-
Avataan peli sanalla KUME.
Normaalisti sana kuuluisi sanoa KUMI, mutta onko kiinni murteesta, vai kielioppivirheestä, vai jostain ihan muusta, kun se viimeinen I muuttuu E:ksi?
-
Itseä ainakin ärsyttää tuo suunnattomasti. "Ostimpa uudet kumet autooni" :facepalm: Toinen vielä ärsyttävämpi on kun sanotaan suomenkielellä esim. "kuka tuo on?", niin sanotaan "ketä tuo on?". :facepalm: :facepalm: Eihän tuo ole enää suomea ollenkaan.
-
Automaagi ....
-
Mistäköhän on tullut sana valssit kun puhutaan auton vanteista. Ostinpa uudet valssit... (eli vanteet)
-
Itseä ainakin ärsyttää tuo suunnattomasti. "Ostimpa uudet kumet autooni" :facepalm: Toinen vielä ärsyttävämpi on kun sanotaan suomenkielellä esim. "kuka tuo on?", niin sanotaan "ketä tuo on?". :facepalm: :facepalm: Eihän tuo ole enää suomea ollenkaan.
Kumet katuun :D
-
Mistäköhän on tullut sana valssit kun puhutaan auton vanteista. Ostinpa uudet valssit... (eli vanteet)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valssaus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valssaus) varmaan tuolta löytyy juuret tuolle ?
-
Tässä vähän esimerkkiä miten erilaisia ihmisiä on:
http://www.youtube.com/watch?v=_S1vYZ6wAHY
Onhan se tosi, että asia pitää olla ymmärrettävissä jokaiselle lukijalle. Itsekin välillä joudun lukeen jotkut viestin pariin kertaan kun ei saa mitään selvää.
Valssi sana voi johtua, sanasta "valssimylly". Wikipedia ei nyt enempää tietoa antanut. Viisaammat korjaa.
E: Viisammat jo etsikin lisää tietoa.
-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valssaus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valssaus) varmaan tuolta löytyy juuret tuolle ?
luulen kanssa, taitaa olla elmää vanhempi slangisana. Ainakin tuota kuulee vanhojenkin ukkojen suusta.
Eipä muuten mikään muu häiritse, kuin tuo "ketä" väärässä yhteydessä, "ketä/ keitä tarkoitat" vielä ookoo, samoin "ketkä"
Mutta mikäpä minä oon ketään arvostelemaan ;)
-
Mistä muuten tulee lisut ku puhutaan kans renkaista ??? Eli renkaat o ihan lisut
-
Mistä muuten tulee lisut ku puhutaan kans renkaista ??? Eli renkaat o ihan lisut
Mun käsityksen mukaan se tarakottaa että, et renkaat on aivan loppu. Tai fillarin renkaat, kengät, tai muut gummit.
Yhden sortin kumit nyt ei kuulu tähän aiheeseen ;D
-
Mun käsityksen mukaan se tarakottaa että, et renkaat on aivan loppu. Tai fillarin renkaat, kengät, tai muut gummit.
Yhden sortin kumit nyt ei kuulu tähän aiheeseen ;D
Itse kutsun kuluneita renkaita lisuiksi ja tuleepa jotain kiinalaisia talvirenkaita moiseksi nimitettyä ::)
-
lisu lienee väännelmä sanasta klisu? Ainakin täällä päin klisulla tarkoitetaan ohutta / kulunutta.
Tuo k:n lisääminen lienee melko yleistä.....mitäs näitä ny on...klasi, kluuttu....
-
Olisiko kenelläkään tuohon kumeen jotain selitystä? Ei sillä, että se ärsyttäisi, mutta sitä käytetään kuitenkin niin paljon, että johonkin päin Suomea varmasti sanan alkuperä juontaa juurensa.
P.S. Jos mää kirjottaissi oikke perinteisel Laitlam murttel, ni ei kukka ymmärräis varma yhtä mittä. Ja olis semssi sanoi, ett olis iha turha eres kyssy selityst.
-
Olisiko kenelläkään tuohon kumeen jotain selitystä? Ei sillä, että se ärsyttäisi, mutta sitä käytetään kuitenkin niin paljon, että johonkin päin Suomea varmasti sanan alkuperä juontaa juurensa.
Itsekin ihmetellyt tuota....ekoja kertoja ku pisti silmään nii luulin kirjoitusvirheeksi, mutta nykyään aika monessa ilmoituksessa lukee kumet....pakko sen jostain on juontaa alkunsa ???
-
Onhan näitä. Tuntuu olevan aika kirjavaa käytäntöä sanan "vinkkari" suhteen myös, jollekki se on vilkku ja toiselle pyyhkijä.
Kyllähän nuo erillaiset murteet ja muut erikoiset nimitykset välillä ihmetyttää, mutta sitä en ymmärrä että jotkut omasta mielestään enemmän oikeessa olevat vetää herneen nenään ja alkaa niistä nillittää. :idiot2:
Päijät-Hämeessä syntyny hämäläinen olen ja äidin puolelta vaikuitteita Joensuun puolesta myös. Kaikki muu menee, paitsi "ketä" sanan väärinkäyttöä. Sainhan sentään palveluksessa rivimiehenä ollessa kokelaan puhutteluun, kun käytti kyseistä sanaa. *taavih->
-
Armeijassa sai usein vastailla kysymyksiin oudosta murteesta ja asuinpaikasta, no kai se Kouvolan murre ja kirjakielen käyttämättömyys vähän sattuu niiden väkisin virallisesti vääntävien pääkaupunkiseutulaisten korvaan...
Mutta joo, viime aikoina olen alkanut ihmetellä että mitä pirua ihmiset tarkoittaa kun eivät kehtaa tehdä jotain. Minulle (syntyperäinen kouvolalainen, sukujuuret 6/8 Karjalassa, 1/8 Kotkassa ja 1/8 ei ole koskaan paljon puhuttu) kyseinen sana on aina tarkoittanut sitä että asia jää tekemättä koska hävettää liikaa, ei riitä pokkaa tehdä sitä, miten tuon nyt selittäisi. Kuitenkin melkein kaikille työkavereille ja monelle työn ulkopuolisellekin "ei kehtaa" on "ei viitsi" termin synonyymi. Pakkohan tässä on olla joku iso murrealue-ero?
-
Pelli sanan käyttö sanan pelti synonyyminä "pellivanteet", "pelliämpäri" jne... muoviämpäri siellä on T välissä! ;D Tai "loki" kun puhutaan lohkosta... "Lokilämmitin", "moottoriloki"... Loki on tapahtumarekisteri, eikä mikään lohko. ;D
Pahoittelen avautumista. Ketä sana ei niin enää yllättäen häiritse, kun on loimaalaisia tuttuja niin tuohon turtuu.
-
Toi "loki" oli mullekki uus.. :idiot2:
-
Toi "loki" oli mullekki uus.. :idiot2:
Yllättävän paljon käytössä https://www.google.fi/#nfpr=1&q=lokil%C3%A4mmitin ;D
-
Pelli sanan käyttö sanan pelti synonyyminä "pellivanteet", "pelliämpäri" jne... muoviämpäri siellä on T välissä! ;D Tai "loki" kun puhutaan lohkosta... "Lokilämmitin", "moottoriloki"... Loki on tapahtumarekisteri, eikä mikään lohko. ;D
Pahoittelen avautumista. Ketä sana ei niin enää yllättäen häiritse, kun on loimaalaisia tuttuja niin tuohon turtuu.
entäs sit ploki?
-
Pelli sanan käyttö sanan pelti synonyyminä...
Intissä (II/88 PsPr) kuulin tuota usein, pellipaita :idiot2: taisi olla joku pohjanmaalainen tms.
-
Ketä sanan ärsyttävä väärinkäyttö.
"Ketä ajoi just vastaan"
"Ketä haluais ostaa mun datsunin?"
Yms.
:idiot2:
En tiedä ymmärtääkö nuo tollot itsekkään kuinka tyhmältä tuo kuulostaa.
-
Ketä sanan ärsyttävä väärinkäyttö.
"Ketä ajoi just vastaan"
"Ketä haluais ostaa mun datsunin?"
Yms.
:idiot2:
En tiedä ymmärtääkö nuo tollot itsekkään kuinka tyhmältä tuo kuulostaa.
:tykkää:
-
Eks te ny käsit et murteet o kiäle rikkaut? S* ;)
Määki ole asunu Poris,Eurjoel ja Huittisisa. :2funny:
-
Eks te ny käsit et murteet o kiäle rikkaut? S* ;)
Määki ole asunu Poris,Eurjoel ja Huittisisa. :2funny:
Ilmankos......Eurajoki on niin lähellä Raumaa, et vähintään 1,5 kirjainta täytyy lyhentää joka toisesta sanasta :D
-
Eks te ny käsit et murteet o kiäle rikkaut? S* ;)
Määki ole asunu Poris,Eurjoel ja Huittisisa. :2funny:
Turun Murre on silti Suomen rumin koira. Ja toi "ketä"-sanan käyttö väärässä paikassa häiritsee tolkuttomasti.
-
Turun Murre on silti Suomen rumin koira. Ja toi "ketä"-sanan käyttö väärässä paikassa häiritsee tolkuttomasti.
Parempi sekin kun se kekä :D
-
Eks te ny käsit et murteet o kiäle rikkaut? S* ;)
Ei ne mitään rikkautta ole, vaan puhevikoja pahimmasta päästä!
-
Ilmankos......Eurajoki on niin lähellä Raumaa, et vähintään 1,5 kirjainta täytyy lyhentää joka toisesta sanasta :D
Säästöä se on pienikin säästö. ELK
-
Säästöä se on pienikin säästö. ELK
Oon huomannu.....mummu on asunu Eurasa varmaa 40 vuotta.....ja se on kyl säästäny aika monta kirjainta sinä aikana :D
-
Ketä sana murteessa ei ärsytä, mutta kyllähän se jotenkin hölmöltä kuulostaa jos muu puhe kertoo ihmisen puhuvan murretta johon tuo ketä sanan käyttäminen "kuka":n sijasta ei kuulu.
lisu lienee väännelmä sanasta klisu? Ainakin täällä päin klisulla tarkoitetaan ohutta / kulunutta.
Tuo k:n lisääminen lienee melko yleistä.....mitäs näitä ny on...klasi, kluuttu....
Tuo taitaa oikastaan olla niin päin että se K on jäänyt yleiskielessä pois siitä sanasta, eikä niin päin että jotkut murteet lisäisivät sen. Tuo klasi kun on ruotsiksi ja saksaksi glas ja eiköhän materiaali alunperin jostan tuolta suunnalta ole tullut.
Tuota kluuttua mä en ole kuullut, tarkoitetaanko sillä luutua, vai tosiaan sitä kitaran näköistä soitinta?
Mutta joo, viime aikoina olen alkanut ihmetellä että mitä pirua ihmiset tarkoittaa kun eivät kehtaa tehdä jotain. Minulle (syntyperäinen kouvolalainen, sukujuuret 6/8 Karjalassa, 1/8 Kotkassa ja 1/8 ei ole koskaan paljon puhuttu) kyseinen sana on aina tarkoittanut sitä että asia jää tekemättä koska hävettää liikaa, ei riitä pokkaa tehdä sitä, miten tuon nyt selittäisi. Kuitenkin melkein kaikille työkavereille ja monelle työn ulkopuolisellekin "ei kehtaa" on "ei viitsi" termin synonyymi. Pakkohan tässä on olla joku iso murrealue-ero?
Kai se jokin murre tai alueellinen juttu on. Mun mielestä se toinen "ei kehtaa" ei ole niinkään "ei viitsi" vaan jotain sellaista jota ei kannata tai "ei parane mennä tekemään", eli jotain jonka tekeminen tiedetään olevan hankalaa ja jossa on tiedossa ongelmia.
Kyllä mullekin kehtaaminen on kuitenkin jotain sellaista jonka tekeminen ujostuttaa tai nolottaa tjsp.
-
Ketä sana murteessa ei ärsytä, mutta kyllähän se jotenkin hölmöltä kuulostaa jos muu puhe kertoo ihmisen puhuvan murretta johon tuo ketä sanan käyttäminen "kuka":n sijasta ei kuulu.
Minkä planeetan murteeseen tuo "ketä" sanan "väärinkäyttö" kuuluu?
-
Minkä planeetan murteeseen tuo "ketä" sanan "väärinkäyttö" kuuluu?
Ei minkään!
-
Tuota kluuttua mä en ole kuullut, tarkoitetaanko sillä luutua, vai tosiaan sitä kitaran näköistä soitinta?
Se tarkoittaa esim. lattian siivoukseen kuuluviin lattiarättiin ja tiskirättiin.
"Missä se latti-/tiskikluuti on?"
-
Itse en edes huomaa kun nykyään tulee käytettyä tuota ketä sanaa, salon seudulla sitä käyttää kaikki muutkin. ;)
-
Kuka = kekä
Kenen = kenkä
:2funny:
-
Muistan hyvin, kun olin armeijassa ja samassa tuvassa oli turusta porukkaa niin ensimmäisillä lomilla kaverit sano, että sä puhut kun turkulainen. Jotenkin se murre oli tarttunut. Sen jälkeen kiinnitin huomiota asiaan ja kaveritkin alko saamaan selvää lomilla mitä puhuin ;D
"Ketä" sanahan kuitenkin voi kuulua lauseeseen, "ketähän mahdat tarkoittaa?"
Muistan kyllä, kun meillä oli koulussa sijaisopettaja, joka oli Raumalta kotosin. Osasi kyllä puhua ihan normaalisti ja opetus sujui hyvin. Sitten joskus näytti erimerkin kuinka puhutaan perinteisellä raumanmurteella. Ei muoviämpäri, ihan kun olis venäjää ja ruotsia ollu sekasin.
Mitäs eroa on mopilla ja luutulla kun puhutaan siivouksesta? Sitten muistan kouluajoilta hyvän tapauksen. Meillä oli puhtaanapidon tunti. Ensimmäisenä opettaja sano, että rättejä ei ole täälä olemassa, vaan puhdistuspyyhkeitä. Jokainen nyt kuitenkin tajuaa mikä on rätti varmaan.
Isän vanhemmat olivat kotoisin tuolta Venäjälle menetetyltä karjalasta. Välillä kuuli nuorena poikana outoja sanoja, mutta kyllä siitä selvän sai. Rauha heidän muistolleen.
-
"kahveli". :hello:
-
Kahveli on haarukka.
Polkupyörässäkin on haarukka edessä.
Ruotsiksi gaffel.
Ja toi mootorin loki on varmaanki motorblock:ista.
Johtuen ehkä suomalaisen vaikeudesta sanoa muutamia kovia kirjaimia peräkkäin.
Spoilerista tulee usein poileri tai niinkuin mun kaveri aikoinaan sanoi roileri.
Broidi oli roidi = veli.
Broileri oli roileri.
Itsellä on kuka ja ketä mennyt täysin sekaisin.
En huomaa mitään eroa niissä.
Omista lapsuuden kokemuksista on jäänyt mieleen,kun maalla tätini luona
olleessa se huusi tuu kohta nyt.
Helsingissä kohta tarkoitaa vähän ajan kuluttua.
Vastasin silloin joo ja odottelin viitisen minuuttia.
Kai ne luuli,että olin sekaisin.
Paljon muitakin eroavaisuuksia kielenkäytössä oli,vaikka välimatkaa sinne olikin
vain 120 km.
-
Toogi= (painava) kuorma
Vinka= puutöissä käytettävä puristin
Kami= iso kivenlohkare
Juniori sanoo laittavansa tykit jalkaan eli pitkät kalsarit
Paljon sukua Salo/ Perniö seudulla; Kui sää simmottis kaatusis? Toi kui sanan käyttö hauskan kuulosta siellä.
-
Noista pitkistä kalsareista eli tykeistä tuli mieleen yksi työkaveri joka puhui inttijuttuja ja käytti sanaa puntti tarkoittamaan tykin piippua. En tiedä onko tuo laajemmin käytössä vai vaan jonkun pienen porukan sisäpiirivitsi, mahdollisesti juuri tuosta pitkästä kalsarista takasinpäin väännetty.
Mitäs eroa on mopilla ja luutulla kun puhutaan siivouksesta? Sitten muistan kouluajoilta hyvän tapauksen. Meillä oli puhtaanapidon tunti. Ensimmäisenä opettaja sano, että rättejä ei ole täälä olemassa, vaan puhdistuspyyhkeitä. Jokainen nyt kuitenkin tajuaa mikä on rätti varmaan.
Luutu on pelkkä rätti, kun mopissa on varsi.
-
Meillä Pohjanmaalla hevosmiehet käy hevoskaupoilla ja tiedustelevat asiaa näin...
"Onko hevoone myyrä?" -> Suomennettuna... onko hevonen myytävänä?
:)
-
Muuhun en osaa sanoa mutta toi kumet ei taida olla muuta kuin ettei osata kirjoittaa niin kuin kumi/t oikeasti kirjoitetaan. :pomo:
Muualla en ole tuohon juurikaan törmännyt kuin täällä ja aina se pistää silmään...
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kumi kumit
genetiivi kumin kumien
(kumein)
partitiivi kumia kumeja
akkusatiivi kumi; kumin kumit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kumissa kumeissa
elatiivi kumista kumeista
illatiivi kumiin kumeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kumilla kumeilla
ablatiivi kumilta kumeilta
allatiivi kumille kumeille
Muut
essiivi kumina kumeina
t
ranslatiivi kumiksi kumeiksi
abessiivi kumitta kumeitta
instruktiivi – kumein
komitatiivi – kumeine-
+ omistusliite
kumet
Unkari
Substantiivi
kumet
länget
Liittyvät sanat
Synonyymit
hámiga, iga
Notta wikiperiasta nääs :D
-
Hyvä Slovari. :) Eli ko. sanan on jatkossa kiellettyä typeryytensä vuoksi. ::)
-
Eikös tämän aiheen tarkoitus ole käsitellä murresanoja eikä mitään suomenkielen kielioppia?
-
Murresanojahan täs onkin käsitelty, nimittäin että miten ne taipuu.
Oliskohan sun aika mennä nukkumaan..
-
Tuo "kumet ja valssi/valssit" sana on siinämielin tuttu että sitä kuulee aika paljon vanhemman väen seurassa , toisekseen sitä tulloo käytettyä ihekkii.
Intissä ol tupakaverit ihmeissään ko huasteltiin toisen liki meiltä olleen kanssa viikonlopun tapahtumista , oltiin mehässä , käytiin ojjiin perkuussa ja vertaittiin ookkerin ka kokkumin voimia ;D
hyvät naurut sai ko toiset huul pyöreenä kahtoot jotta mitä nuo huastaa :D
piettiin sitte semmonen pikkunen kittee-muu suomi sanaoppi hetki
-
Eikös tämän aiheen tarkoitus ole käsitellä murresanoja eikä mitään suomenkielen kielioppia?
