Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: kowalski - 14.12.2010, 20:04:26
-
Eli olen tuolta eri foorumeilta lukenut, että SPM veivien koneistuksissa on puutteita. Eli on joutunut hoonaamaan laakerikauloja taikka olleet liika väljiä.
Mitenkä on SPM veivien käyttäjät oletteko heittäneet "raakana" sisään vai onko ollut mittavirheita tai muita murheita?
-
Audiin meni Eaglen kanget, jotka on siis samaa kiinakamaa. Oli männäntapin helat 2-satkua ahtaat. Ja samaa on ollut kuulemma useissa ja taas useissa kiinakangissa.
Aina on hyvä mitata kaikki osat ennen kasausta. Eikä koneistukset ole niin kalliita, jos siltä tuntuu, on harrastus väärä.
-
Itellä on ollut SPM:n kanget ja ei oo ollut minkäänlaisia ongelmia.
Mittaaminen on mukin mielestä pakollinen. :hello:
-
Muutaman kone on kasattu kiinakangilla ilman mittauksia. Jos männäntappi liikkuu nätisti helassa öljyn kanssa, niin eikös se piisaa.
-
Kuten usu jo sano kannattaa aina tarkistaa ne!! Mulla on yks sarja tarkistettuja SPM H-profiileja, ja niissä ei ainakaa tarvinnu tehä mitään toimenpiteitä.
-
Mulla porsi pannu SPM:n veivien takia. Alakaula oli kiero kahdessa kangessa ja jälki oli tylyä:
(http://i87.photobucket.com/albums/k133/Sute_2006/P9100129.jpg)
EDIT: Pahiten vinossa olleessa alakaulassa oli heittoa 3 satkua.. >:(
-
Juu kyllä ne täytyy mitata ainakin paino oli kaikissa veiveissa grammalleen sama 635g.
-
Mittasin nuo kanget ja alalaakerikauloissa oli 3.5 satasen välykset ja tapin holkit oli satasen tihtejä.
kyllä kait tarvii tuo yläsilmä vetästä 23mm kalvaimella läpitte.
-
Kyllä näissä kaikissa kiinanpoikain tekemissä osissa on heittoja sen verta että kaikki pitää tarkastaa ennen kasausta. Oli sitten kyse veiveistä tai paininkupeista tms.
-
Taisin tästä mainita landiassakin mutta itse olen hypistellyt paria sarjaa h-kankia, toiset suoraan Parnerilta ja toiset ostettu netistä (oisko ollu eaglet tms.)
-molemmissa veivisarjoissa viimeistely moitteeton, ei meinaa laakerikannen jakosaumaa erottaa silmällä
-painot kirjevaakalla mitattuna kohdallaan( alle 0.5 g heitto yläsilmä/alasilmä/kok.paino)
-veivien paino sarjojen välillä erosi huomattavasti( en muista tarkkaan mutta yli 10 g)
- parnerin veivien "olkapäät" ts. alasilmän ja varren yhdistymiskohta oli sirompi
Eli vaikka ne oli melkein yks yhteen, eivät ne silti olleet IHAN samanlaiset, tiedä sitten kummat on paremmat tai onko ne samalta (kiinan)tehtaalta mutta eri muoteilla ne on tehty...
-
Silloin kun tein 850:n konetta, niin käytin SPM:n kanget koneistamolla. Kaveri sanoi että oli kankien yläpäät liian tiukat, niitä oli joutunu hiomaan, alapäissä ei ollut sanomista.
Eipä se muistaakseni edes hirmusia kustantanut, joten miksi säästää väärässä paikassa...
-
Mistä olette tilanneet noita SMP:n veivejä?
-
Mistä olette tilanneet noita SMP:n veivejä?
http://www.stenparnermotor.se/ (http://www.stenparnermotor.se/)
-
Mulla motornordin veivit B230 lohkossa, yläpään helat oli muutaman satasen liian ahtaat, hoonasin ne sitten oikeisiin mittoihin, jotta männäntappi meni sormisovitteella läpi kevyesti. Alakaulat oli mitoissaan ihan sadasosan tarkkuudella. 300e tuli hintaa aika tasan pari vuotta sitten.
