Sähköautot, joko?

Mitähän luokkaa on tuommoisen huoltoasema-tyyppisen pikalatauspaikan rakennus- ja ylläpitokulut?
Onko se pelkkää palvelua tällä hetkellä vai onko latausmyynti jopa kannattavaa jossain päin?

Mitä lukenut noiden latauspaikkojen veloituksesta niin aika hyvää tiliä niillä tehdään. Siis jos laskee mitä sähkö+siirto on. Tietty ne latauslaitteiden kustannukset pitää kattaa myös.

Ihan tosissaan meinaat että vedyn jakelulogistiikka tulisi halvemmaksi kuin sähköautojen latauspisteet?

Lataus/tankkauspisteiden rakentamiskustannuksia en tarkoittanut,vaan ratkaisua autojen kokonais- päästöjen pienentämiseen tulevaisuudessa.
Naapuri ym.maissa on( jostain syystä?) perustettu vetytankkaus-asemia.
Autojen valmistajilla ovat tuotteet valmiina.
OT.Mikä "fortum" Suomessa jyrää?
Pelkään hallituksen päätöksiä.

Lataus/tankkauspisteiden rakentamiskustannuksia en tarkoittanut,vaan ratkaisua autojen kokonais- päästöjen pienentämiseen tulevaisuudessa.
Naapuri ym.maissa on( jostain syystä?) perustettu vetytankkaus-asemia.
Autojen valmistajilla ovat tuotteet valmiina.
OT.Mikä "fortum" Suomessa jyrää?
Pelkään hallituksen päätöksiä.

Kuten aika moni yllä kirjoittanut niin käytännössä kaikki maailmalla myytävä vety on maakaasusta eli on fossiilinen polttoaine.

Ongelma taitaa olla saada lyhyellä aikavälillä vedyn jakelua kannattavaksi. Kun taas sähkön kanssa se on mahdollista. Käytännössä rakennat liikkeesi pihalle latausaseman, ei muuta.

Kuten aika moni yllä kirjoittanut niin käytännössä kaikki maailmalla myytävä vety on maakaasusta eli on fossiilinen polttoaine.

Ilmaston kannalta lienee hyväksi, että maakaasu kerätään talteen mahdollisimman tehokkaasti? Metaanihan on nk kasvihuonekaasuna monin verroin hiilidioksidia haitallisempaa. Öljykentiltä maakaasu kerätään jo turvallisuuden vuoksi talteen.

Metaania vapautuu Suomessakin runsaasti ilmakehään. Sitä tuottaa jokainen suo ja rutakko, isommista vesistöistä puhumattakaan. Nämä suojellut "lintujärvet" eli umpeen hyvää vauhtia kasvavat hetteiköt pulputtavat haittakaasua taivaalle melkoisia määriä. Soitakin on ihan riittävästi. Harmittavasti metaanin talteenotto ei oikein tuossa mittakaavassa onnistu. Vielä 90-luvulla nautakarja tuotti maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti enemmän kasvihuonekaasuja, kuin liikenne.

Tutkimuskentällä julkaistaan kilvan osatotuuksia ja eri tahoilla ollaan kovasti eri mieltä vaikutuksista. Rahoittajan mielipide painaa ja tutkimus vääristyy vuosi vuodelta yhä pahemmin. Julkisuus auttaa mukavasti rahoituksen keräämisessä eikä keinoja kaihdeta. Yliopistot ovat rahapulassaan lähteneet samaan leikkiin, onhan  hallitus korvamerkinnyt määrärahat juuri erilaisille "ekohankkeille". Valtavirrasta poikkeavaa tutkimusta ei hyväksytä. Väkisinkin tulee mieleen historian kertomukset valtauskonnon voimasta ja keinoista. Julkinen nöyryytys on somekansan paljon käyttämä ase.

Miksi sille sähköauton latausasemalle pitäisi suurjännitekaapeli vetää?

Tietysti jos tehtäisiin vain yksi latausasema kaikille suomen sähköautoille, se suurjännite voisi ehkä tulla kyseeseen, mutta kyllä vielä tuollaiset parin megawatin latausasemat menee pienjännitteenä ihan nätisti.

Sähköstä mitään ymmärrä, mutta uskoakseni megavattien tehoja siirretään minimissään 10 kV:n linjoilla. Pienemmillä jännitteillä häviöt kasvavat jakeluyhtiön näkökulmasta kohtuuttomiksi.