Mikäli mielestäsi aiheessa ei keskustella asianmukaisesti, on oikea tapa painaa "Ilmoita valvojille" -linkkiä viestistä.
Keskustelualueen valvoja-oikeuksia sinulla ei ole, joten et ole oikeutettu myöskään suorittamaan valvoja-toimia.
-
Mua huvittaa hirveästi, että samat ihmiset, keitä häiritsee ketä -sanan käyttö, voi ihan huoletta sanoa ihmisestä se eikä hän ;) Ja itsehän kuulun näihin jotka sanoo kekä ;)
Murre on jännää, mulla itselläni on jotenkin kumma puhetyyli, poiminut sanoja sieltä ja täältä, ja sanon usein esim. kiitsa silloin kun pitäisi sanoa kiitos ;) Ala-asteella käsityötunnilla sain satikutia, kun kudoin lapasia, kuten pohjanmaalainen mummunikin (äitini isä oli taasen tuta), mutta se oli ihan kardinaalivirhe itäsuomalaisen opettajani mielestä, sillä oikea tapahan on neuloa. Tuo kehdata on hämmentänyt muakin joskus, kun Kuopijosta tullut työkaveri ei kehdannut lähteä jollekin iltahipalle kun kaverit olivat pyytäneet.
-
Ei tuo ketä, ketkä jne, mutta kuulee monesti myös samassa yhteydessa kutka
Kutka tulee, kutka menee... kutka lähtee.. :2funny:
-
No tuota kehtaa sanan päivittelyä en nyt ymmärrä täysin sillä kyllä se täällä meillä savossa päin tuppaa olemaan käytössä jos ei esim. jaksa/huvita/kiinnosta jottain tehhä esim: Empähän tuota kehtoo vielä herätä tai empähän kehtoo tännää kapakkii lähtee.
-
Jeap , iha kehtuuttaa :)
-
Mistäs nää frouva ja froidi on lähteny? Niillä kai eukkoo ja veljee tarkotetaan? ???
-
Niihä mieki luulisin , tai ensmäisenä ne mieleen tulee.
-
No tuota kehtaa sanan päivittelyä en nyt ymmärrä täysin sillä kyllä se täällä meillä savossa päin tuppaa olemaan käytössä jos ei esim. jaksa/huvita/kiinnosta jottain tehhä esim: Empähän tuota kehtoo vielä herätä tai empähän kehtoo tännää kapakkii lähtee.
Siksipä sitä ihmettelinkin kun täällä päin se tosiaan tarkoittaa ihan muuta, jos minä en kehtaa lähteä sinne kapakkaan niin siellä (tai siihen liittyen) on todennäköisesti tullut tehtyä jotain sellaista että kyllä muuten hävettää näyttää naamaansa uudestaan. Tästä voisin vetää johtopäätöksen että kyseinen sana on hyvinkin aiheeseen liittyvä kun murresanoista puhutaan.
-
tuli mieleen semmoinen sana kuin lervata. meilläpäin sama kuin kaatua mutta lapissa taaseen liittyy kuulemma oksentamiseen ja tästä saatiikiin aikanaa hyvät naurut :D
-
Olisiko kenelläkään tuohon kumeen jotain selitystä?
Se on vaan söpöä. Ihan niinkuin julkiset kuva-albumit nimetään söpösti "kuvei".
-
Kumet pistää silmään täälläkin, samoin "pihet" , pihdit ilmeisesti. Ja yks mikä ehkä jopa ärsyttää, niin "myity".. mistähän sellainenkin sana on tullut, mielestäni en ole siihen törmännyt kuin vasta ihan viimevuosina.
Jenkkien keskustelupalstoja kun seuraa, niin siellä ei monikaan osaa oikeinkirjoitusta, vaan helposti tulee virheitä ainakin sellaisissa sanoissa jotka äännetään samanlailla jonkun toisen sanan kanssa, vaikka kirjoitusasu on erilainen, toivottavasti ei olla menossa täällä samaan..
-
tuli mieleen semmoinen sana kuin lervata. meilläpäin sama kuin kaatua mutta lapissa taaseen liittyy kuulemma oksentamiseen ja tästä saatiikiin aikanaa hyvät naurut :D
Oksentamistahan se, eikä tarvi Lappiin asti mennä, kun Oulussa sama merkitys. Ainakin nuorison keskuudessa sillon ku siellä asuin.
Tuohon "kumet" sanan käyttöön sen verran, että sitä kuulee täällä Rovaniemellä useinkin. Samoin "pihet" voi täällä kuulla. Ikinä en ole kyllä kuullut käytettävän yksikössä, eli "kume" ei ole tullut vielä vastaan.
-
Kumet pistää silmään täälläkin, samoin "pihet" , pihdit ilmeisesti. Ja yks mikä ehkä jopa ärsyttää, niin "myity".. mistähän sellainenkin sana on tullut, mielestäni en ole siihen törmännyt kuin vasta ihan viimevuosina.
Tämä taas on todennäköisesti seurausta siitä, että kieli murteineen elää koko ajan. Vasta 50 vuotta sitten puhuttiin ihan eri tavalla mitä nykyään, ja 1700-luvun suomea olisi varmaan jo hyvinkin vaikea ymmärtää.
-
Tämä taas on todennäköisesti seurausta siitä, että kieli murteineen elää koko ajan.
[ot]
Jonka tähden kummastuttaa aina kun ihmiset luulevat, että viittomakieli on kansainvälinen, kaikkialla ja aina vakiona pysyvä kieli.
[/ot]
-
Jotkut murressanat tulee varmaankin ruotsin puolelta. Esimerkikkinä "likka", "flikka" tai "plikka" joka tarkottaa tyttöä. Muitakin vastaavia lainauksia varmasti löytyy.
Siinäkin on paljon eroa, miten puhutaan ja miten kirjotetaan vaikka foorumille. Tallissa kaverille voi puhua miten lystää, ja se ymmärtää, mutta taas netissä kirjoittelu on eriasia.
Suomenkieli on yks maailman vaikeimmista kielistä kuulemma. En ihmettele lainkaan, kun miettii sanavarastoa.
-
[ot]
Jonka tähden kummastuttaa aina kun ihmiset luulevat, että viittomakieli on kansainvälinen, kaikkialla ja aina vakiona pysyvä kieli.
[/ot]
Jep. Jos miettii jo Australiaa, Britanniaa saarineen ja Jenkkilää, niin niissäkin on jo aivan valtava ero keskenään, vaikka kieli itsessään on sama. Lähtien ihan puheen nuotistakin.
-
Jep. Jos miettii jo Australiaa, Britanniaa saarineen ja Jenkkilää, niin niissäkin on jo aivan valtava ero keskenään, vaikka kieli itsessään on sama. Lähtien ihan puheen nuotistakin.
Samaa mieltä. Kaveri oli joskus Irlannissa ja Skotlannissa, niin oli kuulemma vaikeeta välillä ymmärtää mitä puhutaan. Sama se on Jenkkilässäkin. Texasin miehet puhuu ihan erilailla kun NYC hemmot.
Tulipas mieleen yks uusi sana. "stidit" eli tulitikut, mistähän tuokin juontaa juurensa? Entäs "styrkkari" joka joka on taas sytkäri. Vielä yksi tuli mieleen "stobe" joka on tuopillinen olutta.
-
"stidit" eli tulitikut,
http://translate.google.fi/#fi/sv/tulitikut
http://translate.google.fi/#fi/ru/tulitikut
ehkä?
Eikös ne aikalailla kaikki slangisanat ole joko venäjää tai ruotsia.
-
Suomenkieli on yks maailman vaikeimmista kielistä kuulemma. En ihmettele lainkaan, kun miettii sanavarastoa.
Ei suomenkieli ole sen vaikeampaa kuin muutkaan kielet, lapset oppivat suomenkielen samanikäisinä kuin muidenkin kielien lapset, samoin kirjoitustaidossa ei ole eroa.
Suomen kieli on erilaista rakenteeltaan erilaista kuin esimerkiksi germaaniset kielet, sen takia ruotsn kieltä osaava omaksuu helpommin englannin kuin suomen kielen.
Suomen murteet ovat monen naurun aihe, itse kun olen asunut eri puolilla Suomea niin en jaksa kuin naureskella noille murteille.
Länsirannikon murteita tuli kuunneltua kymmenen vuotta, oppi erottamaan Pohjois-Satakuntalaiset murteet toisistaan, kuten myös Varsinais-Suomalaiset. Joo, kyllä on eroa turkulaisella, huittislaisella, laitilalaisella ja raumalaisella. Saati sitten porilainen, tuanoi ekstiä tiäksää? Kenkät jalkaan ja rario päälle. Älä pitele, an ol ottamati.
-
Ei suomenkieli ole sen vaikeampaa kuin muutkaan kielet, lapset oppivat suomenkielen samanikäisinä kuin muidenkin kielien lapset, samoin kirjoitustaidossa ei ole eroa.
Kyse nyt ei olekkaan lapsista. Tottakai lapsi oppii puhumaan sitä kieltä mitä kodissa puhutaan. Otahan asioista selvää. Suomen kielioppi on aika monimutkainen ja sanoja ja sanontoja on lukematon määrä.
Kirjoitustaidossa on todellakin eroa. Esimerkiksi Jenkkilässä kaikki koulujen kokeet on rasti ruutuun menetelmällä ainakin alemmilla luokilla. Ressukat kun ei osaa välttämättä kirjoittaa.
-
Missä koulussa opettaja "kumettaa"?
-
Harvoin mulle semmosia sanoja tulee eteen mitä ei ymmärtäis, mutta hilpeyttä vaa aiheuttaa. Kummasti monikin täällä mainituista on tuttuja ja ymmärrettäviä. Ja esim. tuo lervata meinaa oksentaa mun ymmärryksen mukaa.
-
http://translate.google.fi/#fi/sv/tulitikut
http://translate.google.fi/#fi/ru/tulitikut
ehkä?
Eikös ne aikalailla kaikki slangisanat ole joko venäjää tai ruotsia.
On, myöskin Saksaa, ainakin Stadin slangissa. Bonjaaks?
-
Kyse nyt ei olekkaan lapsista. Tottakai lapsi oppii puhumaan sitä kieltä mitä kodissa puhutaan. Otahan asioista selvää. Suomen kielioppi on aika monimutkainen ja sanoja ja sanontoja on lukematon määrä.
Kirjoitustaidossa on todellakin eroa. Esimerkiksi Jenkkilässä kaikki koulujen kokeet on rasti ruutuun menetelmällä ainakin alemmilla luokilla. Ressukat kun ei osaa välttämättä kirjoittaa.
Mistä minun pitäisi ottaa selvää?
Eikös se nyt juuri osoita ettei suomea ole sen vaikeampi oppia kun lapset oppivat samaa tahtia kuin muunkielisetkin?
Niin sanaston kuin kieliopitkin.
Ja jos suomenkielen kielioppi on mielestäsi hankalaa niin et ilmeisesti ole koskaan opetellut saksan kieltä?
-
Samaa mieltä. Kaveri oli joskus Irlannissa ja Skotlannissa, niin oli kuulemma vaikeeta välillä ymmärtää mitä puhutaan. Sama se on Jenkkilässäkin. Texasin miehet puhuu ihan erilailla kun NYC hemmot.
Tulipas mieleen yks uusi sana. "stidit" eli tulitikut, mistähän tuokin juontaa juurensa? Entäs "styrkkari" joka joka on taas sytkäri. Vielä yksi tuli mieleen "stobe" joka on tuopillinen olutta.
Styrkkari on mun tietääkseni vahvistin = förstärkare.
Tuliskohan toi stidi sitten tändstickor-sanasta.
-
Laittaa.
Täytys laittaa turbo volvo.
??? ???
Luulisi että auto on rikki kun sitä pitää laittaa? Tällä kuitenkin tarkoittavat auton hankkimista? Vaimoja ja tyttöystäviä kyllä iltaisin laitetaan!
-
Mulla oli aikoinaan kuusamolainen työkaveri,Kalle.
Kun menin niiden "kämpille" = asunto,niin se pyysi mun tulla katsomaan,mitä
se oli laittanut.
Lähdettiin menemään ulospäin ja siellähän se oli , TAUNUS.
Se oli tosiaan ostanut Taunuksen.
Ensimmäinen kerta oli tosi vaikea tajuta.
Tekivät muuten myös matkan esim Ouluun mutkin.
Täytyi kysyä ja sehän oli edes takaisin.
-
Mistä minun pitäisi ottaa selvää?
Eikös se nyt juuri osoita ettei suomea ole sen vaikeampi oppia kun lapset oppivat samaa tahtia kuin muunkielisetkin?
Niin sanaston kuin kieliopitkin.
Ja jos suomenkielen kielioppi on mielestäsi hankalaa niin et ilmeisesti ole koskaan opetellut saksan kieltä?
Olen lukenut saksaa 12 vuotta, englantia saman verran. Ruotsia hiukan vähemmän. Italiaa vuoden verran. Joten se siitä. Oikeastaa olen lukenut saksaa vielä enemmänkin, kun seuraavassa koulussakin oli tunteja. Espanjaakin piti joskus lomalla puhua joten turha on avautua.
Ihan turha sotkea lapsia tähän aiheeseen.
Kielen oppiminen ja murresanat on kaksi eri asiaa. Pointti oli se, että suomenkieli on niin monipuolinen, että esimerkiks ulkomaalaisten on sitä vaikea oppia. Menikö jakeluun? Maailman vaikein kieli on mandariinikiinan kieli.
Ottakaa vaikka vaihto-oppilas jostain Irlannista ja koittakaa opettaa hänelle savon tai rauman murretta, niin voi olla vähän vaikeuksia.
-
No tuota kehtaa sanan päivittelyä en nyt ymmärrä täysin sillä kyllä se täällä meillä savossa päin tuppaa olemaan käytössä jos ei esim. jaksa/huvita/kiinnosta jottain tehhä esim: Empähän tuota kehtoo vielä herätä tai empähän kehtoo tännää kapakkii lähtee.
Itse olen tuon huvittamisen yhteydessä käyttänyt verbiä "hotsittaa". Nyt ei hotsittanut tehdä mitään. Isoäidiltäni olen tuon oppinut, Karjalan suunnalla sitä on käytetty ainakin siellä luovutetulla alueella. Saattaisi olla venäjän peruja.
-
Kyllä meillä täällä pohojammuaalla akkoja pannahan ja autoja laitetahan, jos jotahi käyrähän ostamas nii se sillo haetahan! ::)
Ja tosiaan hauskimpia murresanoja jota oon kuullu: Mimmottei ja Semmottei ja niin edelleen.
Vittumaisin: Alavudella(kin?) käytettävä: Mihinä. Missä tai mihin tai minne
Mihinä mun kengät on.
Mihinä mää laitoin mun kengät.
Mihinä me oikeen ollaan menossa.
Mun pää halakiaa :D
-
Itse olen tuon huvittamisen yhteydessä käyttänyt verbiä "hotsittaa". Nyt ei hotsittanut tehdä mitään. Isoäidiltäni olen tuon oppinut, Karjalan suunnalla sitä on käytetty ainakin siellä luovutetulla alueella. Saattaisi olla venäjän peruja.
Kyllä on täälläkin päin tuo hotsittaa tullu monesti vastaan. Ja omatkin ukit ja mummot, jotka oli tuolta rajan tois puoleisesta karjalasta sitä käyttää/käytti sillon ku vielä elivät
-
Savo/karjalan rajalla ollaan pihassa jos vieraita tulee eli kotona. Minä ruukaan keittää aamulla kahvit. Ruotsista tullut sana olla tapana.
-
Muijani kertoi mulle aikoinaan ton pihalla / kotona.
Oli kuullut tyokaveriltaan.
En uskonut.
Luulin,että se oli käsittänyt sen väärin,koska on rantaruotsalainen.
Nyt taidan uskoa.
-
Töissä yhden ihmisen puhe vähän särähtää korvaan kun se sanoo joitain sanoja tähän tyyliin,
saadaan =saadahan, tai saarahan
tehdään= tehdäähän.
Itselläni menee ainakin sanat "se" ja "hän" aina ihan sekasin.
olen aina luullut että, styrkkarit=stereot ja stendari=sytytin.
turkulainen pappani kun puhui tyynestä ilmasta. ni ilma oli pläkä, varmaan tulee jostain ruotsinkielen sanasta.
joskus kuulin kun joku lähti kotiin nukkumaan, mää lähe kot maat.
-
Tammisaari-karjaa alueella, ja samoin yksi ruotsissa töissä käyvä sanoo välillä jotain esim. tehdään kuin faan, tai jotain sinneppäin, mutta ei mulle ole koskaan selvinnyt mitä se tarkoittaa. varmaan että paljon tai nopeasti riippuen asiasta?
minulla sanat yleensä lyhenevät.
minulla-=mul
tiedä=tie/tiä
en=e
minä=mä
huomenna pitää käydä kaupassa=huame tarttee mennä kauppaa
Pitääkin jatkossa ruveta puhumaan vähän normaalimmin ;D
-
tulipa mieleen taas pari uutta.
Räppänä= ilmastointiluukku, tai ikkunan tuuletusluukku.
Skitta= kitara
Mistä muuten juontaa juurensa sana "lentävä" kun puhutaan kulmahiomakoneen laikasta?
-
Styrkkari on mun tietääkseni vahvistin = förstärkare.
Tuliskohan toi stidi sitten tändstickor-sanasta.
joo styrkkari=vahvistin. :hello:
-
Mistä muuten juontaa juurensa sana "lentävä" kun puhutaan kulmahiomakoneen laikasta?
Eikös lentävä ole se itse kulmahiomakone?
-
Kylmäkosken suunnilla kuulee aina f:n vaihtuvan v:hen. Joka sanassa. Muija siis sieltä kotosin.
Varmari = Farmari
Viksu = Fiksu
Vorssa = Forssa
yms.
Kuulostaa melko dorkalta näin varsinais-suomessa syntyneen korvaan ::)
-
tulipa mieleen taas pari uutta.
Räppänä= ilmastointiluukku, tai ikkunan tuuletusluukku.
Skitta= kitara
Mistä muuten juontaa juurensa sana "lentävä" kun puhutaan kulmahiomakoneen laikasta?
tuo lentävä taitaa tulla siitä kun kipinät lentää.
-
Kylmäkosken suunnilla kuulee aina f:n vaihtuvan v:hen. Joka sanassa. Muija siis sieltä kotosin.
Varmari = Farmari
Viksu = Fiksu
Vorssa = Forssa
yms.