Muutamatuhat tuolla MOOTTORILLA on ajeltu ongelmitta, kaikki muu pettänyt paitsi moottori, koko voimansiirto on laitettu uusiksi rungon akselikiinnikkeistä katkenneeseen kardaaniin ja akselilaippoihin ilmeisesti liiallisen moottorin tarjoaman vääntömomentin takia. ;D
-
^ Tack! No entäs sitten Eaglen veivejä? US-partsiltako? Mistä ulkomaisesta kaupasta löytyy Volvon spekseillä Eaglen kamaa? Ulkomailta tilaaminen on tuttua, mutten ole aikaisemmin tilannut Volvon osia mistään... :-[ Jotkut on vissiin tilanneet "kiina-veivejä" suoraan Kiinastakin.
-
mahtaisko joltain löytyä b230 eagle veivin kiristys momentteja? lappu hukassa..
-
Tämän mukaan on kiristelty noita kiinakankia.
ARP bultar Special tillverkade för SPM ingår
Moment på Vevstaksbultar:
3/8"(9,5mm över gängan) = 65Nm med olja på skruvarna
3/8" = 60Nm med ARP fett
7/16"(11mm över gängan) = 95Nm " " " "
Dra 20Nm sedan fullt moment.
-
itsellä on spm veivit laitettu yli kymppitonni sitten,eikä ollut heittoa veiveissä missään kohti,mutta tarkistutin kuitenkin kolme vuotta sitten kun ostin
-
Just tänään tuli soitto koneistamosta että saa hakea veivit pois, ei ollut heittoa missään kohtaa, mutta mielellään sen muutaman kympin maksaa mielenrauhasta. Niin ja kyseessä SPM veivit B23:een.
-
Mulla spm veivit ja männät.
4kpl oli samanpainoisia ja viimeinen oli +4g
yksi mäntä oli eri kokoinen kun lopun 4.
pari hprofiilia joutui yläpäästä suurentamaan.
ja yksi oli yläpästä hiuskarvan verran vinossa!. eli se suoristettiin.
Mulla kokemusta LG speed x2 ja spm x1.
Kaikki kolme h-profiilin sarjoissa löytynyt jotain epämuodosuneisuutta...
-
Itse ostin Volvon B230-koneeseen SPM H-profiilit jokunen vuosi sitten ja mielenrauhan vuoksi näistä mitattiin kaikki mahdollinen koneistamolla. Mitään korjattavaa ei löytynyt, mutta eipä tuo mittaus maksanutkaan paljoa.
-
Itellä spm veivit ,täysin mitoissaan mutta kertoisko joku männistä jotain positiivista jos löytyy mitään kerrottavaa.
-
Hoonautin nuo ylä silmät ja eipä ollut kallista kun kympin makso.
-
Osaako joku sanoa paljon tulisi lisähintaa veiveille, kun käyttäisi koneistamossa täyden tarkastuksen/mahdolliset toimenpiteet?
Suuntaa antavasti riittäisi?
-
50-100e
-
Millaisilla tehoilla noita tinakoneiden vakioveivejä on saatu mutkalle? Missä vaiheessa alkaa olla tarve H-profiili kangille. Esimerkkinä vaikka tuo 2.5T tai 2.3T.
-
Millaisilla tehoilla noita tinakoneiden vakioveivejä on saatu mutkalle? Missä vaiheessa alkaa olla tarve H-profiili kangille. Esimerkkinä vaikka tuo 2.5T tai 2.3T.
Vakioon T5R:ää laitettu joku bulkkilastu jonka tehoista ei tietoa, 1000km päästä kolisi.
