Mihin sijoittaisit rahasi

Hyppyritukalle ei kerran mennyt pankissa jakeluun että vähintään pitää olla sijoituksen tuottoprosentti yli asuntolainan koron.

Asuntolainan koron ollessa 1% ja korkoihin mennessä vaikka 2000 euroa vuodessa, on vähennysoikeus 1000 euroa.

Jos siis sijoitan 10 000 euroa enkä maksa lainaa, saan sijoitukseni tuotot joko verovapaasti (vähennysoikeus huomioiden). Tai tuoton ollessa nolla, saan vähentää ansiotuloista asunnon korkomenoja, eli saan enemmän täppiä handuun.

Toisin sanoen: jo nollatuotolla on kannattavampaa "sijoittaa" kuin maksaa asuntolainaa pois niin kauan, kun asuntolainasta saa juuri maksimiverran vähennyshyötyä.

Tämä asetelma on tietenkin hieman mullistunut miinuskorkomaailmassa. Mutta niin on moni muukin asia muuttunut ajan saatossa. Enää ei tarvitse esimerkiksi vaihtaa puhjenneita renkaita kerran päivässä tai muistaa ostaa hevoselle kauroja, ettei työmatkakulkine kuole kotitalliin.

Lisätään vielä erilaiset "kytkyt", joita pankki tms. tarjoaa, kun on xx määrä lainaa. Saa esimerkiksi autovakuutukset veloituksetta siitä ilosta.

Näin ollen nollatuotossakin siis saatava hyöty on: vähennysoikeus verotuksessa + 1000 euron vakuutukset maksuttomasti.

Kaikkien muuttujien ynnääminen onkin vaikeaa ja monasti se yksinkertaisin tapa ei olekaan paras, vaikka se jossain tapauksessa voi ollakin.

Eiköhän otto b ihan juuri tuota tarkoittanutkin vaikka ei yksityiskohtiin asti mennytkään. Siis että jos nettovarallisuus ei kasva niin not good plan, not at all.. Rule #1: Never loose money

Eräs tuttu otti tavaksi aina tehdä ylimääräisen asuntolainanlyhennyksen näiden vuotuisten neuvontasessioiden päätteeksi. Väitti että kutsut lopulta lakkasivat. Näin hän ainakin väitti ja oli kyllä remakat naurut kun sitä kertoi. Mutta nyt on kyllä niin tajuttoman pienet lainankorot kun marginaalit sai aikoinaan tingattua kohdilleen että en pidä kiirettä asuntolainan kanssa. Uus korkokausi alkaa kohta ja nollassa on viite. Vai onko jopa hitusen miinuksella. Vanhoissa lainoissa syö marginaalia

Jep, mun esimerkki oli kun joskus pankissa ehdottivat että lyhennä vähemmän ja laita sitten ylijäämä heidän rahastoon. Asuntolainat oli tuolloin 4% korolla.

Itseä suuresti askarruttaa ja kummastuttaa tuo korkotaso. Siis nollakorot.

Korkotaso, yritysverotus ja muut vastaavat tekijät ovat vain enablereita (tai ovat olleet disablereita) investointiin. Bottom line on silti, että yritys ei investoi siksi, että sille on yhteisöverojen jälkeenkin jäänyt rahaa ja lisää saa lainata edullisesti. Yritys investoi nähdessään markkinan, jolle arvelee investoinnillaan pääsevänsä.

Ja tästä se taitaa nyt kanittaa, kun lyhyen ajan kasvua ei ole näkyvissä, ei uskalleta investoida? Kun perusmotiivi puuttuu, ei esteiden raivaaminen käynnistä investointeja?

Aina tunkee mieliin se Japanin sotku deflaatioineen joka ei vain hellitä. Täällä euroopassakin ja eritoten suomessa väki eläköityy ja eihän ne eläkeläiset kuluta.

En ole mikään taloustietäjä ollenkaan mutta minusta kokoajan tulee todella yllättäviä sattumuksia maailmantaloudessa. Niinkuin tuo iranin hommakin. Pumppaavat kohta siihen tahtiin öljyä markkinoille että ei ole hinnan kiroissa öljy enää. Tämä siis 2016. Kummallista.

Nykyiset eläkeläiset kuluttavat jo ihan eri malliin kuin vanhempansa. Jos minusta yhtään riippuu, lupaan tehdä parhaani ettei ympäri maailmaa rellestävien eläkeläisten trendi katkeaisi minun sukupolveni kohdalla 

Joskus huvittaa uutisointi, jossa toimittaja mielestään tietää kunka "Helsingin pörssi päättyi nousuviikon jälkeen pieneen laskuun sijoittajien kotiuttaessa voittojaan". Kurssireaktiot näemme kaikki, mutta sen aiheuttaneisiin motiiveihin liittyy paljon arvailua. Fakta on silti, että jo vuosien periodilla ovat arvostustasot olleet nousussa. Se indikoi varmasti sitä, että sijoittajat ovat halukkaita maksamaan yritysten tuotosta aiempaa suuremman hinnan.

