Sähköautot, joko?

Jos ette ole katsoneet niin suosittelen käyttämään hieman aikaanne sähköautojen huimaan tulevaisuuteen tutustumiseen!
https://areena.yle.fi/1-50482461

Kyllä, latauspisteiden toiminnassa ja varsinkin ristiintoiminnassa olisi paljon parantamisen varaa. TM kuitenkin kaivanut ihan itse itselleen kuoppaa noilla seikkailuillaan. Kuten että jos suunnitellusta latauspisteestä ei saakaan sähköä, ja auton ennuste jäljelläolevasta rangesta on 40 km, niin kokeillaanko 10 km sitten ohitettua paikkaa vai yritetäänkö sinnitellä 40 km eteenpäin? No tottakai ajetaan akku kuiviin.

TM:ssa luki taannoin-2017?) että EU edellyttää suomelta 72000 latauspisteen rakentamista?!Olikohan nolla liikaa?
Tuollaista ympäristöpolitiikkaa.

TM:ssa luki taannoin-2017?) että EU edellyttää suomelta 72000 latauspisteen rakentamista?!Olikohan nolla liikaa?
Tuollaista ympäristöpolitiikkaa.

Aika äkkiähän tuollainen määrä tulee eikä tarvi edes yrittää.

Jokainen huoltoasema joka haluaa jatkossakin myydä evästä matkalaisille laittaa enemmän latauspaikkoja kuin on ollut bensapumppuja.

Iso ellei jo suurin osa automarketeista on jo laittanut latauspisteitä asiakasparkkiin ihan omasta aloitteestaan.

Taloyhtiöitä on valtava määrä Suomessa ja hyvin monessa asukkaat vaativat mahdollisuutta auton lataamiseen.

Ympäristöaspektista sen verran, latausasema ei saastuta ympäristöään toisin kuin tankkauspiste eikä sähkön siirto sillä tavalla kuin tankkiautoralli huoltoasemille. Itse ajamisesta, suomalaisella töpselisähköllä ajetun kilometrin CO2-päästö on vähän autosta ja vuodenajasta riippuen jotain 20 g suuruusluokassa. Helposti 80% pienempi kuin polttomoottorilla.

Aika äkkiähän tuollainen määrä tulee eikä tarvi edes yrittää.

Varsinkin kun monessa latauspaikassa monta latauspistettä. Tuossa huvikseen kartasta katsoin niin Oulussa omilla hoodeilla reilun kilometrin säteellä on 16 latauspistettä.

Mietitään vähän tuota nykyistä hinnoittelua. Ajatellaan, että polttoainepumpulla autoa tankatessa hinta perustuu aikaan eli maksat siitä ajasta kun laitat polttoainepistoolin autoon ja otat pois. Luvataan vaikkapa 50 l minuutissa tankkausajaksi. Kun saavut paikalle, niin paikalla on neljä autoa tankkaamassa ja olet se viides. Saatkin vain 10 l minuutissa, mutta maksat ajasta.

Eikös sähkölatauspisteet toimi juurikin tällä maksutavalla. Miksei maksu voi perustua ladatun sähkön hintaan.

Eikös sähkölatauspisteet toimi juurikin tällä maksutavalla. Miksei maksu voi perustua ladatun sähkön hintaan.

Osa perustuu aikaan, osa kilowatteihintunteihin. Ja osa on sillä tavalla ilmaisia, että pysäköinti maksaa aina saman, latasit tai et.