-
Millaisilla tehoilla noita tinakoneiden vakioveivejä on saatu mutkalle? Missä vaiheessa alkaa olla tarve H-profiili kangille. Esimerkkinä vaikka tuo 2.5T tai 2.3T.
Tietoni koskee 2.3l turboja.
Myrkky = matalat kierrokset + paljon ahtoja.
atech+bsr ei vakiokangeilla ahda yli 1.2bar.
eli nyrkkisääntö 1.2bar
tuttava sai omnasa mutkalle 0.9bar kun oli ylämäki ja tomaatti+ todella matalate kierrokset + jälkiasennus ashotjen ohjaus.
kun sytytys pätkii niin riski on suurin että kanget menee mutkalle.
hepoissa tämä on ehkä 300hv paikkeilla. (enemmänkin on mahdollista mutta tehojen on tultava muualta kun ahdoista)
-
Kellään kokemuksia näistä veiveistä:
http://www.samppasport.fi/moottori.html
-
Kellään kokemuksia näistä veiveistä:
http://www.samppasport.fi/moottori.html
Luultavasti samaa "kiinakamaa" kun SPM, Ja LG ja notornord :D
Eli koneistamon kautta tarkistusmitauksessa ja sitten koneeseen.
-
Kellään kokemuksia näistä veiveistä:
http://www.samppasport.fi/moottori.html
Kysy ihmeessä Sampalta. Samppasport on yhteistyökumppanimme.
-
Tietoni koskee 2.3l turboja.
Myrkky = matalat kierrokset + paljon ahtoja.
atech+bsr ei vakiokangeilla ahda yli 1.2bar.
eli nyrkkisääntö 1.2bar
tuttava sai omnasa mutkalle 0.9bar kun oli ylämäki ja tomaatti+ todella matalate kierrokset + jälkiasennus ashotjen ohjaus.
kun sytytys pätkii niin riski on suurin että kanget menee mutkalle.
hepoissa tämä on ehkä 300hv paikkeilla. (enemmänkin on mahdollista mutta tehojen on tultava muualta kun ahdoista)
Millä ahtimella tuo 1,2bar olisi se kipuraja...?
Sillä esim. 15G:llä 1,2bar on vähän eri asia kuin 19T:llä 1,2bar... ::)
Mutta tosiaan, vakiokanget kyllä kestää kun "stage 0" on kunnossa, eli kaikki sytkän osat jne. toimii kunnolla ja softalla on ahdot rajattu pois alakierroksilta.
Nää pikkumitsuthan on mitä parhaimpia konerikon aiheuttajia, sillä lyövät kovat ahdot=väännöt alakierroksille.
Jokuhan oli ajellut HY35:lla vakiokangilla ilman ongelmia, sillä tuolla tehdään tehoa eikä vääntöä ;)
-
Millä ahtimella tuo 1,2bar olisi se kipuraja...?
Sillä esim. 15G:llä 1,2bar on vähän eri asia kuin 19T:llä 1,2bar... ::)
Mutta tosiaan, vakiokanget kyllä kestää kun "stage 0" on kunnossa, eli kaikki sytkän osat jne. toimii kunnolla ja softalla on ahdot rajattu pois alakierroksilta.
Nää pikkumitsuthan on mitä parhaimpia konerikon aiheuttajia, sillä lyövät kovat ahdot=väännöt alakierroksille.
Jokuhan oli ajellut HY35:lla vakiokangilla ilman ongelmia, sillä tuolla tehdään tehoa eikä vääntöä ;)
Tieto on peräisin ruotsista "isoilta pojilta", Jos on parempaa tietoa tai jotain virhellistä on tässä niin KORJATKAA :D
Olen tietoisesti aina kirjoitellu hyvin lyhyesti tuosta 1.2bar ahtopaineesta, koska se on helpompi muistaa
kuin teksti tämän rivin alapuolella. Kun tätähän saa lukea kuka tahansa en tahdo että asia käsitetään väärin
ja aletaan koneita rikkomaan :D
Tuo 1.2bar on se "turvaraja" joka Autotech ja BSr laittaa Stage 1 lastuihinsa.
