Sähköautot, joko?

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/cb1b46e9-2062-4fb3-8b9f-741b6bdb666b
 

Jännä että 300 kiloa painavampi auto kuluttaisi tietä yli 2 kertaa enemmän. Mistään ei löytynyt linkkiä tuohon tutkimukseen. Kaikki uutiset vain referoivat tuota Britti lehteä. Missään ei kerrottu että miten tuo on tutkittu ja mikä tuo luku on.

Jännä että 300 kiloa painavampi auto kuluttaisi tietä yli 2 kertaa enemmän. Mistään ei löytynyt linkkiä tuohon tutkimukseen. Kaikki uutiset vain referoivat tuota Britti lehteä. Missään ei kerrottu että miten tuo on tutkittu ja mikä tuo luku on.

Jep, kaikki nyt ajamaan micralla tai kansantalous romahtaa. Ökyviisioviset kiellettävä lailla. 

Jännä että 300 kiloa painavampi auto kuluttaisi tietä yli 2 kertaa enemmän.

Turvasana on "pintapaine" 

Vanha nyrkkisääntö tiensuunnittelussa on, että kuorman rasitusvaikutus on pyöräpainon lisäys potenssiin neljä. Tämä on ainakin sata vuotta vanha viisaus. Jännä, että ovat keksineet sen uutena asiana. Esim. pyöräpainon nousu 400 kg > 500 kg tarkoittaa rasitusvaikutuksen kaksinkertaistumista.

Pintapaine sähköautoissa on myös suurempi, koska suuremmat rengaspaineet. Tätä kautta tulee myös suurempi rasitusvaikutus.

Henkilöautojen ominaisuuksilla ei ole juurikaan merkitystä, jos samalla tiellä liikennöi rekkoja. Rekkojen rasitusvaikutus on niin paljon suurempi. Toki kun katsotaan kauas tulevaisuuteen, kun pääosa autoista on painavia sähikäisiä, niin ei näytä hyvältä tiestön kannalta.

Henkilöautojen ominaisuuksilla ei ole juurikaan merkitystä, jos samalla tiellä liikennöi rekkoja. Rekkojen rasitusvaikutus on niin paljon suurempi. Toki kun katsotaan kauas tulevaisuuteen, kun pääosa autoista on painavia sähikäisiä, niin ei näytä hyvältä tiestön kannalta.

Niin. Kun otetaan laskelmaan mukaan säiliöautot joilla bensa ja löpö viedään huoltoasemalle, vertailu näyttääkin toisenlaiselta.

https://sahkoautuus.blogspot.com/2023/07/kuluvatko-tiet-enemman-sahkoautojen.html

Nimittäin yli sata vuotta vanha totuus on sekin, että sähkö tulee töpselistä. 

Niin. Kun otetaan laskelmaan mukaan säiliöautot joilla bensa ja löpö viedään huoltoasemalle, vertailu näyttääkin toisenlaiselta.

https://sahkoautuus.blogspot.com/2023/07/kuluvatko-tiet-enemman-sahkoautojen.html

Nimittäin yli sata vuotta vanha totuus on sekin, että sähkö tulee töpselistä. 

Blogin kirjoittaja katsoo asiaa vain yhdestä näkökulmasta. Ikäänkuin sähkö syntyisi ilman raskaan kaluston kuljetuksia.

Tunnustan tässä kohtaa lukeneeni (ja joskus jopa opettaneeni) tierakenteen mitoitusta yliopistossa. Mielestäni edellä kerroin varsin kiihkottomasti, että ainoastaan rekoilla on merkitystä tierakenteen näkökulmasta. Yhden 76 tonnin rekan kuormitusvaikutus vastaa noin 100.000 henkilöautoa. Tyypillisesti liikennevirrasta on rekkoja noin 10 %. Siten rekat rasittavat rakennetta noin 10.000 kertaisesti henkilöautoihin verrattuna. Rasituksella viitataan päällysteen alapinnassa vaikuttaviin vetojännityksiin, joiden perusteella (joissakin maissa, ei nykyisin Suomessa) päällystepaksuus mitoitetaan. Mitoitus perustuu oletettuun liikennemäärään, jonka laskemiseksi eri painoiset ajoneuvot skaalataan tuon neljännen potenssin säännön mukaan. Henkilöautojen vaihtuminen painavammiksi edellyttäisi periaatteessa hieman paksumpaa päällystelaattaa. Ero on kuitenkin paksuutena luultavasti vain millimetrin osia eli käytännössä merkityksetön. Suunta on kuitenkin oikein, eli sähköautot rasittavat enemmän tierakennetta.

