Mihin sijoittaisit rahasi

Niin se on tähän saakka kannattanutkin, jopa kaikkein pahimpienkin kriisien yli, kunhan aikaa on ollut edes pari vuosikymmentä. Historiatieto on täsmälleen oikea, mutta se ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta.

Mutta Yhdysvalloissa on asiasta kokemusta eniten, eikä sieltä löydy 1800-luvulta lähtien yhtään 20 vuoden jaksoa, jolla osakkeilla olisi hävinnyt. Ei muistaakseni löydy myöskään yhtään 30 vuoden jaksoa, jolla osakkeet olisivat hävinneet koroille. (muistikuva Kim & Tom Lindströmin kirjasta "Onnistu osakemarkkinoilla", korjatkaa, jos muistin väärin?). Vuodet vaihtelevat, mutta sama periaate on pätenyt myös Suomessa.

Jos hyväksymme tämän periaatteen, jää rajoitetuilla rahavaroilla sijoittavalle haasteeksi löytää yksittäisen osakkeen (=yrityksen) riskit minimoiva riittävä hajautus riittävän halvalla? Sen jälkeen vain istutaan käsien päällä, ettei itse sössitä hyvin kehittyvää tilannetta.

Pankit tarjoavat hajautuksen huomattavan tehokkaasti, mutta niiden parin prosentin vuosittainen palkkio on niin suuri, että se syö tilanteesta riippuen jopa puolet sijoittajan inflaatiokorjatuista voitoista.

Laitinen tuossa yllä jo listasi hyvän hajautuksen edullisesti tarjoavia ETF rahastoja. Niiden turvin pääsee osalliseksi samaan tuottoon, mutta välittäjälle (=trokarille) joutuu maksamaan vain 10 - 25 % suomalaisen kivijalkapankin kuluista.

Toinen vahva tapa hajautukseen on ajallinen, ja tämä on yksityissijoittajan etu jopa ammattilaista vastaan. Ammattilainen salkunhoitaja ostaa ja myy silloin kun saa toimeksiannon, kenties asiakkaan säikähdettyä lyhytaikaisesti vaikuttavaa uutista tai halutessaan uuden Volvon. Yksityinen tekee oman suunnitelmansa, ja seuraa sitä kylmäpäisesti läpi tuulen ja tuiskun. Parhaat ostokset tehdään silloin, kun veri virtaa kaduilla.

Laskennallisesti tasaerien ostaminen on vahva tapa vetää oma ostohinta alle keskiarvon ja tukea siten omia tuottoja. Lasketaanpa miten käy, jos ostettavan vaihtelee eri ostohetkillä lähtien 20 eurosta, pudoten 5 euroon ja palautuen sitten 10 euroon. Ensimmäisellä satasella saadaan 100/20 = 5 osuutta, toisella 100/5 = 20 osuutta ja kolmannella 100/10 = 10 osuutta. Yhteensä on 300 € ostettu 35 osuutta keskihintaan 8.57€. Saman kohteen keskihinta vertailujaksolla on 11.67 €. Ja ennen kaikkea, epäonnekseen kaikkein kuumimman buumin huipulla osto-ohjelmansa aloittanut on romahdusta seuraavan pienenkin nousun jälkeen jo omillaan. Ja rotkon pohjalta sitä edes itse tietämättään ostamiensa halpojen lappujen kanssa hän osallistuu nousuun entistä suuremmalla potilla.

Mukaan pääsee toki jo kympillä kuussa, ja nyt pitää vain miettiä, minne ne kymppinsä laittaa itselleen sopivalla riskillä?