Pajan sähkökeskuksessa suurimmat kahvasulakkeet ovat 130 amppeerin luokkaa ja mikään laite ei kuluta lähellekään pikalatauksen tehoja. Silti nurkassa kököttää yhdistelmäjääkaapin kokoinen loistehokompensaattori, syöttöjohdot ovat oman heiveröisen ranteeni paksuisia ja verkkoyhtiön muuntaja on tontin rajalla.

Jahka korona hellittää, rakennamme muutaman latauspaikan. Lähikuukausina selviää, mitä leikki käytännössä maksaa ja millaisia vaihtoehtoja on tarjolla.

Naapuri ym.maissa on( jostain syystä?) perustettu vetytankkaus-asemia.
Autojen valmistajilla ovat tuotteet valmiina.

Tuotteet valmiina? Pari hassua henkilöautomallia.

Suomessakin oli 2 vedyn tankkauasemaa. Ne on purettu ja myyty muualle, koska käyttöä ei ollut. Vetyautojakin on 2. Molemmat museossa.

Eniten näkyy vedystä innostuneen Saksa, jossa on 2/3 osaa koko Euroopan vedyn jakeluasemista. Vaan ei sielläkään ole touhu ottanut ilmaa siipien alle. 2 vuotta sitten vetyautoja oli 600 ja myynti jotain 400/vuosi. Nyt varmaan jo tonni rikki... mutta heillä oli tähtäin 60 000 autossa parin vuoden päästä, joten autoja on nyt 1/10 osa siitä, mitä lennokkaat suunnitelmat edellytti. Tankkausasemiakin piti olla jo viime vuonna 120, mutta alle 100 edelleen.

Miksi Saksa ja Japani innostuneet vedystä? No, katsokaa, miten Saksan liikenteen päästöt ovat vain kasvaneet viimeiset 10 vuotta. Siellä taisivat mennä autonvalmistajien normikulutusvedätykseen + eivät ole biopolttoaineiden ideaa hiffanneet. Tekevät kyllä biokaasua kohtuullisia määriä, mutta se syötetään maakaasuputkistoon ja poltetaan voimaloissa. Sitten voikin itkeä, ettei ole taloudellisesti kannatavaa.

Vetykäyttöisen auton CO2 päästö on nimellisesti nolla. Siksi nämä kiinnostavat. Vaan käytäntö....

Vety tehdään nyt maakaasusta höyryreformoinnilla. Sivutuotteena syntyy hiilidioksidia, mutta se on Jonkun Muun Ongelma (menee kait kemianteollisuuden tms. piikkiin). Siis oiva keino autoliikenteen "puhdistamiseen".

Vedystä hössöttäjien mielestä vety tullaan tekemään päästöttämällä sähköllä. Sitä odotellessa. Vetyauton kulutus on noin 1 kg/100 km ja vetykilon tuottaminen elektrolyysillä kuluttaa noin 50 kWh energiaa. Energiantarve kasvaa kovasti, jos vety pitää nesteyttää varastointia tai kuljetusta varten. Eli vetyauto kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin 3 täyssähköautoa, jos vety tehdään eletrolyysillä.

Sekä Saksassa että Japanissa sähkötuontannon päästöt olivat 2017 liki 500 g/kWh. Tällaisella tuotantorakenteella kun tehdään vetyä, niin vetyauto aiheuttaa liki 250 g/km CO2 päästöt. 10 l/100 km bensaa tai 9 l/100 km dieseliä kuluttavan auton päästöt ovat niukasti pienemmät.

Japanilla on tavoitteena painaa sähköntuotannon päästö 370 grammaan/kWh 2030 mennessä. Saksa on jo päässyt tämän tason alle - ihan tuoreita lukuja en löytänyt, mutta varmaan 200 ja 300 välimaastossa liikutaan.

Sähköstä mitään ymmärrä, mutta uskoakseni megavattien tehoja siirretään minimissään 10 kV:n linjoilla. Pienemmillä jännitteillä häviöt kasvavat jakeluyhtiön näkökulmasta kohtuuttomiksi.

Pajan sähkökeskuksessa suurimmat kahvasulakkeet ovat 130 amppeerin luokkaa ja mikään laite ei kuluta lähellekään pikalatauksen tehoja. Silti nurkassa kököttää yhdistelmäjääkaapin kokoinen loistehokompensaattori, syöttöjohdot ovat oman heiveröisen ranteeni paksuisia ja verkkoyhtiön muuntaja on tontin rajalla.

