No nyt ollaan kyllä vielä siellä 1970 luvulla tuossa sähkön varastoinnissa.
No ei todellakaan olla. 70-luvun tekniikka = lyijyakku.
Ei akut sovi pitkäaikaiseen varastointiin eikä suurille määrille energiaa. Enemmänkin vuorokausitason tuotannon & kulutuksen tasoittelua. Lyhytaikaiseen varastointiin käypäsiä ovat myös superkondensaattorit ja kineettiseen energiaan perustuvat varastot (tyhjiössä vispattavat vauhtipyörät). Joku startuppi viimeksimainittuja Suomessakin leipoo.
Pidemmällä aikaskaalalla toimivat pumppuvoimalaitokset. Tosin meillä ei kunnon korkeuseroja maan päältä löydy, niin johonkin kaivokseen moista nyt sovitellaan.
Vetyäkin tyrkytetään energiavarastoksi, mutta tässä kohtaa hinta pomppaa ja hyötysuhde romahtaa. Pienen tiheyden vuoksi vetyä voi varastoida suurempia määriä ainoastaan nesteytettynä, mutta nesteytys syö valtavasti energiaa. Taitaa mennä sellaiset 70-80 kWh elektrolyysiin + nesteytykseen per vetykilo, joten tässä kohtaa hukataan jo lähes 50 % alkuperäisestä energiasta. Sitten takaisin sähköksi joko polttokennossa tai modernissa kombivoimalaitoksessa, niin taas katoaa 30-50 % energiasta ja käteen jää noin 1/3 alkuperäisestä määrästä.
Eräänlaista varastointia voisi harjoittaa teollisuudessakin. Prosesseissa tarvittava vety tehtiin aiemmin maakaasusta. Nyt ei tehdä, kun ei ole maakaasua... Tässäkin pitää siirtyä elektrolyysillä tehtävään vetyyn ja tottakai niitä raaka-aineita, joihin vetyä tarvitaan, tuotetaan varastoon silloin kun sähköä on runsaasti tarjolla ja hinta halpa.
Tuorein idea on synteetttisen metaanin tuotanto. Siinäkin pitää ensialkuun tuottaa elektrolyysillä vetyä, mutta se yhdistetään sitten mikrobien avulla & pienellä energiankulutuksella voimalan piipusta kaapattuun hiilidioksidiin. Tämän pitäisi onnistua ilmeisesti n. 50 % hyötysuhteella. Metaani nesteytetään ja käytetään voimalaitospolttoaineena talven kulutushuippujen aikana. 25-30 % haarukassa lie kokonaishyötysuhde, mutta vetyyn verrattuna tekniikka on halvempaa - metaania (maakaasua) syövät voimalat ja jakeluverkot kun on jo rakennettu ja lisäbonuksena metaani käy myös liikennepolttoaineeksi.
Voi kuulostaa paperinmakuiselta visiolta, mutta pari pientä koelaitosta rakennettiin jo vuosia sitten ja nyt on harkinnassa teollisuusmittakaavan laitokset kolmella paikkakunnalla.