Nordnet mainittiin jo, tässä on toinen jo pitkään toiminut edullinen pankkiiri, joka myös ylläpitää tuota pörssissä myytävää OMXH25 ETF rahastoa. Seligsonilla on myös muita rahastoja, myös noita kalliita aktiivisesti hallinnoituja, mutta tekstiini sopivat lähinnä nämä, joissa ei ole tarkoituskaan arvata, mikä firma tuottaa parhaiten, vaan ostaa ne kaikki, joka mantereelta:
http://www.seligson.fi/suomi/rahastot2/passiiviset.htm

Tämän pelitavan tylsä puoli on, että siinä ei istuta ovelan näköisenä kasinopöytään tavoitteena putsata muiden pelaajien rahat itselle nollasummapelissä. Tämä ei ole nollasummapeliä, vaan maailma tuottaa keskimäärin tuon reilut 8% vuodessa. Ei välitetä nousuista ja laskuista, joita tulee jatkossakin ihan varmasti, ja joita paraskaan asiantuntija ei osaa ennakoida toistuvasti oikein. Unohdetaan se arvailu parhaiten pärjäävien yritysten kesken ja parhaiden ostoajankohtien kesken. Ostetaan vain pienellä summalla joka kuukausi lisää osuutta maailman 8 - 10% vuosituotosta ja annetaan korkoa korolle ilmiön hoitaa loput.

Tuleepa mieleen sellainen maa kuin Japani.. Siellähän eläkevaarit ajaa taksia kun ei ihan mennyt kuin seppo saarion kirjassa.

Edit: nikkein huiput oli muuten 1989 ja nyt 2015 ollaan vielä kaukana siitä. Kyseessä aasian seuratuin indeksi.. Japanin tautihan se on euroopankin kauhuskenaario, miksei usa:nkin. Japanissa kun 80-luvun lopulla on lätännyt jeninsä osakkeisiin niin 25v vuoden päästä vain puolet tallella. Jee..

Tuleepa mieleen sellainen maa kuin Japani.. Siellähän eläkevaarit ajaa taksia kun ei ihan mennyt kuin seppo saarion kirjassa.

Tämä on hyvä tiedostaa, koska ei ole edes ainutlaatuinen tilanne. Kiintestökupla Yhdysvalloissa johti samaan ja niin saattoi tehdä myös €urokriisi? Juuri tässä on peruste ajalliseen, maantieteelliseen ja toimialahajautukseen.

Myös Saario kyllä kertoo että salkku kannattaa rakentaa luottaen siihen, että romahdus ei ole mikään "jos", vaan ajoittain toistuvat laskut ovat täysin väistämätön asia, joka tulee tapahtumaan täysin varmasti ja useimmille täysin yllättäen. Erolan indeksointikirja antaa helpommat ja halvemmat ohjeet minimoida tämä riski.

Saario kehottaa myös pienentämään omaa riskiä iän myötä. Suurella salkulla ja suurella iällä ei ole varaa ottaa turpiin niin suurta laskukautta kuin nuorella, jolla säästövuosia on vielä toivottavasti paljon jäljellä. Taksikuski ei tainnut toimia Saarion ohjeiden mukaan (ajallinen, markkina, toimiala ja omaisuuslajihajautus)?

Eihän tuottoa ole varmaksi luvattukaan. Mutta jos historia toistaa itseään, niin pitkällä ajalla todennäköiseksi.

tässä on peruste ajalliseen hajautukseen.

Tämä jäi vaivaamaan niin paljon, että piti jo vähän laskea. Nikkein historiaa en jaksa kaivaa esille, joten vertaan esimerkin vuoksi Seligsonin Suomi-rahastoon 1998 alkaen. Tässä käyrässä ei ole vain indeksin arvoa, vaan jokaisen vuoden osingot on sijoitettu takaisin.

Kauhuesimerkkinä lasketaan vaikkapa Helsinkiläinen taksikuski, joka sijoittaa radiosta, TV:sta ja matkustajiltaan kuulemansa perusteella satumaisia voittoja (aikanaan sijoittaneille) jos tuottaneeseen pörssiin juuri ennen Eurokriisiä. Heinäkuussa 2007 oli jo perustiedoilla helppoa havaita OMX indeksin all-time-high arvostus ja yritysten vahvasti kohonneet P/E luvut, jotka kertovat osakkeiden hinnan kohonneen merkittävästi yritysten tuottoja nopeammin. Ellei muuten arvosta ajallista hajautusta, olisi jo yksinkertaisista tunnusluvuista tullut selkeä tulipunainen varoitus. Mutta koska osakkeita ei kenties riitä kaikille, on laitettava kerralla all-in kaikki mitä lähtee. Lasketaan vaikka 8000 €.