Kuulostaa melko dorkalta näin varsinais-suomessa syntyneen korvaan ::)
Tuppaa monissa murteissa nämä vähemmän käytetyt kirjaimet vääntymään tai katoamaan sanoista kokonaan. Esim. ihän täällä savossakaan tehdä mitään "kahdella kädellä" vaan "kahella käellä" tai "odota" on "oota"
-
Tuossa on mukava testi miten osaa eri murteita. Enpä ole kovin Savolainen kun en kovin pitkälle pääse mutta helpottaa paljon kun lukee ääneen kysymyksen. Sama tilanne Hämeen (Tampere) murteessa.
http://alypaa.com/pelit/murre (http://alypaa.com/pelit/murre)
-
Ei kyllä sen reen tilalle pitää laittaa ärrä, niinku ainuas ja oikias Suamen kiäliopis eli eteläpohajalaases murtehes :D
Niillä kahdella toisten pöttöihin pesivällä linnulla (käellä) mitään saa tehty ku kaharella kärellä teherään :D
Itte en kunnon pohojalaasta osaa puhu ku oon pohojammaan/hämehen/keski-suamen rajoolta kootosi. Oikeen alakuperääsiä pohojalaasia ku kuunteloo niin jää joskus sana jos toinenkin ymmärtämättä. Mutta nua turun seuruulla asuvat puhuu iha mälyttömiä, niistä ota ristustakaa selevää ku molottaavaat, savolaaset on kans yksiä piruja viäntäjiä, eikä ne hämäläisekkää osaa kunnolla praatata :D
Kyllä se murre on rikkaus, jotkut vaan ärsyttävät enemmän kun toiset.
Ja se kekä, voi kiesus niin ärsyttää, eihän se oo eres mikää sana >:( Ruotsissa asuneen serkkulikan suusta sen kuulin ensimmäisen kerran joskus alle 10-vuotiaana 80-luvulla ja kyllä särähti jo sillon korvaan.
-
Olen lukenut saksaa 12 vuotta, englantia saman verran. Ruotsia hiukan vähemmän. Italiaa vuoden verran. Joten se siitä. Oikeastaa olen lukenut saksaa vielä enemmänkin, kun seuraavassa koulussakin oli tunteja. Espanjaakin piti joskus lomalla puhua joten turha on avautua.
Ihan turha sotkea lapsia tähän aiheeseen.
Kielen oppiminen ja murresanat on kaksi eri asiaa. Pointti oli se, että suomenkieli on niin monipuolinen, että esimerkiks ulkomaalaisten on sitä vaikea oppia. Menikö jakeluun? Maailman vaikein kieli on mandariinikiinan kieli.
Ottakaa vaikka vaihto-oppilas jostain Irlannista ja koittakaa opettaa hänelle savon tai rauman murretta, niin voi olla vähän vaikeuksia.
sama vaivahan ne murresanat on opettaa, kuin kirjakieli. Puhuu vaan joidenkin korvaan hassusti ;)
Kyllä maailma olis paljon tylsempi paikka ilman murteita ja niitän on joka kielessä, sitä vaan opetellaan se virallinen kirjakieli.
-
Eikös lentävä ole se itse kulmahiomakone?
Tätä vähän itsekin mietin. Harvoin kyllä enää kuulee kenenkään sanovan sanaa, kulmahiomakone, se on rälläkkä.
Rälläkään voi laittaa myös "virsikirjan", eli hiontalaikan.
-
Tuli mieleen muutama mitä oon työpaikal kuullu ja on itellekin jääny tavaks käyttää puhuessa :D
Vinku=karahiomakone tai sitte mahollisesti pikku rälläkkä jos tontilla ei ole karahiomakonetta :)
Asia=sana, kone, juttu yms joka ei tuu heti mieleen. Esim. ''Tuo mulle se asia siit vierestäs'' Tarkoittaen Esim ''Tuo mulle se avain siit vierestäs'' :D
Edit: Kysyin joskus noist sanoist et mist ne tulee ni kuulemma jostain tuolt pohjosest joku joskus kuullu :D
-
Osa täällä mainituista sanoista ei ole välttämättä paikkakunta/murre kohtaisia, vaan eri aloihin liittyviä tai tarkoittaa montaa eri asiaa. Esim. just tuo vinku. Tönärikin voi olla työntömitta tai elementtituki.
-
Yks murresana mistä suatiin armeijassa epäselevyys ja väettely aekaseks oli "viruttaa" joellae murteilla meinoo kaet jonniisortin huuhtelua tae vaastaavoo ja meellä päen lähinnä venyttämistä.
-
Pohjalaiselta kun kysyy että mitkä kaksi automerkkiä alkaa r:llä on vastaus: rotke ja riisselimersu :2funny:
-
Laittaa.
Täytys laittaa turbo volvo.
??? ???
Luulisi että auto on rikki kun sitä pitää laittaa? Tällä kuitenkin tarkoittavat auton hankkimista? Vaimoja ja tyttöystäviä kyllä iltaisin laitetaan!
itelle tuli justiin sama sana mieleen :D
-
Pohjalaiselta kun kysyy että mitkä kaksi automerkkiä alkaa r:llä on vastaus: rotke ja riisselimersu :2funny:
Mitkä kuusi traktorimerkkiä alkaa v-kirjaimella?
Volvo, Valmetti, Viiatti, Ventti, Voortsoni ja Verkussoni.
-
Muistan tuossa , oisko ollu -05 vuonna oltiin joroisissa suolla. Siellä sen kesän aikaan tutustu hyvin muuhu työporukkaan jotka ol sieltäpäin kotosin. Monet kerrat ol lystii ko jouti pitemmälle vappaalle saekatkon takkii ni tuumattii jotta myö lähettään pihhaan :D
Nää kyssyy sitte jotta eikö ne kotona laske sisälle ko pittää ulos jäähä ;D
Vuan kyllähä sitä sen puolen puhetta monesti tul kuunneltuu ja kysyttyy uuvvemman kerran jotta mitenkä.
Myö vuan vejettiin tonkiloilla nauloja särki männeistä eurolavoista :)
-
Pohjanmaan murre aiheuttaa itsessäni jonkin ärsyyntymistä. Esimerkiksi Härmä-elokuvan katsominen oli yhtä tuskaa :buck2: Kuulostaa vaan niin ärsyttävältä. Armeijassa sitä joutui kuuntelemaan enemmänkin ja hyviä nauruja sai aikaan mm. sanat verenkeitin :D Eli vedenkeitin. Lattialla oli sitten laattialla.
-
Itsekin käytän tuota "tuli laitettua uus auto" se vaan tulee luonnostaan. Samoin jos autoa mennään pesemään, se on "meen viruttahan autua" tai "meen lontaahan autua" :D :D Tuo lontaa, lontata on synonyymi sanalle läträtä. :)
Täällä päin lisätään muutenkin sanojen perään tuota -han täi -hän päätteitä, esim:
mennään = mennähän
tullaan = tullahan
ollaan = ollahan
tehdään = tehejähän
istutaan = istutahan
jne jne... :D
-
Itsekin käytän tuota "tuli laitettua uus auto" se vaan tulee luonnostaan. Samoin jos autoa mennään pesemään, se on "meen viruttahan autua" tai "meen lontaahan autua" :D :D Tuo lontaa, lontata on synonyymi sanalle läträtä. :)
Täällä päin lisätään muutenkin sanojen perään tuota -han täi -hän päätteitä, esim:
mennään = mennähän
tullaan = tullahan
ollaan = ollahan
tehdään = tehejähän
istutaan = istutahan
jne jne... :D
sitä taijetahan olla kokkola-kalajoki-akselilta? :) anoppilasa niin tutun kuulosta tuommone. Kokkolasa ei oikistaa ennää puhuta nui, ainakkaa nii selevästi.
-
Mä väitän, että suomi ei ole vaikea kieli sanaston takia, vaan sen seittemänsadan sijamuodon (http://depressingfinland.tumblr.com/post/65222506844/what-do-you-mean-finnish-is-difficult).
Mä vietin pienenä kaikki kesät pohjanmaalla isovanhempien kanssa, ja voi sitä murretta mikä sillon tarttuikaan pieneen tyttölapseen :D "Tulukee kaht(h)omaan lehemiä!" :D Toinen murre mikä on tarttunut melkein yhtä hyvin, on Salon/Perniön murre. Noin muuten en puhu mitään selkeää murretta, sanoja sieltä, toisia täältä, mutta Slangia olis kyllä kiva osata paremmin!
-
Suomen kieli on tosi vaikeaa ainakin just noi sijamuodot.
Koulusta jäi mieleen kun maisteri Kalela opetti suomea.
Vaikein,minkä se (hän) keksi oli = menin VALKOISINE PUHELIMINENI.
Olin siis menossa jonnekin valkoisen pehelimeni kanssa.
Porukoiden auto.
Toi oli vaikeeta ekalla kerralla.
Meillä päin oli iso porukka perjantai- ja lauantai-iltaisin <Kippis> pommarin mäellä.
Porukka ei siis ollutkaan vanhemmat,vaan sakki / joukko / jengi.
-
Olen lukenut saksaa 12 vuotta, englantia saman verran. Ruotsia hiukan vähemmän. Italiaa vuoden verran. Joten se siitä. Oikeastaa olen lukenut saksaa vielä enemmänkin, kun seuraavassa koulussakin oli tunteja. Espanjaakin piti joskus lomalla puhua joten turha on avautua.
Ihan turha sotkea lapsia tähän aiheeseen.
Kielen oppiminen ja murresanat on kaksi eri asiaa. Pointti oli se, että suomenkieli on niin monipuolinen, että esimerkiks ulkomaalaisten on sitä vaikea oppia. Menikö jakeluun? Maailman vaikein kieli on mandariinikiinan kieli.
Ottakaa vaikka vaihto-oppilas jostain Irlannista ja koittakaa opettaa hänelle savon tai rauman murretta, niin voi olla vähän vaikeuksia.
Pointti on se, että lapset oppivat suomenkielen samaan aikaan kuin muunkinkieliset omansa, eli ei ole yhtään sen vaikeampaa oppia kuin mikään muukaan kieli.
Suomi on rakenteeltaan poikkeava kun monet kielet, se tekee siitä vaikeamman oppia jotaikin muuta äidinkielenään puhuvalle.
Vaikka noin monipuolisen kielivaraston omaavana varmasti tämänkin tiesit.
Ja pitäisi tietää sekin ettei kielenä suomenkieli ole sen vaikeampaa oppia puhtaalta pöydältä.
Ulkomaalaisille on suomenkielen murteet ihan yksi lysti, ihminen oppii sen murteen jonka vaikutusalueella on.
Tunnen muuten parikin tummaihoista (kun ei saa sanoa neekeriksi) joista toinen puhuu loistavaa raumanmurretta ja toinen porilaista.
Ja kuten varmaan tiedätkin niin esimerkiksi englannista on niin paljon eri murteita että heikkopäistä hirvittää.
Ja varmaankin tiedät myös sen mikä mandariinikiinasta tekee vaikean, etkös tiedäkin?
-
Jopas oli tuimaa kaurapuuroa. Tais unohtua suola.
Minusta murresanoja voi oppia mutta vaikeampaa on oppia puhumaan murteella. Lähemmäs 30 vuotta olen asunut Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa niin edelleenkin porukka sanoo että puhetyylistä huomaa että en ole täältä päin. Sitten kun menen Hämeeseen niin sielä taas sanovat että olen Savon suunnalta. Puheeseen jää lapsena opittu aksentti joka ei helpolla lähde pois eikä kyllä tarvitsekkaan.
-
Emmää tiijä muutakun sen jotta mandariinikiina on maailman vaikein kieli jonku tilaston mukaa. Emmää mikään kielinero oo. Joskos jätettäs noi lapset ja ny tästä aiheseesta sivuun jo kun asia on tullu selväks.
Jatketaas ny vaa murteista höpöttämällä.
Tuli taas muutama uusi sana mieleen.
Tirppa=pikkulintu
Möyhötä= jos joku vaikka suutuspäissään avautuu tai riehuu vaarattomasti.
Imppu=ilmakivääri
-
Jopas oli tuimaa kaurapuuroa. Tais unohtua suola.
Haa, tää tuima! Kun mun mielestä jos ruoka on tuimaa, siinä nimenomaan on sitä maustetta. Tätä oon ihmetellyt aiemminkin, ja tässä oli joku maantieteellinen alue miten tää meni.
-
Haa, tää tuima! Kun mun mielestä jos ruoka on tuimaa, siinä nimenomaan on sitä maustetta. Tätä oon ihmetellyt aiemminkin, ja tässä oli joku maantieteellinen alue miten tää meni.
Mennään samoilla linjoilla tuiman suhteen.
Muuttaessani Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajoille oli Jyvässeudulta kotoisin olevalle outoa, kun silloinen anoppi oli öylön tehnyt pullakukkoa. Eli eilen oli leivottu lettivehnästä/pitkopullaa/miten kukin sen haluaa sanoa. Minulle kun kukko tarkoittaa sitä, että tarjolla olevassa valmisteessa on täytettä, oli se sitten muikkua, lanttua, mustikkaa tms. :)
-
Lisää näitä hauskoja sanoja. 5 vuotta sitten juttelin isotätini miehen kanssa. Hän käytti nettiä kalastamisen ;D. Hetken piti miettiä että mitä vit... ennen kuin tajusin.
-
Eli eilen oli leivottu lettivehnästä/pitkopullaa/miten kukin sen haluaa sanoa.
Ankkastukki. :smoke:
-
Pohjalaiselta kun kysyy että mitkä kaksi automerkkiä alkaa r:llä on vastaus: rotke ja riisselimersu :2funny:
ratsuni
-
Täälläkin tuima on liian suolaista.
Isä, Lopelta syntyisin, puhui joskus hoheltamisesta ja kuukuilusta. Piti oikein kysyä, että mitä isä tarkoittaa tuommoisilla sanoilla.
Arvaakos kukaan, mitä tarkoittaavat?
-
Olin pikkupoikana kova KOHELTAMAAN.
Se oli Helsingissä jonkinlaista "sekoilua"
Voisin kuvitella,että olin aika villi.
-
koheltaminen on varmaa samaa ku säätäminen. "mitänää oikee sääjät" ku joku tekee jotai ihan väärin, hätiköiden tjsp. Tietääkö joku muuten mitä huttu on, söin kerran serkuilla kuusankoskella enkä oikee tienny sillonkaa mitä se on mutta hyvää se oli.
-
Huttu on mulle jonkun sortin velliä tai puuroa.
Ja tuohon aikaisemmin mainittuihin hoheltamiseen ja kuukuiluun vastaus:
hoheltaa=viheltää
kuukuilla=kaatuilla
-
Ankkastukki. :smoke:
Eipäs kuin ankkastokka :nohnoh
-
Täälläkin tuima on liian suolaista.
Isä, Lopelta syntyisin, puhui joskus hoheltamisesta ja kuukuilusta. Piti oikein kysyä, että mitä isä tarkoittaa tuommoisilla sanoilla.
Arvaakos kukaan, mitä tarkoittaavat?
kuukuilla= katsella, olla jossakin katsemassa?
Hoheltaa= koheltaa tai mennä vauhdilla?
Meneekö edes sinne päin? ??? ??? Kirjoja lukiessa näihin törmää, kuukuilla ja ankkastukki löytyy kirjoista.
-
Eipäs kuin ankkastokka :nohnoh
lauma pullapitkoja? ??? ???
-
Etelä-Savossa köpsä ja Satakunnassa köppänen tarkoittaa samaa kuin tyhmä/typerä.
-
Ai niin joo, mummu kävi syksyisin keräämässä linttejä, mutta tämä ilmaisu ei mennyt biologiankokeessa läpi pk-seudulla. Äidin isovanhemmat isänsä (eli mun tutan) puolelta taas oli tummu ja tuhari.
Koheltaminen on sellaista että jotain tehdään vähän vauhdilla innostuksissaan, niin että jotain saattaa pudota tai asioihin törmäillään, muttei oikein keskitytä siihen tekemiseen. Tää on sukua esim. räveltämiselle, paitsi että räveltäessä hommat menee lähtökohtaisesti sit jo pieleen.
-
Etelä-Savossa köpsä ja Satakunnassa köppänen tarkoittaa samaa kuin tyhmä/typerä.
Meillä taas jos käy köpsästi, käy huonosti.
-
Pohjois-savosta keski-suomeen muuttaneena saan miltei joka kerta esim. Kaupassa asioidessani joko selittää mitä justiisa tulj sanottua tae mittee oekeesti tarkotan. Sana "pikkisen" eli vähän saa työkaverit lukkoon, jos heille ei ikinä ole selittänyt mitä tuo sana tarkoittaa. Monesti saa ojentaa "suoraa- tai tavallista meisseliä", meillä kun savossa ei vinoja tai paranormaaleja työkaluja ole niin voi vähän kuittailla takaisin vanhoille ukoille ;)
-
Monesti saa ojentaa "suoraa- tai tavallista meisseliä"
Onkos tämä ihan normaali meisseli eli ei ristipää meisseli?
-
"Huiloo sie mut mie ainahhii leppeen"
Äitini kotikonnuilla Karungissa (Tornio) tapasivat sanoa noin kun oltiin vaikkapa heinän teossa. Meillä Savossa taas nuo "huilata" ja "levätä" tarkoittavat samaa.
-
Onkos tämä ihan normaali meisseli eli ei ristipää meisseli?
Jäikin se laittamatta tuohon, että meillä se on talttapää meisseli :)
-
Ruuvimeisseli on mielestäni tavallinen ruuvimeisseli = ruuvvari.
Sitten tuli tähtipää ja sitten torx.
aplari = appelsiini
fiblu / omppu = omena
bantsku = banaani
Mantsku = Mannerheimintie
-
Ai niin joo, mummu kävi syksyisin keräämässä linttejä, mutta tämä ilmaisu ei mennyt biologiankokeessa läpi pk-seudulla. Äidin isovanhemmat isänsä (eli mun tutan) puolelta taas oli tummu ja tuhari.
Taitaa tuhari olla Toholammin suunnalla oleva sana, pari tuttua on sitä käyttänyt lapsena. Itselle on tuttuja sanoja tummu ja tuora.
-
Ruuvareista puhuttaessa menee kyllä tähtipää ja ristipää sekaisin.
Itselleni yleensä ristipää=phillips ja tähtipää=pozidriv. Mutta jotkut kun tarkoittavatkin torxia kun puhuvat tähtipäästä....
-
Sopii tänne: http://www.youtube.com/watch?v=xtcSziIdZlw
Satakunnassa sanottaisiin että aika sukkela ukko.
-
Ruuvareista puhuttaessa menee kyllä tähtipää ja ristipää sekaisin.
Itselleni yleensä ristipää=phillips ja tähtipää=pozidriv. Mutta jotkut kun tarkoittavatkin torxia kun puhuvat tähtipäästä....