Mutta sitä voimme vain arvailla, kuinka suuri merkitys tähän halukkuuteen on muualta saatavien (korko)tuottojen niukkuus?

Itseä suuresti askarruttaa ja kummastuttaa tuo korkotaso. Siis nollakorot.

Euriborit on kyllä aika merkityksettömiä lukuja nykyään, muille kuin pitkiä lainoja joskus aiemmin ottaneille. Periaatteessa niiden pitäisi edustaa pankkien näkemystä millä korolla terve pankki saa toisilta pankeilta lainaa, mutta käytännössähän Lehman Brothersista lähteneen pankkikriisin jälkeen pankit eivät anna lainaa pitkin hampainkaan. Tai jos joku laina sovitaan niin käytännössä korkotaso määräytyy marginaalineuvotteluissa kahdenvälisesti. Kurssi jolla ei käydä kauppaa on aika yhdentekevä...

Ennen oli toisin kun harrastettiin vekseleitä. Tonnin vekselistä sai 700 käteen ja takaisinmaksuaika oli lyhyt. Paperinpyörittely työllisti pankkivirkailijoita raskaasti, mutta kyllä se kannatti kun tuotot pyörivät 30% pinnassa. Joillekin vekselillä eläminen oli elämäntapa, entisen poismaksaessa otettiin välittömästi uusi tilalle vaikka varallisuutta olisi muutenkin ollut.

Että jos ihmettelee miksei nykyään ole varaa pitää pankkikonttoria joka niemessä ja notkossa, niin voi peilata siihen että kiinnostaisiko maksella hankintoja 30% korolla...

Väittävät että matalat korot nimenomaan kurittaisivat nyt pankkeja eli eivät ole pystyneet paikkaamaan marginaaleilla. Esim Deutche Bank on kurimuksessa monesta syystä mutta yksi syistä on että
"Laajasti pankkeja riivaa nyt kaksi ongelmaa. Negatiiviseksi valahtaneet korot Euroopassa puristavat pankkien voittomarginaaleja - mikä tietää pankeille tuskaa, kun ne yrittävät haalia lisää pääomaa täyttääkseen tiukentuvia pääomavaatimuksia."


Ihmetyttää että miksi nämä supermatalat korot ei pikkuhiljaa ala näkymään jo vaikkapa yksityisessä kulutuksessa. Mihin esim. ne lyhennysvapaiden ottajat on rahansa käyttäneet? Eläkeläisistäkin olen hiukan eri mieltä. On tietysti niitäkin jotka kuluttaa mutta hiljattain oli lehtijuttuja joissa nimenomaan kannustettiin elämään ja olemaan miettimättä sitä perinnön kerryttämistä. Veikkaanpa muuten että niissä pitkissä l****jonoissakin on jokunen eläkeläinen nuukuuttaan, ei niinkään rahanpuutteen vuoksi

Väittävät että matalat korot nimenomaan kurittaisivat nyt pankkeja eli eivät ole pystyneet paikkaamaan marginaaleilla.

Vanhojen lainojen marginaalit ovat mitä ovat, ja toisekseen kun sillä "matalalla markkinakorolla" ei pankki saa rahoitusta markkinoilta.

Ihmetyttää että miksi nämä supermatalat korot ei pikkuhiljaa ala näkymään jo vaikkapa yksityisessä kulutuksessa. Mihin esim. ne lyhennysvapaiden ottajat on rahansa käyttäneet?

Ehkä niille on myyty rahastoja samalla ovenavauksella     Mutta siis korkotasohan piristää taloutta vain jos otetaan enemmän lainoja. Nyt ei oteta kun pankki ei anna. Vähän kuin leipä Neuvostoliitossa, hinta on helkkarin halpa mutta hyllyt tyhjät.

Ihmetyttää että miksi nämä supermatalat korot ei pikkuhiljaa ala näkymään jo vaikkapa yksityisessä kulutuksessa. Mihin esim. ne lyhennysvapaiden ottajat on rahansa käyttäneet?

Heitän ihan lonkalta, että näkyyhän ne. Suomessa kotimainen kulutuskysyntä ei ole painunut pohjamutien alapuolelle juuri tuon takia vaan jotenkin edes pysynyt pinnalla.

Toki tässä pitää muistaa se, että vaikka kymmenen asuntovelallista pystyy nyt kuluttamaan enemmän, se yhdestoista on menettänyt palkkatulonsa kokonaan jäätyään työttömäksi ja se vasta kulutuskysyntää laskeekin.

Meillä ainakin menee kulutukseen, kun tehtiin remppaa kymppitonnilla ja vielä pitää ostella jotain lisää.

Mutta eläkeläiset, jotka matkustavat: hehän vievät miljarditolkulla rahaa ulkomaille. Piristää toki maailmantaloutta, mutta ei Suomen.