Mutta, eikös aikavelotteisissa töpselistä tule ihan vakiovauhdilla riippumatta siitä oletko yksin vai onko kaikissa letkuissa joku? (itse en niitä käytä, koska tuo V90 ottaa sisään vaan 1x16A, jolloin aikavelotteiset ovat käytännössä aina liian kalliita)

Tuli tuohon loistehon selittämiseen liittyen mieleen oma mielikuva, olen mieltänyt loistehon kuin vaahdon oluttuopissa. Puolen litran tuoppiin mahtuu vain puoli litraa olutta. Se on meidän kokonaisteho eli näennäisteho. Olutta kaadettaessa siitä osa on vaahtoa ja loput itse olutta. Jos vaahtoa on tuopissa liikaa (loistehoa) niin se vie aina pois tilavuutta pätöteholta (itse oluelta). Kuitenkin se vaahto silti tavallaan on olutta mutta ei hyödytä nauttijaa liikaa (tästä toki voidaan olutmaailmassa olla eri mieltä  )

Kuitenkin sähköverkot rakennetaan kestämään aina se kokonaisteho, se mistä se kokonaisteho koostuu vaihtelee suuresti ja loistehon osuutta halutaan vähentää jotta saadaan mahdollisimman paljon olutta 

Tuon kansanomaisemmin asiaa ei voine ilmaista.

Aika äkkiähän tuollainen määrä tulee eikä tarvi edes yrittää.

No miksei niitä sitten ole jo 

Autan vähän: Samaa tavaraa saat kotona omasta pistorasiasta halvemmalla, kun mitä huoltoasema siitä sinulta veloittaisi. Huoltoasema kuitenkin haluaa sijoituksensa maksuun jossakin kohtaa niin pakko vetää välistä. Polttonestettä et oikein voi kotona säilyttää -tai voit mutta tiettyyn litramäärän asti.

Iso ellei jo suurin osa automarketeista on jo laittanut latauspisteitä asiakasparkkiin ihan omasta aloitteestaan.

Tällaisissa tapauksissa kun voitto vedetään muualta niin jotakin hyödykettä/palvelua voidaan tarjota "ilmaiseksi" siinä sivussa. Jos hallissa on kaksi AAA-patteriautoa latauksessa, tai vaikka edes 10 kappaletta niin ne ensimmäiset 3kpl kylmäpakastealtaita vetää saman verran mehua kuin nuo patteriautot. Mikäli siis on tavallinen latausasema, eikä fastcharge tms.

Ympäristöaspektista sen verran, latausasema ei saastuta ympäristöään toisin kuin tankkauspiste eikä sähkön siirto sillä tavalla kuin tankkiautoralli huoltoasemille.

Tiedätkö nyt ihan varmasti mistä puhut? Kokeileppa rakentaa vakavasti yhtään mitään ilman betonia (lue: perustuksia). Betoni yksi pahimmista paskaajista since forever. Mikäli rakentamisesta ei ole kokemusta niin kaapelit on vedettävä routarajan alapuolelle, mutta pakko ne on sieltä ylöskin tuoda ja millä muulla suojaat kuin valamalla betoniin ja putkitat?

Itse ajamisesta, suomalaisella töpselisähköllä ajetun kilometrin CO2-päästö on vähän autosta ja vuodenajasta riippuen jotain 20 g suuruusluokassa. Helposti 80% pienempi kuin polttomoottorilla.

Kiss my etanoli 

Tiedätkö nyt ihan varmasti mistä puhut? Kokeileppa rakentaa vakavasti yhtään mitään ilman betonia (lue: perustuksia). Betoni yksi pahimmista paskaajista since forever. Mikäli rakentamisesta ei ole kokemusta niin kaapelit on vedettävä routarajan alapuolelle, mutta pakko ne on sieltä ylöskin tuoda ja millä muulla suojaat kuin valamalla betoniin ja putkitat?

Kiss my etanoli 

Vaikea kuvitella miten se betoni saastuttaisi ympäriltään maaperää samalla tavalla kuin tankkauspaikka. Nykyään aika hyvät muovit mittarikentillä, mutta ei poista sitä että maahan valuva paska ohjataan öljynerotuskaivoon mittarikentän reunaan. Samalla tavalla tarvitaan sähköjohtojen vetoja ja betonia siellä tankkausasemallakin.

