B5244S ja B5254S erot

Eroja löysin pikaisella googlettelulla tehossa ja puristussuhteessa.
Osa tehoerosta tulee varmaan moottorinohjauksen eroista.
Lohko on kai sama, iskutilavuus ainakin. Mahtaako kampiakselissakaan olla  eroja.

Olisi B5244 josta ilmeisesti kiertokangen laakeri selvänä. Sekä B5254 varaosakone. Korkeampi puristus on kai saatu korkeammalla männällä. Kuinkahan paljon lienee ero, jos tuon 2.4 koneen kannen käyttäisi laanissa ja laittaisi tuohon 2.5 lohkoon.

Ajatus oli ensin vaihtaa suoraan koneet päikseen, mutta saakohan tuon VVT:n kuoletettua ilman ohjelmointia. Toinen syy on tuo tehoero, jos tuosta saisi kuitenkin samat tehot irti. Ei kai mäntien vaihtokaan mahdoton ajatus olisi. Tulisi uudet renkaat laitettua samassa.

Eipä tunnu olevan ymmärrystä Volvoista tällä foorumilla.

Tuohan nyt riippuu täysin siitä onko moottorinumero yli vai alle 1817653. Silloin modattiin öljy- ja jäähdytyskanavia. Sopineko sytkäkään, kaikissa N-sarjaisissa ei ollut suorasytytystäkään kuten on RN-sarjassa. Osista on muutenkin puolet erilaisia.

Käykö alakerrat päikseen?
B5254S S:1716210
B5244S S:2093694

Tutkimusten perusteella lohkot on samat.
Männät erit, niin päin että matalempiputisteisesta löytyi korkeammat männät?
Mittaa tapista lakeen en päässyt vielä ottamaan mutta se niissä on varmaan sama. Keskellä oleva olake on korkeampi millin verran. Myös venttiilitaskut on syvemmät.
Täytyy tutkia vielä onko venttiileissä nostoa yhtä paljon ja tutkia palotilojen yhtenevyyttä.

Järkeeni ei käy miten matalammalla männällä voi olla korkeampi puristus. Paitsi jos palotila on merkittävästi erilainen.

Pidemmät veivit.

Palotilat on samanlaiset, männät ei tule lohkon pinnan yli. Palotilan syvyyttä vertailin parista kohdasta sekä halkaisijaa. Paljealueetkin yhtenevät. En käsitä mistä korkeampi puristussuhde tulee.

Kannen vesikanavissa pientä eroa.

Nostajat ovat erilaiset, B5254S on hydrauliset ja B5244S on kovilla kupeilla.

Nokka-akselit ovat erilaiset, mutta nostoa niissä on yhtä paljon. Eli 24 kansi pitäisi mennä 25 lohkoon senkin puolesta.

Pidemmät veivit.

Miten se nostaa puristusta? Voitko selvittää kun ei järkeeni mene.

Puristussuhde = (iskutilavuus + puristustilavuus) / puristustilavuus

Ajatellaan tilannetta, jossa kaikki muu pysyy samana, mutta veiviä pidennetään niin, että osuu palotilan kattoon ts. puristustilavuus menee melkein nollaan. Jos vähän muistelee peruskoulun matematiikkaa, mitä tapahtuu kun jaetaan jollain tosi pienellä. Koeta vaikka jakaa numero yksi 0,0001:llä. Puristussuhde siis kasvaa veivin pidentämisellä siksi, että puristustilavuus pienenee (iskutilavuus pysyy samana, koska iskunpituus tulee kampiakselilta).

ps. Suurin osa veivin pidennyksestä meni männän puristuskorkeuden pienentämiseen (männän laki - männäntappi), koska mäntää kevennettiin - 2002 eteenpäin RN-sarjan sisäisellä modifikaatiolla. Juuri siksi matalampi mäntä antaa korkeamman puristussuhteen.
ps2. Uudemmassa on eri kampura - kevyemmät vastapainot koska kevennetty koneisto.

Muistelisin että kampiakselissa on ero mäntien lisäksi. Voin muistaa väärinkin.

Tutkin vielä lisää kun pajalla käyn.

Tiedän kyllä mistä tulee puristussuhde. Siksi järkeeni ei käy, että samalla iskutilavuudella, pienemmällä puristustilavuudella puristussuhde on matalampi.

Jos B5244S koneen kiertokanget on kumia, ymmärrän eron. Muuten en vieläkään käsitä miten kanki sen tekee.

Männät ei tule lohkonpinnan yli.
Palotilat saman kokoiset.
B5244S mäntä noin millin korkeampi. Puristussuhde 10.3:1
B5254S Puristussuhde 10.5:1

Edit: Täytyy tarkastaa vielä, että iskutilavuus on varmasti sama. Se voisi selittää eroa.

Seuraavia eroavaisuuksia huomattu.
B5244S iskunpituus on 90,0mm sylinterinhalkaisija 83,0mm, jolloin iskutilavuudeksi tulee 2435 cm2

B5254S iskunpituus on 90,2mm sylinterinhalkaisija 83,0mm, jolloin iskutilavuudeksi tulee 2440 cm2

B5244S koneen puristustilavuudeksi saadaan (2435:10,3-1=261,828... :5=) 52,366...

B5254S koneen puristustilavuudeksi saadaan (2440:10,5-1=256,842... :5=) 51,368...

B5244S koneessa mäntä jää 0.4 milliä lohkon tasopintaa alemmas kun taas B5254S mäntä jää 0.4 milliä ylemmäs. Tästä syntyy noin 4.3 kuutiota puristustivauus ero jota on korjattu tuolla B5244S koneen milliä korkeammalla männällä. Männän keskellä oleva patti on siis korkeampi.

Ilmeisesti muuttuvasta ajoituksesta johtuen on imuventtiilitasku syvempi, sitä en vielä mitannut paljonko eroa on, ehkä millin verran.

B5254S mäntiin täytyy siis porat syvemmät upotukset, jotta riski mäntiin törmäämisestä minioidaan. Nostoa molemmissa kansissa on 8,5 mm, sekä imu, että pako. Hammashihnapyörät ovat samanlaiset ja niiden linjassa ei ole eroa, joten jakopää on sama.

Öljypohjassa on jokin murkula mihin menee jäähdytysnesteletkut. Onko öljynjäähdytin vai lämmitin?
Liekö kuinka tarpeellinen ylipäätään?

Googlen kuvahaun perusteella on öljynjäähdytin, ainakin samanlaisia murkuloita löytyy.
Taidan jättää pois koko murkulan. Turbo koneessa ehkä ymmärtäisin paremmin.

Lämmönvaihdinhan se on öljypohjassa. Jäähdytysneste lämmittää moottoriöljyn nopeammin toimintalämpöön ja vastaavasti jäähdyttää jos öljy meinaa lämmetä liikaa. Kaikissa koneissa se on -99 alkaen.