Veikkaisin, että yksi iso ongelma on juuri paljon matkustelevat eläkeläiset. Meidän työssäkäyvien eläkerahat valuu suoraan ulkomaille eikä kotimaan kysyntä kasva eikä etenkään kotimaan palvelukysyntä.

Ja ymmärtäähän sen, jos Espanjassa elää parilla satasella kuussa herroiksi, kun taas Suomessa riittää kun käy kerran parturissa ja kerran hieronnassa, niin se parisataa oli siinä.

Heitän ihan lonkalta, että näkyyhän ne. Suomessa kotimainen kulutuskysyntä ei ole painunut pohjamutien alapuolelle juuri tuon takia vaan jotenkin edes pysynyt pinnalla..

Nimenomaan. Etenkään palveluala ei ole nyykähtänyt ollenkaan siihen malliin, kuin vientiteollisuus, ja iso syy on tasan tarkkaan tuossa. Ilman kotimaisen kysynnän ylläpitoa veri olisi virrannut kaduilla jo ihan toiseen malliin. Asuminenkin olisi halpaa, niille joilla siihen olisi varaa. Eli siinä tilanteessa ei juuri kenellekään tämän päivän velkakellolle.

Pahintahan on, että pitkässä juoksussa tuo ei auta yhtään mitään, kun viennin ja tuonnin(sis. myös eläkeläisten matkailun  ) suhde on pielessä. Kotimainen kysyntä vain hidastaa "värähtelyn vaimenemista", mutta vaimenee se silti...

Tästäkin huolimatta varasin taas itsekin etelänmatkan eläkeläisten mukaan. Paljon mukavampi sijoitus kuin päättömästi poukkoilevat pörssiosakkeet. Sinnehän ne kotimarkkinoilla tienatut tonnit taas hulahti ulkomaille, mutta aika vaikea on tänä päivänä löytää isompaa kulutuskohdetta, jonka kanssa ei kävisi samoin. Rakentaminen/remontointi menee Viroon tai Puolaan. Viihde-elektroniikka sähkönkulutusta myöten Carusti ulkomaille jne. Ei täällä tehdä enää mitään kiinnostavaa. Lappiin olisi toki päässyt noin puolella hinnalla, mutta sillä hintaerolla valitsen kyllä toukokuussa mieluummin etelän 

Kyllä meillä meni ihan kollegan pojan rakennusfirmalle rahat, pari suomalaista pellavapäätä teki hommat Ja tuntihinta oli samaa luokkaa mitä virolaisetkin täällä pyytää.

Kotitalousvähennyksen ansiosta kyllä veroprosentti putosi kivasti.

Vanhojen lainojen marginaalit ovat mitä ovat, ja toisekseen kun sillä "matalalla markkinakorolla" ei pankki saa rahoitusta markkinoilta.

Ottipa pankki rahoitusta sisään hinnalla millä hyvänsä niin ulos lainaavat halvalla. Tuo postaamani sitaatti näet oli talouselämän jutusta ja siinä nimenomaan todettiin että tällä hetkellä pankkeja kurittaa alhaiset jopa negatiiviset korot. Eli pankit myöntävät halpoja lainoja ja juuri tämä ihmetyttää monia että mitä nyt kun ei auta. Keskuspankkien keinot on käytetty. Päällä on ennenkuulumaton elvytys mutta suma vain seisoo

Keskuspankin pääasiallinen tehtävä ei ole elvyttää taloutta vaan ylläpitää rahajärjestelmän vakautta. Toki nämä ovat jossain määrin yhteneviä tavoitteita.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan siten, että korolla ei suoraan voi elvyttää, mutta korolla (rahapolitiikalla) voidaan raivata esteitä kasvun tieltä.

Mielipiteitä on ja saakin olla. Mutta ihan wikipediakin jo sanoo että:

"Talouselvytys tarkoittaa pyrkimystä lisätä kansantalouden kysyntää (kulutusta tai investointeja), yleensä taantuman tai laman kääntämiseksi nousuun.

Taloustieteen vallitsevan uusklassisen katsannon mukaan keskeistä on riittävän alhainen rahan korko. Tällöin vähemmänkin tuottavat investoinnit muuttuvat kannattaviksi, kun niihin saa lainarahaa mainittua tuottoa alemmalla korolla. Siten yritysten ja ihmisten kannattaa investoida enemmän."

Tuo että käynnissä on ennenkuulumaton elvytys on suora sitaatti perjantain kauppalehdestä.

Veikkaan että kulutusta hillitsee asumiskustannukset kun Suomessa vielä halutaan maksaa asuntolainat joskus pois. Kämppien hinnat ovat edelleen tähtitieteellisiä ja siitä vaan syntyy takasinmaksettavaa. Lisäksi keskiluokkaa kuritetaan suhteellisesti eniten maksuilla ja veroilla, joita nyt tulee joka suunnasta jos vähänkään yrittää omistaa tässä maassa jotain.