8v muutos 16v Turbo

Onkos kukaa mitannu kuinkasyvät kolot pitää tehä b230ft:n mäntiin että on käypäset b23 kannen kaa? Ja meneenkö sitte jo paksuus vemttiilikolon kohalta jo turhan ohkaseks?

Tarkoitat varmaan B234:n kantta, etkä B23? Siinä tapauksessa on varaa tehdä kolot, syvyyksiä en muista.

Joo siis b234 pahoittelen näppäilyhäröä ja osaako kukaa sanoo ft:n ja b234 männän puristuskorkeudet? Tai että tuleeko molempien männät noin dekin tasolle

Joo siis b234 pahoittelen näppäilyhäröä ja osaako kukaa sanoo ft:n ja b234 männän puristuskorkeudet? Tai että tuleeko molempien männät noin dekin tasolle

39.70 mm ja FT:sä tulee yli noin 0.40 mm.

aikani kuluksi kahlailin ketjuja lävitse huomatakseni ilokseni että samalla tavallahan noita 16V kansia nykyäänkin istutellaan vanhojen lohkojen selkään kuin -94/95 vuonna kun ensimmäisen sellaisen muutostyön omaani 242:een tein.
luulempa että saattoi olla ekoja suomessa...silloin.

Moi.
Semmosta aattelin kysyä,että kestäskö FT:n männät(vakiopuristukorkeus) vielä jos niihin jyräyttää n.8mm syvät venakolot?
Niin mahtus sitten pyöriin ympäri vaikka remmi poikkeis...

Moi.
Semmosta aattelin kysyä,että kestäskö FT:n männät(vakiopuristukorkeus) vielä jos niihin jyräyttää n.8mm syvät venakolot?
Niin mahtus sitten pyöriin ympäri vaikka remmi poikkeis...

Menee aika ohueksi laki. Laessa on keskeltä mitattuna noin 7-8mm tavaraa. Ja mitä syvemmän kolosta tekee, se myös leviää keskelle päin. Aika iso kolo tulee.

Juu,aika ohueksihan se menis,silläpä kysäsinkin.
N.2 milliähän se tavallaan olis sillon kolon pohjasta rengasuraan ja laen ohuimpaa kohtaa aatellen taas tavallaan n.3.5-4.5mm.
Mutta taas toisaalta laki kun on reunoilta paksumpi kun keskeltä ja kolo vino niin ei se ehkä niin hirmu ohueksi tulis kumminkaan miltään kohtaa,tiedä sitten hirveiskö kokeilla
Siinä käytössä mihin kone on tulossa on vaan tuo hihnan syystä tai toisesta rävähtäminen enemmänkin kuin mahdollista,jossain vaiheessa

Tänään kysytty Siniseltä, kampiakselin hammaspyörä hinnaltaan ~45 €. Ei paha mielestäni.
Penta 16v koneessa on tuo kiilahihnapyörä 5mm matalampi kuin 8v koneessa, eli sillä tavalla ratkaistu hihnojen kohdistus.

Ei tosiaan noi kampuran hammasrataspyörät ole kalliita... uskoin että enemmänkin olis hintaa...

VW V6/1,8GTI kiristintä käytettäessä pitää laittaa kiristimen ja kannen väliin prikkoja, about 8mm verran muistaakseni, jotta hihna ja kiristin ovat linjassa. Itsellä ei ole tuota rullaa termarikotelon kohdalla käytössä, hihna ei "resonoi" mulla ainakaan ollenkaan. Hihnana 147 hampainen Opel kadett 1,6D tarkoitettu.
 
Onko B204FT / B234F kansissa olennaisia eroja? Onko palotilan koossa eroja?
Ajattelin, että jos jossain vaiheessa suunnittelis ton B19ET:n alakerran päälle monireikäistä kantta.
B234F kansi ei kuulemma mene B19/200 lohkon päälle ilman porausta jonnekkin 92mm tienoille, venat ottavat sylinterinseinämiin/reunaan kiinni.

Kanavissa kokoeroja, erikokoiset venttiilit, ja palotilat.
Minua kiinnostaisi noi ventiilien kolot männissä. Kun jostan lueskelin että oltaisiin ventiilillä "jyrsitty" kolot mäntiin. Eli tarkoitan sitä et laittaa kanne lohkon päälle ja sit vaan porakoneella pyörittää venttiiliä ja saa jonkun moiset kolot?!?
Lainaus käyttäjältä: jomppapappa - 15.09.09 - klo:23:24

Männät+kanget+kampura lohkoon, ja kansi päälle vaikka ilman tiivistettä ja vaik yhellä pultilla kevyesti kiinni.