Ja sitten käy kuten aina ennenkin on käynyt ja aina tulee käymään.

Romahdus. Iso romahdus. Aivan poikkeuksellisen iso, täysin yllättävä ja hirvittävän nopea romahdus.

Lasketaanpa, mitä ajallinen hajautus romahduksen kynnykseltä olisi vaikuttanut. Taksikuskin lisäksi vaikkapa Kampaaja kuuntelee myös asiakkailtaan heikkoja signaaleja, kiinnostuu sijoittamisesta ja laatii säästösuunnitelman. Koska huippuja ja pohjia voi arvailla, mutta oikeasti kukaan ei niitä tiedä, on hyvä hajauttaa ajallisesti. Niinpä Kampaaja aloittaa säästösuunnitelman, jossa jokaisen heinäkuuna ensimmäisellä viikolla ostaa tonnilla täsmälleen samaa indeksiä kuin taksikuskikin.

Molemmat aloittavat heinäkuussa 2007, katastrofin partaalla, kun vielä saa vanhalla hinnalla ennen hinnan puolitusta.

Heinäkuun 2009 syvimmässä toivottomuudessa Taksarin sijoituksesta on Helsingin pörssin suurimman romahduksen pohjalla 54% pudotuksen jälkeen enää 3646 €. Tässä kohdassa moni myy tappiolla ja siirtyy lottoamaan. Neuvoja osakesijoitusten järjettömyydestä on saatavana radiosta, TV:sta ja taksin takapenkiltä. Kampaajan salkussa on tässä vaiheessa 3000 ostojen jälkeen 2187, eli tappiota hänelläkin 27%. Mutta selvästi pienemmällä riskillä puolta pienempi tappio pahan romahduksenkin jälkeen.

Jos hänellä olisi nyt mätkäistä se puuttuva 5000 massi all-in, hän ei olisikaan Kampaaja. Mutta kun ei sitä massia ole, eikä sitä paitsi uutisten mukaan ole enää odotettavissa Euron, Suomen eikä varsinkaan yhdenkään yrityksen selviävän enää seuraavaan vuoteen, joten ei vaan uskalla. Ei edes lasketa mitä se vaihtoehto olisi tehnyt. Pohjien löytäminen on hyvää tuuria, johon ei kukaan osu luotettavasti.

Jos Taksarin hermo piti, hän oli heinäkuussa 2011 vielä raskaasti tappiolla, vaikka hänen 8000 € oli pohjilta jo toipunutkin 5795 Euroon. Samaan aikaan tonnin vakiosummalla ostava Kampaaja painuu break-evenin ohi ja viiden tonnin sijoituksella on salkun arvo 5731 €. All-in sijoittanut Taksari oli siis 8 tonnillaan lähes samassa kuin ajallisesti hajauttanut 5 tonnillaan. Siitä eteenpäin nousu lämmittää molempia ja Taksarin Break-even osuu kesälle 2014.

Helmikuussa 2015 on Taksarin salkku kivasti voitolla, 9135 €. Kampaajan salkku täsmälleen samalla 8000€ investoinnilla on sen sijaan jo 12.225 eurossa, jonka turvin hänellä on varaa ottaa seuraavassa väistämättä eteen tulevassa kyykkäyksessä yli 30% tappio ollen yhä omillaan. Samasta syystä ikänsä säästänyt tokiolaistaksari on myös 1989 romahduksen jälkeen yhä omillaan. Ajallisen hajautuksen lisäksi maantieteellinen hajautus olisi tuonut hänellekin mukavat voitot muilta markkinoilta.

Syy tähän on ajallisesti hajautettujen ostojen keskihinnan putoaminen täysin väistämättä alle ostohetkien keskihinnan ja osinkojen korkoa korolle. Arvoindeksit seilaavat ylös-alas kuin hullun kuumekäyrä. Osingot takaisin sijoittava tuottoindeksi rymyää samat laaksot ja harjanteet, mutta korkoa korolle muodostaa koilliseen nousevat portaat. Laaksoja tulee varmasti, mutta jokaisen laakson pohja on omassa salkussa ylempänä kuin edelliset. Ja siinä laaksossa tankatut halvat laput vipuavat koko salkun indeksiä jyrkempään nousukulmaan nousun joskus lopulta alkaessa.