Isä puhui aina uudesta ja vanhasta kärjestä :D itsellä myös tuo posirive ja villipsi käytössä ;D
-
Taitaa tuhari olla Toholammin suunnalla oleva sana, pari tuttua on sitä käyttänyt lapsena. Itselle on tuttuja sanoja tummu ja tuora.
Itseasiassa Halsualta. Toholammin mummu oli vaan mummu, mutten muista mikä se toinen oli.
-
Ruuvareista puhuttaessa menee kyllä tähtipää ja ristipää sekaisin.
Itselleni yleensä ristipää=phillips ja tähtipää=pozidriv. Mutta jotkut kun tarkoittavatkin torxia kun puhuvat tähtipäästä....
Ite käytän aina sanaa ristipää. Oli kysessä sitten filipsi tai pozidriv.
Taas tuli mielee jokunen sanonta. "vippaas mulle se vasotin" Eli anna vasara.
Nurtsi= nurmikko
Varmaan taas tulee mieleen lisää jossain vaiheessa.
-
Ruuvareissa ite käytän ristipäätä ja taltta-/tasapäätä.
Sana mikä itteä ärsyttää on mutsin käyttämä rollaaminen = rupattelu = jutustelu
"Rollattiin taas Irmelin kanssa pitkä tovi hiusmuodista"
Sukulaisia on ympäri maata ja noiki ruottissa asunu jne. ni paha sanoa mistä on peräsin.
Ja mumma on kans jotenki "ällöpehmeen" kuulonen sana, ite käytän mummia.
Niin ja sit parasta oli yläasteella ku sanottiin, että asutaan metsässä,
ni kova jätkä tuli avautuu, että se on "metässä". Kuitattiin vaan takas,
että näytäppä sanakirjasta mitä "metä" tarkottaa ja miten sana taipuu.
-
Tähtipäitä ne on molemmat (hilipsi ja posi), uraruuvitaltta on talttapää :D Eikä ne kyllä oo mitään ruuvitalttoja ku mensseliä :D
Mulle oli ihan outoja sanoja tuta ja tummu ku tänne K-P:lle tulin töihin, meilläpäin ne on ihan muori ja vaari. Ja muutenkin niillä on täällä ihan erilainen murre ku paremmalla pohojammaalla ;D Kahavitunnilla joskus arvuutellaan toisiltamma notta mitä joku sana tarkoottaa. Tosin moni on sanonu, että mun puhe kuulostaa ihan halsualaiselta, vaikka en oo ku muutaman kerran ajanu pitäjän läpi ???
Mitäs porukka tekee sillon kun mennään toiskaan?
-
Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...
Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.
-
Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...
Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.
Heittäisin villinä veikkauksena, että suuntautuisi tuonne pääkaupunkiseudulle ???
Meillä täällä Laitilassa maan/mään päätteen tilalle tulee mähä/maha. Lähtemähä, ajamaha, pakkamaha :D
-
Tähtipäitä ne on molemmat (hilipsi ja posi), uraruuvitaltta on talttapää :D Eikä ne kyllä oo mitään ruuvitalttoja ku mensseliä :D
Työhän nyt vallan alaleuattomia virkatta, kyllä tähtipää on ihan eri systeemi. Kas tässä --> http://www.virtasenkauppa.fi/img/kuvat_suuret2/17418-252-kl02312-xzn-m16-1_2-vw_audi-vaiht_-oljyn-tulpalle.jpg
-
Heittäisin villinä veikkauksena, että suuntautuisi tuonne pääkaupunkiseudulle ???
Meillä täällä Laitilassa maan/mään päätteen tilalle tulee mähä/maha. Lähtemähä, ajamaha, pakkamaha :D
Varsinais-Suomeen heittäisin ite, ainaki ite puhun noin ja kotosin Loimaalta Turun ja Tampereen välistä. Jää puhekielessä viimenen n- kirjainki poies. Esiim. ajamaan = ajaa, panemaan=panee 8)
Ja trella ku opiskelen ni kaikkia vituttaa, kun puhun kuulemma turkulaisittain, vaikka en ite ymmärrä vittuakaan turun murteesta :o
-
Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...
Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.
Ite asun Lohjalla ja kuuluu omaan puhetapaan...
Äidin isän äidiltä oon oppinu sellasen paikallismurteen sanan ku "pillata." Eli läikyttää vaikka kahvia pöydälle tai tulee suunpielistä yli. Kaverit aina ihmettelee kun kysyn että "mitä sä pillaat?" Yhdistävät sen heti itkemiseen/pillittämiseen. Faijalta on tarttunut "palttiarallaa" korvaamaan noin sanan. "Koska tuut? -Palttiarallaa viideltä."
Faija kanssa käyttää paljon sanaa pruukaa/ruukaa. Tarkoittaa ainakin tapaa/vaikuttaisi/näyttäisi saattaa olla muitakin. "Rengas vuotaa ilmaa! -niinhän tuo pruukais tekevän"
-
Jos nyt unohdetaan noi ruuvimeisselit tästä aiheesta. Työkaluille on monta nimeä muutenkin. Ruuvi, voi joillekin olla skruuvi.
Jos joutusin tekeen jotain autohommaa Närpiössä niin varmasti olis ongelmia välillä tajuta mitä toinen tarkoittaa välillä.
Tosin oon kyllä sitä mieltä, että suomenkielen rikkaus on juuri nuo erilaiset murteet. Vaikkei aina kaikkee ymmärräkkään niin aina voi kysyä, et mitä sä oikeen tarkotat.
-
Kertokaapas tyhmälle, missä murteessa/millä alueella jätetään lauseessa verbistä maan/mään- loppu pois ja korjataan se n- kirjaimella? Esim: "kohta rupee lähteen" (kohta rupeaa lähtemään) muussa tilanteessa: paneen, laittaan, ajaan, pakkaan, pistään...
Itellä värähtää korvaan ja silmään kun puhutaan tai luen netistä vaikkapa projektipäiväkirjaa.
Vaikka täälä e-p:llä noi on perinteisesti lähtemähän, panemahan, ajamahan, pitämähän, pakkaamahan, niin silti myös noita muotoja kuulee paljon... tiijä sitte notta mistä mahtaa olla kotoosin.
-
Voihan se johtua monestakin asiasta. Jos asuu pohjanmaalla ja joku kaveri on muuttanu karjalasta tai savosta viereen asuun niin väkisinkin tulee uusia sanoja korviin joita ei ole aikasemmin kuullu.
Monikin varmaan tietää mikä on "kakko", eli hiivaleipä satakunnassa.
-
Täällä Uusimaalla, tai ainakin Itä-Uusimaalla missä itse asun on menneet murteet sekaisin, koska porukkaa on joka puolelta Suomea. Puhekielessä on itselläkin jotain muiden murteiden sanoja mitä topicia lukiessa huomasin joskus käyttäväni.
Varmaan sitten oma puhetapa on "Uusimaalainen", eli vallitsevaa murretta ei ole.
Askolassa asun, ja onhan täälläkin oma murteensa.
Nyt äkkiä kun piti muistaa Askolan murteen sana, niin mieleen tuli konu.
Pappa tapaa sanoa: "On se nyt perin konu."
Konu = omituinen/ihmeellinen.
Toinen murresana, joka muistui mieleen:
Porokaari = lokasuoja :D
EDIT. Muistin yhden vielä.
Temmirauta = viila. Eli rauta millä laitetaan asiat "temmaamaan".
Stemmata on kuitenkin se itselle tutumpi samaa tarkoittava sana.
Stemmata, on taas luonnollisesti johdettu ruotsin kielen sanasta stämma, eli sopia (johonkin).
Osien yhteensopivuuden merkityksessä siis :juhau:.
Enkä nyt tarkoittanut vääntää mitenkään rautalangasta, vaan tiedostan, että osa ainakin vanhemmasta porukasta ei osaa ruotsia kuin sanan tai kaksi jos sitäkään (kuten oma isäni), ja joku voisi haluta tietää sanan merkityksen. :hello:
Aihetta sivuten, että ruotsi oli peruskoulussa 5, mutta näköjään jotain jäi mieleen... :D
-
Ite asun Lohjalla ja kuuluu omaan puhetapaan...
Äidin isän äidiltä oon oppinu sellasen paikallismurteen sanan ku "pillata." Eli läikyttää vaikka kahvia pöydälle tai tulee suunpielistä yli. Kaverit aina ihmettelee kun kysyn että "mitä sä pillaat?" Yhdistävät sen heti itkemiseen/pillittämiseen. Faijalta on tarttunut "palttiarallaa" korvaamaan noin sanan. "Koska tuut? -Palttiarallaa viideltä."
Faija kanssa käyttää paljon sanaa pruukaa/ruukaa. Tarkoittaa ainakin tapaa/vaikuttaisi/näyttäisi saattaa olla muitakin. "Rengas vuotaa ilmaa! -niinhän tuo pruukais tekevän"
Itse asun salossa, niin minulle noi sanat on ihan tuttuja, täällä ainakin on isovanhemmat käyttäneet sanaa pillata.
-
Ite asun Lohjalla ja kuuluu omaan puhetapaan...
Äidin isän äidiltä oon oppinu sellasen paikallismurteen sanan ku "pillata." Eli läikyttää vaikka kahvia pöydälle tai tulee suunpielistä yli. Kaverit aina ihmettelee kun kysyn että "mitä sä pillaat?" Yhdistävät sen heti itkemiseen/pillittämiseen. Faijalta on tarttunut "palttiarallaa" korvaamaan noin sanan. "Koska tuut? -Palttiarallaa viideltä.
Toi pillata tulee ihan suoraan ruotsin spilla:sta
Suuri osa kaikista ihmellisistä" sanoista tulee ruotsista.
Pieni osa venäjästä.
Helsingissä vesi on vodaa.
Uusimmista sanoista tulee varmaan paljon englannista.
-
Minä ymmärrän ohrieskan että se on semmoinen littana, Lapin tyyliin. Iisalmessa kohtasin ohrarieskaan joka onkin ihan normaalin leivän näköinen. Minusta se on leipä eikä rieska.
-
Siinolis vähä ihimettelemistä ihimisille.
http://www.elisanet.fi/aantt/sanakirja.html (http://www.elisanet.fi/aantt/sanakirja.html)
Ei sitte tottajumalauta väännellä kuinka sattuu..... mulle non jokapäivääsiä.
Eteläpohojalaanen, savolaanen ja raumalaanen rupes toimittelemahan kapakas......se meni kyllä vain kaliootteluksi, kukaa ei toistansa tajunnu.
Panin rasat kätehen ja laitoon karteekit kiinni, jonka jäläkihin kiehautin verenkeittimellä teeveret.
Aina ku mullon käret paskas, niin alakaa nenää kutittamahan.
Äläkää mihinää nimes lopettako murtehien käyttöä, on se vain niin komiaa ku kuuloo nuota murtehia.
-
Minä ymmärrän ohrieskan että se on semmoinen littana, Lapin tyyliin. Iisalmessa kohtasin ohrarieskaan joka onkin ihan normaalin leivän näköinen. Minusta se on leipä eikä rieska.
Leipä on rukiista, rieska taas ohrasta, muoto tuo sama "normaalin" leivän (limppu) näköinen, ainakin meilläpäin. Tosin monille tuo rieska on se littana.
-
Äläkää mihinää nimes lopettako murtehien käyttöä, on se vain niin komiaa ku kuuloo nuota murtehia.
[/quote]
No se vain. Raataamma sitä kieltä mistä olemma pois, tai missä asumma. Suliu se on joka puhethan ja tekopitäjhään häpiää.
Suomi on hieno ja rikas kieli, murthet tekkee sen vaan fiinimmäksi. :hello:
-
Itse olen taas sitä mieltä, että puhua voi jokainen omalla murteellaan, se on ihan kivan kuuloista. Kirjoittaminen taas sitten mielellään sillä kirjakielellä, välimerkit ja isot kirjaimet huomioiden.
-
sitä taijetahan olla kokkola-kalajoki-akselilta? :) anoppilasa niin tutun kuulosta tuommone. Kokkolasa ei oikistaa ennää puhuta nui, ainakkaa nii selevästi.
Oikein arvattu. :D
-
Näähän ei ole mitään virallisia dokumenttejä, joten mielestäni kieliopin voi jättää taka-alalle, jos luetun tekstin pystyy älyllä sisäistämään, pilkuista viis :nohnoh
Juu, ei ole mitään virallisia, mutta silti on äärettömän raskasta lukea sellaista tekstiä, jossa ei ole välimerkkejä, eikä isoja kirjaimia..
-
Juu, ei ole mitään virallisia, mutta silti on äärettömän raskasta lukea sellaista tekstiä, jossa ei ole välimerkkejä, eikä isoja kirjaimia..
Tänsortin nurinalle on tuolla ihan oma topikkinsa, nurise siellä, keskusthellhan me täällä murtheistha vaikkhapa murthellha.
-
Juu, ei ole mitään virallisia, mutta silti on äärettömän raskasta lukea sellaista tekstiä, jossa ei ole välimerkkejä, eikä isoja kirjaimia..
Ei oo pakko lukee sitte. Lue kirjoja sitten. Niinkun desire. jo kirjoitti ja muutama muukin, niin pääasia on tulla ymmäretyks.
Jospas jatkettas murresanoista taas.
mistäs tulee nämä sanat, "vänkäri", "aappari" tai "repsikka" ? Kaikki tarkottaa samaa asiaa mun mielestä. Kappas pirua kun on toi vänkärin peili päin honkia.
-
En ole ikiinä tavannut sanaa aappari.
Mutta eikohän se ole sama ku mun ensimmäinen "ammatti".
Auton apumies.
Vänkärihän pistää hanttiin.
Esim moottoripyorän kyydissä istuja vääntää kurvassa eri suuntaan.
Kurva = kaarre suomeksi.
Ihmettelen vaan,että tarkoittaako se sitä.
Autossahan ei voi vääntää vastaan kurvissa.
-
Kurva on suoraan Ruotsin kielestä. Mutka, kaarre.
-
mistäs tulee nämä sanat, "vänkäri", "aappari" tai "repsikka" ? Kaikki tarkottaa samaa asiaa mun mielestä. Kappas pirua kun on toi vänkärin peili päin honkia.
Aapparia en tunne, mutta appari -sana on käytössä ja tarkottaa siis apukuskia/apukuskin puolta.
-
Aapparia en tunne, mutta appari -sana on käytössä ja tarkottaa siis apukuskia/apukuskin puolta.
Jäi tosiaan kirjoittamatta,että appari on se apumies.
Siltähän toi aappario vähän muistutti.
Oliskohan toi aappari kirjoitusvirhe tai jotain muuta murretta.
-
Miulle (kyllä, Imtralta huudellaan) tuntuu välillä tarttuneen isältä ja yheltä Parikkalalaiselta työkaverilta joitai sanoja, kuten kaho, männää, mehtä/mehässä. Jotkuu kauempana asuvat tutut kuittailee aina ku myö sanotaa mie, sie, myö, työ, ollaan kuulemma murrehirmuja :D
Välillä kyllä häiritsee ku kaveri puhuu muute "Imatralaisittain", mutta sitte jos se puhuu työkavereillee ni ai että sitä joka suunnan murteitten sotkemista keskenään
-
Oliskohan toi aappari kirjoitusvirhe tai jotain muuta murretta.
Ei ole kirjotusvirhe.
Muistan kun isä joskus kerto, kun muuttivat Loimaalta Tampereelle niin oli outoa kuulla kun tamperelaiset käytti sanoja, "ehä" ja "iha" Siis kirjakiellä tarkottaa enhän ja ihan.
Vois olla itelle vähän vaikee aluks totutella jos jonnekin savoon muuttaisin. ;D
Tulipa taas uus sana mieleen maataloudesta, "vältti". Itelle se on aura jolla kynnetään peltoa. Olin kahvipöydässä aika huulipyöreenä kerran, että anteeks mikä vekotin :idiot2:
Hilavitkutin=epämääräinen esine, vaikea selittää tätä sanaa.
Konninkainen= jonkin sortin koppakuoriainen
Hasselismöttiäinen= muu epämääränen pikku ötökkä
Onhan noita sanoja vaikka kuinka paljon, mitkä vaan vaikka sukulaiset ymmärtää, tai läheiset.
-
Jos joku sannoo jotta nyt mäni "nutulleen" , mitä tällä tarkotetaan ?
Ko.sana on ainaki täällä p-k alueella tuttu.
-
Jos joku sannoo jotta nyt mäni "nutulleen" , mitä tällä tarkotetaan ?
Ko.sana on ainaki täällä p-k alueella tuttu.
Ensimmäisenä tulis mieleen, että joku asia meni huonosti, ts. päin p*rsettä
-
Suurinpiirtein juu ,yleensä jos joku kaatuu /kompastuu /menee nurin yms vastaavaa nii siitä sanotaan että menee nutulleen
-
Suurinpiirtein juu ,yleensä jos joku kaatuu /kompastuu /menee nurin yms vastaavaa nii siitä sanotaan että menee nutulleen
Pohjosessa kaatumisesta sanotaan : "meni silimälleen"
-
Temmirauta = taltta. Eli rauta millä laitetaan asiat "temmaamaan".
Stemmata on kuitenkin se itselle tutumpi samaa tarkoittava sana.
Stemmata, on taas luonnollisesti johdettu ruotsin kielen sanasta stämma, eli sopia (johonkin).
Osien yhteensopivuuden merkityksessä siis :juhau:.
Korjaus edelliseen. Eilen kirjoitin virheellisesti, että temmirauta oli viila, mutta sen oikea merkitys Askolan murteella on
taltta.
Yksi Askolan murteen sana lisää:
Ruman korea = todella kaunis, tai "yli hieno".
-
Jos joku sannoo jotta nyt mäni "nutulleen" , mitä tällä tarkotetaan ?
Ko.sana on ainaki täällä p-k alueella tuttu.
Kaatua, mennä nurin. Itse olen pari kertaa vetänyt kilpa-auton nutulleen eli kaatanut.
-
Juuri näin , oikeesta vastauksesta voit keittee omakustanteiset sumpit ja nauttia vaikka vehnästä ;)
-
Savossa voi tavata haaskan näköisen naisen...
-
Eikös sielä oli huorapiäskyjäkin :o
ja jossain on niitä kaakanoita " elä ammu, soon kaakana"
Khyyl, vaik' mä en oo savosta.
-
Eikös sielä oli huorapiäskyjäkin :o
Varmaa sama paikasta on termi pulun nussija? ???
-
Tuoho pulun seksuaaliseen hyväksikäyttöön en nyt sano mittää ;D , mutta tuo haarapääsky taittuu omassa puheessa huarapiäskyksi kyllä poikkeuksetta.