Jahka korona hellittää, rakennamme muutaman latauspaikan. Lähikuukausina selviää, mitä leikki käytännössä maksaa ja millaisia vaihtoehtoja on tarjolla.

Käytännössä joo MW tehot siirretään yleensä keskijännitteisenä, mutta ei se nyt mikään erityinen ongelma olisi pienjännitteenä sitä siirtää.. ei se olisi kuin vajaa 2000A pääsulakkeet. Mä nyt vähän kärjistin kun meinattiin että sähköauton latausta varten pitäisi suurjännitelinjoja vetää.

Sinänsä noi loistehokompensoinnit on oma lukunsa, sähköautojen latauksen loistehosta voisi kyllä ihan mieleinkiinnosta kaivaa dataa..

Ei kai se päästöttömyys ollut se vedyn pointti vaan nopea tankkaus ja tahnana helppo varastointi.

Ei kai se päästöttömyys ollut se vedyn pointti vaan nopea tankkaus ja tahnana helppo varastointi.

Eikö silloin bensa tai diesel ole vielä helpompi ja halvempi ratkaisu

Ei kai se päästöttömyys ollut se vedyn pointti vaan nopea tankkaus ja tahnana helppo varastointi.

Jos päästöissä ei pärjää vesi/tuuli/aurinkovoimalla ladattavalle sähköautolle niin aika turha yllättyä että ideasta ei innostuta.

Käytännössä joo MW tehot siirretään yleensä keskijännitteisenä, mutta ei se nyt mikään erityinen ongelma olisi pienjännitteenä sitä siirtää.. ei se olisi kuin vajaa 2000A pääsulakkeet. Mä nyt vähän kärjistin kun meinattiin että sähköauton latausta varten pitäisi suurjännitelinjoja vetää.

Sinänsä noi loistehokompensoinnit on oma lukunsa, sähköautojen latauksen loistehosta voisi kyllä ihan mieleinkiinnosta kaivaa dataa..

Vai 2000A pääsulakkeet?! On teillä jutut

Piti googletella miten esim. Carunalla menee nuo liittymä koot. Yhdellä kaapelilla saa pääsulakkeeksi 3x250 A. Kyllähän tuolla jo vähän sähköautoa latailisi. Pikaisesti katsottuna jytkyin tavis liittymä olisi 6x3x160 A.

Sinänsä noi loistehokompensoinnit on oma lukunsa, sähköautojen latauksen loistehosta voisi kyllä ihan mieleinkiinnosta kaivaa dataa..

Olettaisin, että latauslaitteen kuorma on resistiivistä, eli loistehosta ei dataa tarvi kaivella. Paino sanalla "olettaisin", koska en sähkön päälle juuri ymmärrä. Latauslaitehan on pelkistetysti muuntajan ja tasasuuntaajan yhdistelmä. Kempin laturi lupaa 63A liittymästä 50kW, tepselillä 40, mutta harvalla yksityisellä sellaista on seinässä.
 

Olettaisin, että latauslaitteen kuorma on resistiivistä, eli loistehosta ei dataa tarvi kaivella. Paino sanalla "olettaisin", koska en sähkön päälle juuri ymmärrä. Latauslaitehan on pelkistetysti muuntajan ja tasasuuntaajan yhdistelmä. Kempin laturi lupaa 63A liittymästä 50kW, tepselillä 40, mutta harvalla yksityisellä sellaista on seinässä.

Kuvittelisin että siellä on kuitenkin käytännössä ensin tasasuuntaus, josta sitten hakkurilla otetaan haluttu jannite (siis tuollaisessa DC pikalatausasemassa). Äkkiä en nimittäin löytänyt tietoa millä jännitteellä ne DC laturit toimivat, vai kertooko auto laturille akuston jänniteen vai miten se toimii.. Tuo kuitenkin luo loistehoa, mutta pakkohan se on korjata tuollaisissa tehoissa, on vähän eri asia onko siellä jokin kämänen ledlamppu, vai useamman kilowatin tehoinen latauslaite.

Mihin yksityinen tarvitsee 40kw latauslaitetta - ajaa taksia tai muuten ammattimaisesti, ettei hidaslaturi riitä.