Sitten otetaan käytetty imuvena (34,5mm) koska se on pakovenaa (31,5mm) isompi ja laikalla viistotaan siihen 6-8 "terää", tässä alá Kulmamies:
(Kuva poistettu lainauksesta.)

"Jyrsinterän" joutuu terottamaan laikkakoneella joka kolon jälkeen (ainakin itse sain terottaa)...

Vena josta tehty "jyrsintyökalu" laitetaan sit joka venaohjuriin (vaseliinin kera varren päälle, ettei leikkaa kiinni), ja "porataan" mäntään kolo joka on tarpeellisen syvä (vakio 4,5mm), kulmamiehellä huomattavasti syvempi, ettei venat mene solmulle jos remmi katkeaa.

Sellainen huomio, että jos jyrsii imuvenasta tehdyllä työkalulla pakovenoille urat, ni se on jees. Mutta jos tekee imuvenalla imuvenalle, ni joutuu jyrsiin vaikka dremelin jyrsinterällä vähän lisää, kuten itse tein. Joku oli tähän jostain (ranskalaisesta?) autosta löytänyt sopivalla varrella olevan parimilliä isomman terän josta tehnyt kalun, kulmamies hitsasi parimilliä lisää tavaraa taasen...

(Kuva poistettu lainauksesta.)

(Kuva poistettu lainauksesta.)
(Kuva poistettu lainauksesta.)

Kulmamiehen kuvissa näkyy pronssinen "holkki" jolla rajataan "poraussyvyys" samaksi. Vakiomännillä saa varoa ettei poraa liian syvää, ettei mene männänrengasuraan asti. Vakio Penta AQ171 männissä syvyys tosiaan 4,5mm, ja silloin oli rengasuraan matkaa 2,5mm.

B230FT männistä sorvaamalla 3mm pois (penta 86mm kampuralle) tein itse, ja vedin 4,5mm kolot, ja toimii todistetusti, ja pysynyt 1,5bar ahtopaineella kasassa.

Itse ajattelin eka että teen niin syvät kolot että kone pyörii vapaasti, vaikka remmi katkeaa, mutta ei onnistu vakiomännillä, nyt liikevaraa on 7mm (nokalla 9,9mm nosto), ja 2,5mm päässä rengasura.

No tuostahan se vastaus löytykin kun selasin tän topikin alusta alkaen,eli taidampa uskaltaa kokeilla ;)Ja periaatteessa piisaa nuo 7.5mm kolotkin jollonka lakipaksuus jää just vastaavaksi kun noissa JuHaU:n männissä,kun mun männät vakio korkuiset ja nokissa kun nosto ei oo kuin 9.5mm

No tuostahan se vastaus löytykin kun selasin tän topikin alusta alkaen,eli taidampa uskaltaa kokeilla ;)Ja periaatteessa piisaa nuo 7.5mm kolotkin jollonka lakipaksuus jää just vastaavaksi kun noissa JuHaU:n männissä,kun mun männät vakio korkuiset ja nokissa kun nosto ei oo kuin 9.5mm

Tarkennuksena vielä, että tuo teksti / kokemukset eivät ole minun, vaan aloitusviesti on koottua perintöä vanhalta foorumilta. Tuon jälkeen olen toki itsekin noita useamman tehnyt.

Itse en tekisi 7.5 mm venttiilikoloja mäntiin.

Ahaa,ok.
Täytyypi sitten vielä vähän mietiskellä ennenkun jyrsii...

Moi,
Mites toi nokkien ajoitus?
Kun hihnan lepatusta hillitsemään ja jakokoppien sovittelua helpottamaan laitoin alkuperäisen ohjainrullan paikkaan pienen n.29mm. rillan,niin sen myötä jako heittää nyt nokilla n.puolihammasta(eli jotain n.10 kampuran astetta) kun alapyörä on merkissään
Käsitykseni ja kokemuksieni mukaan,jos jättää molemmat nokat myöhälleen vetoalue siirtyy yleensä ylemmäs ja taas aikaiselleen alemmas .
Mitä aikoinaan Fiatin TC koneitten(vaparina) kanssa pulasin niin overlapin lisääminen(imua aiemmalleen ja pakoa myöhälleen) vakionokilla taas toi selkeesti puhtia lisää,varsinkin vetoalueen alapäähän,n.puoli hammasta imu aikaisellaan ja pako myöhällään toimi hiton hyvin.
Mutta ahdetussa taas tuosta overlapin lisäämisestä taitaa tulla haittaa yläkierroksilla,ainakin jos pakopaineet nousee?
Ei ole nääs säädettäviä pyöriä,niin mikä nyt olis hyvä kompromissi?
Nokathan on siis ihan 234f vakiot..