Ja nehän on firmoja ja pitää antaa jonkinlaista takuuta kestävyydestä kun se kerran on bisnekselle parempi
että koneet ei mene rikki.
Yksi auto (Emil wessman@ nordicr) V70R autotech sääti lastun jopa 1.25bar.
mutta sillä ehdolla että ei "sitkeitä vetoja" eli aina pykälää pienempää kun ohittaa ym..
Toisalta kun kuuntelee esim "Killroy30:ta" tai Leif Hermanssonia niin ne sanoo että 1.3bar on maximi.
Eli Autotechilla Ja BSR:llä olisi 0.1bar alle turvallisen mikä toisi lisää turvarajaa.
Kun itse kirjoitan jotain netissä käytän tuon 1.2bar sen takia että ei joku ottaisi mun neuvoja ja rikkoisi koneensa.
jos esim ahtopainemittari näyttää väärin tai ei ymmärrä missä kohtaa korkein ahto tulee ja säätää väärin.
Mutta kaksi NordicR:äläistä on vääntäny kanget mutkalle alle 1bar ahdoilla.
Toisella lastu hyppäsi irti kun sokkeli oli huonosti juotettu ja sytytys pätki, Tulos kanget mutkalle.
ja toisessa oli jälkiasennus sähköonen ahtopaineohjaus (Blitz). Ja ajoi ylämäkeä kun tomaatti päätti
vaihtaa pienemmälle kun ahtot oli 0.9bar Blitzin ansiota. Siinä meni sit kanget mutkalle.
Omalla kohdalla oli ennen rempaa ongelmia korkean ahtojen kanssa.
ahdot nousi 1.3 -1.4 bar ja pari kertaa sytytys pätki 1.3bar kohdalla.
Mutta onneksi mun kangille ei tapahtunu mitään.
(setup: portattu 19t. 3" DP portattu s60R pakosarja).
Eli oisko mulla ollut niin hyvä tuuri että mun "avara" pakopuoli pelasti kanget ja koneen?
Toinen kriittinen asia millä on vaikutustua kankien kestoon on... KUSK.. ja ajotyyli.
Eli miten kone ehtii jäähtyä ja lämmetä ym.
Vakiokanget heikkenee siinä kohtraa kun lämmöt ovat korkealla ja ne saa jatkuvaa kovaa rasitusta.
Eli tämähän tapahtuu sillion kun koneesta otetaan matalilla kierroksilla paljon ahtoja ja vääntöä.
Ja jos ajaa esim radalla niin konetta rasitetaan paljon ja pitkän ajan. mikä eroaa esim motarinajosta missä
on jatkuva normirasitus ja välillä joku ohitus joska nostaa lämmöt. ym.
Myrkky nro 3: Turboruuvi
motronic 4.3 ja 4.4 laskee matemaattisesti ahdot perustuen IMM ja suttimen aukioloajan ym.
Eli näissä ei ole MAP tai ahtopaineanturia.
Jos ja kun laitta turboruuvin näihin niin ahdot on korkeammalla mitä mottorinohjaus haluaisi sen olevan.
ja tällöin moottoriin ei ole ruiskutettu yylimääräistä bensaa joka ottaisi lämmöt pois palotilasta.
Ja lämpö = myrkkyä kangille ja eihän kone muutenkaan ylimääräisestä lämmöstä tykkää!
Eli LASTU määrää ahdot motronic 4.3 ja 4.4 koneissa!
hukkaportin tangon lyhentäminen ajaa samaa asian kun turboruuvin jos hukkaporttia lyhentää niin että
perusahto on yli määritetyn arvon. (nyrkkisääntö 0.4bar).
Sitten asia nurmero Z joka vaikuttaa kankien kestävyyteen: Puristussuhde.
2.3l ja 2.0 mottoriessa on suurinpiirtein sama puristussuhde.