Todennäköisesti.

Vuosi sitten sijoitin talvivaaran osakkeisiin 500€ kokeilumielessä, no eihän sieltä takaisin mitään tullut. Outokumpuun muistaakseni hieman josta vähän voittoa tuli.
Pitkään aikaan ei ole tullut laitettua minnekkään mutta jos jotain, niin bitcoin käynyt mielessä.

Outokumpuun. Tai olisi pitänyt jo muutama viikko takaperin.

Niin, mitäs mä sanoin. Joskus voisi ehkä harkita omien neuvojensa noudattamista.

Eihän tuossa Talvivaarassakaan pahasti takkiin tullut. Vielä mä sitä ostan jahka tuosta taas lentoon lähtee...

Itse tässä opiskelen taas reilun vuoden, niin ajattelin pistää opintolainat johonki tuottamaan, kun itse niitä en tarvitse niin sehä on käytännössä ilmaista rahaa, vaikka tuo nyt paljoa edes tuota.

Nyt löytyy kyllä jo kolme eri rahastoa, jossa  kaikki on takonu vuositasolla yli 10% tuottoa, mutta  jos  laittaisi vaikka johonki hieman turvallisempaa, missä ei heittoja ole niin joku 5% varmasti ihan  oletettu tuotto?



Laina 9kk + 3kk........4800€   
Laina-aika.................20 vuotta (Takaisin, korkoineen 5520e)
Lyhennys 23e/kk......276e/vuosi 
Tuotto oletus............5%

Lyhennys vapaa 2 vuotta

................................................%-Ker......Lyhennys........... Itsellä...............Vuosiluku
1. Vuosi....4 800 €............x.......1,05.......-0 €...........=.......5 040 €.................2016
2. Vuosi....5 040 €............x.......1,05.......-0 €...........=.......5 292 €.................2017
3. Vuosi....5 292 €............x.......1,05.......-276 €.......=.......5 280,60 €............2018
4. Vuosi....5 280,60 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 268,63 €............2019
5. Vuosi....5 268,63 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 256,06 €............2020
6. Vuosi....5 256,06 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 242,86 €............2021
7. Vuosi....5 242,86 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 229,00 €............2022
8. Vuosi....5 229,00 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 214,45 €............2023
9. Vuosi....5 214,45 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 199,17 €............2024
10. Vuosi..5 199,17 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 183,13 €............2025
11. Vuosi..5 183,13 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 166,29 €............2026
12. Vuosi..5 166,29 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 148,60 €............2027
13. Vuosi..5 148,60 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 130,03 €............2028
14. Vuosi..5 130,03 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 110,53 €............2029
15. Vuosi..5 110,53 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 090,06 €............2030
16. Vuosi..5 090,06 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 068,56 €............2031
17. Vuosi..5 068,56 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 045,99 €............2032
18. Vuosi..5 045,99 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 022,29 €............2033
19. Vuosi..5 022,29 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 997,40 €............2034
20. Vuosi..4 997,40 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 971,27 €............2035
21. Vuosi..4 971,27 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 943,83 €............2036
22. Vuosi..4 943,83 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 915,02 €............2037



Laina korkoineen (5520€) maksettu vuonna 2037.
Itselle jää    puhasta voittoa  4 915,02 €

Käytännössähän tuo summa nyt mitään ole tuolle aikaa, mutta jos sen miettii, että siihen ei ole itsellä mennyt penniäkää. Ainut vaiva maksaa lyhennykset, mutta nehän voi vaikka automaattisesti pistää menemään.

Tietenkin tuo summahan alkaa jo vuosi tuosta lasketusta tuottamaan, kun tuo kaksi vuotta lyhennystä on vasta opintojen valmistuttua.   Ja aina tietenkin voi myös lisätä tuonne omasta pussista  tai maksaa lyhennyksiä omasta, jolloin tuolle tulee kasvua huomattavasti nopeammin. Sekä jossain vaiheessa siirtää paremmin tuottavalle jne...