-
Nii ja onhan meilläi se ooto lintu kalakukko. Ei vieläkään kaekki tiiä onko lintu vae kala. Siitäi ol se jokkii veissar moka mutta ee nyt tähän hättää sattunu löötymään.
-
Savossa voi tavata haaskan näköisen naisen...
Ja mikäli anoppi tippuu veneestä sitä ei naarata...
-
Ostoilmoitus: "Ostetaan siis suora ja hyvässä maalissa oleva vasen etulokari 2001 mallin V70:seen".
Se lokasuoja ei todellakaan ole "lokari". Lokari voisi olla vaikka muovinen sisälokasuoja joita valmistetaan Raumalla "Lokari" tuotemerkillä.
-
Miltäs siipi kuullostais ?
Usein on ostoilmoituksia eusiivestä.
Lokasuoja vois olla lokari.
Muistelen,että meillä päin sanottiin lokasuojaa lokariksi.
LOKARI on tavaran nimi , niinkuin HETEKAkin.
-
Se lokasuoja ei todellakaan ole "lokari". Lokari voisi olla vaikka muovinen sisälokasuoja joita valmistetaan Raumalla "Lokari" tuotemerkillä.
Lokasuoja = lokari, sisälokasuoja = sisälokari. Helppoa kuin hengittäminen. Etusiipi taas on jotain mikä kuuluu formuloihin.
-
Savolaisisäntä oli käymässä jälkikasvunsa luona kaupungissa ja illalla saunottiin ja tietysti isännän piti mennä "saunan päälle" ulos jäähdyttelemään. Siinä rappusilla istuskellessa pari tyttölasta sattui kulkemaan ohi ja isäntä tytöille virkkoi:
- Halluuko ne tytöt kylypee?
- Ei myö tuollaiselta kun ei edes ärree ossoo sannoo.
-
Lokasuoja = lokari, sisälokasuoja = sisälokari. Helppoa kuin hengittäminen. Etusiipi taas on jotain mikä kuuluu formuloihin.
Googlesta sitä vois tarkistella. Monille "lokari" tarkoittaa samaa kuin metsuri. Esim jossain laulussa kerrotaan "Lännen lokarista" ja metsurista siinä lienee kysymys eikä mistään autonosasta.
Sinänsä onnistuneesti on muovinen sisälokasuoja tuotteistettu kun kaikki siitä arvaavat millaisesta osasta on kysymys. Osa kuitenkin on tuotakin sanaa alkanut käyttää väärin. Varmaan samat joiden auton kampiakseli on kampura, kiertokanget veivejä ja iskunvaimentimet tolppia.
Kyllähän nuo asiayhteydestä arvaa mutta tuottaa haasteita niille jotka osaavat suomea huonommin.
Virolaisen suomea puhuvan ystäväni autossa on "kynttilät". Sytytystulpista puhuttaessa tulee aina tuollainen sana.
-
Monella vahemmalla (noin 80 vuotiailla) ihmisellä on kynttilät moottorissa.
En tiedä mistä sana tulee.
Puhuvat myos lautasista = tallrikar.
Tietääko kukaan,mitä ne tarkoittaa silloin.
Tiedän itse,mutta kokeillaan onko kovinkin yleistä.
-
en tiedä mutta arvaan,venttiilit tai jarrulevyt?
-
Kynttilät= sytytystulpat.
-
Lautaset on polykapselit
-
Nyt äkkiä kun piti muistaa Askolan murteen sana, niin mieleen tuli konu.
Pappa tapaa sanoa: "On se nyt perin konu."
Konu = omituinen/ihmeellinen.
Konuhan on kans Konjakkii? Häh, täh?
Miullon emännyys Parolasta. Arvatkkees vuan, onko pienii ymmärtämisen vaikeuksii, kun ite tiällä Pohjois-Karjalassa väköttelen ja karjotan. Viimesin sanahirviö tuntu olevan "kysällä"
-
Jooh , kysällä vua pois poikkee :D
-
Jooh , kysällä vua pois poikkee :D
No mitteepä on "äillyyttäminen"?
- Entä mistä juontaa juuresa sana "borgat", kun puhutaan kahvista? - Ku Jaajo on puhunu tällä viikolla muutamaan otteeseen ko. sanalla kahvista??
E: Ku ennemmin tulee vuan Porvoo tuosta mieleen...
-
Tahe sitte se ku jottii sannoo kahvin keitosta jotta keitettää "soropit" , mistä moine tulloo ?
-
Onko donitsi tyttomunkki koko Suomessa ?
-
Nunna.
-
Nunna.
Mikä ihmeen murresana tuo on? :idiot2:
-
Mikä ihmeen murresana tuo on? :idiot2:
Vastaus kysymykseen. Ko. munkki sisältää reiän.
Kume on edelleen etovan typerä arvoitus.
-
Vastaus kysymykseen. Ko. munkki sisältää reiän.
Kume on edelleen etovan typerä arvoitus.
Munkki on on ilman reikää ja donitsissa on reikä keskellä. Hillomunkissa on tietenkin pieni reikä kun on laitettu hillot sisään.
En kyllä vieläkään ymmärrä miten nunna vois olla murresana :idiot2:
-
Siinä se menee "murresanasta" kuin nurtsi ja hilavitkutinkin.
Joten jatketaan aiheesta...
-
Munkki on on ilman reikää ja donitsissa on reikä keskellä. Hillomunkissa on tietenkin pieni reikä kun on laitettu hillot sisään.
En kyllä vieläkään ymmärrä miten nunna vois olla murresana :idiot2:
Onneksi maailma ei pyöri sun ymmärryksen ympärillä ::)
-
Munkki on on ilman reikää ja donitsissa on reikä keskellä. Hillomunkissa on tietenkin pieni reikä kun on laitettu hillot sisään.
En kyllä vieläkään ymmärrä miten nunna vois olla murresana :idiot2:
:nohnoh
Joo periaatteessa vähän niin kuin noin muttei kuitenkaan sinnepäinkään...
On munkki, munkkirinkilä ja donitsi. Kaksi ensimmäistä yleensä samaa taikinatyyppiä, donitsi sitten aivan erityyppisestä taikinasta tehty :juhau:
-
Mutta osaako kukaan selittää, mistä tulee peniksen synonyymi "Muna" ?
Tätä olen itsekin pohtinut. Mietin sitä, että olisko patriarkaalinen pakanauskonto, jossa elämä lähtee miehen kupeista, ollut kuitenkin tämänkin sanonnan pohjalla? Vähän epäilen vielä, kun luonnonuskonnoissa on usein tarkkaan oltu tietoisia siitä että naiset on niitä elämänsynnyttäjiä kuitenkin. Onko joukoissamme yhtään etymologia, kekä ;) osaisi tähän vastata?
-
Miltäs siipi kuullostais ?
Meilläpäin tuumataan että poski. :idiot2:
Edit: mää en ymmärrä oululaisten E:n viljelyä... :buck2:
-
Meilläpäin tuumataan että poski. :idiot2:
Edit: mää en ymmärrä oululaisten E:n viljelyä... :buck2:
?
-
?
+1
Ei täällä omastama mielestä E:tä viljellä erikoisemmin.
-
+1
Ei täällä omastama mielestä E:tä viljellä erikoisemmin.
Oiskohan meinattu vokaalien lisäämistä. E:stä esimerkiksi "melekonen". Ja se ois sitäpaitsi vilijelyä :D
-
Meiläpäi vilijellää vaa solovauksia. ;D
-
Oiskohan meinattu vokaalien lisäämistä. E:stä esimerkiksi "melekonen". Ja se ois sitäpaitsi vilijelyä :D
Eikö tää olis se Pohojammaan juttu.. "Melekoonen"..
-
Eikö tää olis se Pohojammaan juttu.. "Melekoonen"..
Tuo toisen o lisääminenhän siitä tekee sen. Muuten se ois oulua, toki viimenen n saattaa jäähä puheessa lausumatta.
-
Ransuneerata, säännöstellä. Ruotsista lainattu.
-
Yks sana mitä monet viime aikoina miun puheessain on miettint, on sana "nokotella". Kysseisellä sanalla tarkotettaan mm. sitä jos vaiks tulitikuilla, kynttilän tulella tmv. leikkii pienesti, voiaan käyttää esmes lauseessa "Elä sie nokottele sen tulitikun kans." Tuolle voip olla myös muunniilainen merkitys, mut mein perhees tuota sannaa nimenommaan tuossa merkityksessä on käytetty niin kauan ko vaan jaksaa muistaa... Kys. murresanan alkuperästä ei ihan tarkkaa tiettoo oo, etenkii ko puheessain on sekasin niin etelä/pohjois-karjalan kun etelä-savon murtteita, mut pien eppäilys ois jot tuo ois jostain etelä-karjalan peruilta syntynt joskus aikoinaa meikäläisten puhekielleen. ::)
-
Tuo "mein" sanan käyttö.... Aaargh! >:( ;D
-
En tiedä että onko näitä nyt vielä ollu täällä mutta.
Etelä-karjalaisittain
Sätöstellä = tehdä sutta paskaa. Voidaan sanoa että onpas tuo sätöstelty / Sätös.
Meikäläiset = Omat vanhemmat
Teikäläiset = Sinun vanhempasi
Höikäläiset = Hänen vanhemmat / Heidän vanhemmat.
Äitteleminen = vastaan väittämistä.
::)
Edit Totta puhutte, typot korjattu ;)
-
En tiedä että onko näitä nyt vielä ollu täällä mutta.
Etelä-karjalaisittain
Sätöstellä = tehdä sutta paskaa. Voidaan sanoa että onpas tuo sätöstelty / Sätös.
Meikeläiset = Omat vanhemmat
Teikeläiset = Sinun vanhempasi
Höikeläiset = Hänen vanhemmat / Heidän vanhemmat.
Äitteleminen = vastaan väittämistä.
::)
Nuo hyvinkin tuttuja muuten mutta lihavoituihin tarjoaisin kyllä ä-kirjainta. Tosin en ollut E-K vaikutuspiirissä kuin hieman yli 20 vuotta.
-
Nuo hyvinkin tuttuja muuten mutta lihavoituihin tarjoaisin kyllä ä-kirjainta. Tosin en ollut E-K vaikutuspiirissä kuin hieman yli 20 vuotta.
+1. Tosin "höikäläisiinkin" lähinnä käytän "heikäläisiin"...
-
+1. Tosin "höikäläisiinkin" lähinnä käytän "heikäläisiin"...
Seison korjattuna. Noin se juuri oli O0
-
Jotkut on kokenut varmaanj joskus krapulan.
Siitä on luultavasti erilaisilla murteilla varmaan paljon synonyymejä.
Meillä päin kankkunen , darra , Kajander , jysäri.
Kuusamolainen tyokaverini sanoi kohmelo.
Ensimmäisellä kerralla oli vaikeaa ymmärtää.
-
Epäilen,että se tulee sanasta darra - täristä.
-
Tuli pari sanaa mieleen ku rupesin kaveriporukan keskusteluita selaamaan.
tänäpä = tänään
skrämmäleet = "paskat", jätteet, roskat, ruoantähteet
tars = tarvitsisi
juur = juuri
Lisäilen sanoja kun tulee mieleen :)
-
Siinon teile murresanoja vähäksi aikaa.. ;)
http://www.youtube.com/watch?v=ShMuyh4z1Go (http://www.youtube.com/watch?v=ShMuyh4z1Go)
-
Tulipa mieleen kun morsianta ottaa päähän kun sanon "ykönen" tai "kakonen"... Appiukko nauro päin naamaa Yatzya pelatessa ;D
En ees tiiä sanooko kaikki mikkeliläiset noin, mutta pistin merkille että moni sikäläinen kaveri kyllä. Ite en oo ees huomannu ennen että siinä ois mitään outoa.
-
Mikä se o muute homman nimi jo sanotaan jotta "pittää iitrailla" ?
-
Mikä se o muute homman nimi jo sanotaan jotta "pittää iitrailla" ?
Ei oo kyllä mittään hajua.
Luin tuossa uutisista yks päivä että hässäkkä on ennen tarkottanu naisen sukuelintä ??? Moni lause saa uuen merkityksen...
-
Mikä se o muute homman nimi jo sanotaan jotta "pittää iitrailla" ?
Eikös iitrailu oon tuumaamista eli miettimistä?
-
Askolassa:
Minä = Mie, Sinä = Sie, He = Hyö, Me =Myö. Muut pronominit, ainakin Askolan murteessa normaalit lausuntamuodot.
Selvisi myöhemmin, että kyseiset pronominit ovat yhtenevät ainakin Kotkan kanssa yhteneviä (ellei koko Kymeenlaakson),
koska äidin siskon (alkujaan askolalainen) mies, joka on kotkalainen puhuu samalla tavalla "mie" ja "sie" jne. , kuin Askolan murteella.
-
Selvisi myöhemmin, että kyseiset pronominit ovat yhtenevät ainakin Kotkan kanssa yhteneviä (ellei koko Kymeenlaakson)
Pohjois-Kymenlaaksossa eli tässä tapauksessa Kouvolassa minä-sinä-hän-me-te-he on kai "normaalisti" mie, sie, hän/se, myö, työ, he/ne mutta variaatioita löytyy jo aika reilusti. Sitten on vielä "minun" joka taviskouvolalaisella on yleensä "mun" mutta Elimäellä ja Korialla usein "miun" ja Kuusankoskella "min", sama pätee "sinun" versioihin. "Mie" sanakin on vähän mitä sattuu kun viimeinen kirjain ei ainakaan minulla ole puhdas E mutta ei myöskään puhdas Ä vaan jotain siitä välistä.
Armeijassa sai kuulla pariinkin kertaan "mist sä oot kotosin ku puhut noin oudost?" mihin tietysti vastauksena "ai mie vai" sai jo ihmiset pyörittelemään päätään että puhuuko joku oikeasti noin. Kyllä puhuu, tämä ei ole pääkaupunkiseutu, tämä on Kouvola. :pomo:
-
Kotkassa ennemmin miä ja siä :)
-
Faija-vainaa on Sakkolasta, Karjalaa, likellä Laatokkaa kotoisin ja puhui aina mie ja sie.
-
Eikös iitrailu oon tuumaamista eli miettimistä?
Joop , kyllähä sitä sillo tuumaillaan ja kahellaan ku iitraillaan :)
-
Kotkassa ennemmin miä ja siä :)
http://www.juornaankyla.fi/categories.asp?document_id=2977&cat_id=2941
Tuolta kun askolan murteen sanoja, ja sanotaan minä = miä ja sinä = siä.
Oman paikkakunnan murretta on kuitenkin aina ilo kuulla. Omasta perheestä puhuu vahvimmin askolan murteella isoisä,
ja ainakin nuo sivuston esimerkkisanat on kuultu hänen suustaan.
Aiemmin menin väittämään, että oma puhetapani on "ei mistään", ja uusimaalainen,
mutta nyt kun olen enemmän omaa puhetta kuunnellut, ja askolan murretta uudestaan tutkinut (ja muilta murteen taitajilta kysynyt), niin puhetapa onkin enemmän askolalainen, koska melkein kaikki äänteet ovat murrekieltä. :)
-
Mitä helevettiä. Miä luulin että missään muualla kun kotiseudulla Etelä-Savossa ei sanota miä ja siä. :o No mutta tämähän tekee siitä vaan hyväksyttävämpää. :D
-
Tunnistaako joku, missäpäin Suomea sanotaan -nen-päätteiset sanat näin: hevoi, kukkai, keltai, sinii, punai, sellai, tälläi jne.?
-
"No myä saatih siit niin paljo noit silloin tualt järvest kaloi. No, myä viätih siit niit kaloi ja joka sorttii kun myä nyt oltih tehtahall ett aamull ol, kello kuus pit olla siäl niin. Ja siit pual seittemält jo ostajat Kymintehtahal." :D Näin tääl...
Armeija-aikaan Utissa ulkopaikkakuntalaiset taistelutoveritkin ihmetteli ku niiden sukunimet sai uuden päätteen. Oli Henttoin, Miättiin, Kuituin ja Paappain. :D
Ja Kuusaalle päin mennes asia vaan pahenee :2funny:
-
Kronkeli tai kranttu - Jos joku on valikoiva esim. ruuan suhteen, eli ei syö mitä vaan, eikä uskalla edes maistaa.
Krotittaa - Jos esim. sukka on huonosti ja ihan kasassa kengän kärjessä ja painaa häiritsevästi jalkaa/varpaita.
-
Täällä Askolassa on tuolle valikoivalle sana ronkeli.
Sen liiemmin en sitten tiedäkään, mihin se k-kirjain on siitä edestä hävinnyt.
-
Myos meillä päin on ihminen ronkeli , kun valikoi ruokansa ja muitakin asioita.
Turhapurokin väitti että ei ole ronkeli ruuan suhteen.
Tuliko Kulmamiehelle kirjoitusvirhe,kun kirjoitit , että syo mitä vain ja valikoi ruokansa.
Eiks noi ole vastakohtia ?
Joko en ymmärrä tai sitten "painovirhe"
-
Tuliko Kulmamiehelle kirjoitusvirhe,kun kirjoitit , että syo mitä vain ja valikoi ruokansa.
V:>
Pieni suuri sana "ei" jäi pois välistä -->korjattu :)
-
Nyt en muista jotta joko ol tiällä puhetta semmosesta sanasta ku "tuima" , meillä sen oon ymmärtänä nii jottei esim ruuvassa oo suoloo tarpeeks eli " joha on tuimoo soppoo" jos unehtuna suola ja mausteet. Eikös tämä sama tarkota jossai muualla justiisa vastakohtoo eli on huilahtana liikoo vähän siasta.
-
Nyt en muista jotta joko ol tiällä puhetta semmosesta sanasta ku "tuima" , meillä sen oon ymmärtänä nii jottei esim ruuvassa oo suoloo tarpeeks eli " joha on tuimoo soppoo" jos unehtuna suola ja mausteet. Eikös tämä sama tarkota jossai muualla justiisa vastakohtoo eli on huilahtana liikoo vähän siasta.
Ainae tiällä savossa ruoka ompi tuimoo jos kokilla on siihen suoloo livahtana liikoo.
-
Ainakin hämäläiset katselevat tuimasti.
-
Se näkkyy kiäntyy toistepäin jossai kohtoo ku tänne pohjos-karjallaan päi tullaan
-
Nyt en muista jotta joko ol tiällä puhetta semmosesta sanasta ku "tuima" , meillä sen oon ymmärtänä nii jottei esim ruuvassa oo suoloo tarpeeks eli " joha on tuimoo soppoo" jos unehtuna suola ja mausteet. Eikös tämä sama tarkota jossai muualla justiisa vastakohtoo eli on huilahtana liikoo vähän siasta.
Kyllä se näläkämaassa eli tietyssä osassa kainuuta ainakin tarkottaa vähäsuolaista. Oulussakin tästä joskus intetään.