Taas kun katsotaan asiaa pikkuisen omien tarkoitusperien ulkopuolelta, niin huomataan, että asia on paljon monimutkaisempi ja Suomessa ehkä jopa erilainen muuhun maailmaan verrattuna. Suomessa päällysteitä uusitaan lähinnä kulumisen takia (vaikka tierakenne on jo kauttaaltaan rikki, eikä toimi enää suunnitellusti). Kuluminen on seurausta nastarenkaiden käytöstä. Sähköautoilijat valitsevat todennäköisemmin hiljaiset kitkarenkaat. Suomessa henkilöautoista aiheutuva tienpitotarve todennäköisesti siis vähenee, kun liikenteestä suurempi osa käyttää kitkarenkaita.

Tiestön kannalta suurin katastrofi on se, että rekat alkavat kuljettaa mukanaan 10.000 kg akustoja. Toivottavasti synteettinen polttoaine tms. kevyempi tekniikka kehittyy nopeasti.

Blogin kirjoittaja katsoo asiaa vain yhdestä näkökulmasta. Ikäänkuin sähkö syntyisi ilman raskaan kaluston kuljetuksia.

Suomen merkittävimmät sähköntuotantotavat ovat ydinvoima, tuulivoima ja vesivoima. Näitten tuotannosta ja sähköautoihin jakelusta syntyy rekkakuljetuksia kuinka paljon per MWh?

Turve on tainnut olla eniten maantiekuljetuksia sisältävä sähköntuotantotapa Suomessa. Se on tunnetusti loppumassa lyhyen ajan sisään, ja hyvä niin.

Esim. tuulivoimalan rakentaminen vaatii   rekkakuljetuksia (tien rakentamista, kiviaineksia, betonia yms.) sen verran paljon, että koko pitäjän nestemäiset polttoaineet voisi kuskata samalla dieselin määrällä ja tiestön rasituksella luultavammin pidemmäksi aikaa kuin mikä on tuulivoimalan käyttöikä. Käyttöiän päätteeksi jää jäljelle vaikeasti kierrätettäviä tuulivoimalan lapoja, jotka ovat käytännössä ongelmajätettä.

Ei nämä ole kovinkaan yksiselitteisiä asioita. Aina "unohtuu" laskuista joku olennainen parametri, jotta asiat näyttävät omiin tarkoitusperiin paremmalta.

Muita näkökulmia ovat esim. maisema-arvot, sähkön tuotannon vaihtelut ja siitä seuraava hintavaihtelu, yms.

Suurimmassa osassa maailmaa sähköautojen ruokaa tehdään kuitenkin kivihiilestä, ei uusiutuvista lähteistä. En vastusta sähköautoja, mutta valitettavasti ne eivät pelasta maailmaa niin tehokkaasti kuin usein annetaan ymmärtää.

Esim. tuulivoimalan rakentaminen vaatii   rekkakuljetuksia (tien rakentamista, kiviaineksia, betonia yms.) sen verran paljon, että koko pitäjän nestemäiset polttoaineet voisi kuskata samalla dieselin määrällä ja tiestön rasituksella luultavammin pidemmäksi aikaa kuin mikä on tuulivoimalan käyttöikä.

Ehkä jos ajattelee sen "pitäjän" olevan se asumaton korpi jossa se mylly jauhaa, niin eipä siellä paikanpäällä juuri polttoaineita kulu. Mutta se voimalan tuottama sähkökin käytetään muualla.

https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietopankki/tuulivoiman-ymparistovaikutukset

Tuulivoimaloiden kuljetusten ja rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 g/kWh

Yhdellä kWh:lla liikkuu sähköauto 5-10 kilometriä eli tuulisähköllä ajettaessa 1-2 g/km. Suuruusluokkaa sadasosa polttomoottoriauton ajonaikaisesta päästöstä.

Löpölogistiikassa jos käyttää säiliöauton kulutuksena 30 L/100km ja sitä säiliöautolla ajoa on 2 x 145 km per 10 000 L (kuten em. laskelmassa käytetty) ja tankattavien autojen kulutus 7 L/100km niin pelkästään siitä tankkausasemille jakelusta tulee saman verran säiliöauton CO2-päästöjä kuin tuulivoiman rakentamisesta. Päälle sitten öljyntuotanto, kuljetus, jalostaminen, sen bensa-aseman olemassaolo, unohtamatta että se itse polttomoottorilla ajaminen päästi jo 100x sen tuulivoiman verran.

Suurimmassa osassa maailmaa sähköautojen ruokaa tehdään kuitenkin kivihiilestä, ei uusiutuvista lähteistä.

Se nyt on kaikille selvää että siitä pitää päästä eroon. Mutta edes mustimpien sähköntuottajamaiden sähköjalanjälki ei tee sähköllä ajamisesta polttomoottoria huonompaa. Puhumattakaan siitä että Suomessa käytettävän sähköauton sähkö ei tule USAsta eikä Puolasta -- eikä pääsääntöisesti akutkaan Kiinasta, kun sitä kiinalaisen akkuvalmistuksen jalanjälkeä aina kauhistellaan. Japanialaisia ja korealaisia tänne enimmälti tulee.