Mutta tuli vain mieleen laskea nuin, että ei pistä itseltä penniäkään kiinni tuohon. Tuo nuin parinkymmenen minuutin pähkäilyllä, varmasti voi olla jotain mitä en edes huomioon ole ottanut.

Itse tässä opiskelen taas reilun vuoden, niin ajattelin pistää opintolainat johonki tuottamaan, kun itse niitä en tarvitse niin sehä on käytännössä ilmaista rahaa, vaikka tuo nyt paljoa edes tuota.

Nyt löytyy kyllä jo kolme eri rahastoa, jossa  kaikki on takonu vuositasolla yli 10% tuottoa, mutta  jos  laittaisi vaikka johonki hieman turvallisempaa, missä ei heittoja ole niin joku 5% varmasti ihan  oletettu tuotto?



Laina 9kk + 3kk........4800€   
Laina-aika.................20 vuotta (Takaisin, korkoineen 5520e)
Lyhennys 23e/kk......276e/vuosi 
Tuotto oletus............5%

Lyhennys vapaa 2 vuotta

................................................%-Ker......Lyhennys........... Itsellä...............Vuosiluku
1. Vuosi....4 800 €............x.......1,05.......-0 €...........=.......5 040 €.................2016
2. Vuosi....5 040 €............x.......1,05.......-0 €...........=.......5 292 €.................2017
3. Vuosi....5 292 €............x.......1,05.......-276 €.......=.......5 280,60 €............2018
4. Vuosi....5 280,60 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 268,63 €............2019
5. Vuosi....5 268,63 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 256,06 €............2020
6. Vuosi....5 256,06 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 242,86 €............2021
7. Vuosi....5 242,86 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 229,00 €............2022
8. Vuosi....5 229,00 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 214,45 €............2023
9. Vuosi....5 214,45 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 199,17 €............2024
10. Vuosi..5 199,17 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 183,13 €............2025
11. Vuosi..5 183,13 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 166,29 €............2026
12. Vuosi..5 166,29 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 148,60 €............2027
13. Vuosi..5 148,60 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 130,03 €............2028
14. Vuosi..5 130,03 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 110,53 €............2029
15. Vuosi..5 110,53 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 090,06 €............2030
16. Vuosi..5 090,06 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 068,56 €............2031
17. Vuosi..5 068,56 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 045,99 €............2032
18. Vuosi..5 045,99 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......5 022,29 €............2033
19. Vuosi..5 022,29 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 997,40 €............2034
20. Vuosi..4 997,40 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 971,27 €............2035
21. Vuosi..4 971,27 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 943,83 €............2036
22. Vuosi..4 943,83 €.......x.......1,05.......-276 €.......=.......4 915,02 €............2037



Laina korkoineen (5520€) maksettu vuonna 2037.
Itselle jää    puhasta voittoa  4 915,02 €

Käytännössähän tuo summa nyt mitään ole tuolle aikaa, mutta jos sen miettii, että siihen ei ole itsellä mennyt penniäkää. Ainut vaiva maksaa lyhennykset, mutta nehän voi vaikka automaattisesti pistää menemään.

Tietenkin tuo summahan alkaa jo vuosi tuosta lasketusta tuottamaan, kun tuo kaksi vuotta lyhennystä on vasta opintojen valmistuttua.   Ja aina tietenkin voi myös lisätä tuonne omasta pussista  tai maksaa lyhennyksiä omasta, jolloin tuolle tulee kasvua huomattavasti nopeammin. Sekä jossain vaiheessa siirtää paremmin tuottavalle jne...

Mutta tuli vain mieleen laskea nuin, että ei pistä itseltä penniäkään kiinni tuohon. Tuo nuin parinkymmenen minuutin pähkäilyllä, varmasti voi olla jotain mitä en edes huomioon ole ottanut.

Kolmea rahastoa olen jonkun vuoden omistanut, ja kaikissa tuotto on ollut vähintään 10%. Itse olen keskittynyt sellaisiin, mitkä sijoittaa varat mahdollisimman moneen firmaan, monelta alalta. Ei jonkun alan alamäki näy heti käyrissä.