Kerroppa miten se etanoli palaa ilman ettei tule pakoputkesta co2 kaasua?

Vaikea kuvitella miten se betoni saastuttaisi ympäriltään maaperää samalla tavalla kuin tankkauspaikka. Nykyään aika hyvät muovit mittarikentillä, mutta ei poista sitä että maahan valuva paska ohjataan öljynerotuskaivoon mittarikentän reunaan. Samalla tavalla tarvitaan sähköjohtojen vetoja ja betonia siellä tankkausasemallakin.

En nyt puhu "tankkauspaikan" saastumisesta, vaan betonin valmistamisesta syntyvistä päästöistä.

Finnsementin sementtitehtaiden päästöt vuonna 2019 olivat 871 059 ktn. Tässä siis kaiken Suomessa valmistettavan sementin päästöt. Jos selaa listaa vähän, niin esimerkiksi Helen Salmisaaren B voimalaitoksen päästöt vuonna 2019 olivat 906 398 ktn.

https://www.lujabetoni.fi/2020/04/24/totuus-betonirakentamisen-hiilidioksidipaastoista/

Ja tuossa siis vain yksi betonin valmistaja Suomessa 

Kerroppa miten se etanoli palaa ilman ettei tule pakoputkesta co2 kaasua?

Maksatko sä laskusikin kahteen kertaan  kun jonkin asian tuottamiseen on mennyt energiaa ja sen hävittämiseen tarvitaan tietty määrä energiaa niin tiedetään kuinka paljon jokin asia tuottaa päästöjä. Sinä syö, heität ruuat roskiin joita et jaksa syödä, minä ajelen sinun ruuantähteillä sen sijaan että ne heitetään polttouuniin. Hävittää ne pitää, mutta tapa on eri

Jonkun suomalaisen harrastekerhon tutkisteluja. Sivulla 82 on kiva taulukko:

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2012/VTT-R-04433-12.pdf

En nyt puhu "tankkauspaikan" saastumisesta, vaan betonin valmistamisesta syntyvistä päästöistä.

https://www.lujabetoni.fi/2020/04/24/totuus-betonirakentamisen-hiilidioksidipaastoista/

Ja tuossa siis vain yksi betonin valmistaja Suomessa 


Maksatko sä laskusikin kahteen kertaan  kun jonkin asian tuottamiseen on mennyt energiaa ja sen hävittämiseen tarvitaan tietty määrä energiaa niin tiedetään kuinka paljon jokin asia tuottaa päästöjä. Sinä syö, heität ruuat roskiin joita et jaksa syödä, minä ajelen sinun ruuantähteillä sen sijaan että ne heitetään polttouuniin. Hävittää ne pitää, mutta tapa on eri

Jonkun suomalaisen harrastekerhon tutkisteluja. Sivulla 82 on kiva taulukko:

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2012/VTT-R-04433-12.pdf

edelleen sitä betonia tarvitaan aikalailla yhtä paljon sama mitä tankataan.

Onko tutkittu kumpi on kokoinaisuuden kannalta ympäristölle ystävällisempää. Polttaa jäte tuhkaksi ja tuottaa sähköä vai käyttää siitä etanolia, polttaa sitä autoissa ja huolehtia käyttämisen jätteistä. Ja etanolin poltosta tulee muutakin päästöä kuin co2

edelleen sitä betonia tarvitaan aikalailla yhtä paljon sama mitä tankataan.

Ei tarvita, koska bensa-asemia on jo riittävä määrä. Mutta latauspisteitä pitäisi rakentaa paljon lisää. Nyt on pelkkää eioota tarjolla 2 ja 3 numeroisten teiden varsilla. Mitään alle 50 kW latureita ei reissumies huomioi ... ellei tarkoitus ole viettää narun jatkona 2 h per 100 km lisää toimintamatkaa.

