Sepä se. En tiedä. Jos joku väittää tietävänsä niin kannattaa kyllä kyseenalaistaa. Pankithan kyllä aina tietävät. Niinden mantrahan on vanha tuttu " osakesijoittaminen kannattaa aina"..
Niin se on tähän saakka kannattanutkin, jopa kaikkein pahimpienkin kriisien yli, kunhan aikaa on ollut edes pari vuosikymmentä. Historiatieto on täsmälleen oikea, mutta se ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta.
Mutta Yhdysvalloissa on asiasta kokemusta eniten, eikä sieltä löydy 1800-luvulta lähtien yhtään 20 vuoden jaksoa, jolla osakkeilla olisi hävinnyt. Ei muistaakseni löydy myöskään yhtään 30 vuoden jaksoa, jolla osakkeet olisivat hävinneet koroille. (muistikuva Kim & Tom Lindströmin kirjasta "Onnistu osakemarkkinoilla", korjatkaa, jos muistin väärin?). Vuodet vaihtelevat, mutta sama periaate on pätenyt myös Suomessa.
Jos hyväksymme tämän periaatteen, jää rajoitetuilla rahavaroilla sijoittavalle haasteeksi löytää yksittäisen osakkeen (=yrityksen) riskit minimoiva riittävä hajautus riittävän halvalla? Sen jälkeen vain istutaan käsien päällä, ettei itse sössitä hyvin kehittyvää tilannetta.
Pankit tarjoavat hajautuksen huomattavan tehokkaasti, mutta niiden parin prosentin vuosittainen palkkio on niin suuri, että se syö tilanteesta riippuen jopa puolet sijoittajan inflaatiokorjatuista voitoista.
Laitinen tuossa yllä jo listasi hyvän hajautuksen edullisesti tarjoavia ETF rahastoja. Niiden turvin pääsee osalliseksi samaan tuottoon, mutta välittäjälle (=trokarille) joutuu maksamaan vain 10 - 25 % suomalaisen kivijalkapankin kuluista.
Toinen vahva tapa hajautukseen on ajallinen, ja tämä on yksityissijoittajan etu jopa ammattilaista vastaan. Ammattilainen salkunhoitaja ostaa ja myy silloin kun saa toimeksiannon, kenties asiakkaan säikähdettyä lyhytaikaisesti vaikuttavaa uutista tai halutessaan uuden Volvon. Yksityinen tekee oman suunnitelmansa, ja seuraa sitä kylmäpäisesti läpi tuulen ja tuiskun. Parhaat ostokset tehdään silloin, kun veri virtaa kaduilla.
Laskennallisesti tasaerien ostaminen on vahva tapa vetää oma ostohinta alle keskiarvon ja tukea siten omia tuottoja. Lasketaanpa miten käy, jos ostettavan vaihtelee eri ostohetkillä lähtien 20 eurosta, pudoten 5 euroon ja palautuen sitten 10 euroon. Ensimmäisellä satasella saadaan 100/20 = 5 osuutta, toisella 100/5 = 20 osuutta ja kolmannella 100/10 = 10 osuutta. Yhteensä on 300 € ostettu 35 osuutta keskihintaan 8.57€. Saman kohteen keskihinta vertailujaksolla on 11.67 €. Ja ennen kaikkea, epäonnekseen kaikkein kuumimman buumin huipulla osto-ohjelmansa aloittanut on romahdusta seuraavan pienenkin nousun jälkeen jo omillaan. Ja rotkon pohjalta sitä edes itse tietämättään ostamiensa halpojen lappujen kanssa hän osallistuu nousuun entistä suuremmalla potilla.
Mukaan pääsee toki jo kympillä kuussa, ja nyt pitää vain miettiä, minne ne kymppinsä laittaa itselleen sopivalla riskillä?
Nordnet mainittiin jo, tässä on toinen jo pitkään toiminut edullinen pankkiiri, joka myös ylläpitää tuota pörssissä myytävää OMXH25 ETF rahastoa. Seligsonilla on myös muita rahastoja, myös noita kalliita aktiivisesti hallinnoituja, mutta tekstiini sopivat lähinnä nämä, joissa ei ole tarkoituskaan arvata, mikä firma tuottaa parhaiten, vaan ostaa ne kaikki, joka mantereelta:
http://www.seligson.fi/suomi/rahastot2/passiiviset.htmTämän pelitavan tylsä puoli on, että siinä ei istuta ovelan näköisenä kasinopöytään tavoitteena putsata muiden pelaajien rahat itselle nollasummapelissä. Tämä ei ole nollasummapeliä, vaan maailma tuottaa keskimäärin tuon reilut 8% vuodessa. Ei välitetä nousuista ja laskuista, joita tulee jatkossakin ihan varmasti, ja joita paraskaan asiantuntija ei osaa ennakoida
toistuvasti oikein. Unohdetaan se arvailu parhaiten pärjäävien yritysten kesken ja parhaiden ostoajankohtien kesken. Ostetaan vain pienellä summalla joka kuukausi lisää osuutta maailman 8 - 10% vuosituotosta ja annetaan korkoa korolle ilmiön hoitaa loput.