Toi opintolainan sijoitus ei kyllä tullut itsellä mieleenkään, hyvä idea! 

Edullista velkavivutusta opintolainalla!

Tuolle on vielä vaihtoehtona sekin, että valmistumisen ja toivottavasti työllistymisen jälkeen maksaa lainan lyhennykset palkasta ja antaa tuottojen rullata syömättä kuormasta...tai jopa laittaa pari kymppiä / kk lisää / rahasto. Sitten alkavat numerotkin vaikuttaa 18 vuoden tehokkaamman säästämisen jälkeen erilaiselta. Jos hyvin käy.

Mihin rahastoihin aioit laittaa?

täällä alkaa kärsivällisyys loppua YIT:hen, joten tekisi mieli vaihtaa hevosta vähemmän sykliseen.

Päivittäistavara-alalta kävin jo silmäilemässä Raision, Atrian, HKScanin, Apetitin ja Olvin tilinpäätöstiedot, ohjeistuksen ja tunnusluvut. Vähän vaikea päättää?

Raisio on kalliinpuoleinen. Apetit teki viime vuonna tappiota, joten näiden vertailussa Atrian ja HKScanin välillä pitäisi arvata - tai jakaa tasan? Atrian ostamisen voisi jättää vähän tuonnemmaksi, koska ensimmäistä neljännestä arvioitiin muita heikommaksi, joten ekan osavuosikatsauksen ja ohjeistuksen jälkeen voisi katsoa tätä? HKScania taitaa nostaa poikkeuksellisen korkea kertaluontoinen osinko, koska EPS ei ole noussut lähellekään samaan tahtiin kuin lapun hinta.

Vai mitä näiden tilalle salkkuun, jossa on jo ennestään operaattoreita, pankkeja ja energiaa hajautuksen kannalta jo liikaakin?

Niin siis tosiaan tarkoitin, että on jo itsellä kolme eri rahastoa, missä nuo on hajautettu jokaisessa.  52e/kk per rahasto oon jokusen vuotta pistäny niille.  Eli sen 156e/kk yhteensä ja nuissa kolmessa kaikissa ollu tosiaan sitä 10% vuosituottoa nyt, että alkaa niissäki jo mukavasti olemaan. Ja sillon ku aukasin nuo kolme, niin pistin kaikkiin isomman alkusumman.

Ja nyt sitten ois tarkoitus tuo opintolaina laittaa vielä neljänteen rahastoon poikimaan, mietin vaan oisko se ollu fiksumpi laittaa tuollaiselle vähemmän riskille. Toisaalta sen myös vois  laittaa jo oleviin 3 rahastoon tai johonkin niistä. En tosiaan vielä ole ees päättäny kun vasta pistän  lainahakemuksen menemään kun tuli vaan äkkiseltää tälläinen idea, kun tuo opintolaina taitaa halvin laina olla mitä elämässä tulee saamaan.    Olisi pitäny vaan ymmärtää se jo  paljon paljon aikasemmin, nyt vaan tälläinen täydennys koulutus reiluksi vuodeksi tässä.

Näissäkin varmasti ku jaksas lukia ja seurata aktiivisesti niin ois mahdollisuus tehä voittoa paljon enemmän.

Mahdotonta arvioida hajautuksen mielekkyyttä tai ehdottaa mahdollisesti lisättävää rahastoa tietämättä mitä ne nykyiset ovat?

jos nuo ovat osakerahastoja, 10% toteutunut vuosituotto viittaa siihen, ettei näkemystä ole otettu, vaan suoraan maantieteellinen hajautus?

Oma rahastosalkku on juuri tuollainen, eli Seligsonin Aasia, Eurooppa ja Amerikka kattavat suunnilleen koko maailman. Näiden lisänä on Rouvan salkussa pieni nurkka kehittyviä markkinoita.

Kummallakin on suurempaa tuottoa hakemassa pari näkemystä. Rouvalla Top 25 Pharma, joka on ukkoutuvassa maailmassa tuottanut jo pitkään yli näiden maantieteellisten keskiarvojen. Omassa salkussani on Global Top 25 Brands, joka on ylittänyt myös noiden näkemyksettömien maantieteellisten "keskimääräisten" indeksien tuoton. Jälkimmäisen menestys perustuu havaintoon, että eri toimialoilla käy usein niin, että koko toimialan tuloista suurin osa päätyy alan vahvimmalle gorillalle.