MUTTA 2.0 löytty yksi kone jossa on 8.1 eikä närmaali 8.5 puristussuhteena.
ja koska tässä on matalempi puristussuhde niin kokonaiscylinteripaine voi olla vähän korkeampi.
(olen jokus nähnyt väittämiä (landian puolella) että t-5 kestäisi vakiona 1.5 bar, kirjoittaja jätti toki mainistematta että
hänellä oli 2.0 ilatiaano ja mitä muita virityksiä hänellä on ja millainen ajotyyli. Eli ehkä se hänellä kesti
mutta en antaisi mitään ylistä tietoa että "kyllä kestää" kun kerran on montaa asia jota ei ole otettu
huomioon).
2.0 on myös tuo 77mm iskupituus ja verrattuna 2.3l 90mm niin en tiedä miten se vaikuttaa kestävyyteen.
Sen tiedän että iskupituuser tulee kampiakselista ja männistä. Kanget on molemmissa koneissa samat.
Palatakseen kysymykseesi: Millä ahtimella 1.2 on kipuraja.
vastaus: en tiedä. :-[
tuo 1.2bar on ainakin 15g ja suuremiille ahtimille ok.
Ne koneet jossa on 13g on 2.0 mallit joten ne kans luultavasti kestää sen verran ahtoja.
Koneethan saa vähemmälläkin rikottua.
Ja kanget kestää liikaa ahtoja kyllä hetken mutta heikkenee liiasta lämmöstä ja kovasta rasituksesta.
Ja tärkein: Lastu määrää ahtojen määrän.
Eli jos luvattu määrä ahtoja ei tule niin tarkista että kone on Stage 0 kunnossa!
Sieltä ne hukassa olevat ahdot löytyy.
En tiedä vastasinko kysymykseesi :D
Mutta nyrkkisääntö on: korkeintaan 1.2bar!
(kun tämän verran tietoa kun kirjoitin unohtuu helposti ja
kun joku sitteen kertoo seuraavalle eteenpäin se saatta
vääristyä niin olen aina katsonut parhaaksi mainita 1.2BAR :D )
-
Tieto on peräisin ruotsista "isoilta pojilta", Jos on parempaa tietoa tai jotain virhellistä on tässä niin KORJATKAA :D
Olen tietoisesti aina kirjoitellu hyvin lyhyesti tuosta 1.2bar ahtopaineesta, koska se on helpompi muistaa
kuin teksti tämän rivin alapuolella. Kun tätähän saa lukea kuka tahansa en tahdo että asia käsitetään väärin
ja aletaan koneita rikkomaan :D
Tuo 1.2bar on se "turvaraja" joka Autotech ja BSr laittaa Stage 1 lastuihinsa.
Ja nehän on firmoja ja pitää antaa jonkinlaista takuuta kestävyydestä kun se kerran on bisnekselle parempi
että koneet ei mene rikki.
Yksi auto (Emil wessman@ nordicr) V70R autotech sääti lastun jopa 1.25bar.
mutta sillä ehdolla että ei "sitkeitä vetoja" eli aina pykälää pienempää kun ohittaa ym..
Toisalta kun kuuntelee esim "Killroy30:ta" tai Leif Hermanssonia niin ne sanoo että 1.3bar on maximi.
Eli Autotechilla Ja BSR:llä olisi 0.1bar alle turvallisen mikä toisi lisää turvarajaa.
Kun itse kirjoitan jotain netissä käytän tuon 1.2bar sen takia että ei joku ottaisi mun neuvoja ja rikkoisi koneensa.
jos esim ahtopainemittari näyttää väärin tai ei ymmärrä missä kohtaa korkein ahto tulee ja säätää väärin.
Mutta kaksi NordicR:äläistä on vääntäny kanget mutkalle alle 1bar ahdoilla.