-
Siinon teile murresanoja vähäksi aikaa.. ;)
http://www.youtube.com/watch?v=ShMuyh4z1Go (http://www.youtube.com/watch?v=ShMuyh4z1Go)
Tarpeettomasti tekstitetty... ;)
-
Itseä ainakin ärsyttää tuo suunnattomasti. "Ostimpa uudet kumet autooni" :facepalm: Toinen vielä ärsyttävämpi on kun sanotaan suomenkielellä esim. "kuka tuo on?", niin sanotaan "ketä tuo on?". :facepalm: :facepalm: Eihän tuo ole enää suomea ollenkaan.
Tätä kuulee niin paljon etenkin länsi-Suomessa. Toinen mikä ottaa pannuun on "etsin" sijaan "etsein" ja "ehdin" sijaan "ehdein" muodot.
-
Tätä kuulee niin paljon etenkin länsi-Suomessa. Toinen mikä ottaa pannuun on "etsin" sijaan "etsein" ja "ehdin" sijaan "ehdein" muodot.
keskipohojanmaala tutun kuulosta, särähtää itelläki korvaan.
-
Lauantai-illan ratoksi taas visainen murresanatehtävä :)
Kyse siis sanasta "Tervetuloa" ja kysymys kuuluu, että miten sen sanoo,
-kuopiolainen
-lahtelainen
-porilainen
-suomenruotsalainen helsinkiläinen
Joillain murteilla varmaan sanan koko komeutta on hankala kuvailla kirjoittamalla, mutta laittakaa kaikkenne peliin :D
-
Tervetulloo Kuopiossa. Eriävät mielipiteet huomioidaan.
Kauppalehden protestilistaa luin tällä viikolla. Porin alueella oli mainittu joku kummikorjaamo oy. Kannattaisi yrittäjän vaihtaa noin vamiska nimi toiseen. Tai edes muokkaamalla poistaa yksi kirjain. Tämä on subjektiivinen mielipiteeni objektiivisen todistusaineiston nojalla.
-
Ihan syntyperäsenä Lahtelaisena sanon joko ihan tervetuloa tai tervetuloo.
-
Kyllä se kuuluu sanua että "tervetulua" :D
-
Lauantai-illan ratoksi taas visainen murresanatehtävä :)
Kyse siis sanasta "Tervetuloa" ja kysymys kuuluu, että miten sen sanoo,
-kuopiolainen
-lahtelainen
-porilainen
-suomenruotsalainen helsinkiläinen
Joillain murteilla varmaan sanan koko komeutta on hankala kuvailla kirjoittamalla, mutta laittakaa kaikkenne peliin :D
Viimeiseen uskaltaisin heittää jopa että "tärvetuloa" ;D
-
Lauantai-illan ratoksi taas visainen murresanatehtävä :)
Kyse siis sanasta "Tervetuloa" ja kysymys kuuluu, että miten sen sanoo,
-kuopiolainen
-lahtelainen
-porilainen
-suomenruotsalainen helsinkiläinen
Joillain murteilla varmaan sanan koko komeutta on hankala kuvailla kirjoittamalla, mutta laittakaa kaikkenne peliin :D
Suattaa olla että on mutta voep olla niiniin että on jotenkinniin että oesko että tervetulloo tae voe olla että onnii vuan tervemännöö.
-
Suattaa olla että on mutta voep olla niiniin että on jotenkinniin että oesko että tervetulloo tae voe olla että onnii vuan tervemännöö.
Kun savolainen avaa suunsa, niin vastuu siirtyy kuulijalle :)
Kiitos kaikille mielenkiinnosta aiheeseen liittyen. Tervetuloa-projekti on hallinnassa tällä erää.
-
18 sivua autopalstalla eikä kukaan ole ajanut mihinkään pahki ;D
-
Tuleeko tuo Oulusta vai Tampereelta?
-
18 sivua autopalstalla eikä kukaan ole ajanut mihinkään pahki ;D
Volvo miehet on niin taitavia että kiertävät puut ja muut esteet niin ei aja pahki.
-
Lauantai-illan ratoksi taas visainen murresanatehtävä :)
Kyse siis sanasta "Tervetuloa" ja kysymys kuuluu, että miten sen sanoo,
-kuopiolainen
-lahtelainen
-porilainen
-suomenruotsalainen helsinkiläinen
Joillain murteilla varmaan sanan koko komeutta on hankala kuvailla kirjoittamalla, mutta laittakaa kaikkenne peliin :D
Piti oikeen alkaa miettii miten porilaiset sanoo tervetuloa ??? Oisko se tul sissää ny ;D
-
18 sivua autopalstalla eikä kukaan ole ajanut mihinkään pahki ;D
Pahki=yli tai päin vähän riippuu missä kohtaa sanotaan... siis miten itse oon oppinut ko. sanaa käyttämään, mitä lie muut on mieltä...
-
Jotain päin minäkin ton pahki sanan ymmärrän.
Jostain tarttunu mulle sanan jontka käyttö, mistä lienee alunperin peräisin tuo sana.
-
Tuleeko tuo Oulusta vai Tampereelta?
Jostain Perämeren p-aukon seudulta, Oulu - Kemi akselilla kuulee. ;D
-
Lokasuoja = lokari, sisälokasuoja = sisälokari. Helppoa kuin hengittäminen. Etusiipi taas on jotain mikä kuuluu formuloihin.
Pari päivää sitten oli jollain osastolla ostoilmoitus tai jotain muuta,jossa etsittiin SIIPEÄ.
Ja äijä tarkoitti etulokasuojaa.
Taisikin olla joku,joka hitsaili 240 / 140 pohjaa ja muitakin kohtia ja kyseki siinä samassa yhteydessä
etulokasuojia
Et ei ne pelkästään formuloihin kuulu.
Joissain päin lokasuoja on siipi.
-
Pari päivää sitten oli jollain osastolla ostoilmoitus tai jotain muuta,jossa etsittiin SIIPEÄ.
Ja äijä tarkoitti etulokasuojaa.
Olisit myynyt sille tuollaisen siiven:
(http://dailyderbi.com/wp-content/uploads/2011/07/Chris-Rado-Scion-tC-530x353.jpg)
-
Nyt kun tää topic on taas nostettu pinnalle, pitää palata hieman vanhoihin...
Jostain tarttunu mulle sanan jontka käyttö, mistä lienee alunperin peräisin tuo sana.
Tässä on myös sellainen sana, joka vielä jokin aika sitten oli minulle täysin tuntematon.
Tuota tankkipeliä pelaillessa antoi klaanimatsissa komentaja käskyn "heavyt ajaa sitten tuolta jontkan kautta". Mä olin ihan pihalla että minne oikein pitäisi mennä, mutta koska muille tuntui olevan täysin selvää minne ajetaan, minä tyynesti seurasin muita ja ajoin ryhmässä.
Sana tarkoittanee samaa kuin rotko, kuilu, painanne, oja, kanjoni, sola...tai jotain sinne päin. Ainakin tuossa tankkipelin yhteydessä. :D
-
Eri puolilla Suomea asuneena näiden lukeminen on hauskaa...
Aikoinaan kun Jyväskylästä muutin Poriin oli jonkin verran hankaluuksia ymmärtää Porin murretta. Siitä kun selvisi niin sama uusiksi raumalaisten kanssa ja siitä kohti Turkua...
Porissa aakkoset menevät aa, bee, cee, ree...
Kenkät jalkaa ja rario päälle.
Ihan ensimmäisinä päivinä minulta kysyttiin että "oleks käyny Yyyteri ryyneil?"
Minä ihmettelin että mikähän mylly tms. siellä on ja sanoin etten ole. Vasta paljon jälkeenpäin ymmärsin että ryyni-sanan r olikin oikeasti d.
Ja niillä dyyneillä olin kyllä käynyt...
Ja Porissa on sellainen autoiluaiheinen tietokilpailukysymys kuin; viisi R-kirjaimella alkavaa automerkkiä.
Nehän ovat Rellu, Rover, Rampleri, Rotke ja riäseli-mersu.
Mauno Kuusiston laulu Kertokaa se hänelle on Porin murteella San sää se sil sit.
-
Mauno Kuusiston laulu Kertokaa se hänelle on Porin murteella San sää se sil sit.
Samaan sarjaan menee useammankin suomalaisartistin esittämä "Keinu kanssani", Kotkan murteella Kiikumunkaa.
-
Ja Porissa on sellainen autoiluaiheinen tietokilpailukysymys kuin; viisi R-kirjaimella alkavaa automerkkiä.
Nehän ovat Rellu, Rover, Rampleri, Rotke ja riäseli-mersu.
Tää samahan on myös pohjanmaalla, mutta mukaan tulee myös Ratsuni ja tuo tähtikeula sanotaan muodossa riisselimersu. :D
-
Tuli tosta ärrästä mieleen serkkuni,joka oli Forssan suunnalta.
Kaikki oli meirän ja teirän.
Nyt vanhempana olen alkanut funtsimaan,että miten ne tavas sanan "meidän" taululla.
Meillä päin tavattiin,niin,että kaikki kirjaimet sanottiin yksitellen.
Mitäkohän siellä Forssassa päin tehtiin D:een kohdalla ?
Kirjoitettiin varmaankin D mutta sanottiinko R.
-
Nyt kun tää topic on taas nostettu pinnalle, pitää palata hieman vanhoihin...
Tässä on myös sellainen sana, joka vielä jokin aika sitten oli minulle täysin tuntematon.
Tuota tankkipeliä pelaillessa antoi klaanimatsissa komentaja käskyn "heavyt ajaa sitten tuolta jontkan kautta". Mä olin ihan pihalla että minne oikein pitäisi mennä, mutta koska muille tuntui olevan täysin selvää minne ajetaan, minä tyynesti seurasin muita ja ajoin ryhmässä.
Sana tarkoittanee samaa kuin rotko, kuilu, painanne, oja, kanjoni, sola...tai jotain sinne päin. Ainakin tuossa tankkipelin yhteydessä. :D
Hienoa oli olla armeijassa, kun kersantti komentaa taisteluparin jontkaan, eikä koskaan ollu kuullukkaan... Onneks oli tst pari hereillä ja tajus asian ytimen :D Että mitä että sanoitta?
-
Onko tämä jontka-sana jossain paikassa käytettyä armeijaslangia? Tulisi mieleen että näin on asia. Vai liekö kyse jostain muusta murresanasta alunperin? Tämä olis kyllä mielenkiintoista tietää. :)
-
Kyllä se ihan aito murresana on, käytetään useimmiten tarkoittamaan nimenomaan ojaa. Siitä en sitten menekään sanomaan yhtään mitään että mistä päin Suomea se on lähtöisin.
-
Keski-suomessa viljeltiin armeijassa aika paljon. Myö savolaeset puhuttiin montusta, ja keski-suomalaiset puhui jontkasta.
-
Jontkaa en tunne mutta jonkka on tutumpi, joka sitten on vesistö tms
"**ttu heitän kohta ton paskan jonkkaan!"
-
Täälläkin toi jonkka menee paremmin läpi.
Ja tarkoittanee just vesistoä
-
Jotnka sanan ymmärrän juurikin kuopaksi, painanteeksi tai rotkoksi maastossa. Ojaksi en sitä oikeen miellä.
Jonkka on kyllä ihan tuntematon sana.
-
Haa, tää tuima! Kun mun mielestä jos ruoka on tuimaa, siinä nimenomaan on sitä maustetta. Tätä oon ihmetellyt aiemminkin, ja tässä oli joku maantieteellinen alue miten tää meni.
Perimätieto kertoo, että joskus oli kaksi eri korkeudelta Suomea olevaa miestä ollu hiihtämässä. Jälkimmäisellä oli alkanu pukata pikkuisen hikeä ja kysyi, pitäiskö huilata? Toinen oli ynähtänyt hyväksyvästi ja pistänyt sivakkaa toisen eteen. Hetken päästä rupes puhalluttamaan ja kysyi uudestaan, eikö huilattas välillä, ja ladun avaaja vaan kiristi tahtia. Kohta alkoi olla jo hapoilla... Eikö voitas jo vähä huilata?
Toinen tempas sauvat hankeen pystyyn ja karjas: Huilaa perkele ite, minä ainakin lepään...!
-
"Elä ammu, se o kaakana" ;)
...sannoi maalaisserkku kaapunkilaiselle. No tämä sitte jäikin miettimmää, että mikähän lintu se ol, ku ei saanna ampua? Illalla sitten saunan ja parin oluen jälkeen kaveri alko laulamaan "Kukkuu kukkuu kaakana kukkuu.." Silloon se kaapunkilaenen tajus että se ol ollunna KÄKI!
-
Tuli tosta ärrästä mieleen serkkuni,joka oli Forssan suunnalta.
Kaikki oli meirän ja teirän.
Nyt vanhempana olen alkanut funtsimaan,että miten ne tavas sanan "meidän" taululla.
Meillä päin tavattiin,niin,että kaikki kirjaimet sanottiin yksitellen.
Mitäkohän siellä Forssassa päin tehtiin D:een kohdalla ?
Kirjoitettiin varmaankin D mutta sanottiinko R.
Työkaveri on kans tuolta jostain Forssan seudulta.
"Forsasa käytiin kaupasa kattomasa mitä on hyllysä." :D
-
...sannoi maalaisserkku kaapunkilaiselle. No tämä sitte jäikin miettimmää, että mikähän lintu se ol, ku ei saanna ampua? Illalla sitten saunan ja parin oluen jälkeen kaveri alko laulamaan "Kukkuu kukkuu kaakana kukkuu.." Silloon se kaapunkilaenen tajus että se ol ollunna KÄKI!
...ja työmaalla kysellään että ''mikäs lintu se kaakana oikein on?'' nyt ossoon vastata se ei ou mehto vuan se onkii käki!
-
Anoppi putos venneestä, nyt ei naarata...
-
"Käytä sitä toista prässiä, siinä on norjempaa öljyä!"
-
Anoppi putos venneestä, nyt ei naarata...
Ei naarata ei. Pitäiskö anopille akku puottaa laijan yli että piä tuota sillä aikaa ku vahvistuu päätös että ei naarata vaikkei naaratata :-\
-
Eikö muuten sittenkään naarata vaikka anoppi on haaskan näköinen?
-
kat kat ko kat kara puuhu
-
Ai ku miuta vitu##aa niin kovin. Ensimmäiset sanat mitkä kuulin exän serkulta kun Lappeenrannassa käytiin niillä kylässä.
-
Näissä tarvitsisi melkein tulkkia.
Toi norjempi oljy on kyllä sen verran tuttua,että ei taida olla norjalaista öljyä vaan
ohuempaa ?
"Käytä sitä toista prässiä, siinä on norjempaa öljyä!"
kat kat ko kat kara puuhu
Mitä tää tarkoittaa ?
Ilmeisesti kissa kiivennyt puuhun ?
Missä päin tollaista kuulee ?
Oliskin suotavaa,että teksti "suomennettaisiin"
-
Näissä tarvitsisi melkein tulkkia.
Toi norjempi oljy on kyllä sen verran tuttua,että ei taida olla norjalaista öljyä vaan
ohuempaa ?
Mitä tää tarkoittaa ?
Ilmeisesti kissa kiivennyt puuhun ?
Missä päin tollaista kuulee ?
Oliskin suotavaa,että teksti "suomennettaisiin"
Katso, katso, kun kissa juoksee puuhun.
http://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor/Rauman_gial/raumangial.htm
tässä jonkun keräämän lista johon laittaa mitä tarkoittaa.
Ämpärpori=
Juato=
Kusinunnu=
Hyyrläine=
Haaver=
Helvolttas=
Firapel=
Kolitramp=
Kippo=
Luuvart=
Kirkkhakkine=
Piiknääkär=
Lee=
Föörpollari=
Holan=
Kapys=
Hakokolppune=
Paskharak=
Riukhänd=
Kääp=
Onkar=
Kryky=
Korro=
Rötö=
Kontt=
Kläpp=
Klookk=
Kaanesta=
Kalkas=
Kaija=
Trokat=
-
Moi !
Huomasin just,että joku oli vaihtanut kynttilät autoonsa.
Missäköhän päin noita käytetään ?
-
Mitä sä siel oikkee söhrötäs
-
Huomasin just,että joku oli vaihtanut kynttilät autoonsa.
Missäköhän päin noita käytetään ?
Virolainen kaverini käyttää tuota sanaa.
-
Suomessakin joku saattaa sanoa: "Vaihdoin moottoriin kynttilät", tarkoittaen sytytystulppia.
En kyllä muista liittyykö tuo mitenkään, mihinkään tiettyyn kielialueeseen.
-
Moi !
Luin ton päivällä vrcfn sivuilta.
Ainakin vanhemmat ihmiset käyttää (käytti) tota kynttilää.
Jostain päin Suomea ton täytyy tulla.
-
Virolainen kaverini käyttää tuota sanaa.
Johtunee siitä että kynttilä lie viroksi "küünal" ja sytytystulppa "süüteküünal". Eli helposti lyhentyy.
-
Katso, katso, kun kissa juoksee puuhun.
http://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor/Rauman_gial/raumangial.htm
tässä jonkun keräämän lista johon laittaa mitä tarkoittaa.
Ämpärpori=
Juato=
Kusinunnu=
Hyyrläine= Hyyrylainen, vuokralainen
Haaver= Haaveri, onnettomuus
Helvolttas=
Firapel= Firaabeli, kuutamokeikka
Kolitramp= Hiilipannuilla varustettu höyrylaiva
Kippo= Laiva
Luuvart= Laivan tuulenpuoli
Kirkkhakkine=
Piiknääkär=
Lee= Laivan suojan puoli
Föörpollari= keulapollari?
Holan=
Kapys= Kyökki, eli laivan keittiö
Hakokolppune=
Paskharak=
Riukhänd=
Kääp=
Onkar=
Kryky=
Korro=
Rötö=
Kontt=
Kläpp=
Klookk=
Kaanesta=
Kalkas=
Kaija= laituri
Trokat=
Yllä muutama tieto ja joku arvaus, vaikken edes tuolta suunnalta ole..
-
Firapel.
Meillä päin toi firapelihommia on esim,jos televisio-korjaaja korjaa illalla töiden jälkeen jonkun kotona telkkarin.
-
Firapel.
Meillä päin toi firapelihommia on esim,jos televisio-korjaaja korjaa illalla töiden jälkeen jonkun kotona telkkarin.
Taitaa olla sama sana hieman suomennettuna viraapeli. Näin kuullu joskus jonkun sanovan.
-
Mitä mahtaa tarkoittaa sana nuoja eri puolella suomea?
-Vai käytetäänkö tuota muualla kuin Jyväskylässä?
-
Firapel.