Oma jakauma on melkein sama kuin itselläsi, eli tasaerä kuukausittain Aasia+EU+Amerikka+Top 25 Brands.

Palataampa otsikon aiheeseen kirjaimellisesti
Mihin sijoittaisit rahasi
Kyseessä lienee eurot?

Kuinkas euron käy kun EKP taikoo tuhat miljardia uutta keskuspankkirahaa tässä vuoden - kahden aikana?
Epäsuorasti euron arvo heikkenee; eli mielestäni nyt on aika sijoittaa johonkin konkreettiseen, vaikka halkoihin (itse en pidä asunnoista)

-------------

Tavan tallaajan neljä pahinta menoerää
1.Asuminen
2.Muija
3.Liikkuminen
4.Ruoka

Mitäpä jos sijoittaisi viinaan? Sitä voi ostaa ulkomailta edulliseen hintaa
Samalla helposti karsiutuu osa, ellei jopa kaikki menoerät
-Muija lähtee juomalla
-Samalle usein menee kämppä
-Voit muuttaa valtatien sillan alle jonka läpi kulkee vesi reitti. Liikkumisen kulut minimoitu
-Mitäpä sitä suotta syömää kun voi juoda. Jos nälkä kuitenki yllättää niin onki/pilkki käteen

Jos yllä oleva skenaario ei nappaa niin viinat voi aina myydä. Hyvällä voitolla

Mahdotonta arvioida hajautuksen mielekkyyttä tai ehdottaa mahdollisesti lisättävää rahastoa tietämättä mitä ne nykyiset ovat?

jos nuo ovat osakerahastoja, 10% toteutunut vuosituotto viittaa siihen, ettei näkemystä ole otettu, vaan suoraan maantieteellinen hajautus?

Oma rahastosalkku on juuri tuollainen, eli Seligsonin Aasia, Eurooppa ja Amerikka kattavat suunnilleen koko maailman. Näiden lisänä on Rouvan salkussa pieni nurkka kehittyviä markkinoita.

Kummallakin on suurempaa tuottoa hakemassa pari näkemystä. Rouvalla Top 25 Pharma, joka on ukkoutuvassa maailmassa tuottanut jo pitkään yli näiden maantieteellisten keskiarvojen. Omassa salkussani on Global Top 25 Brands, joka on ylittänyt myös noiden näkemyksettömien maantieteellisten "keskimääräisten" indeksien tuoton. Jälkimmäisen menestys perustuu havaintoon, että eri toimialoilla käy usein niin, että koko toimialan tuloista suurin osa päätyy alan vahvimmalle gorillalle.

Oma jakauma on melkein sama kuin itselläsi, eli tasaerä kuukausittain Aasia+EU+Amerikka+Top 25 Brands.

En nyt ihan varmaksi nimejä muista ulkoa, mutta Lähitapiolan kautta ne kolme nyt on jotain  yhdistelmärahastoja itsellä.

Voisihan tuon tietenkin vähän enemmän riskiä ottaa ja laittaa kanssa nyt pelkästään nuihin osakerahostoihin tuon.

https://verkkopalvelu.tapiola.fi/a3/OsuuksienArvotWeb/index_pitka.xhtml?locale=fi&ltapp=Sijoitusrahastotpitka&p=1392146140322&selectedArea=

nordnetissä paremmat tuotot jo pelkästään pienemmillä kaupankäyntikuluilla 

Mitäpä jos sijoittaisi viinaan?

Jos yllä oleva skenaario ei nappaa niin viinat voi aina myydä. Hyvällä voitolla

Jos laittomuuksiin mennään niin paremmin tuottavia myyntiartikeleita on. Tietty riskitkin nousee kuten kaikessa bisneksessä.

Edit. Mutta esim. just alkoholilla pääsee helposti 100% tuottoon ja prosentit paranee jos luotolla myy. Isot pojat kertoo että luotoissa olisi 100% korko.