Eikö pitkään aikaan ole tullut uusia mielenkiintoisia sähköautoja?

Niin. Kun otetaan laskelmaan mukaan säiliöautot joilla bensa ja löpö viedään huoltoasemalle, vertailu näyttääkin toisenlaiselta.

https://sahkoautuus.blogspot.com/2023/07/kuluvatko-tiet-enemman-sahkoautojen.html

Nimittäin yli sata vuotta vanha totuus on sekin, että sähkö tulee töpselistä. 

Tuossa blogin laskuissa on varmaan ideaa mutta suureet taitaa olla hieman pielessä.

*Tuleeko johonkin tankkiasemalle vielä polttoainetta 145km matka pelkällä kuorma-autolla ja vieläpä 3akselisella? Massatkin todennäköisesti ovat hieman suuremmat.
*Akselimassojen suhdetta ei voi laskea ihan noin suoraan, taitaa kuorma-auton paripyörän pinta-ala/akseli olla hieman suurempi kuin sen henkilöautoverokin? (pintapaine)

Lisäksi tieverkostolla lienet aika paljon tiestöä missä ei kuljeteta polttoainetta mutta henkilöautoliikennettä kylläkin on voimalähteestä riippumatta. Osa tiestöstä (pääväylät) voidaan siten rakentaa kestämään rasitus mutta niillä joita ei ole (vielä) rakennettu, tulee asiaa tulevaisuudessa tarkistaa. Hyvänä esimerkkinä yksityistiet ja routa-aika. Olkoonkin, vaikka pääväyliltä jäisi kaikki fossiilista kuljettavat raskaat pois, paljonko lie %-osuus koko raskaasta liikenteestä ja sen merkitys asiaan? Ehkä melko pieni...

Kuten jo mainittua, asia ei ole kovin yksinkertaisesti -jos ollenkaan, laskettavissa, on monta näkökulmaa.

Tuossa blogin laskuissa on varmaan ideaa mutta suureet taitaa olla hieman pielessä.

Varmaan voi tarkentaa, tuohan oli lähinnä pintaraapaisu. Suuruusluokka on kuitenkin niin törkeä että pitäisi suunnilleen todistaa kaikkien huoltoasemien sijaitsevan satamissa tai rautatien vieressä, jotta saisi painettua huoltoasemakuljetusten roolin pienemmäksi kuin sähkisten ja polttisten massaero.

*Tuleeko johonkin tankkiasemalle vielä polttoainetta 145km matka pelkällä kuorma-autolla ja vieläpä 3akselisella?

Esim. Kuusamon Nesteeltä on aika pitkästi lähimmälle rautatielle tai satamaan. Turistit tankkaa Kuusamossa aika paljon.

Yhdistelminähän kuljetuksia tietysti paljon tehdään. Akselimassojen kannalta se tarkoittaa karkeasti samaa kuin kaksi reissua vetoautolla.

Varmaan voi tarkentaa, tuohan oli lähinnä pintaraapaisu. Suuruusluokka on kuitenkin niin törkeä että pitäisi suunnilleen todistaa kaikkien huoltoasemien sijaitsevan satamissa tai rautatien vieressä, jotta saisi painettua huoltoasemakuljetusten roolin pienemmäksi kuin sähkisten ja polttisten massaero.

On laskelmassa oikean suuntaisia piirteitä, mutta laskentatavassa ei nähdä metsää puilta. Polttoainekuljetukset tehdään valtaosin päätieverkkoa pitkin, joka on mitoitettu raskaille kuljetuksille. Suomessa valtaosaa tiestöstä ei ole mitoitettu mitenkään ja tiet kestävät vain vaivoin nykyiset kuormitukset. Kuten aiemmin sanottu, rekkojen sähköistyminen olisi tiestön kannalta katastrofi. Henkilöautojen massojen kasvu on paljon pienempi paha, mutta haitallista kuitenkin.

Ainakin tien pinnoitteen urautumista aiheuttavat henkilöautot, ei raskaskalusto. Tuon voi jokainen itse todeta, urat ovat henkilöauton raideleveydellä, tai kuorma-autot eivät oikein mahdu ajamaan urassa, miten tuota nyt haluaa katsoa. 

Tuo lienee kuitenkin eri asia kuin rasitus tiepohjalle, jota tuossa kuitenkin on laskettu, ja viidaan todeta että raskaalle kalustollw riittävän tukeva tie kestää kyllä isommatkin henkilöautot.

Nevs Emily GT nousee Saabin tuhkasta. Valmistetaan Saabin vanhalla tehtaalla Trollhättanissa.

https://www.saabplanet.com/nevs-emily-gt-to-rise-from-the-ashes-of-saab-a-triumph-of-hope-and-resilience/