Meillä päin toi firapelihommia on esim,jos televisio-korjaaja korjaa illalla töiden jälkeen jonkun kotona telkkarin.
Täällä viraapeli, homma joka ei liity millään lailla työntekoon ns. "omia hommia" työaikana/tauolla
-
Onko tämä murretta vai eikö enää käytetä EI-sanaa.
Tuolta jos muualta löydy.
Eiks pitäis olla : Tuolta,jos ei muualta loydy.
Kellään etusiipeä ?
Eiks pitäis olla : onko kellään etusiipeä.
TAI Eiko kellään ole etusiipeä ?
-
Täää on täällä varmaan useasti ollut, mutta kyllä perhana tuli ihmeteltyä ekan kerran grillillä kun joku tilas: "Hotsi yhdellä suomella."
Se on perhana SUOMEKSI lihapiirakka nakilla/makkaralla... :idiot2:
-
En tiedä onko ollut jo täällä, mutta kun sanotaan esim. Ketä pieraisi niin tämä ketä sana on teitittelyä vrt. Kuka pieraisi.
Ja mitä tuo nääs nyt sitten oikein tarkoittaa?
-
Täää on täällä varmaan useasti ollut, mutta kyllä perhana tuli ihmeteltyä ekan kerran grillillä kun joku tilas: "Hotsi yhdellä suomella."
Se on perhana SUOMEKSI lihapiirakka nakilla/makkaralla... :idiot2:
Ton olisin ehkä ymmärtänyt.
Käsittääkseni "jossain päin Suomea" om olemassa suomimakkaraa.
-
Aikanaan kun muutin Jyväskylään opiskelemaan niin kerrostalon alakertaan oli isännöitsijälle laitettu lappu jossa oli asunnon numero ja luki: jääkaappi ei pelitä. Meni pari sekuntia ennen kuin ymmärsin mitä tuo ei-pelitä tarkoitti...
Jos Jyväskylässä haluat grilliltä makkaraperunat niin saat etsiä listoilta aika pitkään.
Siellä sama asia myydään taksari-tuotteena, kuulemma taksikuskit olivat tuota niin paljon syöneet että heidän mukaan sai nimenkin.
Porissa ihan yleisesti kuka-sana korvataan ketä-sanalla, ei liity teitittelemiseen.
Suomen rumin koira lienee Porin murre.
Nääs-sana Tampereella (ja muuallakin) on vain täytesana (sanasta näetkös väännelmä), samalla tavalla käytetään kuin Porissa ekstiä ja tuanoi.
-
Turussa on tullut opittua,että homma on VAIHEESSA.
Siis kesken.
Forssassa pelittää tai ei pelitä = TOIMII ?
-
Kai täällä ihmiset ymmärtää kun jotakin ei tehdä vähässä kummassa? "Hän ei vähässä kummassa kerro oudoille ihmisille ammattiaan."
Fecessä tuo oli taannoin yllättävän monille aivan käsittämätön ilmaisu.
-
Kai täällä ihmiset ymmärtää kun jotakin ei tehdä vähässä kummassa? "Hän ei vähässä kummassa kerro oudoille ihmisille ammattiaan."
Fecessä tuo oli taannoin yllättävän monille aivan käsittämätön ilmaisu.
Helpostihan tuon ymmärtää.
Hieno tahallinen typo, "fecessä" :D
-
Kai täällä ihmiset ymmärtää kun jotakin ei tehdä vähässä kummassa? "Hän ei vähässä kummassa kerro oudoille ihmisille ammattiaan."
Fecessä tuo oli taannoin yllättävän monille aivan käsittämätön ilmaisu.
Tarkoittaisiko toi,että ei missään nimessä ?
-
Ei mielellään, vasta kun on pakko. Sitä se tarkoittaa.
-
Tää ei ole helppoa.
Ei ole ihme,että tulee väärin käsityksiä.
-
Tää ei ole helppoa.
Ei ole ihme,että tulee väärin käsityksiä.
No toki tulee väärinkäsityksiä jos ei edes yritä ymmärtää.
Ja kyllä, mua silti jyrsii toi tietyllä alueella käytetty "ketä" kun pitäisi käyttää "kuka". Lisäksi "viellä" ja "enään" eivät ole oikeaa suomea.
-
Tarkoitatko,että "vähässä kummassa " on ihan noin vaan "vasta kun on pakko".
Että sen vois arvata olevan noin ?
-
Tarkoitatko,että "vähässä kummassa " on ihan noin vaan "vasta kun on pakko".
Että sen vois arvata olevan noin ?
No minulle se tarkoittaa juurikin tuota.
-
No minulle se tarkoittaa juurikin tuota.
Sitähän nää murreasiat on.
Jos siellä "fesessäkin" oli tullut kalabaliikki tosta.
Niin ei sitä vaan voi arvata.
Mäkin just arvasin , ja pieleen meni.
-
Jos siellä "fesessäkin" oli tullut kalabaliikki tosta.
Niin ei sitä vaan voi arvata.
No mää aattelin että täällä oltas fiksumpia :) Eihän noita arvaamaan pidä käydä vaan ne joko on selviä tai sitten ei tunne. FB:ssä yksi arveli "vähän kumman" tarkoittavan lievää känniä :D Tosiaan siis "ei vähässä kummassa" = ei aivan tuosta vaan.
Mutta tämän luulis tietävän ihan jo onomatopoeettisesti: mitä tapahtuu kun menee puuhun pahki?
Tiesittekö muuten että suomenkieli on aivan poikkeuksellisen rikas kaikenlaisten kielikuvien käytössä. Meillä otetaan neuvoa-antavia, jokin on pähkinä purtavaksi, otetaan lusikka kauniiseen käteen, jne. Näitä käytetään käsittämättömän paljon verrattuna muihin kieliin ja jos muualta tulet ja opettelet sanaston sekä kaikki hullut taivutukset niin et edelleenkään ymmärrä hölkäsen pöläystä (!) mitä paikalliset porisee (!).
-
Mutta tämän luulis tietävän ihan jo onomatopoeettisesti: mitä tapahtuu kun menee puuhun pahki?
Onomatopoeettinen eläintarha. Ajautuu tai kävelee päin puuta.
-
Jos autos on paljo tehoo, niin se kulkee hereesti. = Jos autossa on paljon tehoa, niin kulkee nopeasti.
Nokon nuuka = Ei niin tarkka.
Ei se ny nii nokon nuukaan ole. = Ei niin tarkkaa tarvitse olla.
Kuinka sie nyt sillä viisiin? = Miksi sanoit / teit noin?
Esimerkkilause: "Onhaa perinkonuu kunon omitos noin rumasti rottii" = On erittäin kummallista, kun navetassa on noin paljon rottia.
Äkkiä tuli tuollaiset mieleen. Askolan murretta. :)
Kovinkaan moni ei kyllä täällä enää puhu täyttä Askolan murretta, mutta lausuntatapa, ja murresanat ovat monella itseä vanhemmalla ja joskus jopa nuoremmalla.
Äitini, joka on syntyperäinen Askolainen on sanonut, että minä puhun enemmän Askolan murretta kuin hän. :D
Vaikka olenkin syntynyt ja kasvanut Askolassa, niin en ole täysiverinen, vaan 1/2 savolainen, 1/4 askolalainen ja 1/4 karjalainen. ::)
-
Nokon nuuka = Ei niin tarkka.
Ei se ny nii nokon nuukaan ole. = Ei niin tarkkaa tarvitse olla.
Täälläpäin käytetään muotoa nöpönuukaa, sama idea. Luultavasti samaa juurta.
-
Missäpäin Suomea on niin surkeet rakennus- ja remonttifirmat, että räystäät tippuu joka kevät?
-
Kuinka moni muu sanoo ettei "kehtaa" tehä jotain. Tällä siis tarkoitetaan että ei viitsi/jaksa, eikä sitä ettei ilkeäisi. Ainakin Pohjois-Karjalan suunnalla yleistä. Turun suunnalla asuva kaveri ihmettelee aina että miksen muka kehtais...eli tuntisin muka häpeää tekemästäni asiasta, vaikka kyse on viitseliäisyydestä.
-
Kuinka moni muu sanoo ettei "kehtaa" tehä jotain. Tällä siis tarkoitetaan että ei viitsi/jaksa, eikä sitä ettei ilkeäisi. Ainakin Pohjois-Karjalan suunnalla yleistä. Turun suunnalla asuva kaveri ihmettelee aina että miksen muka kehtais...eli tuntisin muka häpeää tekemästäni asiasta, vaikka kyse on viitseliäisyydestä.
Oulun seudulla myös käytetään. Eteläläiset ihmettelee...
-
Kuinka moni muu sanoo ettei "kehtaa" tehä jotain. Tällä siis tarkoitetaan että ei viitsi/jaksa, eikä sitä ettei ilkeäisi. Ainakin Pohjois-Karjalan suunnalla yleistä. Turun suunnalla asuva kaveri ihmettelee aina että miksen muka kehtais...eli tuntisin muka häpeää tekemästäni asiasta, vaikka kyse on viitseliäisyydestä.
Kuuluu sana varastoon :D kyllä taas kehtuuttaa=en jaksa
-
Kuinka moni muu sanoo ettei "kehtaa" tehä jotain. Tällä siis tarkoitetaan että ei viitsi/jaksa, eikä sitä ettei ilkeäisi. Ainakin Pohjois-Karjalan suunnalla yleistä. Turun suunnalla asuva kaveri ihmettelee aina että miksen muka kehtais...eli tuntisin muka häpeää tekemästäni asiasta, vaikka kyse on viitseliäisyydestä.
Normisettiä Savossa.
Siskon opiskeluaikainen kämppäkaveri oli ollut vähän hämillään, kun tämä oli illalla keittiön pöydän ääressä tuskaillut, että hitto kun ei millään kehtais mennä suihkuun... Kyllä hän voi siksi aikaa mennä vaikka omaan huoneeseen..? ??? :D
kyllä taas kehtuuttaa=en jaksa
+1
-
Kuinka moni muu sanoo ettei "kehtaa" tehä jotain. Tällä siis tarkoitetaan että ei viitsi/jaksa, eikä sitä ettei ilkeäisi. Ainakin Pohjois-Karjalan suunnalla yleistä. Turun suunnalla asuva kaveri ihmettelee aina että miksen muka kehtais...eli tuntisin muka häpeää tekemästäni asiasta, vaikka kyse on viitseliäisyydestä.
Tämä oli yksi niitä asioita, jotka aluksi minua hämmensi täällä etelä-pohjanmaalla.
Minulle kun alunperin tuo kehtaa-sana tarkoittaa ettei halua tehdä kun nolottaa, hävettää tms. Mutta tosiaan täällä tarkoitetaan ettei viitsi tai jaksa.
Nykyisin käytän itse ihan sujuvasti kehtaa-sanaa tässä pohjalais-savokarjalalaisessa merkityksessä. :D
-
Mitä teet, kun marhaat?
Mikä on metla?
Entäs possakka?
Täällähän on ratevaa. Siis mitä oli?
Jos annat natsaijua, mitä tulit tehneeksi?
Jotain tulee, menee, tapahtuu solkennaa, eli...?
Meni umpsukkeliin. Että mihinkä?
Äärest vierin. Siis mistä?
Olet hanakka, mitä tämä kertoo sinusta?
Entäs mikä on hursti?
Mitä teit, jos menit pirulainen kaipaamaan?
Kitkarengasfanaatikoille kiera on varmasti tuttu.
Miettikäähän, kyllä se siitä lutviutuu.
-
1. Mitä teet, kun marhaat?
2. Jotain tulee, menee, tapahtuu solkennaa, eli...?
3. Meni umpsukkeliin. Että mihinkä?
4. Äärest vierin. Siis mistä?
5. Olet hanakka, mitä tämä kertoo sinusta?
1. Meillä ainakin koirat marhaa kun ne ei osaa asettua aloilleen ja pyörii ympäriinsä.
2. Solkenaan = yhtenään?
3. Tästä tuli mieleen vaan kaatuminen, mennä nenälleen.
4. Ihan läheltä?
5. Ite käytän esim yhteydessä tehdä hanakasti töitä, eli ahkerasti
-
3. Sukelsi jonkin alle näkymättömiin.
6. Monesti, kokoajan
9. Halukas, innokas
-
1. Meillä ainakin koirat marhaa kun ne ei osaa asettua aloilleen ja pyörii ympäriinsä.
2. Solkenaan = yhtenään?
3. Tästä tuli mieleen vaan kaatuminen, mennä nenälleen.
4. Ihan läheltä?
5. Ite käytän esim yhteydessä tehdä hanakasti töitä, eli ahkerasti
Tuo äärest vierin meinaa meillä päin sitä, että jotakin tehdään reunasta alkaen ja siitä järjestyksessä edeten. Eli laidasta laitaan, tai jotain sinne päin.
-
Mitenkä sana "tuima" ? Täällä Oulun suunnalla tuima=suolatonta.
-
En tiedä mistäpäin suomea, mutta meilläpäin esim. ruoasta puhuttaessa tuima = väkevää/vahvaa/mausteista.
-
Mitenkä sana "tuima" ? Täällä Oulun suunnalla tuima=suolatonta.
Etelä-Karjalassa sama juttu.
-
Etelässä tuima tarkoittaa vahvaa.
Sent from my SM-G930F using Tapatalk
-
Mikä on metla?
Meni umpsukkeliin. Että mihinkä?
Tottahan jokainen suomalainen tietää että metla on luuta, onhan alik. Rokka sen opettanut.
Upposi kokonaan johonkin.
-
Tuossa aiemmin oli tuosta jontkasta puhetta, niin mulle se tarkoittaa ainakin jokea. Ei isoa jokea, vaan vähän sellaista pienempää.
Ja aiemmin mainittu auton etusiipi lienee suomennos englanninkielisestä sanasta frontwing, joka puolestaan on ollut ihan looginen nimitys joskus 1900-luvun alkupuolella kun sen käyttö on yleistynyt.
Tiesittekö muuten että suomenkieli on aivan poikkeuksellisen rikas kaikenlaisten kielikuvien käytössä. Meillä otetaan neuvoa-antavia, jokin on pähkinä purtavaksi, otetaan lusikka kauniiseen käteen, jne. Näitä käytetään käsittämättömän paljon verrattuna muihin kieliin ja jos muualta tulet ja opettelet sanaston sekä kaikki hullut taivutukset niin et edelleenkään ymmärrä hölkäsen pöläystä (!) mitä paikalliset porisee (!).
Tuo on kääntäen verrannollinen kieltä puhuvien määrään. Mitä pienempi väestö puhuu kieltä, sen enemmän tulee kielukivia käyttöön. Islannin kieli on vielä huomattavasti pahempi kuin suomi noiden kielikuvien suhteen.
-
joku muija tuli sanomaan että oot hokki ja ihmettelin sitte että pitäskö tos olla hotti vai näytänkö mä joltain jääkiekkoilialta :D mistähän tommonen hokki on peräisin
E: ja siis jos joku henkilö miellyttää omaa silmää niin se henkilö on hokki (kuulemma)
-
Tuossa aiemmin oli tuosta jontkasta puhetta, niin mulle se tarkoittaa ainakin jokea. Ei isoa jokea, vaan vähän sellaista pienempää.
Itä-Uusimaalla sanotaan yleensä "jonkka", ja se voi tarkoittaa jokea tai ojaa, jossa virtaa vettä.
Käsittääkseni se on myös omalla alueella tarkoittanut alunperin pientä jokea.
Tosin nykyisessä slangissa omalla alueella "jonkka" voi myös tarkoittaa tieväylän sivussa kulkevaa ojitusta.
Välillä kuulee sanottavan, että: "Ajoin auton jonkkaan". = "Ajoin auton ojaan".
-
Osaako muuten joku suomentaa mistä tässä puhutaan?
"Terri putosi komiskoon."
-
Osaako muuten joku suomentaa mistä tässä puhutaan?
"Terri putosi komiskoon."
Liittyiskö teeren metsästykseen? Komiskoa voin vain arvailla, pusikkoa? Kadoksissa?
-
Liittyiskö teeren metsästykseen? Komiskoa voin vain arvailla, pusikkoa? Kadoksissa?
Olantakaa mamma huikkaa että terri osoittautui olevan "Terri-telamaasturi". Muutoin case on auki edelleen.
-
Terri on tehnyt aikoinaan tuollaisia pieniä metsäkoneita ja on siitä muunnoksiakin ollut mm latukone ja se telamaasturi terri 1000. Sähkömiehet taitavat noilla ajella nykyään linjojen alla, ainakin nähnyt noita välillä niiden käytössä.
(https://d38a5rkle4vfil.cloudfront.net/image/medium_660/27/2728536958.jpg)
terrin pieni metsäkone:
(http://www.jarruosa.fi/media/tiedostot/tuotekatalogi/tyokoneet-ja-traktorit/t/cache/terri-2020-800x700.jpg)
ettei tuossa meinattaisi että terri upposi suolle tai ojaan yms...
-
Mitenkä sana "tuima" ? Täällä Oulun suunnalla tuima=suolatonta.
Askolan murteessa henkilöä kuvaava "tuima" tarkoittaa yleensä vihaista tai ärsyyntynyttä.
Esim: "Hän katsoi minua tuimasti" = "Hän katsoi minua vihaisesti".
-
Osaako muuten joku suomentaa mistä tässä puhutaan?
"Terri putosi komiskoon."
Terri on jo mainittu pieneksi telakoneeksi.
Komisko lienee jossain Lapin suunnalla paikka jossa on jäätä josta vesi karannut alta. Siis tyhjää tilaa jään alla.
-
Terri on jo mainittu pieneksi telakoneeksi.
Komisko lienee jossain Lapin suunnalla paikka jossa on jäätä josta vesi karannut alta. Siis tyhjää tilaa jään alla.
Nyt kun sanoit, niin pappa puhu komiskoista. Oli hailuodosta kotosin.
-
kukaan kuullu semmosta sanaa kun "Mupella" tarkoittaa siis sanaa "Matolla", näin kyseisen sanan tänää ekaa kertaa ja mistähän on moinen peräisin :D
E: tulikin korjaus tuohon toisaalta eli mupella ei ookkaan matto vaan tarkoittaa syömistä mutta en oo siinäkään yhteydes kuullu moista sanaa, pupeltamisesta oon kyllä kuullu
-
Ajattelin herättää tämän henkiin.
Täällä on ollut hiljaista noin puolitoista vuotta.
....
Kehtaa.Kehdata.
Ainakin pääkaupunkiseudulla = En kehtaa mennä luokan eteen laulamaan.
Kuullut usein , että en kehtaa = en viitsi.
Alussa tuotti vaikeuksia Volvon tehtaalla.
Siellä oli porukkaa joka puolelta.