Toisella lastu hyppäsi irti kun sokkeli oli huonosti juotettu ja sytytys pätki, Tulos kanget mutkalle.
ja toisessa oli jälkiasennus sähköonen ahtopaineohjaus (Blitz). Ja ajoi ylämäkeä kun tomaatti päätti
vaihtaa pienemmälle kun ahtot oli 0.9bar Blitzin ansiota. Siinä meni sit kanget mutkalle.
Omalla kohdalla oli ennen rempaa ongelmia korkean ahtojen kanssa.
ahdot nousi 1.3 -1.4 bar ja pari kertaa sytytys pätki 1.3bar kohdalla.
Mutta onneksi mun kangille ei tapahtunu mitään.
(setup: portattu 19t. 3" DP portattu s60R pakosarja).
Eli oisko mulla ollut niin hyvä tuuri että mun "avara" pakopuoli pelasti kanget ja koneen?
Toinen kriittinen asia millä on vaikutustua kankien kestoon on... KUSK.. ja ajotyyli.
Eli miten kone ehtii jäähtyä ja lämmetä ym.
Vakiokanget heikkenee siinä kohtraa kun lämmöt ovat korkealla ja ne saa jatkuvaa kovaa rasitusta.
Eli tämähän tapahtuu sillion kun koneesta otetaan matalilla kierroksilla paljon ahtoja ja vääntöä.
Ja jos ajaa esim radalla niin konetta rasitetaan paljon ja pitkän ajan. mikä eroaa esim motarinajosta missä
on jatkuva normirasitus ja välillä joku ohitus joska nostaa lämmöt. ym.
Myrkky nro 3: Turboruuvi
motronic 4.3 ja 4.4 laskee matemaattisesti ahdot perustuen IMM ja suttimen aukioloajan ym.
Eli näissä ei ole MAP tai ahtopaineanturia.
Jos ja kun laitta turboruuvin näihin niin ahdot on korkeammalla mitä mottorinohjaus haluaisi sen olevan.
ja tällöin moottoriin ei ole ruiskutettu yylimääräistä bensaa joka ottaisi lämmöt pois palotilasta.
Ja lämpö = myrkkyä kangille ja eihän kone muutenkaan ylimääräisestä lämmöstä tykkää!
Eli LASTU määrää ahdot motronic 4.3 ja 4.4 koneissa!
hukkaportin tangon lyhentäminen ajaa samaa asian kun turboruuvin jos hukkaporttia lyhentää niin että
perusahto on yli määritetyn arvon. (nyrkkisääntö 0.4bar).
Sitten asia nurmero Z joka vaikuttaa kankien kestävyyteen: Puristussuhde.
2.3l ja 2.0 mottoriessa on suurinpiirtein sama puristussuhde.
MUTTA 2.0 löytty yksi kone jossa on 8.1 eikä närmaali 8.5 puristussuhteena.
ja koska tässä on matalempi puristussuhde niin kokonaiscylinteripaine voi olla vähän korkeampi.
(olen jokus nähnyt väittämiä (landian puolella) että t-5 kestäisi vakiona 1.5 bar, kirjoittaja jätti toki mainistematta että
hänellä oli 2.0 ilatiaano ja mitä muita virityksiä hänellä on ja millainen ajotyyli. Eli ehkä se hänellä kesti
mutta en antaisi mitään ylistä tietoa että "kyllä kestää" kun kerran on montaa asia jota ei ole otettu
huomioon).
2.0 on myös tuo 77mm iskupituus ja verrattuna 2.3l 90mm niin en tiedä miten se vaikuttaa kestävyyteen.
Sen tiedän että iskupituuser tulee kampiakselista ja männistä. Kanget on molemmissa koneissa samat.
Palatakseen kysymykseesi: Millä ahtimella 1.2 on kipuraja.
vastaus: en tiedä. :-[
tuo 1.2bar on ainakin 15g ja suuremiille ahtimille ok.
Ne koneet jossa on 13g on 2.0 mallit joten ne kans luultavasti kestää sen verran ahtoja.