Moi,
Mites toi nokkien ajoitus?
Kun hihnan lepatusta hillitsemään ja jakokoppien sovittelua helpottamaan laitoin alkuperäisen ohjainrullan paikkaan pienen n.29mm. rillan,niin sen myötä jako heittää nyt nokilla n.puolihammasta(eli jotain n.10 kampuran astetta) kun alapyörä on merkissään
Käsitykseni ja kokemuksieni mukaan,jos jättää molemmat nokat myöhälleen vetoalue siirtyy yleensä ylemmäs ja taas aikaiselleen alemmas .
Mitä aikoinaan Fiatin TC koneitten(vaparina) kanssa pulasin niin overlapin lisääminen(imua aiemmalleen ja pakoa myöhälleen) vakionokilla taas toi selkeesti puhtia lisää,varsinkin vetoalueen alapäähän,n.puoli hammasta imu aikaisellaan ja pako myöhällään toimi hiton hyvin.
Mutta ahdetussa taas tuosta overlapin lisäämisestä taitaa tulla haittaa yläkierroksilla,ainakin jos pakopaineet nousee?
Ei ole nääs säädettäviä pyöriä,niin mikä nyt olis hyvä kompromissi?
Nokathan on siis ihan 234f vakiot..

Itsellä oli kyseisellä setupilla juurikin niin että overlappia oli mahdollisimman vähän, eli imunokka puoli hammasta myöhäiselle ja pakonokka vastaavasti aikaiselle.

Oli aika mukavasti vetoa alipainealueella.

Itsellä oli kyseisellä setupilla juurikin niin että overlappia oli mahdollisimman vähän, eli imunokka puoli hammasta myöhäiselle ja pakonokka vastaavasti aikaiselle.

Oli aika mukavasti vetoa alipainealueella.

Okay,kokeilitko muuten millainen olis jos molemmat ois puolikkaan myöhällä?,tuntuu jännältä että overlapin vähentäminen lisäis alipainealueelle puhtia

Okay,kokeilitko muuten millainen olis jos molemmat ois puolikkaan myöhällä?,tuntuu jännältä että overlapin vähentäminen lisäis alipainealueelle puhtia

Ei tullut kokeiltua muita vaihtoehtoja, joten voihan se olla että parempiakin olisi ollut.

En tiedä onko oikea keskustelu kysellä, mutta siirrettäköön jos menee ohi aiheen. Kun aletaan sovittamaan vinokoneen lohkoa 16v kannella 200-srj konehuoneeseen alkuperäisillä (8v lohkon) korvakkeilla, niin imusarjahan ei enään mahdu sellaisenaan. Tai imusarja mahtuu, mutta kaasuläpältä lähtevä 90 asteen mutkaletku ottaa kiinni jarrupääsylinteriin.

Tähän olisi sitten muutama ratkaisu:
1. Tehdään uusi imusarja, mahdollisesti alkuperäistä aihiona käyttäen
2. Lyhennetään imusarjaa tällä tavoin
3. Siirretään kaasuläppä imusarjan alle, kuten 8v k-jettiläisissä

Vaihtoehto yksi ei oikeen innostaisi, koska itsellä ei ole alumiinin hitsaamiseen tarvittavia vermeitä. Miten vaihtoehto kaksi vaikuttaa moottorin luonteeseen, nouseeko vääntö ja huipputeho  kohtuuttoman ylös? Vaihtoehto kolmosesta en tiedä onko toteuttamis kelpoinen, kun en ole vakioimusarjaa saanut käsiini käpisteltäväksi. Mikä näistä kuullostaa kokeneempien mielestä parhaalle vaihtoehdolle?

Tähän voi myös heittää ideoita imusarjan toteuttamiseksi, nuo yllämainitut tuskin ovat maailman ainoat.