Onko tutkittu kumpi on kokoinaisuuden kannalta ympäristölle ystävällisempää. Polttaa jäte tuhkaksi ja tuottaa sähköä vai käyttää siitä etanolia, polttaa sitä autoissa ja huolehtia käyttämisen jätteistä. Ja etanolin poltosta tulee muutakin päästöä kuin co2

Etanolin palamisesta tulee CO2 lisäksi H20 ja hieman NOx, jonka katalysaattori niittaa.

Jätteiden "tuottamisen" CO2 päästöistä on maksettu jo sitä alkuperäistä tuotetta tehtäessä, joten jätteistä tehtävien polttoaineiden laskennallinen CO2 päästö on pieni tai jopa pyöreä nolla.

Eri polttoaineiden päästöjä ja kustannuksia pystyy vertailemaan täällä
https://www.ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori/

Sähköntuotantoa on muutenkin saatu jo ruuvattua aika vähäpäästöiseksi, joten jätteet kannattaa nimenomaan muuntaa liikennepolttoaineiksi. Vrt. Saksassa tehdään biokaasua, joka poltetaan voimaloissa... ja autokannan päästöt jatkavat kasvuaan. Suomessa liikenteen päästöt olleet loivassa laskussa 2008 alkaen.

Eikä jätteet niin loistavia polttoaineitakaan ole. Vantaalla sijaitseva jätevoimala tahkoaa sähköä 40  % hyötysuhteella. Maakaasusta jauhetaan sähköä 50-60 % hyötysuhteella uusissa kombivoimalaitoksissa.

Täyssähköautoilla tietenkin pienimmät päästöt, mutta niiden osuus kasvaa vasta 2030 luvulla sellaiseksi, että alkaa vaikuttaa kokonaispäästöihin. Siksi tarvitaan apuun myös nämä vaihtoehtoiset polttoaineet, ensin mallia tehdään jätteistä ja myöhemmin synteettisinä.

Etenkin, kun mukaan otetaan laivat, lentokoneet yms. vehkeet, joiden käyttöikä 30+ vuotta.

Ei tarvita, koska bensa-asemia on jo riittävä määrä. Mutta latauspisteitä pitäisi rakentaa paljon lisää.

Eli suomeen ei rakenneta yhtään uutta mittarikenttää / liikenneasemaa seuraavaan 10v? Latauspisteitä ei tarvi olla niin paljoa kuin polttoaineen tankkauspisteitä koska aika moni voi tankata auton kotona.

Ei bensa-asemien määrää ole tarvetta nykyisestä kasvattaa. Jokunen uusi voi tulla, kun vanhoja poistuu, mutta se on rikka rokassa.

Latausasemia tarvitaan paljon lisää. Samoin niitä latauksia kotipihaan. Asuntoja 3 miljoonaa, joista 47 % kerrostaloasuntoja + rivitalot päälle. Suurimmasta osasta näistä puuttuu latausmahdollisuus. Ei, en laske latausmahdollisuudeksi hidaslatausta, jolla latausaika voi olla toista vuorokautta.

Lisäksi ne välitankkaukset reissussa. Sähköauton toimintasäde kuitenkin on n. puolet siitä, mitä polttomoottorilla, joten pitkillä matkoilla tarvitaan välitankkaus tai pari. Tässä vaikuttaa sekin, että yhdeltä "pumpulta" tankkaa 2 sähköautoa/tunti, kun bensapumpulla käy samassa ajassa 10 autoa.

Wikipedian mukaan huoltoasemia on 1860, joista miehitettyjä vajaa 800. Latausverkko.fi mukaan suurteholatureita (100+ kW) on 20 ja pikalatureita (yleensä 50 kW, muutama vain 30 kW) vajaa 300.

Iso ongelma siinä, että monella paikkakunnalla (esim. Savonlinna) tasan 1 pikalaturi. Jos se on varattu, odota k×½ h tai aja kolme varttia seuraavalle.