdoin pääreleen niin ongelmat katosivat.
Toki se itse bensapumppukin voi olla rikki, mutta usein syypää on joko tuo sulakerasia ja sen huonot kontaktit, tai itse päärele.
Ruosteestahan nämä yleensä pomppaa. Helmat, etulokasuojat, palkit.. Oikeastaan ruostetta voi olla missä vaan auton pohjan ja katon välillä, sen verran huonokuntoisia on 99% myynnissä olevista 300-sarjalaisista. ;)
-
Kiitos oikein paljon! oli mukavan tyhjentävä vastaus! ;)
-
onkos teillä tietoja että paljon tuon 2.0l koneen voiman siirto kestää? ??? uskaltaako 150hv kutittaa sieltä?
Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin, vaihdeloota on sama kun ison volvon M45 tai M47, vaan että kyljellään. Kestää 420Nm vääntöä lähes ikuisesti, 450Nm poksahtaa kerralla. Tehonkesto on suhteellista, mutta 4L vaparikoneesta se kestää ottaa lähes kaiken irti (sieltä sen 100Nm/L saa), turbovinokoneessa 250-300hv.
-
Mikä volvo 360:n vuosimalli olisi paras jos joskus sattuisi innostua vähän virittämään sellaista laitosta? (~150hp)
Itse hommaisin mielummin ruiskukoneella varustetun ihan vaan sen bensansyönnin takia, kannattaako ruveta sitä 2,0 konettaa turbottamaan vai hommata samantien jostain 2,3 litrasen koneen turbolla ja väsätä se autoon kiinni? Onhan porukka semmostakin harrastellu näihin vehkeisiin ;)
-
Vuosimallista -88 ja vanhemmat on kaasareita ja ei vähäpäästösiä.
-89 ja uudemmat on ruiskuja ja vähäpäästöisä, näihin voi vain tehdä koneswapin, eli maksimi minkä voi laittaa on matalapaineturbo.
-
mites -90 2.0L Gli mallin ruisku tekniikka -86 kaasarin tilalle.
kuinka helppo/vaikea urakka?
kaikkihan sähköosat ym pitäis ainakin sopia toisiinsa
-
Mistä saa 360 virtalukon ? Motonet ? Hinta ? Ja mikä laatikko on B200k perässä ? Ja onko pulttijako 4x100 ? ELK
-
Mistä saa 360 virtalukon ? Motonet ? Hinta ? Ja mikä laatikko on B200k perässä ? Ja onko pulttijako 4x100 ? ELK
laatikko on m47r ja pulttijako on 4x100 kyllä.
-
löytyykö 360 volvon ovista piuhat valmiina kaijuttimille? tällä hetkellä vaan etupenkkien jalkatiloissa yhdet heikohkot kaijuttimet ja vanha kasettisoitin..
-
Se on kuitenkin sanottava 300-sarjasta omalla kokemuksella että varaosat on halpoja ja tekniikka yksinkertainen mutta tietyt varaosat voivat olla paikoin kiven alla, kuten itse etsin todella pitkään esimerkiksi jarrupääsylinteriä ja nämä ovat melkoisen kranttuja sen suhteen että pitää olla juuri oikean vuosimallin osia; auto muuttui esimerkiksi todella paljon 79-82.
Auto on kuitenkin ollut yleinen, varsinkin vanhemmat vuosimallit Hollannissa ja Englannissa, ja Ebaystä löytää varsinkin briteistä paljon osia kilpailukykyiseen hintaan. Hollannista saa käytännössä kaiken mitä voi kuvitella tarvitsevansa, mutta hinnat hiukan korkeammat. Hollannin paras valikoima löytyy osoitteesta https://www.volvo340onderdelen.nl/nl/
Hirveän mukava auto harrastaa kokemattomalle, kuten itse opettelin moottoritekniikan b14.1-moottorin kautta. Moottori oli todella helppo irroittaa, purkaa, kasata ja laittaa paikoilleen aloittelijanakin.
Edessä olevat levyjarrut ovat aivan mahtavat jos ne ovat kahdella männällä, ilman liukutappeja. Ne eivät jumitu juuri koskaan (ellei auto seiso vuosia) mutta niitä ei koskaan saa halkaista esimerkiksi jarrupalojen vaihdon yhteydessä, niitä ei välttämättä saa enää koskaan pitäviksi.
Hitsaus tulee varmasti tutuksi auton ostajalle / omistajalle, itsellänikin on ruoste parista paikasta yllättänyt mm. etujalkatilasta ja pyöränkaarista.
Variaattorivetoinen Remjohan vaatii hyvää huolenpitoa, hihnat pitää oikeasti vaihtaa suositusten mukaisesti että ne kestää.
Talviautona possu on parhaimmillaan ja kestää vertailua monen uuden auton kanssa, mutta kevyt perä yhdistettynä takavetoon on joskus yllättänyt uuden kuskin. Monella onkin talvella takakontissa muutama hiekkasäkki antamassa lisäpitoa renkaille.
Auto lämpiää nopeasti ja on itse asiassa varsin viihtyisä, tosin ajovalojen valoteho on silmiinpistävän heikko, joten nykypäivänä varmasti moni laittaa ledbaria keulalle tai katolle.