Toisaalta porukat on jossain päin käsittääkseni PERHE tai ehkä vanhemmat.
Kuullut joskus jonkun lainanneen "porukoiden" auton.
Täällä päin joukko , iso ryhmä ihmisiä.
Esim Havis Amandan patsaalla oli lätkämatsin jälkeen paljon porukkaa.
En usko,että oli yhtään perhettä.
-
Kyllä täällä suurin osa menee käymään porukoillaan kun menee vanhempiensa luokse. Itekki puhuin porukoista kunnes vanhemmat eros...enää ei siis tule käytettyä. Korkeintaan vaimon porukoilla tulee käytyä.
-
"Mites sun emot jaksaa?" tämmöinen kysymys tulee kysyttyä silloin tällöin joltain tutulta, isää ja äitiä/vanhempia tarkoitan emoilla ja aina monikossa, yksikössä ei koskaan.
-
Muutoin case on auki edelleen.
Konetekniikkaa jatkaen tuo kuulostaisi siltä, että caselle tehdään remonttia ja se on esim katkaistu. :)
-
Porukoilla tarkoitetaan tosiaan kotiväkeä, siis vanhempia. Ja nämä vääntyy täälläpäin koiranleukaisesti myös vanhuksiksi, vaikkei vielä rollaattorikunnossa olisikaan. ::)
Kehtaamista käsiteltiinkin pari sivua sitten, kehtuuttaa (tehdä/alkaa tekemään jotain) = ei viitsisi/jaksaisi.
Ja vaikka välillä oltaisiin ihan pihalla, niin silloin kun ollaan pihassa, ollaan kotosalla.
-
Turussa on tullut opittua,että homma on VAIHEESSA.
Siis kesken.
Kaverilla luki joskus GTI-aikakaudella autonsa persiissä VAIHEESSA.COM
Sopis kyllä pääsääntöisesti omiin romuihinkin. ::)
-
Moi !
Huomasin just,että joku oli vaihtanut kynttilät autoonsa.
Missäköhän päin noita käytetään ?
isä joskus puhui kynttilöistä ja tarkoitti sytytystulppaa
-
isä joskus puhui kynttilöistä ja tarkoitti sytytystulppaa
Mulla tulis äkkiseltään mieleen kynttilöistä polttimot.
-
isä joskus puhui kynttilöistä ja tarkoitti sytytystulppaa
Tuossa on taustalla se että joskus hyvin kauan sitten siellä oli sellainen palava "kynttilä" joka toimi sytytystulppana. Siis aikana ennen kipinäsytytystä. Tuosta juurtaa myös se että monessa kielessä sytytstulppa sana on sama kuin kielen kynttilä sana.
-
Tuossa on taustalla se että joskus hyvin kauan sitten siellä oli sellainen palava "kynttilä" joka toimi sytytystulppana. Siis aikana ennen kipinäsytytystä. Tuosta juurtaa myös se että monessa kielessä sytytstulppa sana on sama kuin kielen kynttilä sana.
miksi autossa on kynttilät? Ettei männät osu kanteen
-
Joskus kuulosti hauskalle, kun kaverin äiti sanoi aina "tee valot".
Juontaneeko sekin ajalta, kun valoja ei vielä napsautettu kytkimestä päälle...
-
Tämä kuuluisa vanikka. meillä sanottiin näkkileipä tai raksuleipå et armeissa sanottiin vanikka
-
Sykooli ja vinka , kuka tunnistaa ?
-
Vinka on ruuvipuristin, semmoi tanko topparilla ja liikkuva osa missä ruuvi..
-
Vinka on ruuvipuristin, semmoi tanko topparilla ja liikkuva osa missä ruuvi..
Jeps ! Sykooli sanan kuulin 80-luvun alussa asuessani Järvenpäässä eli voi jopa stadin slangia liipata ? Hudlari lienee ainakin ::)
-
Piti kattoo eka viestistä että tää on joku peli, no sitte: tietääkö joku mikä on tonttirauta?
-
Tonttiraudasta tulee mielleyhtymät rajapyykkiin ja tai vitsikkäämmin ajateltuna rautakankeen.
-
Mua on joku pohjanmaalainen aikoinaan pyytänyt avaamaan hutlarin.
Se oli takaluukku.
Tai sitte sotken sanan johonkin muuhun yhteyteen.
-
Mua on joku pohjanmaalainen aikoinaan pyytänyt avaamaan hutlarin.
Se oli takaluukku.
Tai sitte sotken sanan johonkin muuhun yhteyteen.
Kuulostaa kyllä tutulta.
-
Tonttirauta on tulipesän kulmassa oleva pystyrauta, jonka liikkuvaan oksaan voi ripustaa padan taikka vaikka kaffepannun.
-
Sykooli ja vinka , kuka tunnistaa ?
Morjens Järvenpään 80-luvulta ;D
Kyllä Corollassa piti olla leopardikuvioiset sykoolit penkkien vinyyliverhouksen päällä, ei niillä pystynyt muuten istumaan :2funny:
Vinkalla puristeltiin liimauksessa olevat kappaleet toisiinsa, useimmiten puutyöluokassa ;)
-
Mua on joku pohjanmaalainen aikoinaan pyytänyt avaamaan hutlarin.
Se oli takaluukku.
Tai sitte sotken sanan johonkin muuhun yhteyteen.
takkaluukkua on hutlariksi täälläpäin sanottu entä plootusakset
-
Tämä kuuluisa vanikka. meillä sanottiin näkkileipä tai raksuleipå et armeissa sanottiin vanikka
Kuulemma se alkuperäinen vanikka oli paljon paksumpaa ja tiiviimpää kuin normaali nykyään myytävä näkkileipä.
-
plootusakset
Pelti/pelli-sakset pellin leikkaamiseen..
Sana pelli tulee ainakin tyrwään murteesta..
-
Meilläpäin pelti ja plootu on kaks eri asiaa; plootua ei enää saksilla leikata...
-
Meilläpäin pelti ja plootu on kaks eri asiaa; plootua ei enää saksilla leikata...
Näinhän se voi ollakkin..
Mutta mitäs tarkoittaa pöyhäkkä ?
-
Morjens Järvenpään 80-luvulta ;D
Kyllä Corollassa piti olla leopardikuvioiset sykoolit penkkien vinyyliverhouksen päällä, ei niillä pystynyt muuten istumaan :2funny:
Vinkalla puristeltiin liimauksessa olevat kappaleet toisiinsa, useimmiten puutyöluokassa ;)
Yks Möme aina hoki sykooliensa kanssa :2funny:
-
Eikö plootusaksi ole se pitkävartinen leikkuri jolla voi esim lattarautoja katkoa?
Siis tämmönen: https://www.virtasenkauppa.fi/pelti-tankoleikkuri-120-mm-2401
-
Meilläpäin pelti ja plootu on kaks eri asiaa; plootua ei enää saksilla leikata...
vanhas pääkaupunkis sanovaivat plootusakset eli peltisakset no poiskotti?
-
Aikonaan oli työkavereita,jotka oli menossa huomenna iltalöysiin.
Oli aika vaikeeta tajuta.
Varsinkin jos ne kysy mikä löysi sulla on huomenna.
-
Löösistä meillä tehtaalla puhuttiin.
-
Voi olla,että oon kuullut väärin.
Tai sitten muistan väärin.
Tosta on jo muutama kymmenen vuotta mennyt.
Muistelisin,että nämä oli Kuusamosta ja Posiolta päin.
-
Imatralla Gutzeit/ Stora tehtaalla ainakin vuoteen 2006 mihin asti tuolla olin löysi = vuoro, kongi = konesali, tampuuri = konerulla.
Mitat alkujaan ollut tuumina johtuen amerikkalaisen Beloitin valmistamista kartonkikoneista, vielä -06 mm tampuuri puhekielessä ja hylsämitoista pituusleikkurilla keskusteluissa käytettiin tuumamittoja vanhempien tekijöiden kesken vaikka ajo-ohjeissa jo millimetrimitat sekä konerulla olleet pitkään käytössä.
-
Imatralla Gutzeit/ Stora tehtaalla ainakin vuoteen 2006 mihin asti tuolla olin löysi = vuoro, kongi = konesali, tampuuri = konerulla.
Mitat alkujaan ollut tuumina johtuen amerikkalaisen Beloitin valmistamista kartonkikoneista, vielä -06 mm tampuuri puhekielessä ja hylsämitoista pituusleikkurilla keskusteluissa käytettiin tuumamittoja vanhempien tekijöiden kesken vaikka ajo-ohjeissa jo millimetrimitat sekä konerulla olleet pitkään käytössä.
Kuulen vieläkin tuota löysi -termiä käytettävän. Ilmeisesti juurtunut tänne seudulle. :D
-
Iltalöysään joutuu menemään viikon päästä. Keskisuomen ja pirkanmaan raja-alueella löysänä puhutaan :D
-
Kuuntelin aamulla englantilaista auto-ohjelmaa , jossa entisöidään autoja.
Morriksella oli ajettu trotovalliin tai rotovalliin.
Olen kuullut muutaman työkaverin aikoinaan sanovan noin.
Tajusin silloin pienen selityksen jälkeen mitä ne tarkoitti.
Mikä on selitys sanalle ? Luulen tietäväni sen.
-
Kuuntelin aamulla englantilaista auto-ohjelmaa , jossa entisöidään autoja.
Morriksella oli ajettu trotovalliin tai rotovalliin.
Olen kuullut muutaman työkaverin aikoinaan sanovan noin.
Tajusin silloin pienen selityksen jälkeen mitä ne tarkoitti.
Mikä on selitys sanalle ? Luulen tietäväni sen.
Suomessa sanotaan rotvalli, tarkoittaa mielestäni esim katukivetyksen reunaa.
-
Ohjelmassa oli luultavasti rotvalli.
Kuullostaa vähän paremmalta.
Mistäköhän päin toi sana tulee ?
Yksi olu Turusta ja yksi Kuusamosta.
-
Mistäköhän päin toi sana tulee ?
Tampereen seudulta/Hämeestä
-
Tampereella sanotaan, että "Mää mukkasin rotvallin reunaan ja pipa lens!"
-
Odottelin,että olis tullut vastauksia ruotsalaisilta alueilta.
Ku jalkakäytävä on trottoar ruotsiksi.
-
Odottelin,että olis tullut vastauksia ruotsalaisilta alueilta.
Ku jalkakäytävä on trottoar ruotsiksi.
joo, mutta siitä tulee rotuaari (esim. Oulussa) eikä rotvalli
-
Muutama sana mitä juolahti mieleen ylä-savosta. Täällä hyvin yleisiä sanoja, mutta harvemmin tunnettu läänin rajojen ulkopuolella.
Ritikka = tarakka eli polkupyörän tavarateline.
Lesna = punkka tai sänky esimerkiksi kuorma-auton hytissä.
-
Tarakka on ollu Ritsi ainakin siellä missä oon budjannut
-
Äitivainaan kotiseudulta oulun suunnalta.
Itikka= lehmä
Ainakin vielä 60-70 lukujen taitteessa.
Siellä oli ennen Itikan teurastamokin. On kai vieläkin itikka osuuskunta.
-
Fillarin tarakka. Se metallipenkki , oli stadissa (Töölössä,tarkemmin Etu-Töölössä) pakkari joskus 60-70 luvulla.
-
Polkupyrän taratta oli Helsingissä pakkari.
Sitsi oli stadissa , ritsi treella
-
Sitsi oli stadissa , ritsi treella
Tuokin riippuu kovasti siitä millä vuosikymmenellä puhutaan.. puhekielen ilmaisut kun muuttuvat kokoajan.
Kuvittelisin kuitenkin että sitsin perusta on seat tms.. uudempi englanninperustainen sana, kun taas tampereen ritsi tulee kenties jostain ruotsinkielisestä sanasta.. pritsihän tarkoittaa joknun laista petiä.. olisiko tuo taustalla.
-
Polkupyrän taratta oli Helsingissä pakkari.
Kemissä tarakka.
-
Entäpä rätväkkä?
Jostain putkahti hiljattain mieleen, ja vaikka on perin savolainen klangi, en muista juuri käytetyn...
-
Kemissä tarakka.
Länsi-Lapissa vanhat ihmiset käytti sanaa "pakkahollari".. aika suoraan ruotsin kielestä
-
Etelä-Pohjanmaalla pyörässä on joppari.
-
Skabari = kilpa-auto
Dösä = bussi
Spåra = raitsikka = ratikka = raitiovaunu
Mittari = kumijalka = taxi
Skimbat = sukset
Skrinnarit = luistimet.
Pitkä vitonen = 50 markkaa
Fogeli = lintu
-
Eikö kumijalka ole vaan ajoneuvo?
Tuo raitsikkakin on mielestäni uudempi sana, ennen ne oli ratikoita.. Tai sporia.
-
Muistaakseni se oli taksi. Ei tarttenut kävellä. Kuminen jalka
Auto oli meillä päin bilika..
-
Taksiha on mittariauto. :)
-
Kumijalaksi on kyllä tullut kutsuttua kaikennäköisiä laitteita, fillaria, autoa bussia... Itseasiassa taksia en muista kumijalaksi kutsuneeni..
No tuskin noilla mitään virallista merkitystä on.
-
Tälläinen teksti (katkelma jostain pitemmästä stoorista) tuli esille,kun skrivasin kumijalka.
Kyllä toi taksilta vaikuttaisi.
"Juna pysahtyi puolentoista vuorokauden yhtajaksoisen matkustamisen jalkeen Bangkokin paaasemalle puolenpaivan aikaan (pari tuntia myohassa) jonka jalkeen tuttuun tyyliin kumijalka alle ja majoitusta etsimaan."
-
Kumijalka on tarkoittanut juurikin taksia ainakin minun nuoruudessa.
MTV-auto taas poliisin pakua.
-
snaijata = tajuta
denso = puliukko
-
sosiaalisesti työrajoitteinen :nohnoh
-
sosiaalisesti työrajoitteinen :nohnoh
Ja luvaton käyttöönotto :uglystupid2:
-
POISKOTTI? PARTIOPOIKA
-
Miten "suomentaisitte" The Joulukalenterista tutun lausahduksen jonka kuulemma sanoi joku joka väänsi kiuruveteläistä?
"Lörtsylöitäkö aattelit linkasta enshättään?"
Tämä sanonta oli ilmeisesti jossain leipomossa kun Pentti Näsä oli ostamassa synttärikakkua.
Lörtsylöistä minulla on ehkä joku käsitys mutta.... ei varmuutta.
-
Mitä tarkoittaa, jos ruoka on tuimaa?
-
Mitä tarkoittaa, jos ruoka on tuimaa?
Kaakossa suolatonta ja monessa muussa suunnassa suolaista ???
-
Mitä tarkoittaa tule kohta pian nyt ?
Tätini huusi mulle kerran noin Humppilan nurkilla.
Kun olin 5 vuotta ja taksi odotti meitä.
Ja olin 15 metrin päässä , enkä ymmärtänyt.
-
Saksalaista hydrauliikkaa?
-
Kaakossa suolatonta ja monessa muussa suunnassa suolaista ???
Mautonta se o jos on tuimaa.
-
Toi denso juontuu tenttu-ukko nimityksestä, laitapuolen kulkijat lipittivät tuskaansa denaturoitua spriitä. Puli-ukko tulee toisesta korvikkeesta, pulituuri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pulituuri)
-
Mautonta se o jos on tuimaa.
Jaa aamutuimaa varsinnii... :D
-
Kaakossa suolatonta ja monessa muussa suunnassa suolaista ???
Kainuussa myöskin suolatonta.
-
Kainuussa myöskin suolatonta.
Olen Kainuusta ja minusta tuima tarkoittaa "äkäistä".
En oo kyllä keltään varmistanut.
-
Itsellä tuiman merkitys riippuu ihan lauseyhteydestä, "ruoka tuimaa" tarkoittaa mautonta kun taas "katse tuima" on merkitys tiukka tai vihainen.
Samalla sanalla myös murteessakin voi olla useampia merkityksiä.
-
POISKOTTI? PARTIOPOIKA
Boy scout englanniksi.
-
Kaakossa suolatonta ja monessa muussa suunnassa suolaista ???
kainuussa aenakin suolatonta :)
-
Itse en ole koskaan täällä kaakossa kuullut, että ruoka olisi tuimaa. ??? Lähinnä tulee mieleen, että ruoka olisi tulista tms.
-
Itse en ole koskaan täällä kaakossa kuullut, että ruoka olisi tuimaa. ??? Lähinnä tulee mieleen, että ruoka olisi tulista tms.
Kuullut ja käyttänyt tuima = mautonta siitä asti kun alkanut jotain ymmärtää, 58v kohta itsellä mittarissa.
Täällä on murre vähän sekaista kun on paikallinen etelä- karjalan ja pohjois-karjalasta tehtaille sankoin joukoin töihin tulleiden murre sekä lisänä niiden sekoituksia.
-
"Huhhuh kun on tuimaa, niinettä tussusta huimaa" sanoi entinen likka, kun paukkua maistoi. En tiedä, mistä kotoisin ;D
-
Kuullut ja käyttänyt tuima = mautonta siitä asti kun alkanut jotain ymmärtää, 58v kohta itsellä mittarissa.
Täällä on murre vähän sekaista kun on paikallinen etelä- karjalan ja pohjois-karjalasta tehtaille sankoin joukoin töihin tulleiden murre sekä lisänä niiden sekoituksia.
Itselläni isöäiti oli karjalasta, jostain Kivennavan läheltä, häneltä ymmärsin että tuima tarkottaisi suolatonta.
-
Savossa myös suolatonta.
-
Itselläni isöäiti oli karjalasta, jostain Kivennavan läheltä, häneltä ymmärsin että tuima tarkottaisi suolatonta.
Mulla isänpuolen suku lähtöisin Raudusta, isän puolelta mummo oli Inkeristä ja äidin puolelta ukin suku Enonkoski/ mummo suku Jääski joten aika kannakselainen perimä.
-
kainuussa aenakin suolatonta :)
Samoten Kaijjaanissa ELK
-
Samoten Kaijjaanissa ELK
Kajjjaani on Kainuussa. :2funny:
-
Savossa myös suolatonta.
Täällä teitä ei suolata :D
-
Samoten Kaijjaanissa ELK
Samoten eli samoillen Kajaanissa?
-
Tuli kutsu illanviettoon muun muassa seuraavin evästyksin:
Juhlaväell trahteerata ehto aikan särkooli parema väemb böyt, elukan barast paikka tykötarppeiness, kaffet ja trokarin dortt.
Höydei ehto varall: Pist ylles kialtolakiaikkane hapet, taik muutom bassel mundeering.
Selvä ko pläkk?
-
Murteet näyttää kirjoitettuna aina ihan mahdottomilta, paljon helpompi ymmärtää kun kuulee.