Koneethan saa vähemmälläkin rikottua.
Ja kanget kestää liikaa ahtoja kyllä hetken mutta heikkenee liiasta lämmöstä ja kovasta rasituksesta.
Ja tärkein: Lastu määrää ahtojen määrän.
Eli jos luvattu määrä ahtoja ei tule niin tarkista että kone on Stage 0 kunnossa!
Sieltä ne hukassa olevat ahdot löytyy.
En tiedä vastasinko kysymykseesi :D
Mutta nyrkkisääntö on: korkeintaan 1.2bar!
(kun tämän verran tietoa kun kirjoitin unohtuu helposti ja
kun joku sitteen kertoo seuraavalle eteenpäin se saatta
vääristyä niin olen aina katsonut parhaaksi mainita 1.2BAR :D )
Pitkä selitys.. :D
Vääntöhän se on tekijä, joka kanget pistää pääsääntöisesti mutkalle ja erityisesti millä kierrosalueella huippuvääntö esiintyy. Vääntöön vaikuttaa ahto ja myös käytetty sytytysennakko.
Tinanelosesta on otettu vakiokellarilla yli 400 hepan tehoja, kun on ollut tarpeeksi kookas mutka, tyyliin GT3071. Teho tulee tällöin tarpeeksi ylös, jolloin kankia vääntävä momentti on alakierroksella hanskassa.
-
Ny näyttäs olevan hinta kohdillaan
Alla Volvo H-stakar 425:-/st
http://www.stenparnermotor.se/default.aspx?NodeId=42
Edit: siellä olikin "pikkupräntti" :-[
OBS. gäller endast vid köp av komplett kit: H-stakar
+ SPM smidda kolvar, alla modeller.Se kit priser nedan
-
Ny näyttäs olevan hinta kohdillaan
Alla Volvo H-stakar 425:-/st
http://www.stenparnermotor.se/default.aspx?NodeId=42
Edit: siellä olikin "pikkupräntti" :-[
OBS. gäller endast vid köp av komplett kit: H-stakar
+ SPM smidda kolvar, alla modeller.Se kit priser nedan
Tilaisin heti koko setin 4cyl koneeseen niin siitä jäis kanget yli, kun en tarvi kuin männät, mutta ei sten luvannut myydä mulle ylikokomäntiä B21ET alakertaan.
-
jos tilaatte tuon SPM setin.
kanget tarkistukseen!
ja männät pitää kans mitata!.
ja lohko porata sen mukaan.
Eli lohkoa ei voi porata etukäteen.
enne ylikokomännät oli 81.39 ja viimeks kun luin niin koko oli ilmoitettu 81.4mm
-
jos tilaatte tuon SPM setin.
kanget tarkistukseen!
ja männät pitää kans mitata!.
ja lohko porata sen mukaan.
Eli lohkoa ei voi porata etukäteen.
enne ylikokomännät oli 81.39 ja viimeks kun luin niin koko oli ilmoitettu 81.4mm
No tämähän on ihan peruskauraa millä tahansa moottorin osilla, oli ne Kiinasta tai Jurvasta. Mittaukset syytä tehdä aina.
Sama koskee porautuksia, kunnon koneistaja ei poraa ennen kuin on männät käsissä mittoja varten.
-
mikäs on spm kk pulttien momentti ja voiko pultteja käyttää uudestaa vai onko vaihto kamaa jos on ollut käytössä ja tarkoitus avata? pulteissa lukee arp 8740 -10
-
Åtdragningsmoment på vevstaksbultar med ARP fett:
7/16" (11,1 mm) = 95 Nm
3/8" (9,53 mm) = 62 Nm
5/16" (7,94 mm) = 40 Nm
Epäilisin vahvasti sun pulttien olevan 3/8, eli 62nmm lienee oikea momentti.
-
onko muuten kellään tietoa onko kiertokangilla väliä kumminpäin kasaa ja kummalle puolelle ne pykälät kuuluisivat?