No niin, bassoa on saatu asennetuksi takakonttiin.
Aluksi suunnitelmat oli siis laittaa kaksi kappaletta 6,5" elementtejä refleksikoteloon. No suunnitelmat elää ja muuttuu.
Nyt tilenne on se, että kontissa on yksi 12" elementti. Toistakin 12" elementtiä joskus testaan (Pioneerin litteä elementti)
sekä nuo 6,5" elementitkin pääsee testipenkkiin. Jollei tää tämän hetkinen viritelmä räjäytä tajuntaa heti ensi metreillä.
Mitä kontissa sitten on. Tuossa alla hiukan teoriaa siitä. Auton ikään ja aikakauteen sopivaa asennusta:
FREE-AIR:
Free air-asennuksella tarkoitetaan subwoofer elementtien asennusta siten, että takana oleva kotelo on ikään kuin ääretön.
Siis periaatteessa niin suuri, että "kotelolla" ei ole juurikaan elementin kartion liikettä kontrolloivaa vaikutusta. Elementti on
asennettu siis "vapaaseen ilmaan" (=free air). Asennusta kutsutaan englanniksi myös nimellä "infinite baffel", mikä tarkoittaa
ääretöntä etulevyä eli niin suurta levyä etteivät sen taakse syntyvät ääniaallot pääse koskaan sen etupuolelle.
Vapaasta asennuksesta huolimatta elementti tulee asentaa siis siten, että sen taakse syntyvät ilmanpaineen vaihtelut eivät
pääse vastakkaisvaiheisina elementin etupuolelle aiheuttaen akustista oikosulkua.
Yleensä "äärettömänä etulevynä" autossa toimii tavaratilan ja matkustamon välinen hattuhylly ja takapenkki. Free air -asennus
onkin yleensä mahdollista toteuttaa vain sedan-malliseen autoon, vaikka on viistoperäisissäkin autoissa tavattu toimivia free air-
sovelluksia. Viistoperäisissä autoissa tavaratila ei ole välttämättä sellaisenaan riittävän tiivis suhteessa matkustamoon.
Kotelossa oleva ilma kontrolloi elementin kartion liikettä ja kokonaisuus muodostuu kotelon ja elementin yhteistoiminnasta. Free
air-asennuksessa kotelolla ei ole kontrolloivaa vaikusta ja elementti ikään kuin kontrolloi itse itseään. Tämä asettaa elementille tiettyjä
vaatimuksia, koska mm. kartion liikepoikkeama kasvaa merkittävästi matalimmilla taajuuksilla. Mitään yleispäteviä arvoja free air-
asennukseen soveltuvalle elementille on vaikea antaa, mutta toivottavaa olisi kuitenkin suhteellisen tukeva rakenne ja pitkähkö
liikepoikkeama. Periaatteessa mikä tahansa laadukas elementti toimii free air -asennuksessa.
Free-air -asennuksen ongelmat liittyvät elementin hallitsemattomaan käyttäytymiseen sen resonanssitaajuuden alueella ja erityisesti
sen alapuolella. Toisto voi olla voimattoman tuntuinen tai sitten resonanssitaajuutta korostava. Herkkyys ja mekaaninen tehonkesto
ovat myös kotelovaihtoehtoja pienemmät. Parhaimmillaan free air tarjota kuitenkin erittäin alas ulottuvan lineaarisen toiston, joka on
lisäksi tarkka ja erotteleva.Joku ilonpilaaja infosi mua, että takapenkin taakse kyllä mahtuisi 12"elementti ja tilaakin jäisi yli vielä muutama sentti. Sitten joku
toinen halusi myydä free-air asennukseen sopivan elementin. Siitä se sitten lähti. Takaniskatukia ei siis laiteta takaisin, ainakaan tässä
vaiheessa. Elementiksi valikoitui DLS AO 12". Korvattiin kaksi pientä elementtiä yhdellä hiukan suuremmalla. Noita pienempiäkin kyllä
vielä tulen kokeilemaan.
Eipä sitten muuta kuin rakentamaan jonkinlainen kiinnityslevy tuolle 12" elementille. Tarvitaan levyä, liimaa, poraa, jyrsintä, puristimia,
sirkkeliä jne jne... Asennuslevyn paksuudeksi tulee yhteensä 40 mm:ä ja se saa nyt riittää. Ensin sirklasin kolme saman kokoista levy ja
kiinnitin ne puristimilla yhdeksi paketiksi. Sitten reikä keskelle levyä jyrsimen harppia varten. Reikä pitä saada samaan kohtaa jokaiseen
levyyn, jotta elementinkin reikä on jokaisessa levyssä samassa kohtaa. Sitten vaan jyrsin laulamaan. Reikiä pitää tehdä kahden eri kokoisia.
Sitten koesovitus tässä välissä. Parempi varmistaa, että elementti istuu paikalleen. Ja hyvin istuu. Sitten pitää porata elementille kiinnitysruuvien
reiät. Käytän iskumuttereita, koska levyt ovat lastulevyä ja lastulevy ei ole parasta materiaalia silloin, kun ruuveja pitää ruuvailla auki ja kiinni
useammin kuin yhden kerran. Ja taas olisi reikien osuttava kohdilleen, koska muuten pultteja ei saa muttereihin kiinni. Hyvä keino reikien
porauskohdan merkitsemiseen on puuporaterä, koska siinä on keskellä terävä kärki. Jättää hyvän merkin levyyn. Poranterän on oltava tasan
saman kokoinen kuin elementissä olevat kiinnitysreiät, jotta reiänpaikan saa oikeaan kohtaan. Ensin porasin 6 mm:n terällä, koska pultit ovat
sen kokoisia. Sitten levyt ympäri ja toiseltapuolelta porasin 8 mm:n terällä pikku pätkän, koska iskumutterit tarvitsevat 8 mm:n reiän istuakseen
hyvin levyyn.
Enään tarvitsee siis laittaa paketti kiinni autoon ja tämä osio olisi tältä osin tässä. Näin siis teoriassa. Käytännössä homma meni niin, että
sovitettiin ja muokattiin muutamaan kertaan, jotta paketti istui paikalleen. Tämä kun oli ensimmäinen kappale, niin ihan kaikkea en osannut
ottaa suunnitellessa ja visioidessa huomioon. Nyt paketti istuu paikalleen nätisti ja on kiinni tukevasti kuudella pultilla auton rungossa.
Elementin sain kiinnitettyä "vain" seitsemällä pultilla. Alimmainen eli lähimpänä kontinpohjaa olevan pultin kiinnitys ei onnistunut, kun tila
kävi liian ahtaaksi. Tämä tosin oli odotettavissakin.
Tässäpä tämä. Näyttää niin nopealta hommalta, mutta aikaa tässäkin meni. Valmista tuli melkein ekalla kerralla. Sitten vaan toivotaa, että
toteutus vastaa teoriaa ihan käytännön tasollakin. Odotukset on aika korkealla. Elementti on ihan OK tavaraa, samoin tulevat vahvistimet.
Virtaa tulee olemaan tarjolla ja konttikin pitäisi olla aika hyvin eristetty matkustamosta. Jos tää ei toimi, niin sitten vaan kotelon tekoon.
Ei tää sen kummempaa ole
